Savo-Karjalan toimitukselle · DIGI

Tilaushinnat. Tilaushinnat.

Kolmipäiväinen painos Kaksipäiväinen painos

SAVO KARJALA.

Koko

vuosikerta

^{4 mk.}

%

v il

Koko vuosikerta 3 mk

'/. "

2 25p:ä

V- -

₁ »50,,

V*

ⁿ

-90 ^„

„

_{20 p.}

N:o 118. ^Kuopiossa Keskiviikkona Lokakuun 14 PM «

Lehteä ^{jaetaan ja}tilauksia «vastaanotetaan

seuraawissa

^{paikoin:lehden}konttorissaja Sa»

wolan kirjakaupassa,

sekä

P.^Pirism,

H.

^Soinisen,O. Holopaism,I.P.^Piirosen,I.^Pöyhösen, D.Eskelisen,A. Arpiaisen,S.Nolanderin,Antikaisen,E.Soinisen,W.Oksasen,I.Hakta- aisen,Suutarin ammattilaistenOsakeyhtiön^ja Niiralan tullilla S.S«»tt'in ^puodissa.

Uoimillajat

Drun» ^Granit.

A.

^Kuppanen.

Ilmoituksia mllZtaan «teiaan ^joka lauantaina,tiistaina ^ja torstaina lello 6:teen illalla lehden_tahiwastaawaltatilalta.

konttorissa.

^{Hinta on 12 penniä}ensi ^ja 10 p. 4:llasiivulla

hienolta

^riwiltä

Maihtoilmoiluksia

mälitetään laikliin maamme

sanomalehtiin.

3iu«tsalaiset

suo>

mennetalln erimlltfutta.

Jakoaika:

maanantlli, keskimiikkojaperjantai l:lo^{12päiwällä.}

Miwälista.

Killkoherran kanslia auki arkipäwinäl:l« 9—ll Naisttaatin kanslia auki aitipäwinä k:lo12—1.

ztahatoimilamari ^auti jola arkipäiwä t:loI—2

Rahatoimikamarin

kokouskeskiniiilkona tl.6^j.pp.

Säästöpanlti auki tiiswina ^ja lauantaina k:lo

«-7 ^j.pp.

Postisäästöpankki auki^{joka päiwä}

samoin»

^tun»

tina tuin

Postikonttori

muutoinkin.

Katso

^alem»

Pano.

Suomen pankin konttori auki arlipäinnnä l:lo lU— 2.

Diskonttilomitea kokoontuu t:lo 11^päiw.

Ihdyspanlin konttori auli artipäiwinä 10—1 Plliw.

Kansallisosakepankinkonttori auki No 10—

'/^

Pohjoismaidenosakepankinkonttori ^aufiartipäi<

winä f:lo 10—12 ^päiwällä.

Hypoteekkiyhtiöntontton auli jofaarfi«tii§tai ja lauantaik:l» VjlO—

Vsll

^e.VV-

Vählölennätin-tontton

^{auki jofa} »ai»a l:lo8

c-

SBiSfaalinl»ntwli aufi ^{jota päiwä}t:I» 9—lo e.pp.

Äaupungin woudinlontton auti^jotapäiwälella B— 9:ään a. p.

Äanfon lirj»Bto aufi fuimuntaina^l:lo

s —

8i.^pp

Kansan lukusali^aukisunnuntaina^{l:lo4— Bj.pp.}

selä artipäiwinä1109 a.p.

—

8 i.p Naltion lysein^kirjasto auki tiistaina^{ja peijan»}

taina 110 ²

—

3 j. pp.

Rautatim toimisto auki l:lo B—l ^j» 3—6 selä

sunnuntaina

jo pyhäpäiwinä l:lo 8—

10 a.^p.

LLlllLritn »asta<m»tto<nl»:

Lasareet. ^lääl.

Z.

WlllMllli arkena No 10—11 e.^{pp. ja}5—6 j.^pp.taupp.Raninintiwitalossa.

Kaupungin läät.

I.

N. Johnsson tlo 10—12 e.

pp. ja4

—

5^{j. pp.}Uuden apteekintalossa.

(Pataljoonan lääkäri X.Fllbritws ^{arkena 110} 11—l/,1päin». Satunnaisesti 110 6 ^j.pp.)

Piiiilääläii

^{E. Inberg 110 9—ll e. pp. ja}

5—6 j.pp.lestirouVll

Ahm<m'in talossa.

Rautatien lääl. 0.

»»«ström

^{1109— 11e.pp.}

ja L— 6 j.Pp.laupPan.Raninin

Puutalossa.

Vllilllita Vastaanotetaan lääninsairashuon.esen No¹²

—

₁j. pp. jotapäiw». Käyntisairaiden luona luwallinenN» ^2—3 wälillä^päiwällä.

Nalsutontll

warjewsrolonistuwsta toimitetwn lauwantaisintlo11— 12 tri Walmarin

asunn.

P^tin

^{lähti»»»:}

lolapäiwä No 3 pänvällä lailillerautatien seuduille sellullonmille.

Sitä^paitsilähetetään ^»aapostia!

Maanantaina No5j. p. p. Maaninganlautta

Pielawedelle

^{jalisalmelle y.m.}pohjoiseen.

Tiistaina No 6 j. p. p.Kaawin lauttaJoen»

suuhun^{y.m.Karjalaan}setä^{Karttulanlautta} Vesannolle.

Keklimiitlona ^{ll« 6j.p.p.}NUfiän^lauttaIi»

salmelle

^y.«. pohjoiseen.

Torstaina No5^j.p.^p.Maaninganlauttali>

salmelle ^y.m. pohjoiseen,

setä

^{lello6 j.pp.}

Tuusniemen lauttaJoensuuhun, Nurmekseen

y.m.^Karjalaan.

Perjantain» No 5 j. pp. Karttulan lautta Pielawedelle ^ja Vesannolle.

Lauantainall» 6 ^{j. p. p.}

Nilsiän

^lautta

lifal»

melle y. m. pohjoiseen;

setä

Kamoin lauttaJoensuuhun,

Nurmelseen

y.m.^karjalaan.

P^tUmMii

^{«nli lLhte»»lll p,«Wt:}

3unn.ja juhla»päi». klo 101/,e.p. p.

—

_I'/,

«rj. p.P.

kipäwinä kloBY,e.p. p.—N» I'/,j.p.p jaNo3'/,^4'/,_j.pp.

Postilonttori

«M tule«»lle

MW«:

Tunn.^jajuhlapäu». klo10'/,e.p. p.

—

12»/z

j. p. p. ja tl» 4—5 ^j.p. p.

ArkipäiVmä kloB'/,e.p. p.—IV, j-p- p- ja No4

—

_{5j. p.p.}

h»»«!

Rautatiellä tulleet

sanomalehdet

^ulos»

jaetaanpostikonttorillajo No

3^

^{j. p. p.}

Psstiasnl»

^{rautatien asemalla on jokapäiwä}

awoinna No ^{12,45—2^5} j.p.p. Helsingin ajan mukaan^{ja «astaan} otetaansielläyksinkertaisia kirjeitämainittuunaikaan,fisääntirjoitettuj»kir»

jeit» jatawarapaketti»määräämättömällä^arw»lla k:lo2^z^{j. p. p.}

ftirjtlaatttat

tietöittään:

ftcuimigUla oltmat: Ho 22jaNo 4j.p.^p.

Poitilmlttorin stinAlä

^olemakirjelaatillopostien

lähtiessä

konttorista.

KlNlppias Lindq»istm talon

seinällä

^{ja Dahl»}

fttömin

faunan

^portillaolema, postiajunalle

wiedessä^jarautatien

asemalla

olewa5minuttia ennenjunanlähtöä.

$alon>aftuiiatfM wastaan ottaa jola^arkipäiwä Ito 10—12 a.^p.P»hj»i3m«nden pantin kontto»

rissa Snmo Sianit

Ilmoituksia.

Hammaslääkäri Bensow

Helsingistä

tavataan Seurahuoneella torstaista lokak. 1 p:stä alkaen kaikkina arki- päivinä klo 11—12.

EMIL MALMBERG

(Filos, maisteri)

Helsinki,

Wladimirinkatu

n:o

2.

toimittaa kaikenlaisia asioita viras- toissa,kassoissa ja pankeissa y.^m.

Sähköosoite: Helsinki.

Wlirka yaettawana.

Täten

julistetaan Kynnönneuwojan toimi Kuopion

läänissä haettawaksi

^en-

nen

— ensitulewan Joulukuun

^{15 päiwää.}

Palltaehdot

owat: 800 markkaa

wuo-

dessa,

wapaa

ylöspito toimituspaikoissa

sekä

wapaa kyyti.

— Toimitusaika

on

kuusi

^{kuulautta nmodessa,alkaen}

sulan

tultua,kumminkaan ei Toukokuun 1 päi- wää

aikaisemmin.

Hakijan, jonka tulee olla täysin pereh- tynyt käytäunöllisiin maanwiljelystöihin ja ennomaittain kynnössäkääntöauralla, ojituksessa ja wiljain

leikkuussa

^wiitat-

teella, on toimitettawa

omakätisesti

^kir-

joitetun hakenmskirjan Kuopion läänin Maanwiljelysseuran

Johtokunnalle Kuo-

piossa,

liittämällä siihen

^{maine-ja taito-}

todistuksen suomen ^kielen tuntemisesta.

Kuopiossa Lokakuun 10

p.

1891.

Käskystä:

Malier Granfelt.

(U.S:° 3 ^k.)

Ilmoitus.

Kunnat, kylät eli yksityiset, jotka ai- kowat tilata Kuopion läänin Maanwil- jelysseuran

nais-

eli mies-läsltyönneu-

»ojia

ensi tulemaksi

opetusajatsi,

huo-

mautetaan, että tilaus on

lähetettäwä

mainitun

seuran

johtokunnalle ^Kuopi-

ossa wiimeistään ennen Joulukuun

¹

p:iä.

Kuopiossa

Lokakuun

^{12 pmä 1891} Kuopion

läänin

Maanwiljelysseuran

Johtokunta.

(U. SawoI^k.)

pataljoonan

!V!u8!il(!<i

soittaa tänään kello —

6 Snellmanin puistossa.

Karkeita, erittäin kuivia ja hyviä suo- loja, Luneburg'in suoloja, voidritteliä v. in. v. m.

kauppatavaraa myytä-

vana:

L. L. Bval>n'in

AUG. ANDELIN, Kuopio.

-A-siaaiajoayli- jaalioikeuksissa. Valvoo^javelkoosaamisia.^Ajitaari.e-u.voja Teisee krntrahteja, yhtösääntöjä,testamentteja,hakemus- y.m.^kirjoja.

Toiiriit-uJssiavirastoissa, pankeissa, kauppa-jaliikealalla.

2^^'^'^{ja ostaa}taloja,arvopapereita. Hankkii^laiaoja.

"Välittääkäännöksiä,puhtaaksikirjoitusta,palvelus-jatyöpaikkoja.

Myykarttapaperia_jakarttamerkkiä joka^päivä9—7.

Rahojasijoitetaan6%^jal:stäkiinnitystä vastaan.

AUG. ANDELIN, Kuopio.

I Syys- ja talvi-trikoita, palttoo-toffeleitä,

I erittäin kauniita liousu-k ^a nkai ta

■

I Mustaa, siilistä,

harmaata,

valkeata ja

I ^punaista flanell ia. mustia verkoja ja

^sa-

I tiineja, reunusnauhoja ja nappia y.

m.

■ I ^myöpi huokealla fl^H

T"oJfcLo Ix^Q-loerg:.

I Huom.l Tilaukset valmistetaan jou-

tuin ja tarkkuudella.

Suuri valikoima

ulkomaisia

llPostipaperia»

ja

llisjelllMi».

"So

0. U. Backmanin kirjapainossa.

Seppä ^Kuopiossa.

Ruumis- J^^m ^kirstuja.

valmiiksi valmistettuja todellakin lujia sekä tyylikkäitä, kuinmyös- kin koristeita nykyajan kuosia suuri valikoima, joita myy erit- täin kohtuhinnoilla Kuopiossa maalari

J. Fr. Tuhkanen.

Maalia

^ja maaliaineita, n.k.

liinaöljyä, Kupalilakka-femissoja kaikenlaatuista lakeerausta var- ten;kuin myöskaikenlaisia hie- nompia (erittäin kauneita) värejä y.m.myy erittäin kohtuhinnoilla

Kuopiossa maalari

J. Fr. Tuhkanen.

£niii|)uiÉfi(i

kaikenlaisia suuruudeltaan

^myöpi

Aksel ^Arpiainen.

Käärepaperia

(makulatuuria) erittäin helpolla myöpi

Aksel Arpiainen.

Ruumiskirstuja

Kaikkea eri Buu-

||f

^suutta

^alituinen ya-

¥*| ap

^{rasto myytävänä}

kolituliiliiiuilla.

Nikkari J. H. Ahola.

Asunto Tomttu N:o 92.

llil8VlllDllj»

0. «i. Backmanin kirjapainossa.

A. L.

pidetään tulevan Marraskuun 6p

ARPAJAISET

täkäläisen

^yksityisen yh-

teiskoulun

^hyväksi.

Voittoja vastaan ottavat:

Rouvat Rouvat

Talvi- Kesä- ajokaluja.

Allekirjoittanut

taakseen talvi- ja kesä-^ottaavalmis- ajokaluja koti- ja ulkomaan mallin ^mukaan, hauta-ai^foja uusimpienmallipiir'

"'

keen, kuin r

.

^nevosen

Jäl-

kengitystä hr~ öilfvastin ken- gityskoulussaHelsingissä oppi- kurssin suorittaneen sepän johdolla, ja kaikkea sepän ammattiin kuuluvatatyötäkoh- tuullisilla hinnoilla.

Petter Koivistoinen.

Uusinta mal- W

Hauta-aitoja I

tehdään.

W

E.Alfthan, L.Aminoff, M. ^Canth,

A.Fabritius, E.Hoffström, L.Modeen, A.Neovius, E. Piispanen, E.Stenius, E. Timgrén,

(U.Bllvo 3^le, 1k.^v,)

|Bs7Ahlstubbe,

?1" M. ^Asehan, S M. Lindgren,

« li. Nylander,

(|

A. Palmgren.

Keskiviikkona ^Lokakuun 14

päivänä

SAVO-KARJALA _{Ko 118} — ₁₈₉₁

Muutettu ^elämä.

Tällä nimellä ilmestyi äsken

suomeksi

luonnontieteiden professorin

Hen-

ry Drummondin kirjoittama tiljanen, ku- ten jo miime perjantaisessa

numerossamme

lyhyesti

mainitsimme.

Sen sisällyson

siksi

merkillinen, _ettäkerromme

sen

lukijoillem- me. Kirjanen ^on

esitelmä

yhdestä raa»

matunllluseesta, 2 Koi. 3:18, jota kir- joittaja

käsittelee

^ja

selmittelee

^mestariÄ-

sesti.

Esitelmän ensi osassa

huomautetaan,_että

ihminen

on luotu hengellisestitin tasma- maan ja että jokainen toettaakin

saada elämäänsä

paremmaksi, mutta täyttää

sel- laisia

menestystapoja, jotka

tosin

^{eimät it-}

sessään

^{ole määriä,}maan riittämättömiä.

Niitä on

Marsinkin

^{neljä. Drummond}

esittää

ne näin

Ensimmäinen

epätäydellinenmenetystäpä on luottaminen päätökseen.

Tahdon

^woi-

massa,

paljaassa matamuuden

suonenme-

dossa

^{ei ole} pelastusta. Taistelu,_pon»

nistus, tuskakin

saamat

sijansa kristillisyy- dessä,_kuten

saamme

^edespäin

^nähdä

^;mutta

eimät

tässä

paikassa. Tuonoin

seisahtui

laima ^Etruria, jossa matkustin, leskelle Atlantin ^meitä.

Jotakin koneessa

^oli

sär-

kynyt. Laimlllla oli

miisisataa

^rotemaa

miestä. Luuletteko,että, jos

olisimme

^ko-

koontuneet yhteen ja työntäneet^mastosta, me

olisimme saaneet sen

^{kulkemaan? Ken}

yrittää pyhittää

itseään

ponnistuksella,

hän

koettaa

saada

purttansa kulkemaan työntä- mällä mastosta.

Hän

^{tekee tuni meteen}

uppocma, jota koettaa nostaa

itseään

^tu-

kasta. Kristus teki

tällaisen

menetystaman

lähes

naurettllMllksi,

sanoessaan: kuka

teistä moi

murheellaan lisätä

kyynärän pi-

tuudellensa"

^{(Mat.6:27). Ainoa}

itseensä

luottaman menetystaman pelastamapiirre on

se

^{seilka, ettäne,} jotka koettamat

sillä itseään

^auttaa, melkein

heti huomaamat sen

riittämättömyyden.

Toinen yrittelijä

sanoo: «Mutta se

^ei

ole minun menetystapani. Olen nähnyt, miten tyhmää on pimeässäponnistella.Minä työskentelenperiaatteenmutaan. En

tahdo tuhlata

^moimaa

turhiin

yrityksiin, waan koota

sen

yhtä ainoata syntiä wastaan.

Ottamalla yhden

terrassaan

^ja

surmaa-

malla

sen

^wähittain, toimon lopuksi juu- rittamam pois kaikki." Tätämastaanmoi malitettamllsti

tehdä

neljä muistutusta.

Ensiksikin

on elämä liian lyhyt; syntien paljous lukematon.

Toiseksi taistellessam-

me yhtä ainoata syntiä ^mastaan,jätämme koko muun luonnon

sill'ailaa

loslematt».

Kolmanneksi

ei yksityistaistelu eritoissyntejä wastaan kajoa pahan juureen eitä alku»

lähteesen. Jos

ytsi ainoa synnin lana- mista ^tukitaan,niin kokemus

osoittaa

^mel-

kein

mannaksi seuraukseksi

synnin tulmaile-

miffn

^jonkun

toisen luonnon-osan

^kautta.

Osittaista

kääntymystä melkein aina

seuraa

sellainen fimcellinen

^muoto,

sillä

^pidätetyt

halut

^{murtamat sulkunsa, ja}

sen sielun

^mii-

meinen tila tulee pahemmaksi kuin

ensim-

mäinen.

Wiimeksi

ei uskonto olekielteistä, tämän tai tuonsynnin estämistä. Täy- dellistä luonnetta ei loskaan muodosteta peikausmeitsellä.

Mutta kolmas maittaa:

Oltoon

^niin.

En yritättään kuristaa syntejä yksitellen.

Minun menetystapani on aiman päinmas- tainen. Minä jäljittelen hymniä yksitel- len." läljittelemän menetystaman mai- teus on

se.

^ett»

se

on taipumainenmuut- tumaan

koneelliseksi.

Aina moidaan ^erot- taa jäljentamäpiirustus

taiteellisesta

^alku-

tumasta, keinotekoinen kukka

todellisesta

^ku-

kasta. Hymeitten yksitellen jällentämisellä on jotenkin

sama

maikutus kuin paheitten yksitellen poistamisellakin; ajallinen tulos

siitä

^on yksipuolinen ja sopimatonluonne.

Joku

määrittelee

suuriluuloista ihmistä

»luomukseksi, joka on koolleen

liiaksi liho-

nut".

Joskus

^{näkee tätä} laatua lrisli»

tyitä,

liiaksi lihamia toiselta

^{puolelta,mutta}

surkean

laihoja janälkiintyneen-nätöisi» toi-

selta.

Mutta luonne on kokonaisuus, ja kaikkien hymeitten täytyy yhdessä edistyä

tehdäkseen

täydellisen

ihmisen.

^{Tämä py-}

hitystäpä on kuitenkin oikeaan

suuntaan

käypä. Se pettää main erityisseikkojen toimeenpanossa.

Neljättä menetystapaaminun tuskin^tar-

mitsee

nimittääktaän,

sillä se

^on

maihdos

jo nimitetyistä. Se on

sangen

_nuoren

ihmisen

menetystäpä; ja

sen

^{puhdas ma-}

kamuus tekee

siihen toskemisenkin

^melkein

pyhyyden ryöstämiseksi. Se on erityisen muistokirjan pitämistä, johon on tehty ri- meja lullekkin miiton päimälle ja

niihin

kirjoitettu hymeitten nimiä, jättäen sijaa merkkien tekemistä marten. Tämä,

marus-

tettuna esipuheella, jossa on montamata- maa sääntöä, on kätkettynä johonkin

sa-

laiseen

paikkaan, ja ajoittain, illan tullen,

sielu asetetaan sen

eteen tuni erityisen^tuo- mioistuimen. Tämä lakikirjan mukainen elämä ^on

Franklinin

menetystäpä;jaluul-

lakseni moisimat tuhannet

^{muutkin kertoa,}

miten

he

^ripustimat

matuuhuoneesensa

^tai

sullimat lukolliseen

^{laatikkoonsäännöt,jotka}

he

jonakin makamana päimänä tetimät^elä-

määnsä muodostaakseen.

Tämä menetys- täpä ei ole erehdyttämä, maan

sen ^menes-

tys on

heikko.

^{Se pettää}

tamallisesti

^hy-

min

luonnollisista

^syistä

—

enimmäkseen

sen

^tähden,että me jonakinpäimänä

unoh-

damme

säännöt."

Toisessa osassa asetetaan oikeaksi

pyhityssäännöksi

itse tekstilause: Me

kaikki amoimilla kasmoilla

Herran

^kirkkautta

heijastamme, niin tuin tumastimessa, ja me muutetaan

siihen

^tuwaan,kirkkaudesta niin kirkkauteen, niin kuin

Herran hen-

gestä."

Tässä huomautetaan

^erittäin

sa-

naa: me muutetaan." Me emme

siis itse

muuta itseämme,maan olemme muuttaman moiman

alaisia.

Kuitenkin pitää

sielun

olla mastllllnottllmainen, jos

sen

^mieli

muuttua uitonkaan^päinwaikuttawasta moi- masta. Muutosta, jota warten olemme ponnistelleet,ei

saamuteta

mielä enemmillä ponnistuksilla. Sen maikuttaa

meissä

^ulko-

puolella meitä olema muodostama moima.

On olemassa samea

ja on samenwalaja, me olemme koettaneet

saada samea

^muo-

dostelemaan itseänsä."

Selitetään sitte, _{mikä on}

Herran

^kirk-

kaus, ja

saadaan

pyhityslaawaksi tämä:

Me

^{laitti,heijastaen}niinkuin tumasti-

messa Kristuksen

^{luonnetta,muutetaan}

sa-

maan ^luwaan,luonteesta luonteesen,

huo»

nosta luonteesta parempaan,paremmasta

mielä

mahan

^parempaan,

siitä

^{mielä täy-} dellisempään, tunnes

mähitellen

täydellinen Altuluma on

saamutettu. Tässä

^{on py-}

hityksen

tehtamän suoritus

koottu ainoaan

lauseesen:

^heijasta

Kristuksen

^luonnetta,

niin tulet

Kristuksen

kaltaiseksi",_{jota mielä} tarkemmin

selitetään

^näin:

2aitti ihmiset

^omitkuwastimia;

se

^on

ensimmäinen laki.

johon tämä

sääntö

^pe-

rustuu.

Istuessamme

^{pöydässä tänäil-}

tana oli

se

^{maailma, jossame tukin pit»}

lin päimaä elimme ja liikuimme,_koottuna polttopisteesensa

siinä huoneessa. Katsoes-

samme ^toisiimme

^emme

nähneet

^toisiamme,

maan

toisemme

^maailman.

Puhuessamme

me ainoastaan tarkastimme omaa lumas- tintamme, lumaillen,mitä

siinä

^heijastui;

kuulemisemme

^{ei ollut} tuulemista,_maan näkemistä,

silla

^{me latjelimmenaapurimme}

lumastimeen. Kaikki

ihmisellinen

^ajatusten

maihto

on heijastusten näkemistä. Ta- paan

esim.

^oudon

ihmisen

rautatie-mau-

nuissa. Hänen ensimmäiset sanansa sano-

mat minulle että

hän

^on Englantilainen

Jollin

maakunnasta.

Tietämattänsä hän

onheijastanut syntymäpaitkansa,

manhem- pansa,

ja

heidän rotunsa

^piltän

historian.

Hän

^on

ruumiillisestitkin

^luwastin.

Hä-

nen toinen

lauseensa sanoo,

että

hän

^on

maltiomies,ja

hieno

^märähdysäänessä, tuin

hän lausuu Times-lehden

^nimeä,

ilmaisee hänen

puolueensa; j.n. e. Mitä minä

hänessä

^luen,

hänkin samaan

aitaan lutee minussa, ja ennen, tuin matka onkulu- nut,

rooisimme

puoliisi kirjoittaa

toisemme

elämäkerran. Me elämme

lasihuoneissa,

olkoonpa

se

meille mieluista tai ei. Mieli, muisti,

sielu

on main amara huone,

sei-

nitetty tumastimilla. Tästä

ihmeellisestä

järjestelmästä ja lahjasta riippuu

se

^kuo-

lewaisten sielujen kyty, että woiwat

hei-

jasta»

Herran

luonnetta".

Vaan

ihmiset

eimät ole ainoastaan tu- mastimii, _joista

niissä

^{näkymäin kappa-}

leiden heijastus limpoaisi takaisin,_maan että

heissä

näkymät heijastukset muuttumat

heidän sifimmäksi

olemuksekseen,joten

heillä

on säilyssä pysymänä^ne kappaleet, joita

he

heijastamat. Ei kukaan ^tiedä, miten

sielu

moi niitä säilyttää. Eikukaan^tiedä, miten tumastin on tehty. Ei mitään luonnon ^ilmiö,ei mikään kemiallinen muu- tos, eitä mitään taitateino moi koskaan auttaa meitä ymmärtämään tätä

hämmäs-

tyttämää tekoa. Sillä ajatteleppas. ett'- eimät menneet tapahtumat ole ainoastaan lumottuna ihmissielussa, _{maan ne omat}

siellä olemassa.

^{Kuinka ne}

moisimat

^tulla

heijastetuiksi sieltä, joll'eimät ne

siellä olisi?

Kaikki kappaleet, mitä

hän

^onmil-

loinkin nähnyt, ^tuntenut, tietänyt, usko- nut ympäröimästä maailmasta, _omat nyt

hänessä

sisällisesti,omat tulleet

osaksi hä-

nestä ja omat

osaksi hänessä —

hän

^on

tullut

muutetuksi heidän kumakseen. Hän saattaa

^{kieltää sitä,}

saattaa

^pitää

sitä

^pa- hana, mutta ne omat

hänessä.

^{Ne eimät}

nipu

tässä

ulkonaisesti,_{maan omattunke-}

neet

hänen

läpitsensä.

Hän

ei moimuut- taa eitä ^poistaaniitä. Ne eimät ole

hä-

nen muistossaan, _maan

hänessä itsessä.

Hänen sielunsa

^{on sellainen,} jommoisetsi ne ^omat

sen

täyttäneet, muodostaneet ja jättäneet. Nämät kappaleet, »ämat kirjat, nämät

maikutukset

^omat

hänen

tekijöitään.

Niitten

kädessä

on elämä jakuolema,kau-

neus

^ja

rumuus.

Kun jonkunnäistä kuma tai

kaltaisuus

kerran on hymin

sielulle esi-

tetty, ei mitään moima maan ^päällämoi estää

tahta seittaa

tapahtumasta

— sen

täytyy tulla

sieluun

painetuksi ja aina

hei-

jastua

takaisin luonteesen.

^Näille

ham-

mästyttämille ja kuitenkin täydellisesti nä- kymille

sielullisille tosiasioille Paamali

^pe-

rustaa oppinsa pyhityksestä.

Hän

^näkee

että luonne on rakettu mähitellen,muut- tuu

hetki hetteitä

paremmaksi tai

huonom- maksi sen

^mutaan,

^millaisia

^tumia

siihen

kiintyy. Askel

mielä.

^{niinnäitten,}uskon- non päätehtäwää toskemain aatteitten

so-

mittamisen

toto lemeys ja pituus onole- ma

edessämme."

^(latt.)

S

^amo -Karjalan" Toimitukselle,

Armoisan ^lehtenne

^miime

numerossa

^oli

kirjoitus »Pyrintöjen huumausta", jossa kysytään,

mitä

esti puuhaamasta yhteis- koulua ^{tänne silloin,} tuin tällä pyrinnöllä jo oli ^enempikannatusta tai ainakin mä»

hempi Vastustusta? Että

sitä

^{nytei täällä}

ole,

osoittaa ^huonoa

testämyyttä, oikean

innostuksen

^pitsistä jäähtymistä."

Saisinko

luwan näiden sanojen johdosta luoda ^pientäsilmäystä taaksepäinja

hiu-

lan merestä» auvoisten

lansalaisteni huo-

noamuistia?

Wuonna 1882 oli täältä lähetetty ke-

hoitus

yhteiskoulujen taikka muiden

sen-

laisten koulujen perustamiseen maamme naisille, jotka johtaisimat yliopistoon.

Se

tehoitus herätti

ankaraa mastarintaa

suomenmielisissä.

^Siitä

huoli-

matta ne Kuopion naiset, jotka

hirrasti-

n>at korkeampaa ja parempaa

naissimis-

tystä, kuin mitä tyttökoulut tarjoamat, ryhtyimät

rahan

keräykseen tarkoitusperänsä

saamuttamiseksi. Päätettiin tehdä

^näitä keräyksiä

ensiksikin Helsinkiin

perustettaman

yhteiskouluamarten,

osaksi

^{sentähden,että}

katsottiin

^{oleman etupäässä tärkeätä}

saada senlainen

oppilaitos pääkaupunkiin,

osaksi

myöskin

siitä

^{syystä, että ainoa}

mahdolli-

nen keino edes yhden

suomenkielisen

^yh-

teiskoulun perustamiseen oli yksimielinen toimi Helsingin naisten

lanssa.

W. 1883 pidettiinKuopiossa

siis seura-

näytelmiä Helsingin

suomalaisen

^yhteiskou-

lun hymätsi. Meitä kimitettiin. Me

ha»

joitimme puolueen«voimia, _kun ^rupesimme

tänlllisill «uusia

aatteita" talaa-ajamaan.

Me olimme

unohtaneet

kielikysymyksen.

Ia

me olimme nihilistcjä, meillä oli

huumaut-

sellisia,yhteiskunnalle

maaiallisia hankkeita

j.n. e.

Emme kuitenkaan mielä säilähtyneet.

W. 1884 rupesimme Kuopiossa _puu-

haamaan

^arpajaisia

suomalaisen

^yhteiskou-

lun hymätsi. Meitä^pidettiinmimmattuinll.

Eitä lutaan

tahtonut

meitä auttaa

—

_ei

kukaan täyfikllsmaneistll. Ainoastaankoulu-

nuorison saimme

puolellemme.

Olimme ^saaneet, niinkuin

siihen

^aikaan

tumallista ^oli,

suullisen

lumin tumernöö- rin mirastosta. Jännityksellä teimme mal-

mislutsia.

Odotettu päimä tuli. Kello 7 illalla piti arpajaisten

alkaman.

Mutta meitä

odotti hämmästystä

herättämä

^este.

Tuntia ^ennen,

s.

^{o. kelloU,}ilmoitetaan

seurahuoneen

^isännälle, että poliisi tulee

sulkemaan

^omet, ellei arpajaisiin ole kir- jallista lupausta.

Mitäs nyt? Oli maan tunti aikaa

—

kuinka

woisimme

tällä tumattomalla

hetkellä semmoista saada hankituksi?

Pari

meistä istuu

wossitan

^{rekeen ja} ajaa läänin

sihteerin

^{luotse, joka}

silloin hoiti

tumeinöörin mirkaa ja joka myöskin oli meille

suullisen

lupauksen antanut.

Hän

hymäntahtoisesti marusti meidät tarpeellisilla papereilla,jotta riemulla mie- liin

isännällemme.

Omet «mattiin. Jännityksellä kiinni- timme

niihin ^silmämme

^{ja odotimme, tuli-}

siko

aipajaisiimmemäkeä mai eikö.

Olimmehan

^{me olleetmukana,kunpoika-}

touluille marojakerättiin, eimättö

miehet

nyt mastamuoroa

auttaisi

^meitä?

Tulectinhan sieltä

^wätcä

—

muttapientä mäteä, jolla

taskuissa

ei

mahtanut raha

paljon painaa. Tuli kansakoulujen oppi- laita, tuli tyttökoululaisia, lyseolaisia ja reaalikoulun oppilaita ja

naisia.

Mutta

missä

^{olimat Kuopion}

herrat?

Ne eimät muistaneet meidän arpajaisi- amme! Ei tullut

heistä

^saapumille

tähän tilaisuuteen

^{tuin ytsi ainoa,lutuun}

ottamatta erästä ^toista, joka humalapäis-

sään

tuli

sinne häiriötä

^telemaan.

Ia seurahuoneen isäntä

^oli

harmissaan.

Hän

^{oli antanut}

huoneen

^{hyyrittä täytet-}

tämäksemme

^eitä

hänellä

^ollut

sinä

^iltana niinkään paljon tuloa kuin muina tamal-

lisinä

iltoina. Kormottain

hän sai

^lanna-

tuttaa mettä juotamalsi

sille

joukolle,muu- taei.

Mekin olimme noloja. Emme nyt pit- tään aitlllln uskaltaneet muuta

tehdä

^kuin

listoilla kerätä maroja ja

sitoumuksia

^kou-

lumme hymätsi.

W.1886 tuli täkäläinen yksityinen

suo-

malainen tyttökoulu maltion

kouluksi.

Meistä,yhteiskoulun harrastajista, kuului

useat sen

koulun johtokuntaan, ja kun kou- lulta jäi maroja, kuudetta

tuhatta

^mark-

kaa,

ehdotimme

^{että ne} pantaisiin pohja-

marastolsi

kaupunkiimme

tulewaisuudessa

peiustettamalleyhteiskoululle.

Sitä ei otettu kuulemaan karmaan!

W. 1887 me taaskinponnistimmemoi- miamme.

Pidimme

mielä terran amajai»

set

^Helsingin yhteiskoulun ^hymälsi.

Turha

yritys! Vastustus

tosin

^{oli tauonnut,} ei ainakaan poliisia

usutettu

kimppuumme.

Mutta kuinka

suuri

^{kannatus oli,jonka} saimme,

sen ^osoittaa

arpajaistulo:koko- naista 400 maittaa!

I» näihin

^arpajai-

siin

olimat Helsingin

naiset

^{tuitentin lä-}

hettäneet

⁷⁰ mtan moiton.

Tunnustan, että

herkesimme

^toiwotto«

miksi, Marsinkin,kun einämäkään

muosina

ole ääntäkuulunut siitä,että

suomalainen

yhteiskoulu

olisi

kuitenkin aitaan

saatama

tällekin paikkakunnalle.

Nyt tumminkin omat mielipiteet yht- äkkiä muuttuneet! Nyt

se

^jo

mihdointin nähdään

tarpeelliseksi, ei muun muotsi,

mutta

siitä

^syystä ainoastaan, _ettäruot»

salaisessa

yhteiskoulussa on 200^oppilasta ja että

sen

oppilasmäärä

wuosi

^wuodelta täsmää.

Luulisi, että

saisimme

^nyt kuulla jotain

tähän

^{tapaan: «kylläpä te}

sentään

^olitte

oikeassa, te jotka

sitä suomalaista

^yhteis-

koulua silloin niin puuhasitte.

Ia

^me olimme hymin tyhmiä, jotta teitämastus- timme ^ja teimme teidän pyrintönne tyh- jäksi. Teimme

sen

^kautta

suomalaisuudelle

auttamattoman mahingon. Muttarumet»

kaapa »yt uudestaan, kyllä nyt olemme

miehissä

mukana."

Hemmoista puhetta ainakin minä yksin-

kertaisuudessani

^odotin. Mutta eläpäs!

Wallan toinen ääni

kellossa

ilmestyikin.

Me nytkin syntipukiksi jouduimme, me

sa-

mat juuri, jotta panimme waimamme

sii»

hen, _että edes yksi

suomalainen

yhteiskoulu maallemme

saatiin

^toimeen.

Meissä

^{ei ole}

ollut testäwyyttä,

meissä

ei ole ollut oi- keata intoa!

Ia se

^ontietystikin meidän

syy,

ettei paikkakunnalla nyt ole Suoma- laista yhteiskoulua!

Erinomaista johdonmukaisuutta! Erin- omaista oikeuden tuntoa!

Ia

erinomaista

jalomielisyyttä!

Ensin

meitä kimitettiin ^siitä, että malta

mäkisen

koetimme yhteiskouluja perustaa,

nyt meitä

samalta taholta

^{kimitetään siitä,}

ettemme niitä perustaneet!

Mutta

onhan siihen saanut

^tottua

tässä suomalaisessa

puolueessa.

Ia omathan

nuo timet kestetyt

tähänkin

^{saakka, niin}

mits'ei niitä

kestettäisi

edeskinpain.

Täällä

tahdotaan soimata

^niitä

suomen-

mielisiä

manhempia, jotta ^panematlapsi- aan

täkäläiseen

yhteiskouluun. Mutta kaik- kina aitoina ja kaikkialla

missä

^{ei ole}

suo-

malaista poitakoulua,maan

siihen

^sijaan

ruotsalainen, pidetään

sitä luonnollisena

asiana,että

manhemmat

^{panematpoikansa}

tähän.

Ei puhdas-sydämisimmättaän"

kansallismieliset

^{maadi, että}pojat ennem- min pidettäisiin ilman simistystä, tuin että

heitä

^pannaan

ruotsalaiseen

^kouluun.

Miksi

^omat

maatimukset

^{toiset, kun}

asia

koskee tyttöjä?

Onhan

^täällä

suomalainen

tyttökoulu, pantakoon_taan. lapset ennemmin siihen",

sano-

Mutta jos

siihen

tyydyttäisiin, ei yhteiskoulusta

ulisi

^{rumettupuuhaa pitä-}

maänkään.

Ruotsinmieliset fanoimat

myöskin ennen aikaan

suomalaisille: »Onhan

teillä reaali- touluja, pankaa poikanne

sinne."

^Mutta

suomalaiset

^{eimät panneet ja}

siinä he

^teki-

mät oikein.

Miksi tahtomllt suomenmieliset

^pitää

suomalaista

naissimistystä alemmalla por- taalla tuin mitä ruotsalainen naisfimistys tulee olemaan? Sillä

ruotsalaisia

^yli-

opistoon johtamia yhteiskouluja on, ellen pahasti erehdy,

maassamme

^{jo seitsemän,}

jotamastaan

suomalaisia

ei ole kuin yksi ainoa.

Ia senkin

^ainoan

olemassa

⁰¹⁰

on häilymällä partaalla

sen

mutaan kuin näinä päiminä Helsingistä lähetetyt listat

jarahanteillys-tehoitutset

osoittamat.

Toimitus lupaamastedes ottaa puheeksi paikkakunnallemme perustettaman yhteis- koulun tarpeellisuutta ja

mahdollisuutta.

Lopetan

siis

tällä kertaa tähän,

siinä

^lui-

mossa

ettei kysymystä nyt jätetä sikseen, maan ^pidetäänmireillä.

M. CT

KuopiossaLolaluun14^p:nä.

— Maksuttomaan woimistelulurs- siin

istumatyötä

tekewille

^{naisille, joka} äskettäin alkoi, on

ilmoittautunut

woi- mistelun

taiwitsewia

niin paljo, että on täytynyt jakaa

heidät ^useampaan

^ryh-

mään. Siispä on tämä

toimi

ollut hy- win terwetullut ja

suurinta

kiitosta an-

saitsewat

^{ne, jotka}

siinä uhraamat

^aikaa

ja waiwaa hymään

— tarkoitukseen.

Ehdolle

henlilirjurin

Virtaan

^Li perin

kihlakunnassa

^{on pantu:1sijalle}

lisalmen

^piirin

ruununnimismies

A.

Rissanen, _2:lle

Kiteen

piirin ruunun-

nimismies

Knut Winter ja 3:lle Lipe- rin piirin ruununnimismies

I. TH.

^Chy-

denius puoltolauseella.

—

U.

Salvo.

--

Sllwularjalainen

osalunt»

^päätti

wiime kokouksessaan,tietää Plehti, jat- kaa tointaan kausankiijastujen perusta-

miseksi

^ja

auttamiseksi. Osakunnan

^lä-

hettämät ^kieitäwät

luennonpitäjät oliwat

matkoillaan

huomanneet, että tämä

osa-

kunnan toimi oli tuottanut

suurta

^hyö-

tyä ja että lahjoja olimielihywällä

was»

taanotettu. Kewäällä oli lähetetty kir- jalahjoja 31 paikkakuntaan, joista

useim-

mat Karjalassa.

Siksi

nyt päätettiin lahjoittaa kirjoja etenkin Sawoon. Kaik»

kiaan tulee noin 10 uutta kirjastoa, joista kansanopistotoimikunta

saa

^antaa

tarkemman — ehdotuksen.

Postilaitos.

Toista ckspcditöö-

rin^

nnrkaa Wiipurin postikonttorissa oi»

m. m.

hakenut

postiekspeditööri

I.I.H.

Lagus.

— Woin menelli

ulkomailla kuuluu

wähän

laimenneen wiime

wiikkoisestaan.

Kuitenkin

owat

hinnat

täällä joksikin hywät:meijerimoin 19 mk. 20 piia ja maatiaiswoin 16 mk.

— Toht.

Uno Eygnaeulsen syntymä- päiwä juhlaa wietettiin Leppäwirran kirkonkylän

kansakoululla. ^Kuin sekä

tyttö- että poikatoulun oppilaiset, kappale toista sataa, toloutuiwat,pidettiin ruko- ukset, joiden jälkeen op. Karjalainen pi- temmässä, lastentajuisessa

puheessa se-

litti

Toht.

Cygnaeuksen elämän ja wai-

tututsen

^maamme

k.-koululaitoksen ^perus-

tajana. Lauluja laulettiin, tyttö- ja

poikaoppilaat

yhdessä

sekä

^{myös erik-}

seen,

joiden wälillä johtokunnanesimies,

op. Pääkkönen

^lämpimin

sanoin kehoitti

oppilaita

seuraamaan

^{jalon k,-koulun-}

isän

periaatteita, ja

wanhan

^opettajan

tunteilla toimoi

heidän

käyttäytymän

si-

weästi. Wirwolteilsi saiwat ^laitti lah-