Tavoitteena oli selvittää TYP-työntekijöiden kokemuksia aktiivimallista. Opinnäytetyön edetessä kävi ilmi, että aktiivimalli ei vaikuta TYP-toimintaan, vaikka se saattaa kulkea asiakkaan tilanteessa mu-kana. Haastateltavien mielipiteet olivat heidän omia käsityksiään, eivätkä ne edusta TYP-toiminnan yleistä linjaa.
Tutkimuksen mukaan selvisi, että haastateltavilla on aktiivimallin tavoitteet tiedossa, kun taas valta-osalle asiakkaista ne eivät oleet välttämättä selvillä. Tietoa tulee monelta taholta laajasti. Tärkeim-mät asiat ovat hukkuneet tietotulvaan. Aktiivimallin täyttämisen kriteerit eivät ole kaikilla työttömillä työnhakijoilla tiedossa. Asiakkaat eivät välttämättä haastateltavien mukaan ymmärrä aktiivimallin täyttämisen ehtoja.
Asiakkaiden yhteydenotot ovat lisääntyneet aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. Aktiivimalli on lisän-nyt haastateltavien ohjaavan työn määrää asiakkaille, vaikka aktiivimallin täyttäminen ei ole osa hei-dän työnkuvaansa. Haastatteluista voi päätellä, että aktiivimallista olisi hyvä kehittää asiakkaille tie-topaketti, johon on koottu tärkeimmät tiedot ja tuotu olennaiset asiat esille yksinkertaisesti ja selke-ästi. Samaan tietopakettiin voisi koota työntekijöille myös oman tieto-oppaan. Valtakunnallisesti tieto-opasta voisi pitää yllä yksi taho ja näin ollen kaikilla olisi käytössä ajanmukainen ohjeistus aktii-vimallista. Aktiivimallissa työttömät työnhakijat hyötyisivät yhden toimipisteen kautta järjestettävästä palveluohjauksesta.
Tutkimustuloksia tarkasteltaessa selvisi, että aktiivimallista saatu palaute on ollut pääsääntöisesti negatiivista. Suuttumusta on aiheuttanut pitkäaikaistyöttömien keskuudessa lyhytkestoisten töiden vähäisyys. Aktiivimalli ei ota huomioon alentunutta työkykyä ja maantieteellisiä alue-eroja. Negatiivi-sena pidettiin sitä, että aktiivimalli on suunniteltu työkykyisille ihmisille. Se vaikuttaa kaikkiin työttö-miin työnhakijoihin samalla tavalla, myös vaikeasti työllistyviin ihmisiin, jotka ovat olleet 500 päivää työttöminä työnhakijoina. Haastateltavista kaksi uskoi aktiivimallin voimaantulon myötä 1.1.2018 kyselyiden ja asiakkuuksien määrän kasvavan voimakkaasti. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kyselyt aktiivimallista sen alkuaikoina olivat maltillisia. Eräs haastateltava koki epämiellyttävänä ihmisten jaottelun aktiivisiin ja passiivisiin ihmisiin. Hän perusteli vastaustaan sillä, että ihmisiä on erilaisissa elämäntilanteissa, eikä kaikista työttömistä työnhakijoista ole työelämään alentuneen toimintaky-kynsä tai muiden seikkojensa takia.
Suurin osa haastateltavista koki, että aktiivimallin täyttäminen ei ole TYP-toiminnan tavoite. Analy-soinnissa korostui, että TYP-toiminnassa ei ruveta suunnittelemaan asiakkaalle mitään aktiivimallin takia. Vahvasti analysoinnissa korostui, että aktiivimalli on hyvä pitää erillään TYP-toiminnasta, vaikka se saattaa kulkea asiakkaan tilanteessa mukana. TYP-toiminnassa asiakkailla on välillä pitkiä-kin prosesseja ja tämän takia työllistyminen saattaa olla haastavaa. Tässä tilanteessa siis aktiivimalli ei kauheasti auta. Aktiivimallin leikkurin iskiessä putoaa työttömän työnhakijan toimeentulo 4,65 prosenttia seuraavalle tarkastelujaksolle. Mikäli työtön työnhakija saa Kelan perustoimeentulotukea,
niin aktiivimalli ei leikkaa työnhakijan perustoimeentulotuen tukioikeutta vaan työttömän työnhakijan tulotaso pysyy samana.
Haastatteluista nousi esille aktiivimallin puutteet ja sen kehittämisen tarpeet. Aktiivimallissa ei oteta huomioon ihmisten erilaisia elämäntilanteita ja eri alueiden työtilanteita. Pitkäaikaistyöttömillä on erilaiset lähtökohdat hakea avoimia työpaikkoja. Kaikilla paikkakunnilla ei ole yhdenvertaisia mahdol-lisuuksia työllistyä, eikä mahdolmahdol-lisuuksia tarjota mallissa hyväksyttäviä aktivoinnin toimenpiteitä.
Eriarvoisuutta aiheuttaa ikä, koulutustausta, paikkakunta, kulkuyhteydet, suomen kielen taito, ter-veydentila ja työkokemus. Yksi haastateltavista arveli aktiivimallin toimivan paremmin Etelä-Suomen suurkaupungeissa kuin maan harvaan asutuilla alueilla.
Haastatteluissa kävi ilmi, että tieto aktiivimallista ei ole välittynyt tasapuolisesti TYP-verkostossa.
Haastateltavat olivat saaneet tietoa aktiivimallista vaihtelevasti ja eri lähteistä. Haastateltavista puo-let oli saanut riittävästi tietoa aktiivimallista työnantajan taholta ja toinen puoli olisi toivonut parem-paa tiedotusta aktiivimallista. Yhteistä haastateltaville kuitenkin oli aktiivimallin omatoiminen tiedon-haku. Tästä voidaan päätellä, että työntekijät ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja niitä koskevista uudistuksista ja muutoksista.
Haastatelluista ilmeni, että kaksi haastateltavista painotti aktiivimalliin tapahtuvia muutoksia 1.4.2019. Uudistus tuo työttömälle työnhakijalle lisää mahdollisuuksia täyttää aktiivimallin aktiivi-suusehdot. Haastateltavien mielestä uudistuksessa on hyvää se, että aktiivimallin täyttämiseen hy-väksytään laajempia palveluita. Yksi haastateltava toivoi aktiivimalliin pykälää, joka huomioisi parem-min vaikeasti työllistyviä työnhakijoita. Haastateltavat nostivat esiin kohtaanto-ongelman. Tämä tar-koittaa sitä, että työllistymisedellytykset ja asiakkaiden kyvyt eivät kohtaa riittävän hyvin. Avoimia työpaikkoja on tarjolla, mutta niihin ei hyväksytä välttämättä pitkäaikaistyöttömiä asiakkaita. Haasta-teltavat toivovat, että työnantajat rekrytoisivat pitkäaikaistyöttömiä myös vähän puutteellisemmilla ammattitaidoilla. Yksi haastateltava nosti esiin aktiivimalli kakkosen, josta ei vielä ole kauheasti tie-toa tarjolla. Huolta tässä aiheuttaa esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymisen mahdollisuudet, koska työnhaun esteenä heillä voi olla muun muassa luku- ja kirjoitustaidottomuus.
Tutkimuksessa selvisi, että aktiivimalli ei ole oikea ratkaisu pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. Mallia rinnastettiin tilastojen kaunistelemiseksi, jossa pitkäaikaistyötön on hetkellisesti pois työttömyystilas-toista. Johtopäätöksenä tästä voitaisiin todeta, että työllistymistä tukeva tai edistävä palvelu, kuten esimerkiksi työhönvalmennus tai kuntouttava työtoiminta, ei poista pidemmällä tähtäimellä välttä-mättä pitkäaikaistyöttömän työttömyyttä. Nämä palvelut siis aktivoivat hetkellisesti pitkäaikaistyö-töntä työllistymään lyhytkestoisilla toimenpiteillä. Aktiivimallin tarkoituksena on, että työtön työnha-kija työllistyy pitempiaikaisesti työmarkkinoille. Tavoitteeksi asetettiin 8000 ihmisen lisätyöllistymi-nen. (Eduskunta 2018 b).
Tutkimuksessa kysyttiin sote-uudistuksen vaikutuksista pitkäaikaistyöttömien palveluihin, koska haastatteluja tehtäessä oli menossa sote- ja maakuntauudistuksen suunnittelu. Sote-uudistuksessa
työvoimapalvelut olisi organisoitu uudella tavalla. Analysointia tehdessä nousi esiin huoli työllisyys-palveluiden järjestämisestä pienillä paikkakunnilla. Pelkona oli, että palvelut siirtyvät sote-uudistuk-sen myötä isoihin kasvukeskuksiin. Haastateltavilla oli usko, että monialainen TYP-toiminta olisi säi-lymässä jollain tavalla uudistuksen myötä. Haastateltavien mielipiteet sote-kysymykseen olivat vä-häiset. Huoli sote-uudistuksen vaikutuksista on tällä hetkellä aiheeton, koska sote ei toteutunut Sipi-län hallituskaudella. Sote-uudistuksen jatkosta ei ole vielä varmaa tietoa.
Aktiivimallista ja työttömien työnhakijoiden perusoikeuksista on tehty Pro Gradu-tutkielma Tampe-reen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa 2018. Pro Gradussa Sini Pajari tutkii Työttömyysturvan aktii-vimallin vaikutukset työttömän perusoikeusasemaan: Tarkastelussa oikeus sosiaaliturvaan ja yhden-vertaiseen kohteluun. Sini Pajajärvi tuo esiin loppupohdinassa sivuilla 69-74 substanssiasiantuntijoi-den huolen aktiivimallin vaikutuksista työkyvyttömiin ja pitkäaikiastyöttömiin. Tutkimus tuo esiin työ-elämä- ja tasa-arvovaliokunnan näkemykset vähintään viiden päivän työkokeilun ongelmista. Epä-realistisena pidetään pitkäaikaistyöttömän osallistumista vähintään viiden päivän työkokeiluun, koska ihmisellä saattaa olla elämässään taustalla elämänhallinnan ongelmia, päihdeongelmia tai terveyden-tilan rajoitteita. Nämä ongelmat ovat esteenä viiden päivän työkokeilun aloittamiselle. Tutkimus, myös tuo esiin työmarkkinatuen saajien heikomman tuloksen aktiivimallin kriteereiden täyttämsessä.
Tämä tarkoittaa sitä, että pitkäaikaistyöttömillä on vaikeampaa täyttää aktiivimallin aktiivisuuden kriteereitä. (Pajari 2018, 69-74.) Pro Gradu-tutkielma tuo samoja onegelmia esiin aktiivimallin syrji-vyydestä eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä kohtaan kuin nyt tehty tutkimus.
Aktiivimalli uudistuu jatkuvasti. Opinnäytetyön aikana aktiivimallin täyttämisen ehdot ovat muuttu-neet jo useampaan kertaan. Seuraava uusi hallitus tekee päätöksen aktiivimallin jatkumisesta.