• Ei tuloksia

Siirtolapuutarha 25 vuotta · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Siirtolapuutarha 25 vuotta · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Siirtolupuut arha 25 vuotta

Sanotaan puutarhurin olevan lähellä taivasta

-

niin tuntui todella olevan.

Sain tutustua

ffiyväisiin

asukkaisiin myöhäisen syksyn sunnuntaina. Kukat lrukkivat vielä puutarhoiss a, vål<r

piti

kokoustaan hilj attain valmistuneessa yhteismökissä ja kaikilla tuntui olevan letkeä o1o.

Mutta menndånpå hiukan alueen histori aan. Aikaisemmin oli vuokrattu kaupungilta vilj elypalstoj a Kivirannasta ja Huhkolan mailta.7.8.1981 oli johto- kunnan kokous j a perustamispäiväksi tuli 10.8. 1981, jolloin yhdistysrekiste- riin tehtiin ilmoitus. Peru staiaids€n€t:

Erkki Ojanpäa,I(aLevi Helanen ia Aarne Aitto-oja. Ensimmäisen hallituksen jä- senet: puheenjohtaja Erkki Oianpåå', varapuheenj ohtaja Täuno Haavisto, jäsenetz Lahja Kutila, Täisto Santanen, Aarre Aitto-oja, Eine Kiiski ia Y;alevi Helanen. Yarajäs€net: Maria Rehelä, Lauri Rantanen ja Erkki Yasamaa.

Kuu as s a a AS ernrna It a Mari a Vcilimaa, Thuno Haauisto, Reino Kultauirta, Ritua Hakasuo, Sirkka Kesti-Mrikinen, Aino H aauisto, Eeu a-Liisa Järue lin.

Vuokrasopimus kaupungin kanssa tehtiin Pappilan kylän Lako-nimisen tilan vuokraamisesta ryhmå- ia palsta-

vilj elytontiksi. Alue tta saa kdyttdtä L .5 . - 30. 10. vdlisen aian. Rakennettavan maian suuruus, samoin palstan koko määriteltiin.

Jo vuonna 1994

on

suunniteltu saunan rakentamista, mutta alusta- viin rakennustoimiin ryhdyttiin vasta kesälmussa 2OO3. Toukokuussa 2OO4

aloitettiin valuhommat. Työ on tehty

kokon

^atl. talkootyönä. Yhdistykse n omat rakennusmiehet: Thuno Haa- visto, Erkki Vdlimaa ia Mauri Suonpää ovat suurin piirtein rakennusprojektin vetäneet läpi. Naisetkin saivat tehdä

j otain maalaushommia. Yhteistupaan anottiin ja saatiin EU-rahoitusta noin 50 % kustannusanriosta. Kauko Mar- lnr huolehti paperisodan , ettd niukka budjetti pysyr kasassa.

Syksyll^ 2OO4 mökiltä l^hdettäess ä

yhteismökki jäi sisustustöitä vaille.

Elokuussa 2OO5 sisätyöt

oli

tehty ia

osa pihatöitäkin aloitettu.

Vapun aattona 2OO6 luovutettiin ra- kennusporukalle yhteinen "taistelij an miekka". Ensimmäiset löylyt otettiin

saunassa alkukesällä ja lÖylyttelyä' iat- kettiin kesän mittaan oman porukan kanssa. Avoimien ovien päivänä teh- dyistä nimenantoehdotuksissa töyryi SAUNAIA-nimi, jonka hallitus valitsi yhteistuvan nimeksi. Kauden 2006 alusta lähtien on SaunaLa ollut käytös-

sÅ, ja sitä myos vuokrata;an pienehköä korvausta vastaan. Tiloissa voi idriestäi parille Lymmenelle pienimuotois ia

ti'

laisuuksia. Saunominenkin sujuu kym- menkunnalle ihmiselle, suuremmaLle mdärdtlle veden lämpiäminen asettaa.

esteitä. Pihaistutuksia on alustavasti tehty. Ensi kesänä on tarkoitus lisätä kasveja, rakerrtaa grilli ja lisätä pihan viihQrvyyttä muutenkin. Ytrdistys on kiinnostunut kaluste- yms. lahjoituk- sista. Avoimet ovet-pdivaä' vietetään vuosittain, tuoden kerralla reilut 2OO vierast a kdymådn. Vuonn a L99 6 olivat todennäköisesti ensimmäiset avoimet ovet. Ensi kesän suunnitelmissa on tar- koitus j ärjest ää kevätpuolella toinen isomp

i

tapahtuma yleisölle, laulujuh- lat! Kesällä 2006 on alueella

ollut

19 palstaa vuokrattuna, mökke id vain LO . Saatuaan asianmukaiset sanite etti- ia muut yhteiset tlLat, yhdistys toivoo saavansa

viljetijöiksi myös

nuoria lapsiperheitä.

Samat omistajat pitåvdt mökkejä pitkään, mahdollisesti mlryntiin tulevat menevdt nops aan kaupaksi

Kasteluvesi tulee palstan nurkalle ia ruokavesi nou detaan Saunalan nurkal-

ta.Yanhat palstat ovat nykyisin helposti viljeltäviä, koska niihin on tuotu suuret

mäd;r dt maanp ar an:nu s ai ne ita.

Nytryiset hallituksen jäsen et: Ma{a Välimaa, l(auko Marku, Mauri Suon-, Erkki Välimaa, Raimo Lindström ja Riwa Hakasuo. Siht eeri/rahastonhoitaja on Irja-Liisa Marku.

Viereisellä joella on venepaikkoia rafiilrassa ja kaLastella voi, saalista ei välttäm dttä, palj on tule. Rauhallisella puutarhan alueella miehet hoitavat nurmikon leikkuun. \'hteisiä työkaluj a

puutarhan hoitoon yms. on hankittu.

To ntte ja ymp dr öivdt vade lma aidat, joista saadaan runsas sato vaikka pa- kastettavaksi. Perunavakojen suoruus lnrulemma kismittää,

ei

naapureita, vaarlparemminkin itseä, niin on joskus tanrinnut niitä parannella. Puutarha

sij aitsee suor aan muuttavien kurkien alapuolella, tulevat kevä äLlä, syksyllä taas lähtevät.

Puutarhan alueella asustaa paljon eläimi a: fasaaneja, siilejä, rusako ita, oravia sekä erilaisia lintui^. Joltakin

oli

syoty rnaistellen kaaleia, toiselta omenia.

Parina vuonna on tehty kouluille ehdotuksia palstojen varaafiriseksi koululaisille kesän ajaksi. Oppilaat ovat vieneet tenreiset kotiinsa, mutta valitettavasti vanhemmilla ei ole ollut

kiinnostusta palstan

hoitamiseen, joten ehdotukset ovat id;åneet toteu- tumatta.

Liisa Waahtera

67

Huittisten Joulu 2006

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kun Muinais-Saimaan vedet saivat uuden purkautumistien Sal- pausselän läpi Vuoksen syntyessä 6 000 vuotta sitten, Saimaan veden- pinta laski vähitellen useita metrejä ja

sia ovat ne eri taiteen aloja käsittelevät artikkelit, joita E rkki Vuorela, myös E rkki Jaulin nim im er­. killä, on monissa aikakauslehdissä julkaissut;

Klubin perustajajäsen H eikki Leppälä puhujana klubin 30 -vuotisjuhlassa.. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä Erkki Haapamäki, Toivo Hirvonen, Mauri Huovinen, Otto

Viialan vieressä asui siihen ai- kaan kelloseppä Ekholm, jonka pojista Kailaa vuotta vanhempi Kaarlo Matias Vainio tuli aika-.. naan maisteriksi ja Turun

tettu Huittisten Reservin Upseerien, RU, käyttöön usein perinteisessä koko perheen pikkujoulujuhlassa Aune ja Atte Rytin luona. Kaunialan Sotavammasair aalaa on muistettu

fuun aluSja toimeen ajetepo. Strmjelt ei ottut jiitä.. fiitorfinen, jiEn hän oli iu u ri umliniS pienen m utta taiSteluhatuSta hrfRntuan iouttoufa tanSja fäijm ään

tus sen pää-oman kurssin järjestämisestä, joka on pantu Pietarissa olemaan komman- oitiin, sekä siitä että osa mainitun pääoman.. nousseesta kurssi-armosta käytettäisiin

metsästä. Suonpää on tullut tunnetuksi Pahkapirtistään, josta loyry mitä ihmeelli- simpiä esineitä. Tämän sain.. henkilökohtaisesti kokea tutustuessani näihin