AKTIIVIMALLI
TYP-TYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMANA
Alaotsikko
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA
T E K I J Ä / T : Niko Koivisto SS16KP 25.04.2019
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Koulutusohjelma
Sosiaalialan koulutusohjelma Työn tekijä(t)
Niko Koivisto Työn nimi
Aktiivimalli TYP-työntekijöiden kokemana
Päiväys 25.04.2019 Sivumäärä/Liitteet 39/4
Ohjaaja(t)
Kristiina Kukkonen
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Iisalmen seudun TYP
Aktiivimalli on työvoimapoliittinen toimenpide. Malli koskee työttömiä työnhakijoita ja se perustuu työnhakijoiden aktiivisuusedellytykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että työttömän on osoitettava aktiivisuutta, jotta hänen työttö- myysetuuttansa ei leikata. Aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä.
Opinnäytetyössä tutkittiin aktiivimallia TYP-työntekijöiden kokemana. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää TYP- työntekijöiden näkemyksiä aktiivimallista. Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Iisalmen seudun monialainen yh- teispalvelu (TYP). Työn tarkoituksena oli tutkia, kuinka aktiivimalli toimii TYP-työntekijöiden näkökulmasta pitkäai- kaistyöttömien aktivoinissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastat- telua eli teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin neljää TYP-työntekijää. Haastattelussa käytettiin apuna haastattelurunkoa, jonka avulla saatiin vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Haastatteluista nousi esiin, että tiedotus aktiivimallista ei ole ollut tasapuolista TYP-työntekijöiden kesken. Lisäksi tutkimuksesta selvisi TYP-työntekijöiden kertomana, että työttömillä on epäselvyyttä aktiivimallin vaatimuksista.
Mallista olisi hyvä saada tiivistetty ja selkeä ohjeistus. Aktiivimallissa työttömät hyötyisivät yhden toimipisteen kautta järjestettävästä palveluohjauksesta. Tämä mahdollistaisi asiakaspalvelutilanteessa työttömän tasapuolisen kohtelun.
Avainsanat
Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, aktiivimalli, TYP
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS
Abstract Field of Study
Social Services, Health and Sports Degree Programme
Degree Programme in Social Services Author(s)
Niko Koivisto Title of Thesis
The active model experienced by TYP-employees
Date 25.04.2019 Pages/Appendices 39/4
Supervisor(s) Kristiina Kukkonen
Client Organisation /Partners Iisalmen seudun TYP
An active model is labor policy measure. This model applies to unemployed job seekers and it is based on the requirement of job seekers´activity. This means that the unemployed must show activity, or otherwise their un- employment benefit will be cut down. The aim of the active model is to increase employment.
The thesis studies the active model as experienced by TYP-workers. The aim of the thesis was to find out the TYP-worker s´views on the active model. The client organization of the thesis was Iisalmi region diversified joint service (TYP). The purpose of the work was to study, how the active model works from the perspective of TYP- workers in activating long-term unemployed.
The thesis was carried out as a qualitative study. A semi-structured interview or theme interview was used as the research method. Four TYP-workers were interviewed for the study. The interview frame was used as an aid in the interview, which provided answers to research questions.
The study results revealed that information about the active model has not been fair among TYP-workers. In ad- dition, the study showed that, according to the TYP-workers, unemployed people have ambiguities in the require- ments of the active model. It would be a good to get a concise and clear guide to the model. In the active model, the unemployed would benefit from case management. This would enable for equal treatment of the unemployed in the customer service situation.
Keywords
Unemployment, long-term unemployment, activ model, TYP
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ... 5
2 TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS... 6
2.1 Työttömyyden historiaa ... 6
2.2 Työttömyys ... 6
2.3 Pitkäaikaistyöttömyys ... 9
3 AKTIIVIMALLI ... 11
4 TYP ... 16
4.1 Iisalmen seudun TYP-toiminta ... 16
4.2 TYP-toimen tavoitteet ... 17
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ... 19
5.1 Tutkimuksen tavoitteet ... 19
5.2 Aineiston analyysi ... 20
6 TUTKIMUKSEN TULOKSET ... 21
6.1 Työntekijöiden näkemykset aktiivimallin toimivuudesta... 21
6.2 Työntekijöiden mielipiteet aktiivimallista ... 22
6.3 Mahdolliset toimenpiteet pitkäaikaistyöttömien aktivoinissa ... 24
7 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 26
8 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS ... 29
9 POHDINTA ... 30
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT ... 32
LIITE 1: HAASTATTELURUNKO ... 36
LIITE 2: SAATEKIRJE ... 38
LIITE 3: ESIMERKKI KOODAUKSESTA ... 39
1 JOHDANTO
Työttömyys on yhteiskunnallinen ongelma. Aktiivimalli kehitettiin lyhentämään pitkäaikaistyöttö- myyttä. Pitkäaikaistyöttömyys nostaa syrjäytymisen riskiä. Hallitus rupesi valtiovarainministeriön esi- tyksen pohjalta kehittämään aktiivimallia, jotta pitkäaikaistyöttömät saataisiin takaisin työelämään.
Suomen aktiivimalli sai vaikutteita Tanskan vastaavasta mallista. Aktiivimallilla pyritään aktivoimaan työttömiä syrjäytymisriskissä olevia ihmisiä takaisin työelämään. Aktivoivana tekijänä mallissa toimii 65 päivän aikana täytettävä aktiivisuusedellytys. Pitkäaikaistyöttömäksi luetaan henkilö, joka on ollut yli 300 päivää työttömänä työnhakijana. (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta HE 124/2017.)
Opinnäytetyön yhteistyökumppani oli Iisalmen seudun työllistymistä edistävä monialainen yhteispal- velu (TYP). Se toimii laajalla Ylä-Savon alueella. Kunnat ovat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, Lapinlahti, Pielavesi ja Keitele sekä Sisä-Savon alueelta Tervo ja Vesanto. (Iisalmen seudun työvoi- man palvelukeskus s.a.)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia ajatuksia TYP-työntekijöillä on aktiivimallista ja sen toteutuksesta heidän omien mielipiteiden ja kokemusten kautta. Yhteistyökumppanin mukaan asiak- kaan palvelutarve ei ole aktiivimallin täyttämisessä TYP-työssä. Monialaisessa yhteispalvelussa aktii- vimalli ei ole asiakkuuden perusta, mutta TYP-asiakkaita aktiivimalli saattaa tai on saattanut koskea.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston keruumenetelmänä oli teemahaastat- telu, joka toteutettiin tammikuun ja helmikuun 2019 välisenä aikana. Haastattelut tehtiin yksilöhaas- tatteluna. Kohdejoukko koostui neljästä TYP-työntekijästä. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytetiin sisällönanalyysiä. Litteroitu eli purettu haastatteluaineisto käsiteltiin aineistolähtöisesti.
Haastatteluun osallistuvista sovitiin erikseen yhteistyössä Iisalmen seudun TYP-verkoston kanssa.
Opinnäytetyön alussa käsitellään työttömyyden kehitystä, josta aihe siirtyy luontevasti työttömyyden ja työllisyyden nykytilaan. Työttömyyden jälkeen kerrotaan pitkäaikaistyöttömyyden vaikutuksista ja lukumäärän kehittymisestä valtakunnallisesti sekä Pohjois-Savon alueella. Aktiivimalliin johtavia syitä ja sen vaikutusta käsitellään seuraavaksi. Sen jälkeen esitellään työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP). Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on yhteistoimintamalli, jossa Kansaneläkelaitos (Kela), Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunnat tekevät yhteistyössä työttömälle palve- lutarvearvion. (Valtakari ym. 2018, 5). TYP-palvelu on tarkoitettu sitä tarvitseville pitkäaikaistyöttö- mille. (Te-palvelut 2016). Lopussa käsitellään tutkimuskysymysten avulla opinnäytetyön tutkimuksen tuloksia.
2 TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS
2.1 Työttömyyden historiaa
Maailman talouden tilanteet heijastuvat Suomen talouteen ja sitä kautta työllisyystilanteeseen. Työt- tömyys kasvoi Suomessa huomattavasti 1930-luvulla yleismaailmallisen laman aikana. Öljyn hinnan nousu kansainvälisessä taantumassa vaikutti Suomen työttömyyden kasvuun 1970-luvulla. Puolen miljoonan henkilön työttömyys saavutettiin 1990-luvun alun taloustaantumassa. Kyseessä oli Suo- men historian pahin taloudellinen tilanne, jonka seuraukset heijastuvat vielä nykypäiväänkin. (Tilas- tokeskus s.a. a.)
Kuviosta 1 näkyy työttömyyden kehitys viimeisen sadan vuoden ajalta. Kuviossa kannatta kiinnittää huomioita 1930- ja 1990- luvun lamasta johtuvien työttömyyden piikkeihin. (Tilastokeskus s.a. a.)
Kuvio 1. Työttömyysaste. (Tilastokeskus s.a. a).
1990-luvun laman aikana alettiin puhumaan syrjäytymisestä osana työttömyyttä. Huomattiin, että näillä asioilla on asiayhteys. Ihmisten syrjäytymiseen alettiin kiinnittämään enemmän huomiota.
(Valtioneuvoston kanslia 2001, 32-33.) Koulutus- ja ammattitaustasta riippumatta ihmisiä irtisanot- tiin. Tämä aiheutti monelle nöyryytystä ja häpeää. (Kortteinen ja Tuomikoski 1998, 23.) Vuosina 2011–2015 hallitusohjelman yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi asetettiin köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen. (Parjanne s. a. 1).
2.2 Työttömyys
Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka on ilman työtä tai lomautettu, tekee lyhennettyä työviikkoa ja on jäänyt työvoiman ulkopuolelle. (Tilastokeskus s. a. b). Lisäksi työttömäksi kutsutaan kokoai- katyötä hakevaa työnhakijaa, jolla on oikeus työttömyysetuuteen. (Laki Työttömyysturvalaista 2 luku, 1 §). Työllisyyden määritelmän mukaan työikäinen väestö jaetaan ansiotyössä oleviin eli työssä
oleviin henkilöihin ja työttömänä oleviin sekä työvoiman ulkopuolelle jääneisiin henkilöihin. (THL 2018.)
Suomen työttömyysaste on ollut lukumääräisesti suurempaa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tähän on vaikuttanut työvoiman tarjonta ja väestörakenne. Työtä ei ole ollut tarjolla riittävästi kaikille.
Työllisyyden lisääminen on usein puhuttanut Suomessa. (Oksanen ja Salonen 2011, 198.)
Työttömyyttä seurataan kahden eri tilaston avulla. Käytössä ovat työ- ja elinkeinoministeriön työn- välitystilasto ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Työnvälitystilaston mukaan työttömäksi kutsu- taan henkilöä, joka on ilman työsuhdetta, kokoaikaisesti lomautettu eikä työllisty yritystoiminnassa.
Tiukemman työvoimatutkimuksen tilaston mukaan työttömältä henkilöltä edellytetään edeltävän nel- jän viikon aikana aktiivista työnhakua ja seuraavien kahden viikon aikana valmiutta ottaa vastaan työtä. Työvoimatutkimus julkaisee kansainvälisesti vertailukelpoiset ja viralliset työttömyysluvut.
(TEM 2018 a.)
Kuviosta 2 näkyy työttömyyden kehitys eri ikäryhmissä. Kuviosta kannattaa huomioida nuorten 15- 24- vuotiaiden selvästi korkeammat työttömyysluvut ja 1900-luvun lamasta johtuvat korkeammat työttömyysluvut. (THL 2018.)
Kuvio 2. Työttömyys eri ikäryhmissä. (THL 2018).
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen julkaisun mukaan työssä oli 2018 joulukuussa koko maassa 84 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2017. Työllisyysaste oli 71,7 prosenttia. Vastaava luku 2017 vuoden joulukuussa oli 69,6 prosenttia. Tutkimuksen mukaan työttömiä oli 146 000 eli 82 000 työ- töntä vähemmän kuin joulukuussa 2017. Työttömyysaste oli 6 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyk- sikköä matalampi kuin joulukuussa 2017. Kuviosta 3 näkyy työllisyysasteen nousu joulukuusta 2017 vuoden 2018 joulukuuhun. (Tilastokeskus 2019.)
Kuvio 3. Työllisyysaste. (Tilastokeskus 2019.)
Vuonna 2018 työttömien osuus työvoimasta koko maassa oli 10,8 prosenttia. Työttömien miesten osuus työttömistä oli 54 prosenttia ja naisten osuus 46 prosenttia. Tulokset ilmenevät työ- ja elin- keinoministeriön työnvälitystilastosta. (TEM 2018 b, 157.) Koko maassa työttömiä saatiin aktivoitua työllistymistä edistäviin palveluihin muun muassa omaehtoiseen opiskeluun, työkokeiluun, työvoi- makoulutukseen ja palkkatukeen yhteensä 118 500 henkilöä elokuussa 2018. Luku on 6 000 henki- löä korkeampi kuin vuonna 2017. (TEM 2018 a.) Palveluiden ajalta työtön saa työttömyysetuuden mahdollisen kulukorvauksen ja korotusosan kanssa. (Aaltonen 2018).
Pohjois-Savossa työttömyys on laskenut kolmen viimeisen vuoden aikana. Ylä-Savon ja Varkauden seudulla työttömyys on laskenut suhteellisesti eniten noin 28 prosentilla. Tulevaisuudessa työttö- myyden uskotaan laskevan noin 1 000 henkilön vuosivauhdilla. Vuonna 2018 työttömien osuus työ- voimasta heinäkuun lopussa oli 11,2 prosenttia. Luku on 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuon- na 2017. (TEM 2018 b, 157.) Avoimia työpaikkoja on tarjolla. Ongelmana on, että aina ei löydy töi- hin pätevyydet täyttävää työnhakijaa. (Vaarama, Moisio ja Karvonen 2010, 241.)
Pohjois-Savossa lomautettuja oli heinäkuussa 725 henkilöä vuonna 2018. Lomautettujen määrä on neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2017. Työllisyysennuste on hyvä, koska uusia lomautuksia ei ole tiedossa. (TEM 2018 b, 157.) Vientiteollisuuden hyvä vire on tuonut tullessaan pulan osaavasta työvoimasta. (Sipponen 2018, 4). Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä 1 952 henkilöä. Tämä on 17 prosenttia kyseisestä kohderyhmästä. Vähennystä on tapahtunut kolmen vuoden aikana 29 pro- senttia. Eniten nuorten työttömyys on vähentynyt Koillis-Savossa 53 prosenttia ja Ylä-Savossa 32 prosenttia. Positiivinen kehityssuuntaus nuorten työttömyydessä uskotaan jatkuvan edelleenkin tule- vaisuudessa. (TEM 2018 b, 157.)
69,60%
71,70%
68,50%
69,00%
69,50%
70,00%
70,50%
71,00%
71,50%
72,00%
2017 2018
Työllisyysaste
2.3 Pitkäaikaistyöttömyys
Pitkäaikaistyöttömäksi kutsutaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä. Pit- käaikaistyöttömällä tarkoitetaan myös henkilöä, joka on ollut työttömänä työnhakijana enemmän kuin yhdessä työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukauden ajan. Pitkäaikaistyöttömäksi rinnastetaan myös henkilöä, joka on ollut työttömänä työnhakijana useasti mutta kuitenkin kokonaisajallisesti yh- täjaksoisesti 12 kuukauden ajan. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 7 §.)
Syrjäytymisen ja työttömyyden asiayhteys huomattiin 1900-luvun laman aikana. Työn huomattiin antavan elämälle positiivista sisältöä. Työttömäksi jääminen taas saattoi vaikuttaa negatiivisesti hen- kilön elämään. (Vesalainen ja Vuori 1996, 52.) Pitkäaikaistyöttömyys voi aiheuttaa muun muassa ihmisen työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä, elämän kokonaishallintaan liittyviä haittoja ja taloudel- lisia ongelmia, kuten esimerkiksi sairauksia, vammoja, psyykkisiä oireita ja päihdeongelmaa. Nämä saattavat vaikeuttaa työttömäksi jääneen henkilön työllistymistä. (Opetushallitus s. a.)
Vaarana on, että syrjäytynyttä henkilöä uhkaa syrjäytymisen kierteen jatkuminen. Työmarkkinat pyr- kivät vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. (STM s.a. a.) Ratkaisuna on työmarkkinoiden ra- kennemuutokset ja se, kuinka työelämä pystyy reagoimaan ja sopeutumaan erilaisiin muutostilantei- siin. (Parjanne, 4). Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden kohottamiseksi on kehitelty erilaisia työn tarjontaan liittyviä toimia. Näillä toimilla on huomattu olevan myönteinen vaikutus työvoiman saatavuuteen. (Valtioneuvoston kanslia 2001, 105.) Pyrkimyksenä on saada henkilöitä takaisin työ- elämään tai koulutukseen. Vaikeutena on, että syrjäytyneille ei aina löydy sopivia työpaikkoja. (Val- tioneuvoston kanslia 2001, 124.)
Työllistymiseen saattaa vaikuttaa myös heikko alueellinen työnsaantimahdollisuus tai hakijan ja työnkuvan yhteensopimattomuus. Työelämän ulkopuolelle jääminen saattaa aiheuttaa stressiä ja ahdistusta toimeentulosta. Pitkäaikaistyöttömät joutuvakin usein turvautumaan Kelan perustoi- meentulotukeen. (Vaarama, Moisio ja Karvonen 2010, 241.) Jämsän Seudun 15.10.2018 lehden ar- tikkelin mukaan suurimmalta osalta pitkäaikaistyöttömiltä puuttuu työmarkkinoilla tarvittava osaami- nen. Ratkaisua osaavaan työvoimaan yritykset ovat hakeneet muun muassa oppisopimuskoulutusta järjestämällä. (Sipponen 2018, 5.) Tilastokeskuksen julkistuksen mukaan syyskuussa 2018 avoimia työpaikkoja oli 46 900 kun vastaava luku oli edeltävänä vuonna 34 300. (Tilastokeskus 2018 b.)
Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut alkuvuodesta 2017 lähtien koko maassa. Pitkäaikaistyöttömiä oli 66 792 joulukuussa 2018. Vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut 24 776 henkilöä. Ku- viosta 4 näkyy pitkäaikaistyöttömyyden vähentyminen joulukuusta 2017 vuoden 2018 joulukuuhun.
(TEM 2018 c, 7, 12.)
Kuvio 4. Pitkäaikaistyöttömien määrä. (TEM 2018 c, 12.)
Pohjois-Savon työttömyyden alenemisen vauhti on koko maan keskiarvon tasolla. Pitkäaikaistyöttö- miä oli heinäkuussa 2018 yhteensä 3683 henkilöä ja nuoria alle 25-vuotiaita heistä oli yhteensä 137 henkilöä. (TEM 2018 b, 157.)
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000
1
Pitkäaikaistyöttömien määrä
2017 2018
3 AKTIIVIMALLI
Ajatus aktiivimallista sai alkunsa valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen vetämässä työryhmässä syksyllä 2016. Ryhmässä ajatus aktiivimallista ei ollut yksimielinen, koska työmarkkinoi- den keskusjärjestöt eivät olleet halukkaita sitoutumaan ehdotettuun aktiivimalliin. (Valtiovarainminis- teriö 2016, 3.) Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus nimesi vuonna 2017 käytyjen talousar- vioneuvottelujen yhteydessä työryhmän valmistelemaan aktiivimallia. Ryhmän tehtävänä oli laatia yksi hyvä esitys, jolla parannettaisiin työllisyyttä ja vähennettäisiin työttömyyden kestoa. Tämän pohjalta laadittiin aktiivimalli, jonka tavoitteena on uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa no- peampaan työllistymiseen kannustavaksi ja lisätä omatoimisuutta työhaussa. (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta HE 124/2017.) Li- säksi tavoitteena on vähentää työttömyyden pitkittymistä lyhentämällä korvauksettomien omavas- tuupäivien määrää seitsemästä päivästä viiteen päivään, joilla omavastuuaika alkoi 1.1.2018 alkaen.
(SYT s.a.). Tällä kannustetaan työttömän vastaanottamaan lyhytaikaista tai osa-aikaista työtä. Laki työttömyysturvan aktiivimallista otettiin käytäntöön tammikuussa 2018. (Hallituksen esitys eduskun- nalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta HE 124/2017.) Aktiivimallin tarkoituksena on ollut lisätä työllisyyttä 8000 henkilöllä. (Eduskunta 2018, 17.24).
Aktiivimalli on aktiivinen työvoimapoliittinen toimenpide. Malli koskee työttömiä työnhakijoita. Aktiivi- malli perustuu, työnhakijoiden aktiivisuusedellytykseen. Se tarkoittaa sitä, että työttömän henkilön on osoitettava aktiivisuutta, jotta hänen työttömyysetuuttansa ei leikata. Mallin tarkoituksena on motivoida työtöntä työnhakijaa osoittamaan omatoimisuutta ja aktiivisuutta työhaussa koko työttö- myyden ajan. Aktiivisuusedellytys täyttyy, mikäli työnhakija 65 maksupäivän eli noin kolmen kuukau- den tarkasteluajanjakson aikana työllistyy palkkatyöhön 18 tunniksi, tienaa omalla yritystoiminnal- laan vähintään 23 prosenttia eli (241 euroa) yrittäjien kuukausiansiosta tai osallistuu viitenä arkipäi- vänä Työ-ja elinkeinotoimiston työllisyyttä edistäviin palveluihin tai työllistymistä tukevaan toimin- taan tai palveluun. Työllisyyttä edistäviä palveluita ovat työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoi- makoulutus, omaehtoinen opiskelu, maahanmuuttajien omaehtoinen opiskelu, koulutuskokeilu ja työkokeilu. Lisäksi vaihtoehtona on kuntien järjestämä kuntouttava työtoiminta. (TE-palvelut 2018.) Työllistymistä tukevaa toimintaa tai palvelua voi olla esimerkiksi työhönvalmennus tai ura- ja amma- tinvalinnanohjaus. (Kela 2019). Työ- ja elinkeinotoimisto päättää työttömän työnhakijan osallitumi- sesta työllistymistä edistävään palveluun ja työllistymistä tukevaan toimintaan siten että, Työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilölle ja Kelalle työvoimapoliittisen ratkaisun. (STM 2019).
Aktiivisuusedellytyksen täyttymättä jääminen pienentää maksettavaa työttömyysetuutta 4,65 pro- senttia seuraavalle tarkastelujaksolle. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta maksupäivää. Jos aktii- visuusedellytys täyttyy, maksettava työttömyyskorvaus palautuu normaaliksi seuraavassa tarkaste- lujaksossa. Työttömyysetuutta voidaan leikata vain kerran 4,65 prosenttia tarkastelujakson aikana.
(Ask the Kela 2018). Kuviosta 5 näkyy, miten työttömän työnhakijan päiväraha muuttuu hänen aktii- visuutensa mukaan. Kuviosta kannattaa huomioida, miten aktiivinen työnhakija välttyy aktiivimallin päivärahan leikkurilta ja miten aktiivimallin leikkuri vaikuttaa passiivisen työnhakijan päivärahaan.
(YTK 2018.)
Kuvio 5. Aktiivimalli ja sen vaikutukset päivärahaan. (YTK 2018).
Työttömyysturvan aktiivimalli uudistui 1.1.2019. Muutoksessa aktiivimallin aktiivisuusehdon täyt- täminen tehtiin helpommaksi kahden uudistuksen avulla. Tämä mahdollistaa työttömän työnhakijan opiskella sivutoimisesti enintään kuusi kuukautta. Lisäksi työttömällä työnhakijalla on mahdollista täyttää aktiivisuusedellytys opiskelemalla yritystoimintaa tukevia opintoja tai ammatillisia valmiuksia enintään kuuden kuukauden ajan. Työttömyysetuudella opiskelu on mahdollista, jos työtön työnha- kija on yli 25-vuotias henkilö. (STM 2018.)
Suomessa on paljon alueita, joissa aktiivimallin täyttäminen ei ole onnistunut. Kuviosta 6 ilmenee Kelan työttömyysturvan asiakkaiden aktiivisuusehdon täyttäminen maaliskuussa 2018. Kuviosta nä- kee, että Länsi-Suomen alueella aktiivisuusehdon täyttäminen on onnistunut paremmin kuin Itä-Suo- men alueella. Lisäksi kuviosta ilmenee, että alennettua Kelan työttömyysetuutta on maksettu enem- män miehille kuin naisille. Erityisesti 50-59-vuotiaat miehet ovat olleet työttömyysetuuden leikkauk- sen kohteena useammin. (Kela 2018, b.)
Kuvio 6. Kelan aktiivisuusehdon täyttävät työttömyysturvan asiakkaat ja Kelan alennetun työttö- myysetuuden saajat ikäryhmittäin. (Kela 2018, b).
Työttömyysetuuksien maksajat eli työttömyyskassat ja Kela seuraavat aktiivisuutta. Työ- ja elin- keinotoimisto ei seuraa aktiivimallia. (STM 2019.) Aktiivimalli vaikuttaa suureen osaan työttömiä, jotka saavat työmarkkinatukea, ansiosidonnaista päivärahaa tai peruspäivärahaa. Tähän ryhmään kuuluvat myös pitkäaikaistyöttömät ja lisäpäivärahalla olevat henkilöt. (Siekkinen 2018, 4). Peruspäi- värahaa ja työmarkkinatukea haetaan Kelalta ja ansiosidonnaista päivärahaa jäsen hakee omalta työttömyyskassalta. (STM 2019.). Työttömän työnhakijan aktiivisuus vaikuttaa työttömyysetuuden määrään. (Kela 2018 a).
Kelan tilaston mukaan alennettua työttömyysetuutta sai yhteensä noin 132 600 henkilöä touko- kuussa 2018. Tuosta luvusta noin 86 000 sai Kelan maksamaa työttömyysetuutta ja noin 46 600 sai työttömyyskassojen ansiopäivärahaa. Kuviosta 7 ilmenee, että Kelan työttömyysetuuksien saajien määrä on pienentynyt kuudella prosentilla ja ansiopäivärahan työttömyysetuuksien viidellätoista pro- senttilla toukokuusta 2017 vuoden 2018 toukokuuhun. Sovitellun Kelan työttömyysetuuden saajien määrä on noussut seitsemällä prosentilla ja sovitellun ansiopäivärahan saajien määrä on noussut neljällä prosentilla. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta Kelasta työttömyysetuuksien saajien määrä on noussut neljällä prosentilla ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta ansiopäivärahan saajien määrä on noussut kahdella prosentilla. (Kela 2018 a.)
Kuvio 7. Työttömyysetuuksien saajien määrät toukokuussa 2017 ja 2018. (Kela 2018, a).
Kelan perustoimeentulotuella oleva työttömän työnhakijan tulotaso pysyy samana, vaikka aktiivi- suusedellytyksen täyttämättä jättäminen pienentää maksettavaa työttömyysetuutta 4,65 prosenttia.
(Ask the Kela 2018). Aktiivimalli ei leikkaa työttömän työnhakijan perustoimeentulotukea. Kela huo- mioi perustoimeentulotukea myönnettäessä hakijan nettotulot. (Kysy Kelasta 2018.)
Aktiivusuuden osoittamisen ulkopuolelle jäävät henkilöt, jotka toimivat omais-tai perhehoitajana, tai saavat sosiaalietuutta haitan tai työkyvyttömyyden perusteella. (TE-palvelut 2018). Lisäksi aktiivi- malli ei koske työttömiä, jotka ovat lyhytaikaisesti lomautettuna alle 65 maksupäivää, työkyvyttö- myyseläkkeellä tai sen hakijoita. (SAK s.a.).
Kuviosta 8 ilmenee, että yhteensä 176 846 henkilöä sai Kelasta työttömyysetuutta tarkastelujakson ajalta. Tästä luvusta 171 952 henkilöltä tarkastettiin aktiivisuuden tiedot. Heistä 89 991 täytti aktiivi- suuden ehdon. Työtuloja sai 26 432 henkilöä. Työllistymistä edistävään palveluun osallistui 67 641 henkilöä. Aktiivisuuden osoittamista ei vaadittu 4 894 henkilöltä. (Kela 2018, b.)
Kuvio 8. Aktiivisuustiedot tammi- huhtikuu 2018. (Kela 2018, b).
Aktiivimallin uudet asetukset tuli voimaan 1.4.2019. Uudistus pitää sisällään mahdollisuuden työttö- män työnhakijan osallistua kunnan, ammtiliittojen ja -järjestöjen tai joidenkin yhdistysten järjestä-
171 952
Henkilön aktiivisuus- tiedot maaliskuun lopussa
52,3%
Yhteensä:
89 991
henki-löä täytti aktiivi- suusehdot
Ehdot täyttäneitä 26 432 henki- löllä oli työtuloja
67 641 oli työl- listymistä edistä- vissä palveluissa
4 894
henkilöltä ei edel- lytetty aktiivisuu- den osoittamista
mään toimintaan. Lisäksi työttömällä työnhakijalla on mahdollista osallistua työnantajan järjestä- mään muutosturvakoulutukseen ja työllistymistä tukevaan toimintaan. Näillä toimenpiteillä täytyy olla työllistymistä edistävä vaikutus, jotta aktiivisuusedellytys täyttyy. Kuviosta 9 ilmenee erilaiset mahdollisuudet täyttää aktiivimallin aktiivisuuden ehdot. (STM 2018.)
Kuvio 9. Aktiivimallin uudistus vuonna 2019. (STM 2018).
Aktiivimalli kakkonen on vielä kesken. Aktiivimalli kakkosesta ei ole vielä julkaistu paljoakaan tietoa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut lakiesitystä. (Taloussanomat 2018.) Aktiivimalli kakkosta ei viety eduskunnan käsittelyyn suunnittelman mukaisesti syysistuntokaudella 2018 eikä kevätistunto- kaudella 2019, vaan se jää seuraavan hallituksen ja eduskunnan päätettäväksi. (Gråsten 2018-12- 14). Aktiivimalli kakkonen olisi edellyttänyt omaehtoista työnhakua. (Taloussanomat 2018). Tämä olisi tarkoittanut sitä, että työttömän olisi pitänyt hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa omaehtoi- sesti. Mikäli työtön työnhakija ei hakisi työpaikkoja, hän saisi mallin mukaan ensin muistutuksen ja sen jälkeen karenssin sanktiona eli rangaistuksena. Tulevaisuudessa työttömän olisi pitänyt rapor- toida hakemiaan työpaikkoja kuukauden välein. Maakunnat olisivat olleet päävastuussa omaehtoisen työnhaun mallin toteutumisesta, mikäli sote-uudistus olisi toteutunut. (Gråsten 2018-06-28.)
4 TYP
TYP tarkoittaa työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua. TYP-toiminta on ollut käytössä yli kymmenen vuotta. (Kuntaliitto 2017). Vuosina 2002–2003 alettiin kehittää kuntien, työhallinnon ja Kelan yhteistä monialaista asiakaspalvelua. Uudistuksen tavoitteena oli edistää pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia. Vuosina 2004–2006 perustettiin 39 työvoiman palvelukeskusta. (Halttu- nen 2018.)
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan tammikuussa 2015. Lain voimaantulessa kunnat saivat tehtäväkseen TYP-johtajuuden järjestämisen. (Kuntaliitto 2017.) TYP- toimintamalli sovittaa työttömän tarvitsemat palvelut yhteen. Työllistymistä edistävässä monialai- sessa yhteispalvelussa Työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kela tekevät yhteistyötä. Työttömälle laa- ditaan palvelutarpeen arviointi kolmen kuukauden kuluessa ja tämän jälkeen suunnitellaan työllisty- mistä tukeva palvelukokonaisuus. Palvelutarvetta on tarkasteltava vähintään kuuden kuukauden vä- lein tai asiakkaan sitä erikseen pyytäessä. Asiakastiedot kirjataan organisaatioiden yhteisesti käyttä- mään TYPPI-järjestelmään. (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 2014, § 1,
§ 3, § 4.)
Asiakkaan ohjaaminen työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan suostumuksella. Laki antaa oikeuden asiakkaan tietojen vaihtoon ilman hänen suostumus- taan, jos asiakkuuskriteerit täyttyvät. (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 2014, § 11.) Lähettävänä organisaationa voi olla Työ- ja elinkeinotoimisto, Sosiaalitoimisto ja Kela.
(TE-palvelut 2016).
TYP-palvelut on tarkoitettu työttömille, joiden työttömyys on jatkunut tai on vaarassa jatkua pitem- pään. (Äänekoski s.a.). Yli 300 päivää työttömänä ollut henkilö siirtyy monialaisen yhteispalvelun asiakkaaksi, kun hänellä arvioidaan olevan monialaisen yhteispalvelun tarve, kuten esimerkiksi elä- mänkokonaishallinnan ja työ- ja toimintakyvyn vaikeutta. Edellytyksenä on, että työttömälle on mak- settu työmarkkinatukea ja lisäksi asiakkaan arvioidaan hyötyvän monialaisesta tuesta. Palvelutar- vearvio tehdään yli 25-vuotiaille, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta työttömänä tai alle 25-vuotiaille, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti yli 6 kuukautta työttömänä. On tärkeää arvioida, tarvit- seeko näissä tilanteissa työtön työnhakija työmarkkinoille päästäkseen työvoimapalveluiden rinnalle erilaisia julkisia sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita. Asiakkaan kanssa selvitellään hänen am- matillista osaamistaan, työ- ja toimintakykyä, terveydentilaa ja työllistymiseen vaikuttavia sosiaalisia tilanteita. (Iisalmen seudun monialainen yhteispalvelu s.a.)
4.1 Iisalmen seudun TYP-toiminta
Iisalmen monialainen yhteispalvelu toimii laajalla Ylä-Savon alueella. Toimialueen kunnat ovat Ii- salmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä, Lapinlahti, Pielavesi ja Keitele. Ylä-Savon kuntien lisäksi Iisal- men seudun TYP toimii myös kahden Sisä-Savon kunnan (Tervo ja Vesanto) alueella. (Iisalmen seu- dun työvoiman palvelukeskus s.a.)
TYP-sana on lyhenne aiemmin käytössä olleesta Työvoiman palvelukeskusnimikkeestä. Ylä-Savon sote on aktiivinen osa TYP-toimintaa aikuissosiaalityön ja terveydenhuollon panoksella kaikissa toi- mialueen kunnissa. Toimintaa määrittää laki (1369/2014) työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Lisäksi TYP-toiminnassa on mukana yhteistyöverkostoja ja osin ostopalveluita. Ii- salmen TYP-toiminnan alueella työskentelee noin 35 henkilöä. Monialainen yhteispalvelu tarjoaa mo- niammatillista palvelua asiakkaan eri tarpeisiin. Käytettävissä ovat muun muassa Työ- ja elikeinotoi- miston, aikuissosiaalityön, terveydenhoitajan, Kelan ammatillisen kuntoutuksen, ammatinvallinnan- ohjauksen ja kuntoutuspsykologin palvelut. (Ylä-savon sote kuntayhtymä s. a.)
4.2 TYP-toimen tavoitteet
TYP-yhteistoimintamallin tavoitteena on viranomaisten toimien tehostaminen ja pitkäaikaistyöttö- män tukeminen kohti työuraa. Tällä pyritään siihen, että asiakasta ei juoksuteta luukulta toiselle.
Tarkoitus on tarjota pitkäaikaistyöttömille tavoitteellista palvelua yhdeltä luukulta ja yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa. TYP-yhteistoimintamallissa eri toimijat ja työtön tekevät yhteistyötä reaa- liajassa. Tällä pyritään välttämään toteuttamasta päällekkäisiä palveluja, jotta asiakas saadaan työl- listettyä. (Kela 2015.)
TYP-asiakkaan kuntoutumistarpeen arviointi on tärkeää käynnistää heti asiakaslähtöisesti ja talou- dellisesti. Ennen kuin kuntoutus voidaan aloittaa, selvitetään työttömän terveydentila. Näin saadaan selville kuntoutuksen palvelutarve. Kela osallistuu suunnitelman laatimiseen, seurantaan ja tarkista- miseen, jos palvelutarve edellyttää Kelan tarjoamia kuntoutuspalveluja. Työttömän sairastaessa hä- nen oikea etuutensa olisi sairauspäiväraha. (Kela 2015.) Kuviosta 10, ilmenee TYP-toiminnan tavoit- teet. (Aaltonen 2018, 5).
Kuvio 10. TYP-toiminnan tavoitteet. (Aaltonen 2018, 5).
TYP
Lisätä työllistymistä
Saada monialaista palvelua =
Yksi palvelukokonaisuss Lisätä osaamista ja ammattitaitoa
Sitouttaa julkinen ja yksi- tyinen sektori tavoitteisiin.
Ymmärtää kuntoutus eh- käiseväksi, edistäväksi ja muutosta tukevaksi
Parantaa asiakkaan elämän kokonaishallintaa ja hyvin- vointia = Osa lisäarvoa.
Asiakkuus päättyy, kun asiakas työllistyy, pääsee koulutukseen tai hänen tarpeensa monialaiseen palveluun päättyy. Tämä toteutuu yhteistyössä Työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan ja Kelan arvion mukaan. (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 2014, 6§.)
5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Olin yhteydessä Savonia ammattikorkeakoulun tuutoropettajaani opinnäytetyön aiheesta huhti- kuussa 2018. Kerroin kiinnostuksesta tutkia aktiivimmallia. Päädyin tuutoropettajani kanssa keskus- teltuani ottamaan yhteyttä Iisalmen TYP-johtajaan opinnäytetyön prosessiin liittyen. TYP-johtaja kiinnostui aiheesta. Tein opinnäytetyön yhteistyössä Iisalmen seudun työllistymistä edistävän mo- nialaisen yhteispalvelun (TYP) kanssa. Haastattelut toteuteutettiin tammikuussa 2019. Opinnäyte- työn tavoitteena oli saada tietoa aktiivimallin toimivuudesta. Tarkoituksena oli selvittää TYP-työnteki- jöiden mielipiteitä ja kokemuksia aktiivimallista sekä heidän ajatuksiaan aktiivimallin käyttökelpoisuu- desta pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimustyönä. Kvalitatiivinen tutkimus on tieteellinen tutkimusmenetelmäsuuntaus. Laadullisessa tutkimuksessa pyrkimyksenä on kuvailla tut- kittavaa ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistruktoroitua haastattelua eli teemahaastattelua, koska se soveltuu kokemuksen kuvailemiseen ja tutkimiseen. (Hirsjärvi ja Hurme 2017, 27-28, 47-48.)
5.1 Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena oli haastattelujen avulla selvittää työntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia aktiivimallista. Haastateltavilla oli vapaus vastata esitettyihin kysymyksiin omin sanoin niin, että työntekijöiden mielipiteet saatiin kuulluksi. (Hirsjärvi ja Hurme 2017, 47-48.) Mielestäni teemahaas- tattelu soveltui hyvin aineiston keruuseen ja opinnäytetyön toteutukseen. Jaottelin tutkimuskysy- mykset aihepiirien mukaan, joita tarkensin lisäkysymyksillä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Mikä käsitys työntekijöillä on aktiivimallin toimivuudesta?
2. Mitä ajatuksia aktiivimalli on herättänyt?
3. Millaiset toimenpiteet auttavat pitkäaikaistyöttömiä?
Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla. Ennen aineiston keruuta vertailin eri mahdollisuuksia käyttää apuna haastattelurunkoa ja päädyin tekemään haastattelun Kvalimotv:n puolistrukturoidun ohjeen mukaan. (Kvalimotv s.a. a.) Tällä valinnalla pyrittiin keräämään tietoa, millaisia kokemuksia TYP- työntekijöillä on aktiivimallista. Haastattelurunko löytyy opinnäytetyön liit- teistä (Liite 1).
Tutkimuksen kohderyhmänä oli Iisalmen seudun monialaisessa yhteispalvelussa työskentelevät TYP- työntekijät. Haastatteluun osallistuvista sovittiin erikseen yhteistyökumppanin kanssa. Haastattelui- hin osallistui neljä TYP-työntekijää. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina TYP-työyhteisön tiloissa. Näin varmistettiin vastaajien yksityisyys ja aineiston luotettavuus. Saatekirje toimitetiin Iisal-
men TYP-toimipisteeseen tammikuun 2019 alussa, josta se jaetiin haastatteluun osallistujille. Haluk- kaat saivat ilmottautua minulle sähköpostin välityksellä haastatteluun. Haastatteluun osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Saatekirje löytyy opinnäytetyön liitteistä (Liite 2).
5.2 Aineiston analyysi
Analysoin tutkimuksen induktiivisella aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. (Hirsjärvi ja Hurme 2017, 136). Sen avulla voidaan tuoda haastatteluaineistosta esiin siinä ilmeneviä merkityksiä. Analysoinissa aineistosta pyritään saamaan kuvaus niin, että aineiston tietoarvoa ei menetetä. Sisällönanalyysissä tuodaan esille kirjoitetusta tekstistä yhtäläisyydet sekä eroavaisuudet. Menetelmänä tämä on tarkoi- tuksenmukainen analyysitapa, kun aineistoa kuvataan sanallisesti tiivistäen. (Leinonen 2018). Se soveltuu jokaisen dokumentin analysointiin. Se voi olla artikkeli, kirja, kirje, päiväkirja, keskustelu, dialogi, raportti, haastattelu, puhe tai mikä tahansa muu kirjalliseen muotoon tehty toteutus. Tämä mahdollistaa kerätyn aineiston tutkimisen ilmiöiden, seurauksien, merkitysten ja yhteyksien avulla.
(Verne s.a.)
Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä analyysi tehdään saadun aineiston avulla. Aineistosta tuodaan esille tärkeimmät huomiot. Aineiston analysoinissa ei huomioida muiden tutkimusten tekemiä oival- luksia tutkittavasta aiheesta. Tutkijan haasteena on analysoida aineisto siten, että teoriasta saatava tieto ei vaikuta aineiston analysointiin. (Leinonen 2018).
Aineiston analyysinä käytettiin Eskola ja Suorannan 1996 esittämää tapaa: aineisto puretaan, sen jälkeen se koodataan ja edetään analyysiin. (Hirsjärvi ja Hurme 2017, 136). Purulla tarkoitetaan nauhoitusten purkamista tekstimuotoon. (Kvalimotv s.a. b). Koodauksessa tutkia lukee tekstiään useamman kerran ja tekee samalla huomioita. Koodamisessa apuna voi käyttää erillaisia malleja ja kaavoja. Olennaista on, että aineiston sisältöä selkeytetään. (Kvalimotv s.a. c.) Aineistoa on tar- peeksi, kun aineistosta ei saada tutkimusongelmalle uutta tietoa. (Eskola ja Suoranta 1998, 53).
Haastattelut nauhoitettiin puhelimella ja ne kestivät ajallisesti noin puoli tuntia. Tämän jälkeen haas- tattelut purettiin kirjalliseen muotoon tietokoneelle. Vastaukset analysoitiin haastatteluiden jälkeen mahdollisimman pian. Purkuvaiheessa haastatteluiden vastaukset käytiin läpi kysymyksittäin etsien niistä samanlaisuuksia, erilaisuuksia ja painotuksia. Samanlaisuudet vastauksissa vedettiin yli keltai- sella yliviivaustussilla, eroavaisuudet vedettiin yli punaisella yliviivaustussilla ja painotukset asioihin alleviivattiin. Koodauksen esimerkki löytyy liitteistä (Liite 3). Haastateltavien vastauksien merkin- nässä käytettiin kirjainta H ja numerointia yhdestä neljään. Analyysiä tehtiin siis jokaisen kysymyk- sen kohdalla heti keruuvaiheen jälkeen. Pyrkimyksenä oli säilyttää työntekijöiden kokemukset alku- peräisessä sanallisessa muodossa. Näin varmistin analysoinnin onnistumisen. (Hirsjärvi ja Hurme 2017, 58, 93, 135-136, 140.) Sain mielestäni hyvin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Näin saatiin ra- kentavaa kuvaa aktiivimallin toimivuudesta TYP-työntekijöiden näkökulmasta.
6 TUTKIMUKSEN TULOKSET
Tässä luvussa kuvataan saatuja tuloksia tutkimuskysymyksittäin. Tutkimuskysymysten avulla laadit- tiin teemahaastattelukysymykset. Haastateltaville esitettiin samat kysymykset. Tulokset raportoitiin seuraavien aihepiirien eli teemojen mukaan: työntekijöiden näkemykset aktiivimallin toimivuudesta, työntekijöiden mielipiteet aktiivimallista ja mahdolliset toimenpiteet pitkäaikaistyöttömien akti- voinissa. Käytin haastateltavien suoria lainauksia selventämään analyysissä saatuja tuloksia.
6.1 Työntekijöiden näkemykset aktiivimallin toimivuudesta
Ensimmäinen tutkimuskysymys oli, mikä käsitys työntekijöillä on aktiivimallin toimivuudesta? Tämän kysymyksen avulla pyrittiin saamaan vastaus siihen, miten työntekijät ymmärtävät aktiivimallin?
Haastateltavilla oli yhteinen käsitys siitä, että aktiivimallin tarkoituksena on aktivoida työttömiä työn- hakijoita työnhakuun. Aktiivimalli sai myös kritiikkiä mallin joustamattomuudesta. Lisäksi haastatelta- vat kokivat aktiivimallin epäoikeudenmukaisena, koska se ei huomioi ihmisten elämäntilanteita koko- naisuudessaan.
Jos ajattelee niin siinä pyritään aktivoimaan tämmöisiä passiivisia työnhakijoita ja sitä kautta niin ku edistämään heidän työllistymistään. Erilaisten työllistymistä edistävien palveluiden kautta. H3
Ymmärrän sen niin että se nyt on luotu sitä tarkoitusta varten, että ihmiset nyt aktiivi- semmin rupeaisivat etsimään itselleen työllistymismahdollisuuksia. H4
Haastateltavista puolet oli sitä mieltä, että tiedotus aktiivimallista on toiminut työnantajan taholta ja toinen puoli oli sitä mieltä, että tiedottaminen asiasta olisi pitänyt olla parempaa. Yhteistä haastatel- taville oli omatoiminen tiedonhaku aktiivimallista. Omatoimista tiedonhakua haastateltavat olivat teh- neet internetistä, sanomalehdistä ja televisiosta.
Kyllä meille henkilöstölle oli näitä infoja videon, Skypen ja ja kyllähän tätä tietoa on tullut lainsäädännön kautta. Olen seurannut mediaa ja tätä kautta ja toki asiakkaiden kautta, sitten näitten Kelan kassojen kautta eli hyvin monista eri kanavista. H1
Työntekijänä mistään ei meille ole tiedotettu niin kuin tällä työntekijän tasolla. Ihan televisiosta, sanomalehdistä niin ku työnkuvan ulkopuolelta enemmänkin. H4
Haastattelussa kävi ilmi, että haastateltavilla on aktiivimallin tavoitteet tiedossa. Asiakkaiden näkö- kulmasta he ajattelevat, että asiakkailla on epäselvyyksiä aktiivimalin tavoitteissa ja epäselvyyksiä siitä, mitä aktiivimali tarkoittaa. Yksi haastateltava sanoi, että aika huonosti aktiivimallin tavoitteet ovat asiakkailla tiedossa.
Aktivoida ihmisiä niin kun no työllistymään pitempiaikasesti ja kouluttautumaan. Aja- tus on hyvä mutta jotenkin niin viime vuonna niin keinot rajattiin hyvin tarkasti. Sinne ei mahtunut semmoisia asioita, jotka sinne kuuluisivat. H1
Tota kyllä ne tiedossa on. Nyt jos ihan miettii niin kun tota kyllä ne osittain toteutuvat ja osittain ei toteudu. H3
Haastattelussa kävi ilmi, että paljon on tullut negatiivista palautetta koskien aktiivimallia. Jonkun verran on tullut myös positiivistakin palautetta. Asiakkaat ovat haastateltaville kertoneet, että pätkä- töitä ei löydy ja siitä rangaistaan. Muutama haastateltava mainitsi, että asiakkaiden keskuudessa on aiheuttanut hämmennystä, ketä aktiivimalli koskee sekä miten aktiivisuusedellytys täytetään.
Hyvin vaihtelevaa, että tota jyrkästi niin, ku jotkut on kokenut sen tämmöisenä niin kun lyttäämisenä. Siis todellakin se, kyllähän töihin menisi, kun vain olisi niitä töitä.
H2
Aika negatiivista palautetta, että ei varmaan kukkaan mitään positiivista ei kukaan ole sanonut. Todella moni ei ymmärrä, miksi koskee heitä. H4
Haastateltavien mielestä aktiivimalli ei ole pysyvä hyvä ratkaisu pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa.
Joitakin se on auttanut sekä nostanut pois työttömyyden tilastoista ainakin hetkellisesti. On paljon myös pitkäaikaistyöttömiä, joille aktiivimalli ei ole oikea ratkaisu elämäntilanteen kannalta. Eräs haastateltava painotti taitavaan asiantuntijatyöhön panostamista. Tavoitteena on, että asiakas työl- listyisi.
Pitkäaikaistyötön on vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollut tai 12 kuukautta 14 kuu- kauden aikana, että kyllähän tää tilastollisesti, jos hän lähtee … vaikka 5 päivän val- mennukseen, niin sehän tilastollisesti nappaa työttömyyden poikki ja hän mennee pois sieltä tilastoista. Mutta eihän se poista sitten niin kuin sitä hänen työttömyyttään käytännössä. H1
Niitä pitkäaikaistyöttömiä on niin tosi monenlaisia monenlaisissa elämäntilanteissa olevia, että tota kyllä siitä tietyt kohderyhmät varmasti hyötyvät ja osa on aktivoitu- nut sitten tekemään, vaikka justiin pätkätöitä. Kenellä sellaiseen on mahdollisuus.
Mutta sitten on iso ryhmä, ketkä ei sitten syystä tai toisesta oo pystynyt aktiivitoimen- piteisiin osallistumaan. H3
6.2 Työntekijöiden mielipiteet aktiivimallista
Toinen tutkimuskysymys oli, mitä ajatuksia aktiivimalli on herättänyt? Haastattelussa nousi esille kahden työntekijän näkemys asiakkaiden aktiivisuuden lisääntymisenä. Asiakkaat tiedustelivat erilai- sia mahdollisuuksia täyttää aktiivisuusedellytystä. Haastateltavista yksi painotti asiakkaan mukaista
palvelutarvetta ja moniammatillisen yhteistyön merkitystä. Yksi haastateltava mainitsi, että aktiivi- malli on yksi malli muitten mallien joukossa, eikä sillä ole työntekoon suoranaista vaikutusta.
Se aktiivimalli on sillä tavalla houkutellut. Kyllä moni on sitten kysellyt niitä, että oli- siko jotain hänelle sopivaa. H3
Lähetään aina sen asiakkaan tilannetta kartoittamaan ja viemään eteenpäin. Että onko sillä Te-palveluita, Kelan palveluita vai sosiaalitoimen kuntouttavaa. H1
Haastateltavista kaksi uskoi aktiivimallin lisäävän asiakkuuksia ja aiheuttavan lisää yhteydenottoja.
Kaksi haastateltavista kokivat aktiivimallin hankalana. Negatiivisena nähtiin, että aktiivimallin toimen- piteet on suunnattu työkykyisille ihmisille, vaikka ne koskevat kaikkia työttömiä työnhakijoita, myös vaikeasti työllistyviä työnhakijoita.
Niin musta sitä ei voi niin, ku lähtee määrittelemään ulkoapäin, onko joku aktiivinen tai passiivinen. H2
Viime vuonna ne työhakuvalmennus ryhmät aika nopsaan täyttyivät. Tämmöinen vai- kutus oli aktiivimallilla. H1
…ihmiset ottavat enemmän yhteyttä. Lisää sitten kuntouttavan työtoiminnan määriä.
H4
Haastateltavista kaksi mainitsi 1.4.2019 tapahtuvat aktiivimallin uudistukset, jotka mahdollistavat laajemman palveluverkoston aktiivimallin täyttämiseksi. Loput haastateltavista kehittäisi aktiivimallia niin, että siinä huomioitaisiin asiakkaat paremmin yksilöinä. Mallissa olisi mukana asiakkaan tilan- teenmukainen vaihtoehto tarjolla.
….nyt huhtikuun alussa on tulossa sitten vähän laajempia palveluita, mitä hyväksy- tään siihen aktiivimalliin. Ett siel on ollu yks epäkohta. Että meillä on monenlaisia pal- veluita osittain sisällöltään hyvin samanlaisia, mutta osa niistä on laskettu aktiivimal- liin ja osa ei. H3
….jollain tavalla pitäisi yksilökohtaisemmin niitä asiakkaiden tilanteita pystyä tarkaste- lemaan. H4
Haastateltavat kertoivat, että aktiivimalli toimii osittain tarkoituksenmukaisesti. Aktiivimallin tarkoitus on aktivoida työttömiä työnhakijoita työnhakuun. Huolta aiheuttaa se, että aktiivimallin edellytysten täyttäminen ei ota huomioon ihmisten eri elämäntilantilanteita.
Tota edelleen sanon, tietylle kohderyhmälle varmaan toimii, mutta sitten on iso po- rukka kenelle ei. Tavallaan ehkä siihen tavoitteeseen pääse. H3
6.3 Mahdolliset toimenpiteet pitkäaikaistyöttömien aktivoinissa
Kolmas tutkimuskysymys oli, millaiset toimenpiteet auttavat pitkäaikaistyöttömiä? Eräs haastatelta- vista kertoi, että pitkäaikaistyöttömiä toimenpiteissä auttaa Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut, esi- merkiksi valmennukset, työkokeilut ja palkkatuki. Lisäksi toimenpiteenä voi olla työllistymismahdolli- suudet kaupungille ja kolmannelle sektorille järjestöjen palvelukseen.
Haastateltavista puolet eivät ottaneet kantaa sote-kysymykseen. Yksi haastateltavista arveli, että monialainen TYP-kuvio säilyisi jotenkin uudistuksessa. Haastateltava ei osannut sanoa, millä tavalla ja missä työttömiä työnhakijoita mahdollisesti palvellaan. Haastateltavista yksi pelkäsi lähipalvelui- den loppuvan pieniltä paikkakunnilta.
…oletan, että jollain tavalla niin kuin tämä monialainen TYP-kuvio olisi säilymässä.
Kyllä varmaan työttömiä palvellaan mutta missä mitäkin ryhmää palvellaan. H1
Pelkään sitä, että ne palvelut, joten nyt karkaa näiltä pikku paikkakunnilta jonnekin isommille kasvukeskuksille. H4
Haastateltavat olivat yhtä mieltä siitä, että aktiivimalli on lisännyt asiakkaiden aktiivisuutta jonkin verran. Haastateltavat ovat kuulleet asiakkailtaan, joita aktiivimalli on koskettanut, että ovat hyväk- syneet aktiivimallin leikkurin. Osa on ollut aktiivisia aktiivisuusehdon täyttämisen kanssa. Toiset taas ovat huomanneet, että Kelan perustoimeentulotuki kompensoi aktiivimallin leikkuria.
Osallahan toimeentulotuki Kelalla kompensoi sen päivärahan menetyksen. Se on vä- hän plus miinus nolla tilanne. H4
Haastateltavat olivat samaa mieltä siitä, että aktiivimalli on hyvä pitää erillään TYP-toiminnasta. TYP- toiminnassa toimitaan asiakkaan palvelutarpeen mukaan. Siinä saattaa tulla kohtaamista aktiivimallin kanssa, mutta sen täyttäminen ei ole TYP-toiminnan tarkoitus.
Kun tuosta TYP-toiminnasta oli puhetta, että lähetään aina kattomaan, mikä palvelu on siellä asiakkaalle se ensimmäinen. Mikä asiakkaan tilanne on. Kyllä aktiivimalli kul- kee siinä rinnalla, eikä ole siinä ensimmäisenä, mitenkä se täyttyy. H1
…lähetään siitä, että ihmisellä on se tavoite, jonka hän kykenee itse täyttämään ja jota kohti hän sitten toimii. Ja se on jotain muuta kuin tämmöistä aktiivimallin lyhyt- kestoisia yksittäisiä väliintuloja. H2
Haastateltavat kertoivat, että aktiivimalli kulkee TYP-työssä mukana, eikä sen täyttäminen ole pää- asia. Yksi haastateltavista kertoi, että mitään ei ruveta suunnittelemaan aktiivimallin takia. Eräs haastateltava taas korosti TYP-toiminnan moninaisuutta ja moniammatillista yhteistyötä.
Asiakaan palvelutarpeen mukaan mennään ja joko siellä tulee kohtaamista sen aktiivi- mallin kanssa, tulee tai sitten ei. Riippuen asiakkaan palveluista. H1
… lähetään siitä, että TYP on viimeisen päälle monen toimijan. Kyllä sillä pystytään vaikuttamaan niihin pulmiin ja esteisiin, jotka ovat tilanteessa haittana H2
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tavoitteena oli selvittää TYP-työntekijöiden kokemuksia aktiivimallista. Opinnäytetyön edetessä kävi ilmi, että aktiivimalli ei vaikuta TYP-toimintaan, vaikka se saattaa kulkea asiakkaan tilanteessa mu- kana. Haastateltavien mielipiteet olivat heidän omia käsityksiään, eivätkä ne edusta TYP-toiminnan yleistä linjaa.
Tutkimuksen mukaan selvisi, että haastateltavilla on aktiivimallin tavoitteet tiedossa, kun taas valta- osalle asiakkaista ne eivät oleet välttämättä selvillä. Tietoa tulee monelta taholta laajasti. Tärkeim- mät asiat ovat hukkuneet tietotulvaan. Aktiivimallin täyttämisen kriteerit eivät ole kaikilla työttömillä työnhakijoilla tiedossa. Asiakkaat eivät välttämättä haastateltavien mukaan ymmärrä aktiivimallin täyttämisen ehtoja.
Asiakkaiden yhteydenotot ovat lisääntyneet aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. Aktiivimalli on lisän- nyt haastateltavien ohjaavan työn määrää asiakkaille, vaikka aktiivimallin täyttäminen ei ole osa hei- dän työnkuvaansa. Haastatteluista voi päätellä, että aktiivimallista olisi hyvä kehittää asiakkaille tie- topaketti, johon on koottu tärkeimmät tiedot ja tuotu olennaiset asiat esille yksinkertaisesti ja selke- ästi. Samaan tietopakettiin voisi koota työntekijöille myös oman tieto-oppaan. Valtakunnallisesti tieto-opasta voisi pitää yllä yksi taho ja näin ollen kaikilla olisi käytössä ajanmukainen ohjeistus aktii- vimallista. Aktiivimallissa työttömät työnhakijat hyötyisivät yhden toimipisteen kautta järjestettävästä palveluohjauksesta.
Tutkimustuloksia tarkasteltaessa selvisi, että aktiivimallista saatu palaute on ollut pääsääntöisesti negatiivista. Suuttumusta on aiheuttanut pitkäaikaistyöttömien keskuudessa lyhytkestoisten töiden vähäisyys. Aktiivimalli ei ota huomioon alentunutta työkykyä ja maantieteellisiä alue-eroja. Negatiivi- sena pidettiin sitä, että aktiivimalli on suunniteltu työkykyisille ihmisille. Se vaikuttaa kaikkiin työttö- miin työnhakijoihin samalla tavalla, myös vaikeasti työllistyviin ihmisiin, jotka ovat olleet 500 päivää työttöminä työnhakijoina. Haastateltavista kaksi uskoi aktiivimallin voimaantulon myötä 1.1.2018 kyselyiden ja asiakkuuksien määrän kasvavan voimakkaasti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kyselyt aktiivimallista sen alkuaikoina olivat maltillisia. Eräs haastateltava koki epämiellyttävänä ihmisten jaottelun aktiivisiin ja passiivisiin ihmisiin. Hän perusteli vastaustaan sillä, että ihmisiä on erilaisissa elämäntilanteissa, eikä kaikista työttömistä työnhakijoista ole työelämään alentuneen toimintaky- kynsä tai muiden seikkojensa takia.
Suurin osa haastateltavista koki, että aktiivimallin täyttäminen ei ole TYP-toiminnan tavoite. Analy- soinnissa korostui, että TYP-toiminnassa ei ruveta suunnittelemaan asiakkaalle mitään aktiivimallin takia. Vahvasti analysoinnissa korostui, että aktiivimalli on hyvä pitää erillään TYP-toiminnasta, vaikka se saattaa kulkea asiakkaan tilanteessa mukana. TYP-toiminnassa asiakkailla on välillä pitkiä- kin prosesseja ja tämän takia työllistyminen saattaa olla haastavaa. Tässä tilanteessa siis aktiivimalli ei kauheasti auta. Aktiivimallin leikkurin iskiessä putoaa työttömän työnhakijan toimeentulo 4,65 prosenttia seuraavalle tarkastelujaksolle. Mikäli työtön työnhakija saa Kelan perustoimeentulotukea,
niin aktiivimalli ei leikkaa työnhakijan perustoimeentulotuen tukioikeutta vaan työttömän työnhakijan tulotaso pysyy samana.
Haastatteluista nousi esille aktiivimallin puutteet ja sen kehittämisen tarpeet. Aktiivimallissa ei oteta huomioon ihmisten erilaisia elämäntilanteita ja eri alueiden työtilanteita. Pitkäaikaistyöttömillä on erilaiset lähtökohdat hakea avoimia työpaikkoja. Kaikilla paikkakunnilla ei ole yhdenvertaisia mahdol- lisuuksia työllistyä, eikä mahdollisuuksia tarjota mallissa hyväksyttäviä aktivoinnin toimenpiteitä.
Eriarvoisuutta aiheuttaa ikä, koulutustausta, paikkakunta, kulkuyhteydet, suomen kielen taito, ter- veydentila ja työkokemus. Yksi haastateltavista arveli aktiivimallin toimivan paremmin Etelä-Suomen suurkaupungeissa kuin maan harvaan asutuilla alueilla.
Haastatteluissa kävi ilmi, että tieto aktiivimallista ei ole välittynyt tasapuolisesti TYP-verkostossa.
Haastateltavat olivat saaneet tietoa aktiivimallista vaihtelevasti ja eri lähteistä. Haastateltavista puo- let oli saanut riittävästi tietoa aktiivimallista työnantajan taholta ja toinen puoli olisi toivonut parem- paa tiedotusta aktiivimallista. Yhteistä haastateltaville kuitenkin oli aktiivimallin omatoiminen tiedon- haku. Tästä voidaan päätellä, että työntekijät ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja niitä koskevista uudistuksista ja muutoksista.
Haastatelluista ilmeni, että kaksi haastateltavista painotti aktiivimalliin tapahtuvia muutoksia 1.4.2019. Uudistus tuo työttömälle työnhakijalle lisää mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin aktiivi- suusehdot. Haastateltavien mielestä uudistuksessa on hyvää se, että aktiivimallin täyttämiseen hy- väksytään laajempia palveluita. Yksi haastateltava toivoi aktiivimalliin pykälää, joka huomioisi parem- min vaikeasti työllistyviä työnhakijoita. Haastateltavat nostivat esiin kohtaanto-ongelman. Tämä tar- koittaa sitä, että työllistymisedellytykset ja asiakkaiden kyvyt eivät kohtaa riittävän hyvin. Avoimia työpaikkoja on tarjolla, mutta niihin ei hyväksytä välttämättä pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita. Haasta- teltavat toivovat, että työnantajat rekrytoisivat pitkäaikaistyöttömiä myös vähän puutteellisemmilla ammattitaidoilla. Yksi haastateltava nosti esiin aktiivimalli kakkosen, josta ei vielä ole kauheasti tie- toa tarjolla. Huolta tässä aiheuttaa esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymisen mahdollisuudet, koska työnhaun esteenä heillä voi olla muun muassa luku- ja kirjoitustaidottomuus.
Tutkimuksessa selvisi, että aktiivimalli ei ole oikea ratkaisu pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Mallia rinnastettiin tilastojen kaunistelemiseksi, jossa pitkäaikaistyötön on hetkellisesti pois työttömyystilas- toista. Johtopäätöksenä tästä voitaisiin todeta, että työllistymistä tukeva tai edistävä palvelu, kuten esimerkiksi työhönvalmennus tai kuntouttava työtoiminta, ei poista pidemmällä tähtäimellä välttä- mättä pitkäaikaistyöttömän työttömyyttä. Nämä palvelut siis aktivoivat hetkellisesti pitkäaikaistyö- töntä työllistymään lyhytkestoisilla toimenpiteillä. Aktiivimallin tarkoituksena on, että työtön työnha- kija työllistyy pitempiaikaisesti työmarkkinoille. Tavoitteeksi asetettiin 8000 ihmisen lisätyöllistymi- nen. (Eduskunta 2018 b).
Tutkimuksessa kysyttiin sote-uudistuksen vaikutuksista pitkäaikaistyöttömien palveluihin, koska haastatteluja tehtäessä oli menossa sote- ja maakuntauudistuksen suunnittelu. Sote-uudistuksessa
työvoimapalvelut olisi organisoitu uudella tavalla. Analysointia tehdessä nousi esiin huoli työllisyys- palveluiden järjestämisestä pienillä paikkakunnilla. Pelkona oli, että palvelut siirtyvät sote-uudistuk- sen myötä isoihin kasvukeskuksiin. Haastateltavilla oli usko, että monialainen TYP-toiminta olisi säi- lymässä jollain tavalla uudistuksen myötä. Haastateltavien mielipiteet sote-kysymykseen olivat vä- häiset. Huoli sote-uudistuksen vaikutuksista on tällä hetkellä aiheeton, koska sote ei toteutunut Sipi- län hallituskaudella. Sote-uudistuksen jatkosta ei ole vielä varmaa tietoa.
Aktiivimallista ja työttömien työnhakijoiden perusoikeuksista on tehty Pro Gradu-tutkielma Tampe- reen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa 2018. Pro Gradussa Sini Pajari tutkii Työttömyysturvan aktii- vimallin vaikutukset työttömän perusoikeusasemaan: Tarkastelussa oikeus sosiaaliturvaan ja yhden- vertaiseen kohteluun. Sini Pajajärvi tuo esiin loppupohdinassa sivuilla 69-74 substanssiasiantuntijoi- den huolen aktiivimallin vaikutuksista työkyvyttömiin ja pitkäaikiastyöttömiin. Tutkimus tuo esiin työ- elämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykset vähintään viiden päivän työkokeilun ongelmista. Epä- realistisena pidetään pitkäaikaistyöttömän osallistumista vähintään viiden päivän työkokeiluun, koska ihmisellä saattaa olla elämässään taustalla elämänhallinnan ongelmia, päihdeongelmia tai terveyden- tilan rajoitteita. Nämä ongelmat ovat esteenä viiden päivän työkokeilun aloittamiselle. Tutkimus, myös tuo esiin työmarkkinatuen saajien heikomman tuloksen aktiivimallin kriteereiden täyttämsessä.
Tämä tarkoittaa sitä, että pitkäaikaistyöttömillä on vaikeampaa täyttää aktiivimallin aktiivisuuden kriteereitä. (Pajari 2018, 69-74.) Pro Gradu-tutkielma tuo samoja onegelmia esiin aktiivimallin syrji- vyydestä eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä kohtaan kuin nyt tehty tutkimus.
Aktiivimalli uudistuu jatkuvasti. Opinnäytetyön aikana aktiivimallin täyttämisen ehdot ovat muuttu- neet jo useampaan kertaan. Seuraava uusi hallitus tekee päätöksen aktiivimallin jatkumisesta.
8 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS
Opinnäytetyön toteutuksessa noudatettiin vuonna 2018 julkaistua ammattikorkeakouluille eettistä suositusta. Opinnäytetyön prosessissa noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä, jotta minkäänlaisia tieteellisen käytännön loukkausepäilyjä ei synny (Arene 2018, 2 ja 4). Työstin opinnäytetyötä hyvien eettisten sääntöjen pohjalta siten, että tutkimuksen suunnittelu, toteuttaminen ja raportointi on tehty ohjeiden mukaan.
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineiston teknisen toimivuuden tunnistamisen jälkeen suoritetaan kaikkien tunnistetietojen poistaminen. Kaikkien tunnistetietojen poistamisella vältetään tulevaisuu- dessa jonkun tutkijan kiinnostuminen yksittäisen henkilön antamista vastauksista. Kvalitatiivisessa aineiston anonymisoinnissa yleisin käytäntö on poistaa tai muuttaa tietoja eli faktoja, jotka sisältävät arkaluontoisia tietoja ja tausta- ja henkilötietoja. Tässä tutkimuksessa muutettiin henkilönimet peite- nimiksi eli pseudonyymeiksi. (Kuula 2011, 2014-215.) Jätin tausta- ja henkilötiedot pois, koska se oli yhteistyökumppanin toive. Lisäksi annoin jokaiselle haastateltavalle oman numeron, jotta heitä ei pystytä tunnistamaan vastauksista. Muutokset tein heti, jotta analysoinnin toteuttaminen oli helpom- paa jo litterointivaiheessa. Haastattelumateriaali poistettiin käytöstä luotettavalla tavalla. Tämä tar- koittaa sitä, että kaikki paperiset haastatteluaineistot poltin omatoimisesti kiinteistön puukattilassa sekä deletoin nauhoitetut haastattelut puhelimestani ja kirjoitetut haastattelut tietokoneeltani. Lo- puksi vielä varmistin, että haastattelut olivat hävinneet.
Haastatteluun osallistujilla oli oikeus päättää tutkimukseen osallistumisesta. Haastattelut sovittiin etukäteen ja tehtiin haastateltavien työpisteissä. Tällä pyrittiin saavuttamaan turvallinen ja luotet- tava haastattelutilanne. (Hirsjärvi ja Hurme 2017,82, 87, 89, 101.) Aluksi haastatteluihin ilmottautui vain yksi henkilö. Haastattelun jälkeen kolme muuta työntekijää ilmaisi halunsa myös osallistua haastatteluun. Tästä voin päätellä, että luottamus oli saavutettu tutkijan ja työyhteisön välillä.
Opinnäytetyötä tehdessäni arvioin lähteiden luotettavuuden tarkistamalla. Tärkeää oli huomioida, oliko lähteisiin tuotu poliittisia, aatteellisia tai jotakin muuta johdattelevaa ja vääristävää tietoa. Huo- mioin lähteiden julkaisemisen ajankohdat. Opinnäytetyötä tehdessä on tärkeää käyttää mahdollisim- man tuoreita lähteitä. Esimerkiksi vuonna 1985 julkaistu tutkimus tai tietokirjallisuus ei välttämättä tarjoa nykyaikaista tietoa tutkittavasta aiheesta. Lähteet olen merkinnyt luotettavasti annettujen oh- jeiden mukaisesti. (Enorssi s.a.)
9 POHDINTA
Valitsin opinnäytetyön aiheeksi aktiivimalli TYP-työntekijöiden kokemana. Rajasin työn tähän laajuu- teen, koska aktiivimalli on keskustelun aiheena eduskunnassa, mediassa ja ihmisten parissa. En ot- tanut opinnäytetyöhön suoraan asiakkaiden näkökulmaa, koska aktiivimalli ei ohjaa TYP- toimintaa.
Aktiivimalli ei ole asiakkuuden perusta TYP-toiminnassa, vaikka se saattaa TYP-asiakkaita koskea.
Opinnäytetyö vaati uuden oppimista ja lakipykäliin tutustumista. Aihe oli vaativa ja monipuolinen, johon piti syventyä ajatuksella. Tiedon löytyminen aiheesta oli haastavaa. Tutkimusaiheen johdosta oli myös perehdyttävä monialaiseen yhteispalveluun. Tiedonkeruu aktiivimallista perustui paljolti in- ternet-aineistoon.
Haastatteluissa nousi esiin tiedottamisen puutteellisuus ja se, että malli ei ota huomioon ihmisten erillaisia elämäntilanteita. Itse jäin pohtimaan sitä, että miksi aktiivimallista tiedottaminen oli jäänyt niin vajaavaiseksi. Tämä aiheuttaa ongelmia työttömille työnhakijoille. Lisäksi kiinnitin tutkimus- työssä huomiota siihen, että aktiivimallissa ei oteta huomioon alueellisisa eroavaisuuksia.
Opinnäytetyön suunnitelman teoriakohdista tuli laajoja, koska tutkimuksen työstäminen vaati pereh- tymistä työttömyyteen, aktiivimalliin ja TYP-toimintaan. Tutkimuksessani pyrin tuomaan esille TYP- työntekijöiden näkökulmaa aktiivimallista ja monialaisesta yhteispalvelusta. Tärkeää oli kuulla työn- tekijöitä.
Opinnäytetyöstä saadaan myös tietoa pitkäaikaistyöttömän kokemuksista aktiivimallista. Joitakin TYP-asiakkaita aktiivimalli on saattanut koskea. Tieto välittyi TYP-työntekijöiden kokemana tutkimus- työhön. Tutkimuksesta selvisi työntekijöiden kertomana, että aktiivimallissa työttömät työnhakijat hyötyisivät palveluohjauksesta, joka annettaisiin yhdestä palvelupisteestä.
Opinnäytetyö merkitsee ammatillista kasvua kohti työelämää ja antaa mahdollisuuden toimia vaati- vassa sosionomin ammatissa. Opinnäytetyö antaa Iisalmen TYP-organisaatiolle tietoa työntekijöiden kokemuksista aktiivimallista. Sosionomina on mahdollista työskennellä työllisyyspalveluissa ja sen yhteistyöverkostoissa. Aiheeseen perehtyminen antoi toiminnasta tärkeää tietoa tulevaisuutta ajatel- len.
Jatkossa aktiivimallin tulevaisuus riippuu uuden hallituksen toimenpiteistä ja linjauksista. Eduskunta- vaalien 2019 yhteydessä puolueet ovat ottaneet kantaa aktiivimallista. SDP-puolue on sanonut lopet- tavansa aktiivimallin, koska työtöntä ei tule rangaista työttömyydestä tuloleikkurin kaltaisin toimen- pitein. Eräät oikeistopuolueet pitävät aktiivimallia hyvänä toimenpiteenä, koska se edellyttää aktiivi- suutta työttömältä työnhakijalta. Eräät oikeistopuolueet ovat kertoneet, että ovat valmiita kehittä- mään ja muuttamaan aktiivimallia tarpeiden mukaan.
Jatkotutkimuksena opinnäytetyöstä voisi tehdä tutkimuksen, joka käsitelisi aktiivimallia pitkäaikais- työttömien kokemusten kautta. Näin saataisiin julki työttömien työnhakijoiden näkemykset suoraan
tutkimustuloksena. Jatkotutkimus antaisi hyvää tilastotietoa aktiivimallin toimivuudesta ja sen kehit- tämisen kohteista.
LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT
AALTONEN, Elli 2018. Valtakunnalliset TYP-päivät Yhteispalvelun muutoksessa mukana [verkkojul- kaisu]. Kansaneläkelaitos. [Viitattu 2018-10-30.] Saatavissa: https://docplayer.fi/104880149-Valta- kunnalliset-typ-paivat-yhteispalvelun-muutoksessa-mukana-jyvaskyla-elli-aaltonen-paajohtaja- kela.html
ARENE 2018. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset [verkkodokumentti]. Am- mattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. [Viitattu 2018-10-30.] Saatavissa: http://www.tenk.fi/si- tes/tenk.fi/files/Ammattikorkeakoulujen%20opinn%C3%A4ytet%C3%B6iden%20eettiset%20suosi- tukset.pdf
ASK THE KELA 2018. Frequently asked questions about the activation model [verkkojulkaisu]. social insurance institution of Finland. [Viitattu 2018-02-10.] Saatavissa: https://www.kela.fi/web/en/fre- quently-asked-questions-about-the-activation-model#what-is-the-so-called-activation-model- EDUSKUNTA 2018. Pöytäkirjan asiakohta PTK 38 / 2018 vp [verkkodokumentti]. Eduskunta. [Viitattu 2018-10-29.] Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Si-
vut/PTK_38+2018+4.aspx
ENORSSI s.a. Tiedon hankkiminen ja sen luotettavuuden arviointi [verkkodokumentti]. Enorssi. [Vii- tattu 2018-10-30.] Saatavissa: http://www.enorssi.fi/opetus/verkko-opetus-1/keittokirja-aloittele- valle-verkko-opettajalle/tiedon-hankkiminen-ja-sen-luotettavuuden-arviointi
ESKOLA, Jari ja SUORANTA, Juha 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
GRÅSTEN, Hanna 2018-06-28. Tällainen on ”aktiivimalli kakkonen”: Työttömän haettava neljää työ- paikkaa kuukaudessa – ensin tulee muistutus, sitten pitenevät karenssit. Aamulehti. [Viitattu 2018- 10-29.] Saatavissa: https://www.aamulehti.fi/uutiset/tallainen-on-aktiivimalli-kakkonen-tyottoman- haettava-neljaa-tyopaikkaa-kuukaudessa-ensin-tulee-muistutus-sitten-pitenevat-karenssit-
201041107
GRÅSTEN, HANNA 2018-12-14. ”Aktiivimalli kakkosen” uusi valmistelu alkaa ensi viikolla-hallituksen kiistelty ehdotus pohjalla [verkkojulkaisu]. Iltalehti. [Viitattu 2019-2-16.] Saatavissa: https://www.il- talehti.fi/politiikka/a/c345b024-23f0-4eea-9d86-d82174d39524
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI TYÖTTÖMYYSTURVALAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LA- KIEN MUUTTAMISESTA. HE 124/2017. Finlex. Hallituksen esitykset. [Viitattu 2018-10-10.] Saata- vissa: https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170124
HALTTUNEN, Harri. Miksi TYP on olemassa? [verkkodokumentti]. Keski-Suomen eteläinen TYP- verkosto. [Viitattu 2018-10-21.] Saatavissa:
https://www.rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/hankkeet/Oxsjac1hB/1._Miksi_TYP_on_ole massa.pdf
HIRSJÄRVI, Sirkka ja HURME, Helena 2017. Tutkimushaastattelu. Helsinki: Gaudeamus.
IISALMEN SEUDUN MONIALAINEN YHTEISPALVELU s.a. TYP - mitä se on? [verkkodokumentti].
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. [Viitattu 2018-10-04.] Saatavissa:
http://toimistot.te-
palvelut.fi/documents/244949/464416/T+Y+P+Iisalmi_+esite+2016.pdf/adfaf08a-cb21-44bf-a69d- 986b67ec5e6a
IISALMEN SEUDUN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS s.a. Mitä on TYP [verkkodokumentti].
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. [Viitattu 2018-10-10.] Saatavissa:
https://www.yla-savo.fi/fi/Ura-ja-tyoelama/Tyollistymista-edistava-monialainen-yhteispalvelu-TYP KELA 2015. Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esitykseksi valtion talousarvioksi vuodelle 2016 monialaisen yhteispalvelun (TYP) näkökulmasta [verkkojulkaisu]. Kansaneläkelaitos. [Viitattu 2018-10-2.] Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2015- AK-17885.pdf
KELA 2018 a. Toukokuussa työttömyysetuus maksettiin alennettuna 130 000 henkilölle [verkkodokumentti]. Kansaneläkelaitos. [Viitattu 2018-10-24.] Saatavissa:
https://www.kela.fi/ajankohtaista-tilastot/-/asset_publisher/S7FocUefTr02/content/toukokuussa- tyottomyysetuus-maksettiin-alennettuna-130-000-henkilolle
KELA 2018 b. Aktiivimalli vähentää etuutta useimmin miehillä ja iäkkäillä työttömillä [verkkodokumentti]. Kansaneläkelaitos. [Viitattu 2018-10-30.] Saatavissa:
https://www.kela.fi/ajankohtaista-tyottomat/-/asset_publisher/I7X3vuEkReGH/content/aktiivimalli- vahentaa-etuutta-useimmin-miehilla-ja-iakkailla-tyottomilla
KELA 2019. Kävin työllistymistä tukevan kurssin. Kerryttääkö se aktiivisuutta? [verkkodokumentti].
Kansaneläkelaitos. [Viitattu 2019-2-5.] Saatavissa: https://www.kela.fi/usein-kysyttya- aktiivimallista#kavin-tyollistymista-tukevan-kurssin-kerryttaako-se-aktiivisuutta-
KORTTEINEN, Matti ja TUOMIKOSKI, Hannu 1998. Työtön. 2. painos. Hämeenlinna: Oy Tamara Press.
KUNTALIITTO 2017. Työllistymistä edistävät monialaiset yhteispalvelut [verkkodokumentti].
Kuntaliitto. [Viitattu 2018-10-21.] Saatavissa:
https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/elinvoima-ja-tyollisyys/tyollisyys/tyovoiman- palvelukeskukset
KUULA, Arja 2011. Tutkimusetiikka. Jyväskylä: Bookwell Oy.
KVALIMOTV s.a. a. Strukturoitu ja puolistrukturoitu haastattelu [verkkodokumentti]. Kvalimotv.
[Viitattu 2019-03-18.] Saatavissa: https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_3_3.html KVALIMOTV s.a. b. Litterointi [verkkodokumentti]. Kvalimotv. [Viitattu 2019-03-23.] Saatavissa:
https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_2_1.html
KVALIMOTV s.a. c. Koodaus [verkkodokumentti]. Kvalimotv. [Viitattu 2019-03-23.] Saatavissa:
https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_2_2.html
KYSY KELASTA 2018. Aktiivimalli ja toimeentulotuki [verkkodokumentti]. Kela. [Viitattu 2018-11-21.]
Saatavissa: https://kysykelasta.kela.fi/viewtopic.php?f=93&t=42987
LAKI JULKISESTA TYÖVOIMAPALVELUSTA L 1295/2002. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 2018-10-17.]
Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021295#Pidp445833136
LAKI TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA L 1369/2014. Finlex.
Lainsäädäntö. [Viitattu 2018-10-16.] Saatavissa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141369#Pidp447188080
LAKI TYÖTTÖMYYSTURVALAISTA L 30.12.2002/1290. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 2018-10-12.]
Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290#a28.12.2012-1001 LEINONEN, Rita 2018. Sisällönanalyysi [verkkodokumentti]. Spoken. [Viitattu 2019-03-23.]
Saatavissa: https://www.spoken.fi/sisallonanalyysi/
OKSANEN, Atte, SALONEN, Marko 2011. Toiminnallisia loukkuja. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy.
OPETUSHALLITUS. Työttömyys kansantaloudellisena ongelmana [verkkodokumentti]. Etälukio.
[Viitattu 2018-10-15.] Saatavissa:
http://www02.oph.fi/etalukio/yhteiskuntaoppi/taloustieto/kansantalouden_hairiot_6.html PAJARI, Sini 2018. Työttömyysturvan aktiivimallin vaikutukset työttömän perusoikeusasemaan:
tarkastelussa oikeus sosiaaliturvaan ja yhdenvertaiseen kohteluun. Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu. Pro Gradu -tutkielma. [Viitattu 2019-03-20.] Saatavissa:
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/104576/1541749271.pdf?sequence=1&isAllowed=y PARJANNE, Marja-Liisa s.a. Syrjäytymistä vähentävä toimenpideohjelma [verkkojulkaisu] Sosiaali- ja terveysministeriö [Viitattu 2018-10-15.] Saatavissa:
