KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS
0295 029 000 Kirjaamo
www.ely-keskus.fi PL 1041, 45101 Kouvola
Y-tunnus 2296962-1 kirjaamo.kaakkois-suomi@ely-keskus.fi
Savitaipaleen kunta Kirkkotie 6
54800 Savitaipale
Savitaipaleen kunnan lausuntopyyntö 9.9.2020
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto koskien Paimensaaren asemakaavan laajennusta, kaavaehdotus, Savitaipale
Lausuntopyyntö
Savitaipaleen kunta on 9.9.2020 pyytänyt Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (myöhemmin ELY-keskus) lausuntoa kaavaehdotuksesta koskien Paimensaaren asemakaavan laajennusta.
Kaava-alue sijaitsee Savitaipaleen kunnassan Kirkonkylän asemakaava- alueella Paimensaaren pohjoiskärjessä. Suunnittelualue rajautuu Kuolimo- järveen. Alueelle on rakennettu jo kattava vesi- ja jätevesiverkosto.
Alueella on tällä hetkellä sekä loma-asuntoja että vakituisia asuntoja.
Kaavan koko nimi on "Paimensaaren asemakaavan laajennus".
Suunnittelun tavoitteita ovat rakennettavaksi tarkoitetun alueen varaaminen vakituiseen asumiseen, riittävien virkistysalueiden turvaaminen sekä muinaismuistojen turvaaminen. Suunnittelualue on yksityishenkilöiden omistuksessa.
Asemakaavan tiivistelmän mukaan asemakaavalla "kumotaan"
kokonaisuudessaan vanha ranta-asemakaava. Kaikki ranta-asemakaavat lomarakennuspaikat muutetaan vakituiseen asumiseen.
Täydennysrakentamisvaihtoehtoja tutkitaan. Kaavaan varataan riittävät virkistysalueet. Liikenteelle varataan riittävät väylät ja alueet.
Kaavoituksesta
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen antamasta kaavaluonnoslausunnosta on nyt nähtävillä olevassa ehdotuksessa huomioitua ELY-keskuksen antamat kommentit sekä ehdotukset. ELY-keskus ehdottaa lausunnossaan kiinnittämään huomiota vielä seuraaviin seikkoihin:
Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on Natura 2000 verkostoon kuuluva alue (NAT) ja kun tätä kaavamerkintää katsotaan kaavakartalta, niin merkintä on muotoa Nat. Ympäristöministeriön asetus maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kaavoissa käytettävistä merkinnöistä mukaan korrekti merkintä Natura 2000- merkinnästä on kirjainyhdistelmä nat.
Tämän osalta ehdotetaan pientä täsmennystä kaavamerkintöihin ja - määräyksiin sekä kaavakarttaan, jotta kaavamerkki kaava-asiakirjoissa olisi yhtenäinen.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on kaavaluonnosta koskevassa
lausunnossa tuonut esille, että kaavaratkaisussa usea rakennuspaikka on ilman katuliittymää. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999,
myöhemmin MRA) 8 luvun säädöspohja asettaa lähtökohdaksi, että jokainen tontti rajautuu katualueeseen. MRA 37 §:n 1 momentin mukaan erityisestä syystä tontti voi kuitenkin rajautua muuhunkin alueeseen, jonka kautta tontille on järjestettävissä ajokelpoinen yhteys. Kaavaselostuksessa on (s. 10) tuotu esille, että "asemakaavan takia katu- ja
yhdyskuntatekniseen verkostoon ei ole tarpeen tehdä muutoksia.
Muutamia tonttien kulkuyhteydet jäävät maanomistajien
toteuttamisvastuulle. Tuleva Paimensaarentie muodostuu käytännössä rakennetun yksityislinjauksen perusteella. Paimenkuja pohjautuu suurelta osin nykyisiin kulkurasitteisiin". Kun ehdotuksen kaavakarttaa tarkastelee, niin noin kuusi kiinteistöä ei rajaudu katualueeseen. Verrattuna
kaavaluonnokseen kaavaehdotuksessa on esimerkiksi tehty uusi katu nimeltä Paimenkuja. Kaavaselostuksessa on tuotu esille, että "Paimenkuja pohjautuu suurelta osin nykyisiin kulkurasitteisiin". Uuden kadun osalta olisi tarpeen kaavaselostuksessa perustella, miksi katua ei ole päätetty ulottumaan loppuihin kiinteistöihin, jotka eivät nyt rajaudu katuun.
Kaavakartan perusteella katu ei ulotu tontille 6 asti, mikä asettaa kyseisen tontin omistajan eriarvoiseen asemaan muiden rakennuspaikkojen
omistajien kanssa.
Paimensaarentien varrella olevan erillispientalojen korttelialueen 178 (AO) rivin viimeiselle tontille ajo on osoitettu muualta kuin Paimensaaren tieltä.
Perustetta tähän ei ole kaavaselostuksessa avattu.
Erillispientalojen korttelialueella (AO-r) kortteli 180 on osoitettu ajo tonteille muuten kuin kadulta. Kaavaluonnokseen verrattuna ehdotuksessa ajo on osoitettu kadulta tontin kautta. Tätä muutosta ei ole kaavaselostuksessa perusteltu .
Edellä mainittujen osalta tulee tuoda kaavaselostuksessa esille, että mikä on se erityinen syy, miksi asemakaava-alueella tonteille ei järjestetä suoraa katuyhteyttä.
Verrattuna kaavaluonnokseen, kaavaehdotuksessa on osoitettu
Paimensaarentien läheisyyteen lähivirkistysalueelle (VL) rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen (ta), joka on maksimissaan 75 k-m2. Tätä ei ole kaavaselostuksessa avattu, että miksi lähivirkistysalueelle on osoitettu talousrakennukselle rakennusoikeutta.
Geologia
Harjugeologian näkökulmasta arvioituna voidaan todeta, että
Paimensaaren asemakaavan laajennuksella ei ole merkittävää haitallista vaikutusta harjualueen geomorfologisiin erityispiirteisiin (vrt. alueen keskiosan korkea harjukumpu ja sen pohjoispuolella sijaitsevat supat).
Harjualue on lisätty kaavakarttaan ja kaavamerkintöihin (ge). Harjualueen rajaus mukailee Etelä-Karjalan POSKI-projektin rajausta. Kaavakartan rajaus on hieman pyöristyneempi, kuin mikä todellinen rajaus on. Tämä tulee täsmentää kaavakarttaan.
Kaavaselostuksessa Luonnonympäristö kohdassa (3.1.1) mainitaan seuraavasti: "Alueen pohjoisosassa on loivapiirteinen suppa, jonka
itäpuolella maastossa on havaittavissa joitakin harjumaisia piirteitä". tässä voisi viitata suppiin monikossa, sillä suppakuoppia on karttatarkastelun sekä ELY-keskuksen aikaisemman lausunnon perusteella useampi kuin yksi.
Edellisessä ELY-keskuksen lausunnossa on lausuttu, että kaavaselostukseen tulee sisällyttää tiedot harjualueesta.
Kaavaselostukseen tulee täydentää Paimensaaren harjualueen
arvoluokka. Etelä-Karjalan POSKI-projektissa Paimensaaren arvoluokaksi on määritetty 4, mikä tarkoittaa paikallisesti arvokasta harjualuetta.
Luonto
Natura-alueen kaavamerkinnän ja kaavamääräyksen osalta tulee täsmentää merkintää, jotta kaavakartalla sekä kaavamerkinnöissä ja - määräyksissä on käytetty samaa merkintää. Natura-alueen rajaus kartalla on kartan mittakaavassa erikoinen. Natura-alueeseen kuuluu Kuolimon vesialue, joten kaavassa ei tule käyttää eri mittakaavaa ja erilaisella
pohjakartalla digitoitua rajausta vaan laittaa rajaus kaavakartan vesialueen rajaan.
Vaikutusten arviointi on edelleen puutteellista. Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja ilmastoon kappaleessa tulee jättää pois seuraava maininta: "Tässä tilanteessa voidaan kuitenkin todeta, että
yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ihmisten elinolojen muuhun paranemiseen on merkittävämmässä asemassa kuin luontoarvot".
Vaikutusten arvioinnin tulee olla luonteeltaan objektiivista.
Kaavaselostuksessa ei tule mainita ilman tarkempia selvityksiä taikka vaikutusten arviointia energian ottamisesta Kuolimosta lämpöpumpulla.
Kaavassa kyseessä oleva Kuolimon alue on Natura 2000 -aluetta ja energian ottaminen vedestä vaatii putkiston asentamista järven pohjaan.
Tällä voi olla haitallisia vaikutuksia pohjaan mm. kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä putkien vuotaminen voi aiheuttaa ongelmia myös vesialueella.
Arvioitaessa vaikutuksia Natura-alueisiin on vedottu yleiskaavan
selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Tätä voidaan pitää suuntaa antavana, mutta asemakaavassa alueet suunnitellaan yleiskaavaa tarkemmin.
Lisäksi mainittu yleiskaava on vielä kesken. Muutosta pitää verrata myös voimassa olevaan kaavaan, johon verrattuna alueen maankäyttö muuttuu paljon. Pysyvän asumisen ja loma-asumisen vaikutukset ovat erilaisia.
Rakentamisen ja alueen käytön määrä ja tehokkuus muuttuvat.
Vaikutusten arviointia tule täydentää. Kuolimon Natura-alueen osalta oleellisia ovat vaikutukset vesistöön ja veden laatuun. Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin kohdassa on todettu, että merkittäviä
vesistövaikutuksia ei ole odotettavissa. Tätä ei ole mitenkään perusteltu.
Erityisesti vaikutusten ja vaikutusmallien tunnistaminen ja perustelut johtopäätöksille kaipaavat täydentämistä.
Yleisenä huomiona voidaan todeta, että rannan rakentamiskäyttö on varsin tehokasta. Virkistyskäyttöön jäävä rannan määrä on valitettavan vähäinen.
Vesihuolto
Kaavaehdotuksen kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä oleva yleinen määräys siitä, että "tontit tulee liittää kunnalliseen vesijohtoverkostoon sekä mikäli AO-r korttelit toteutetaan loma-asumiseen, niiden vesi- ja jätevesihuolto voidaan toteuttaa kiinteistökohtaisesti" voidaan pitää riittävänä. Kaavamääräyksessä tulee edellyttää asunrakennusten ja ympärivuotisesti käytettyjen loma-asuntojen liittämistä myös
viemäriverkostoon.
Hulevedet
Hulevesistä on kaavaehdotuksen yleisissä määräyksissä säädetty ja määräystä voidaan pitää hyvänä.
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä
asianhallintajärjestelmässä. Asian on esitellyt alueidenkäytön asiantuntija Suvi Karppinen ja ratkaissut alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola.
Tiedoksi Etelä-Karjalan liitto
Etelä-Karjalan museo / Lappeenrannan museot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
