Viestinnän ja
politiikan tutkimuksen kesäkoulu
Informaatio- Ja viest1ntätiete1den (INVA) sekä valtiot1ete1den (VA- KAVA) tohtoriohjelmien kesäkou- lu "Democracy, C1vil Soc1ety and the Med1a" kokosi parikymmenVi Jatko-op1skel1jaa Ja use1ta tutkiJOl- ta Ja opettaJia Tampereelle heinä- kuun ens1mmaisellä v1ikolla.
Kesäkoulun vankimpana antl- na oli demokrat1an Ja kansala1syh- te1skunnan käs1tte1den s1sältöön perehtyminen sekä JOurnalismin Ja median erosta käyty keskustelu OpiskeliJOiden papent sivus1vat ai- hetta hyvm erilaisista näkökulmis- ta, keskustelua käyt1in nim publ1c JOUrnallsmista kum demokrati- soitumisesta Etelä-Afnkassa, La- tinalaisessa Amerikassa sekä Itä- Euroopassa.
TohtoriopiskeliJoiden esityksiä Ja papereita kommentoivat aloJen ulkoma1set professorit, Jotka luen- nolvat l1säks1 omasta tutkimukses- taan Pol1l11kan tutkimuksen kan- sainvälisistä nim1stä mukana olivat professorit John Keane ja David Held, v1estmnän kansamvälis1stä tutkijoista professorit Theodore Glasser 1a Denis McQuail.
Theodore Glasser ja demokratian vaateet journalismille
Journal1sm1n tutkiJa Theodore Glasser Stanfordin yliopistosta Yh- dysvalloista luennoi demokratian vaat1muks1sta journal1smille. Hä- nen mukaansa demokratia aset- taa vaatimuksia n1in JOurnalistisille norme1lle Ja käytännöille, vapau- den kas1tteelle kuin kysymykselle JOurnalismin vastuull1suudestakin
Journalistisista norme1sta Ja kaytännö1stä Glasser nosti esimer- kiksi CNN:n Persianlahden sodan käsittelyn, JOsta puuttui lähes tyys- tin to1mituksell1nen harkinta Ja SI- ten myös JOurnalistinen laatu Vastuullisuuden kysymys liittyy norme1h1n ja käytäntöihin, joilla arv1o1daan hyvän journalismin kri- teereltä. Journalistiset arvot liitty- vät yksityisten Ja JUlkisten uutisten erottamiseen toisistaan. Yksityiset uut1set suuntautuvat kiinteästi JO- honkin epäkollekt1iv1seen tapah- tumaan, kun taas julkiset uutiset vetoavat kollekti1visest1 Ja vaativat
kollekt11v1sta to1mmtaa. Toisaalta valtaosa uut1s1sta ei kuulu kum- paankaan nä1stä uutisryhm1stä.
-Esimerkiksi O.J. Simpsonm OI- keudenkäynnin käsittely ol1 epä- uutlsmaista, kyse e1 ollut JOUrnalis- mista. Journalist1sesti Juttu ol1si käsitelty oikeuden päätöksen jäl- keen, oikeuskäsittelyn etenemistä ja päätöksen laatua arvioivasti, Glasser kn11so1 tiedotusvälineiden vastuuttomuutta.
Yhdysvaltalaista journal1sm1a vaivaa Glasserin mukaan myös turhan kapea, negat1ivmen käsitys vapaudesta, JOka olisi korvattava positiivisella vapauden käsitteellä.
- Positiivisen käsityksen mu- kaan med1an tul1s1 olla vapaa yhtä lailla taloudesta ku1n valtiostakln.
Med1a tulisi nähdä yhtä lailla JUlki- sena instituutiona kuin es1merkiks1 museotkin
John Keane ja monet julkisuudet
Julkisuuben Ja demokrat1an tut- kiJa John Keane arvioi julkisuu- den/julklsuuksien sekä kansalais- yhteiskunnan käsitteitä. Keanen mukaan viestinnän tilall1set VIite- kehykset ovat muuttumassa. Alu- eellisesti raJattu, med1o1den välit- tämä julkmen elämä on hajoa- massa.Keanen mukaan puhe yhdestä Julkisuudesta (the public sphere) olisikin korvattava monien, ko- konsa mukaan toisistaan eroav1en JUlkisuuben käsitteellä.
- Mikrotasolla Julkisuudet koostuvat korkeintaan tuhansista ihmis1stä. Kyse on vuorovaikutuk- sen verkostoista, JOISSa on muka- na suhteellisen pieni määrä ihmi- Siä, mutta nämä ihmisryhmät VOI- vat silti olla maailmanlaajuisia. Esi- merkiksi internetin p1enet keskus- teluryhmät ovat kokonsa puolesta mikrotason julkisuuba.
- Meso- eli keskitasolla JUlki- suudel muodostuvat miljoonista Ihmisistä. Mesojulk1suudet ovat a1r101ta, JOtka ovat edes jollain ta- paa Sidoksissa alueen rajo1hin, sillä ne to1m1vat useimmiten kansallis- valtiolden tasolla. Makrotason JUl- kisuudet toimivat globaalien uu- tistapahtumien ympärillä Ja ne ko- koavat tuhansia miljoonia 1hmisiä, Keane vertaa
Julkisuuden käsitteen lisäksi Keane luennoi kansalaisyhte1s-
kunnan. Keanen mukaan kansa- lalsyhteiskunnalla tarkoitetaan läns1ma1s1ssa yhte1skunn1ssa JOuk- koa erila1s1a valtiosta riippumatto- mia instituutioita, jotka ovat riittä- vän vahvoja vastustamaan valt1on ylivaltaa yhteiskunnassa. Keskus- telua herätti mm. se, onko kansa- la1syhte1skunta yleismaailmallinen käs1te Ja m1ten käsitettä voi sovel- taa länsimaisista yhteiskunnista po1kkeav1in yhteiskuntiin
David Held ja talouden demokratisointi
Demokratiatutkija David Held Cambridgen Open Universitystä kntisoi uusliberal1stista demokra- tian käsitettä Ja käsitteli globaalin demokratian mahdollisuuksia.
-Demokratia on levinnyt vi1me vuosikymmenien aikana entistä useampiin ma1hin, mutta se ei ole merkmnyt valtioiden välisten suh- teiden demokratisoitumista Ny- kymen globalisoitummen on en- tistä mon1na1sempaa Ja globali- soltuminen koskettaa kaikkia, myös n1itä joilla ei ole mahdolli- suuksia vaikuttaa kehitykseen, Held sanor
Kansa1nväl1set pääomasiirrot ovat JO irronneet reaalitaloudesta ja suunn osa n1istä tapahtuu aino- astaan lyhytaikaisten kurssivoitto- jen toivossa. Ihmisten väliset yh- teydet ovat lisääntyneet kun tele- kommunikaatioverkot Ja kansam- välmen teleliikenne on kasvanut valtavasti, samoin kansainvälinen turismi sekä televisio-ohjelmien Ja elokuvien vienti on kasvanut.
Toisessa luennossaan Held ar- vosteli uusl1beralistista demokra- tian käsitettä, jonka mukaan val- tion ei tule säädellä vapaita mark- kinoita. Hänen mukaansa tämä käs1tys jättää huomiotta sen, että markkmoiden toim1nta aiheuttaa kuluja (esimerkiksi ympäristötuho- ja), JOita markkinat eivät maksa ja että markkinoiden toimmta raJoit- taa valtioiden ja kansalaisten mahdollisuuksia tehdä poliittiSia päätöksiä.
-Markkinat ol1s1kin demokrati- soitava. Jokaisella kansalaisella tu- lisi olla yhtäläinen autonomia, JOka perustuu tasaverta1siin oi- keuksiin ja velvollisuuksiin, Held ehdotti.
IINA HELLSTEN JUKKA PIETILÄINEN
Ttedotustutktmus 1996:3 85
T1edotu~tutk1mus 1996 3 86
KIRJAT JA RAPORTIT
KirJa! Ja raportit -uutuusluetteloa laatu E11a Poten Nordicomissa.
Hän ottaa mielellään vastaan tie- toja julkaistusta kirjallisuudesta.
Nordicomin kautta t1eto julka!sus- ta tai artikkelista menee koti- maisiin Kati- Ja Arto-tietokantol- hm seka pohjoismaiseen NCOM- tietokantadn
DIFFERENT road taken profrles rn crrtrcal communication - Boulder Westvrew Press, 1995. - 319 p. - 0-8133-1636-7
Sisältaä mm. artrkkelrt: lnterview wrth Kaarle Nordenstreng (John A. Len\), Justrce, equalrty, and professional ethrcs rn JOUrnalrsm Kaarle Nordenstreng·s actrons and reflectrons (Wolfgang Klernwächter), Politrcal versus cul- tural rn crrtrcal broadcastrng re- search and policy a reevaluation of the Finnrsh radical expenment rn broadcastrng rn the late 1960s (Taisto HuJanen)
"El kehuja ennen kuolemaa" ra- porttr ay-lehden tormrtta1an työs- tä Jd ammatillisesta identrteetistä /TormrttaJa työssä -kurssr: An Hernonen . et al.- Tampere Tamper·een ylroprsto, 1996. - 69
-(Tiedotusopin laitos, julkaisu- Ja, sarJa C, 20) -951-44-3960-0.
GRONOW, Pekka
The recordrng rndustry an eth- nomusrcologrcal approach.- Tampere Unrversity of Tampere, 1996. - 176 s. -(Acta Unrversita- trs Tamperensis Ser. A, voi 504).
- 951-44-4007-2 - VärtöskirJa HIETALA, VeiJO
Ruudun hurma Johdatus TV- kulttuuriin.- (Helsrnkr) Yle-Ope- tuspalvelut, 1996 - 141 s.
- 951-43-0729-1 IKAVALKO, Elisa
Ylrvormapelr medrassa JUlkisuus- mekanismit Ja julkisuuden hallin- ta. - (Helsrnkr) lnforvrestintä, 1996 - 320 s - 952-5123-00-6 - VärtöskrrJa
JOHDATUS uuteen medraan 1 Torm. Mrnna Tarkka et al - Helsinkr Edrta, 1996. - 219 s.
951-37-1700-3
Sisältää mm. artrkkelit: Uusr me- dia vrestrntäkanava Ja elinympä- nstö (Kari A. Hrntikka), Medratut- krmus Ja mediakulttuuri (Asko
Makelä), Medra aseena Ja työka- luna (Samr lnkrnen & Markku Sai- mr), Ohjelmorntrympänstörsta de- srgnympäristöön (Terry Wrnog- rad), Kayttöl11ttymäteknologia Ja sukupuoli (Herdr Trkka), Tietoko- neruudun arkeologiaa (Lev Ma- novrch), Narratirvisuus Ja vuoro- varkutuksen trlat (Minna Tarkka).
KANSA euromyllyssa journalrs- mr, kampanJa\ Ja kansalarsten mediamaisemat Suomen EU-jäse- nyysprosessrssa 1 Torrn UllamaiJa Kivrkuru.- Helsinki Yliopistopar- no, 1996.-412 s
-951-570-304-2.
Srsältää artrkkelrt (Osa II Medra)
"Teemmepä kumman päätöksen tahansa ... "
EU-keskustelun rakentumrnen valtavirtamediassa 1992-1994 (Heikkr Herkkila), Hallitustr Eu- rooppaan televrsio EU-prosessin raportOIJana Ja kehys\äjänä (lina Hellsten), Vastavirtaa ja srvupol- kuja varhtoehtodiskurssrt Järvät kapeiksr Ja errkoistunerksi (Ulla- marJa Krvikuru), Ovr Eurooppaan var etuvartio Venäjälle' EU-me- taforrikka Helsrngin Sanomissa Ja televrsiossa (lrna Hellsten), (Osa 111 Varkuttajat): Marseman rakenta- mrnen medra-agendan synty EU- JOUrnalrsmrssa (Tuomo Mörä), Monenlaisra maiseman rakentaJia
EU-tormrJoiden kampanjastrate- giat (Lerf Aberg), Koulutuksen EU-toimrJa1 (Jaana Hakkarainen), (Osa IV Kansalarset): Mediasta verkkorhin, detaljeista metatee- moihrn kansalarsten mediakäsi- tykset ja vrestrntäverkot (Pekka Aula), Tasot ervät kohdanneet kansalainen Ja media (UIIamaiJa Krvrkuru), "Kyllähän sritä hirveestr voidaan kirjorttaa, mutta ...
kunnon kansalarsen mediakrrtrikki (MarJa Alastalo). Teos srsältää myös osan 1, Joka esrttelee tutki- musasetelman sekä eprlogrn KIVIKURU, UllamaiJa
Vierarta lehträ arkakausiehti ajan Ja parkan risteyksessä. - Helsinki Yliopistoparno, 1996.- 257 s.
- 951-570-305-0
KUN elokuva Ja elokuvakasvatus Kuopioon tulrvat 1 Torm. Petri Kervola. - Kuopro Kuopion elokuvapalvelut, 1995. - 131 s. - 951-842-172-2
Srsältää artikkelrt: Kuopron eloku- vahistorra (Outi Vuorrkari), Lasten Ja nuorten uutiset -projektr (Helr Huumonen) Ja Medrakasvatuksen
perusteet ja sen hrstoria Kuopros- sa (Petrr Kervola)
KUNELIUS, Rrsto &
HEIKKILÄ, Herkkr
Publrc Journalism Journalrsmr JUI- krsen harkrnnan areenana. - (Hel- srnkr) Yleisradro, 1996 - 53 s (Yiersradion tasa-arvotormrkun- nan JUikarsuJa. SarJa 8 1/1996) LANDGREN, Lars-Folke The book printrng rndustry in rn- dependent Frnland. -The Renvall Institute, Universrty of Helsinkr, 1996.-52 s.- 951-45-7523-7 LANDGREN, Lars-Folke För frrhet och framatskridande Helsrngfors dagblads etable- rrngsskede 1861-1864. - Helsrng- fors Svenska lrtteratursällskapet 1
Finland, 1995. - 273 s. - (Skrrfter utgrvna av Svenska lrtteratursälls- kapet 1 Frnland, 591) -951-583- 014-1 - VärtöskirJa
LEHTONEN, Jaakko Kontakte uber Kulturgrenzen Veröffentlichungen aus zehn Jah- ren des lnstrtuts fur Kommunika- tronswrssenschaften. - Jyvaskyla Universrtät Jyväskylä, 1995 s. - 105 s. -(Jyväskylän yliopiston vrestrntätieterden laitoksen JUikar- suja, 13) -951-34-0552-4 MORING, Tom & SALMI, Jussi Suomenruotsalaiset radron käyt- täjinä. - Helsinkr · Yleisradro, 1996.-42 s.- (Kehrtys- Ja mark- krnatutkrmuksra 1 0/1996) MÄKIPÄÄ, Pekka
Elokuvateraprasta eli elävän ku- van hoidollrsesta käytöstä. -AnJa- lankoski Kuumaa tuotantoa, 1996.- 104 S.-952-90-7353-4.
NAISEN naamio, mrehen katse katse Ja sukupuoli medrakuvassa 1 Torm. Marcanna Laiho, lrris Ruo- ho. - (Helsinkr) Kansan srvrstys- työn liitto, 1996. - 207 s. - 951- 9455-58-2
Srsältää artikkelrt: Trukka \oppi Ja sensuurr elr panuttaako var uu- puuko tehoa 7 (Janne Seppänen), Pornokuva Ja naisen siveä katse (Kaarina Nikunen), Ärdrt muotiku- vrssa Ja kuvien katsoJina (Marran- na Laiho), Miehrä katsellessa ko- reilemattomra kansanmrehrä (Jor- ma Hännrnen), Mies- tosrmres- Fitz (lirrs Ruoho), Sarasvuo Ja Ran- talainen täydellistä miehekkyyttä (Pertti Näränen), Urheilevat isä(n)kullat (Arto TIIhonen), Ärtr,
minulta menr käsi r narskuva so- tauutrsissa (Irma Kaarrna Halo- nen)
NIEMINEN, Hannu
Democracy, communrcatron, and the forms of publrcness Haber- mas, Wrlliams, and the Brrtish case - (Westmrnster) Unrversity of Westmrnster, 1996 - 368 p Julkarsematon väitöskirJa.
NIKUNEN, Kaarina
Narsellisuuden naamiot kuva, katse Ja representaatron polrtrik- ka.- Tampere Tampereen yli- oprsto, 1996. -120 s. -(JulkaiSUJa 1 Tampereen ylioprsto, Tredotus- oprn lartos. SarJaA, 89). - 951- 44-4000-5.
NIKUNEN, Kaarina & RUOHO, lrrrs
& VALASKIVI, KalJa
Nainen vrrhteenä, Mies vrihdyttä- Jänä- vrihtyykö KatsoJa7- (Helsrn- kr) Ylersradio, 1996. - 96 s (Yiersradion tasa-arvotoimikun- nan JUikarsuJa. SarJa A:n/1996).
Sisältää artrkkelit: Suhterden foo- rumr . Narnen, Mres Ja Televrsioil- ta (Ruoho, NIKUNEN, Valaskrvi), Prrmo trme parasta arkaa etsi- mässä (NIKUNEN, Ruoho, Valaski- vi & Sanna Nrkula), Ruudun suku- puolr Kuohuntaa prnnan alla (Ni- kunen), Seksiä, läskrä Ja rakkautta (Valaskrvi), Miehrä hermoromah- duksen partaalla (Ruoho), Valta- kunnan viralliset vrihdyttäjäl (Nr- kunen, Ruoho, Valaskivi), Vahvoja naisia Ja mrehenpuolrkkaita (Va- laskivr, Nrkunen, Ruoho).
NISKANEN, Rritta
Ihmiskuva 1950-luvun suomalai- srssa JUiisterssa tredettä naista sylerlevästä mrehestä Kulu- tusosuuskuntren keskuslriton ko- koelmat 1949-1957.- Helsrnki Suomalarsen Krrjallrsuuden Seura, 1996.- 175 s. -951-717-910-3.- VärtöskrrJa.
NÄRÄNEN, Pertti
Audrovrsuaalisen kulttuurrn apu- koulu.- Tampere Tampereen yli- oprston täydennyskoulutuskes- kus, 1996.- 132 s.- (Julkaisusarja 1 Tampereen ylioprston täyden-
nyskoulutuskeskus, 2/96) - 951- 44-4004-8.
PIIROINEN, Erkkr
Krrkkokunnan Aamun Koitto kirkon hengellisen sanoman Ja uutisten viestrntää Suomen orto- doksrsrin koterhrn sadan vuoden arkana 1896-1996 -Joensuu: Or-
tokrrJa, 1996 - 128 s.- 952- 9685-14-9.
RADIO- Ja TV-tutkrmuksen vuosi- kirJa 19961 (Torm. Johanna Jäa- saarr). - (Helsrnkr) Yleisradio, 1996 -180 S.- 951-43-0740-2.
Srsältää artrkkelrt: YLE, yleisät Ja ylersötutkrmus (Juha Kytömäki Ja ErJa Ruohomaa), Radro: Radion- kuuntelu vuodesta 1980 kevää- seen 1996 (RaiJa Sarkkrnen), Suo- menruotsalarset radronkuunteli- jorna (Tom Morrng), Ylersömit- tausten harmonrsornti laajenee myös radioon (Heikkr Kasan), Us- kollisen kuunteliJan myyttr (ErJa Ruohomaa), Kuuntelrjan radro- suhteesta kuullun muistamisen kannalta (Perttr Tirhonen), Sopi- vaa ja sopimatonta virhdettä (Paa- vo Oinonen); Televisio: Televisio- ylersö 1988-1995 (Vesa Pihanur- mr), Kanavauudistus Ja ohjelma- tarJonnan rakenne (Heikki Hell- man & Tuomo Saurr), TV-taloudet Suomessa (Chrrstina Wessman), Television ohjelmatestaus (Ari Sa- vinen & Johanna Jääsaari), Var- haisnuorten televrsiotoivotut: Jän- nrtystä, huumoria Ja rrpaus rak- kautta (Minna Aslama), Euro-oh- jelma suomalarsessa televisromai- semassa (Mitti Snäll), TV 1 n oh- Jelmien puhelrnpalaute (Marika MaJamäki & KalJa Srllanpää), Te- levrsron katsotuimmat ohjelmat suomalaisuuden kuvrna (Johanna Jääsaari)
SALMINEN, Esko
Vaikeneva valtiomahti7 Neuvos- tolrittoNenäjä Suomen lehdistös- sä 1968-1991.- Helsinki. Edita, 1996. - 318 s. (Kieio ja nykypäi- vä)- 951-37-1967-7.
SANANVAPAUS 1 Toim. Kaarle Nordenstreng. - Helsinki . WSOY, 1996. - 288 s. - 951-0-20841-8.
Sisältää artikkelit: Hallitusmuodon uusi sananvapaussäännös (Samr Manninen), Sananvapaus rhmrsor- keutena (Juhani Kortteinen), Kir- JOitusvapaus ja valtiopäiväjulki- suus vuoden 1766 parnovapaus- asetuksen tarkastelua (Samr Man- ninen), Sananvapaus sääty-yhteis- kunnassa kamppailu sensuurra vastaan autonomian aikana (Pirk- ko Lerno-Kaukrarnen), Suurlakos- ta perusorkeusuudrstukseen sa- nanvapauden tulkinta Suomessa 1900-luvulla (Teuvo Pohjalainen), Snellmanrn perintö suomalaisessa sananvapaudessa (Tuija Pulkki- nen), Reporadro Ja vallankumous-
ten srsäinen logrikka (Yrjö Ahma- vaara), Journalistrt sananvapau- den portrnvartrjOina (Ari Herno- nen), Tretoverkot ja sananvapaus (Timo Kuronen), Katsomosta areenalle · kansalaisen paluu sa- nanvapauden haltijaksr (Kaarle Nordenstreng).
SIHVONEN, Jukka
Arneeton syli JOhdatus audiovi- suaaliseen tulevarsuuteen.
- Helsinki Gaudeamus, 1996.
201 S.-951-662-666-1.
SOPULISILPPURI . mediakritrikin näkökulmia 1 Torm. Heikkr Luos- tarrnen, Ulla-Marja Kivikuru &
MerJa Ukkola. -(Lahti) Helsrngin ylropiston Lahden tutkimus- Ja koulutuskeskus, 1996. - 240 s. - 951-45-7150-9
Srsältää artikkelit: Crtrzen Kane Ja rnfokratra . krirtrkot, motiivrt Ja keinot (Heikkr Luostarrnen), Ikku- noita kritirkin historiaan (Heikkr Luostarinen), Yksi uutinen - mon- ta puntarra arvovoimistelua sa- nomalehtruutisen ympärrllä (Esa Srrkkunen), Ihanteet Ja arkr - Jour- nalistien itsekritirkkr (Ari Herno- nen), Journalrstit rutiinien verkos- sa (Tuomo Mörä), "Rrittää kun et vastusta" tasa-arvotyö me- diakriittisenä muutosvälineenä Ylersradiossa (Elina Sana), "Ei to- tuutta tuoda JUlki" Rahvaan me- diakrrtrikki EU-uutisoinnrssa (Mar- Ja Alastalo), Tri Otsoni Ja Mr Kas- vihuone · mediapanrrkkeja mo- dernrn kauhun raJoilta (Anu Kan- tola), Politirkkaa Ja politiikkaa uu- tisessa hallrtus, opposrtio Ja Hel- singin Sanomat (Srrpa Puhakka &
Serja Ridell), Uutiskuva röntgenrs- sä-(Sami Noponen), Kysymys muunnelmineen . orienttr var glo- kalisaatro7 (Ulla-MaiJa Kivrkuru).
SORAMÄKI, Marttr &
OKKONEN, Krrsi-MarJa Taloudellinen integraafro Ja EU:n audrovisuaalinen politiikka. - (Hel- sinki · Ylersradio), 1996. - 86 s. - 951-43-0717-8
SUOMEN kansallrsfilmografra · osa 1 ·vuosien 1907 - 1935 suo- malarset kokoillan elokuvat 1 Julk.
Suomen elokuva-arkrsto.- Helsin- ki . Edita, 1996. - 689 s. - 951- 37-1901-4.
Sisältää tiedot ajankohdan suo- malaisrsta elokuvrsta sekä asian- tuntrja-artr kkeleita.
Tiedotustutkrmus 1996:3 87
T1cdotustutk1rnus 1996 3 88
ULKOMAAT ruudussa Ja aalloilla analyysi rad1on Ja television ulko- maanuutisten s1sällö1stä ja lähteiS- tä Foreign News -osaraportt1 1 To1m. Minna Aslama & Jussi Sal- mi.- (Helsinki) Yleisradio, 1996 - 59 s. -(Yleisradion tasa-arvotoi- mlkunnan JUlkaiSUJa Sarja B 2/1996)
Sisältää artikkelit Määrällinen si- sällönanalyysi uut1sten muuttu- maton maalimankartta (Jukka Pietiläinen), Laadullinen SISäl- lönanalyysi K1ina ja Bosn1a ruu- dussa Ja aalloilla . Peking1n nals- kokoukset rad1o- Ja televisiouuti- SISSa (Minna Aslama & Jussi Sal- mi), Etn1s-national1stiset konfl1kt1t rad1ossa ja televisiossa - esimerk- kinä Bosnia-uutiso1nti (Man Ko- lehmainen), Lähdeanalyysi Teki- Jöinä talous Ja tekn1ikka (Jyrki Ro- senberg).
VIISI elokuvatohtoria · Oulun elokuvakeskuksen 20- vuotlstaipaleen kunniaksi. -Oulu Oulun elokuvakeskus, 1996. - 145 S.- 951-95703-4-9.
Sisältää art1kkel1t TeleviSIO, kan- sakunta Ja surun rituaalit esi- merkklna Metsolat (VeiJO Hietala), Histonall1nen poeti1kka ·suuren Teorian· haastaJana elokuvatutki- muksessa (Matt1 Lukkanla), Tai- teen loppu ja estet1ikan nousu kr11tt1nen teoria, postmodernismi Ja elävä kuva (Tarmo Malmberg), Kadonnut maailma Ja elävän ku- van mutaatiot (Jukka Sihvonen), Aisllttavia 1ntu1tioita, m1elen fe- nomenologiaa v1suaal1sen ha- vainnoinnin taso1sta suhteessa elokuvan kuvien tulkinnallisuu- teen (Jarmo Valko Ia) WERNER, An1ta
Lapset Ja telev1s1o 1 suomalaisen laitoksen to1m Ann1kka Suorli- nen.- Helsinki Gaudeamus, 1996.-223 S.- 951-662-671-8.
YLEISRADIO 1926-1996 a hlsto- ry af broadcast1ng 1n Fmland 1 Ed.
By Rauno Enden. Authors: Eino Lyyt1nen, Timo Vihavainen, Raimo Salokangas and Kar1 Ilmonen.- Hels1nki Finnish Historical Socie- ty, 1996.-279 s.- 951-710-040- X. - Abbreviated translation
ARTIKKELIT
HELLMAN, Heikki &SAURI, Tuomo
Konvergens och mangfald i de finska TV-kanalerna TV-refor- mens påverkan på Primo t1me programutbudet 1988-1995. - Teoksessa: Nord1sk forskning om publ1c service rad1o och TV i all- mänhetens tjänst 1 Red. av Olof Hulten, Henr1k Scndergaard och Ulla Carlsson.- Göteborg · NOR- DICOM, Göteborgs universitet, 1996. - (Nord1c media trends, 2), SS. 101-120
HUJANEN, Taisto
Democrat1zat1on af communica- tion as a utop1a . the exper~ence from the F1nn1sh radio reform in the 1980s - Gazette 57 (1996), SS. 181-195.
HUOTARI, Karl & LÖFSTRÖM, Jan HIV Ja a1ds suomalaisissa sanoma- lehdissä 1982-92 rakenteellisen ideologiakäsityksen näkökulma. - Sosiolog1a (1996)3, ss. 205-215.
KEMPPAINEN, Pentti &
SORAMÄKI, Martti
Den kommersiella konkurrensen, rundrad1ons rad1oreform och den dig1tala framtiden. -Teoksessa:
Nordisk forskn1ng om public ser- VIce rad1o och TV 1 allmänhetens lJänst 1 Red. av Olof Hulten, Hen- rik Scndergaard och Ulla Carls- son.- Göteborg NORDICOM, Goteborgs un1versitet, 1996. - (Nordic media trends, 2), ss 31- 45
KIVIKURU, UllamaiJa
V alue harbors or instruments of self -expression 7 cons1derations on mass commun1cation as a me- diator of culture in penpher~es. - Teoksessa: North-South informa- tlon culture trends 1n global commun1cat1ons and research pa- radigms 1 Ed. by Luke Uka Uche Lagos Longman, 1995, ss. 59- 86.
KNUUTTILA, Seppo
Mamokset nuorten naisten hal- ventajinal kuvallisten esitysta- poJen Ja mainoskieltojen diskurSii- VIsta tarkastelua. - Nuonsotutkl- mus 14(1996)1, ss. 13-23.
KUIVAKARI, Seppo
Virtuaalinen mandala onko in- ternet tie omakohtaiseen media- tajuntaan!- Kulttuuritutkimus 13(1996)2, SS. 15-19.
KUURE, Tapio &
PARKKONEN, Asko
Suomala1sen lehdiStön Jengikir- joittelu 1990-luvulla. -NuoriSO- tutkimus 14(1996)1, ss. 4-12 LIIKKANEN, MirJa
Culture consumption in Finland dist1nctive characterist1cs - NOR- DICOM Rev1ew (1996)1, ss 211- 227
LUOSTARINEN, He1kki Sodan kuvaa tutkimassa. - Teok- sessa: Ihmistä tutkimassa aJassa, maailmalla, a1atuksessa 1 Toim Sirkka Ahonen -Helsinki Otava, 1996 - 951-1-14366-2, SS. 75- 89.
MODINOS, TuiJa
Musiikkivideot nuorten Ja tutkiJOi- den silm1n - Nuorisotutkimus 14 (1996) 2, SS. 13-24
MORING, Tom
Förandrar mediekonkurrensen nyhetsspndn1ngsmönstreP Esto- nia-nyhetens spridning i F1nland och andra nordiska länder. - NORDICOM-Information (1996)2, SS. 1-8.
SALMI, Hannu
Elokuva, mentaliteetti Ja "suoma- laisuus" -Teoksessa Olkaamme si1s suomalaisia 1 Toim. Pekka Laaksonen Ja Sirkka-L1isa Metto- mäki - Helsinki Suomalaisen KirJalliSuuden Seura, 1996. - (Ka- levalaseuran vuosikirJa, 75-76) 951-717-878-6, SS. 91-96 SALOKANGAS, Raimo The people, 1ts will and its best the mus1c pol1cy of the F1nn1sh Broadcasllng Company in the 1950s. - NORDICOM Rev1ew (1996)1, SS. 121-127 THOLIX, Birger
Finlandssvensk dagspress mästa- re 1 överlevnad.- Teoksessa: Den moderna dagspressen 350 ar 1 Red. Ulla Carlsson & Karl Erik Gustafsson -Göteborg NORDI- COM Sverige, 1996, ss. 41-48 VALKOLA, Jarmo
Montaas1n visuaalinen hahmotta- minen näkym1ä kuvallisen kult- tuurin lähteille.- Kulttuuntutkl- mus 13(1996)2, ss. 28-40
