2.1 Työttömyyden historiaa
Maailman talouden tilanteet heijastuvat Suomen talouteen ja sitä kautta työllisyystilanteeseen. Työt-tömyys kasvoi Suomessa huomattavasti 1930-luvulla yleismaailmallisen laman aikana. Öljyn hinnan nousu kansainvälisessä taantumassa vaikutti Suomen työttömyyden kasvuun 1970-luvulla. Puolen miljoonan henkilön työttömyys saavutettiin 1990-luvun alun taloustaantumassa. Kyseessä oli Suo-men historian pahin taloudellinen tilanne, jonka seuraukset heijastuvat vielä nykypäiväänkin. (Tilas-tokeskus s.a. a.)
Kuviosta 1 näkyy työttömyyden kehitys viimeisen sadan vuoden ajalta. Kuviossa kannatta kiinnittää huomioita 1930- ja 1990- luvun lamasta johtuvien työttömyyden piikkeihin. (Tilastokeskus s.a. a.)
Kuvio 1. Työttömyysaste. (Tilastokeskus s.a. a).
1990-luvun laman aikana alettiin puhumaan syrjäytymisestä osana työttömyyttä. Huomattiin, että näillä asioilla on asiayhteys. Ihmisten syrjäytymiseen alettiin kiinnittämään enemmän huomiota.
(Valtioneuvoston kanslia 2001, 32-33.) Koulutus- ja ammattitaustasta riippumatta ihmisiä irtisanot-tiin. Tämä aiheutti monelle nöyryytystä ja häpeää. (Kortteinen ja Tuomikoski 1998, 23.) Vuosina 2011–2015 hallitusohjelman yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi asetettiin köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen. (Parjanne s. a. 1).
2.2 Työttömyys
Työttömänä pidetään työnhakijaa, joka on ilman työtä tai lomautettu, tekee lyhennettyä työviikkoa ja on jäänyt työvoiman ulkopuolelle. (Tilastokeskus s. a. b). Lisäksi työttömäksi kutsutaan kokoai-katyötä hakevaa työnhakijaa, jolla on oikeus työttömyysetuuteen. (Laki Työttömyysturvalaista 2 luku, 1 §). Työllisyyden määritelmän mukaan työikäinen väestö jaetaan ansiotyössä oleviin eli työssä
oleviin henkilöihin ja työttömänä oleviin sekä työvoiman ulkopuolelle jääneisiin henkilöihin. (THL 2018.)
Suomen työttömyysaste on ollut lukumääräisesti suurempaa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tähän on vaikuttanut työvoiman tarjonta ja väestörakenne. Työtä ei ole ollut tarjolla riittävästi kaikille.
Työllisyyden lisääminen on usein puhuttanut Suomessa. (Oksanen ja Salonen 2011, 198.)
Työttömyyttä seurataan kahden eri tilaston avulla. Käytössä ovat työ- ja elinkeinoministeriön työn-välitystilasto ja Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Työntyön-välitystilaston mukaan työttömäksi kutsu-taan henkilöä, joka on ilman työsuhdetta, kokoaikaisesti lomautettu eikä työllisty yritystoiminnassa.
Tiukemman työvoimatutkimuksen tilaston mukaan työttömältä henkilöltä edellytetään edeltävän nel-jän viikon aikana aktiivista työnhakua ja seuraavien kahden viikon aikana valmiutta ottaa vastaan työtä. Työvoimatutkimus julkaisee kansainvälisesti vertailukelpoiset ja viralliset työttömyysluvut.
(TEM 2018 a.)
Kuviosta 2 näkyy työttömyyden kehitys eri ikäryhmissä. Kuviosta kannattaa huomioida nuorten 15-24- vuotiaiden selvästi korkeammat työttömyysluvut ja 1900-luvun lamasta johtuvat korkeammat työttömyysluvut. (THL 2018.)
Kuvio 2. Työttömyys eri ikäryhmissä. (THL 2018).
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen julkaisun mukaan työssä oli 2018 joulukuussa koko maassa 84 000 henkilöä enemmän kuin vuonna 2017. Työllisyysaste oli 71,7 prosenttia. Vastaava luku 2017 vuoden joulukuussa oli 69,6 prosenttia. Tutkimuksen mukaan työttömiä oli 146 000 eli 82 000 työ-töntä vähemmän kuin joulukuussa 2017. Työttömyysaste oli 6 prosenttia, mikä oli 1,6 prosenttiyk-sikköä matalampi kuin joulukuussa 2017. Kuviosta 3 näkyy työllisyysasteen nousu joulukuusta 2017 vuoden 2018 joulukuuhun. (Tilastokeskus 2019.)
Kuvio 3. Työllisyysaste. (Tilastokeskus 2019.)
Vuonna 2018 työttömien osuus työvoimasta koko maassa oli 10,8 prosenttia. Työttömien miesten osuus työttömistä oli 54 prosenttia ja naisten osuus 46 prosenttia. Tulokset ilmenevät työ- ja elin-keinoministeriön työnvälitystilastosta. (TEM 2018 b, 157.) Koko maassa työttömiä saatiin aktivoitua työllistymistä edistäviin palveluihin muun muassa omaehtoiseen opiskeluun, työkokeiluun, työvoi-makoulutukseen ja palkkatukeen yhteensä 118 500 henkilöä elokuussa 2018. Luku on 6 000 henki-löä korkeampi kuin vuonna 2017. (TEM 2018 a.) Palveluiden ajalta työtön saa työttömyysetuuden mahdollisen kulukorvauksen ja korotusosan kanssa. (Aaltonen 2018).
Pohjois-Savossa työttömyys on laskenut kolmen viimeisen vuoden aikana. Ylä-Savon ja Varkauden seudulla työttömyys on laskenut suhteellisesti eniten noin 28 prosentilla. Tulevaisuudessa työttö-myyden uskotaan laskevan noin 1 000 henkilön vuosivauhdilla. Vuonna 2018 työttömien osuus työ-voimasta heinäkuun lopussa oli 11,2 prosenttia. Luku on 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuon-na 2017. (TEM 2018 b, 157.) Avoimia työpaikkoja on tarjolla. Ongelmavuon-na on, että aivuon-na ei löydy töi-hin pätevyydet täyttävää työnhakijaa. (Vaarama, Moisio ja Karvonen 2010, 241.)
Pohjois-Savossa lomautettuja oli heinäkuussa 725 henkilöä vuonna 2018. Lomautettujen määrä on neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2017. Työllisyysennuste on hyvä, koska uusia lomautuksia ei ole tiedossa. (TEM 2018 b, 157.) Vientiteollisuuden hyvä vire on tuonut tullessaan pulan osaavasta työvoimasta. (Sipponen 2018, 4). Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä 1 952 henkilöä. Tämä on 17 prosenttia kyseisestä kohderyhmästä. Vähennystä on tapahtunut kolmen vuoden aikana 29 pro-senttia. Eniten nuorten työttömyys on vähentynyt Koillis-Savossa 53 prosenttia ja Ylä-Savossa 32 prosenttia. Positiivinen kehityssuuntaus nuorten työttömyydessä uskotaan jatkuvan edelleenkin tule-vaisuudessa. (TEM 2018 b, 157.)
69,60%
2.3 Pitkäaikaistyöttömyys
Pitkäaikaistyöttömäksi kutsutaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä. Pit-käaikaistyöttömällä tarkoitetaan myös henkilöä, joka on ollut työttömänä työnhakijana enemmän kuin yhdessä työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukauden ajan. Pitkäaikaistyöttömäksi rinnastetaan myös henkilöä, joka on ollut työttömänä työnhakijana useasti mutta kuitenkin kokonaisajallisesti yh-täjaksoisesti 12 kuukauden ajan. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 7 §.)
Syrjäytymisen ja työttömyyden asiayhteys huomattiin 1900-luvun laman aikana. Työn huomattiin antavan elämälle positiivista sisältöä. Työttömäksi jääminen taas saattoi vaikuttaa negatiivisesti hen-kilön elämään. (Vesalainen ja Vuori 1996, 52.) Pitkäaikaistyöttömyys voi aiheuttaa muun muassa ihmisen työ- ja toimintakyvyn heikkenemistä, elämän kokonaishallintaan liittyviä haittoja ja taloudel-lisia ongelmia, kuten esimerkiksi sairauksia, vammoja, psyykkisiä oireita ja päihdeongelmaa. Nämä saattavat vaikeuttaa työttömäksi jääneen henkilön työllistymistä. (Opetushallitus s. a.)
Vaarana on, että syrjäytynyttä henkilöä uhkaa syrjäytymisen kierteen jatkuminen. Työmarkkinat pyr-kivät vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin. (STM s.a. a.) Ratkaisuna on työmarkkinoiden ra-kennemuutokset ja se, kuinka työelämä pystyy reagoimaan ja sopeutumaan erilaisiin muutostilantei-siin. (Parjanne, 4). Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyyden kohottamiseksi on kehitelty erilaisia työn tarjontaan liittyviä toimia. Näillä toimilla on huomattu olevan myönteinen vaikutus työvoiman saatavuuteen. (Valtioneuvoston kanslia 2001, 105.) Pyrkimyksenä on saada henkilöitä takaisin työ-elämään tai koulutukseen. Vaikeutena on, että syrjäytyneille ei aina löydy sopivia työpaikkoja. (Val-tioneuvoston kanslia 2001, 124.)
Työllistymiseen saattaa vaikuttaa myös heikko alueellinen työnsaantimahdollisuus tai hakijan ja työnkuvan yhteensopimattomuus. Työelämän ulkopuolelle jääminen saattaa aiheuttaa stressiä ja ahdistusta toimeentulosta. Pitkäaikaistyöttömät joutuvakin usein turvautumaan Kelan perustoi-meentulotukeen. (Vaarama, Moisio ja Karvonen 2010, 241.) Jämsän Seudun 15.10.2018 lehden ar-tikkelin mukaan suurimmalta osalta pitkäaikaistyöttömiltä puuttuu työmarkkinoilla tarvittava osaami-nen. Ratkaisua osaavaan työvoimaan yritykset ovat hakeneet muun muassa oppisopimuskoulutusta järjestämällä. (Sipponen 2018, 5.) Tilastokeskuksen julkistuksen mukaan syyskuussa 2018 avoimia työpaikkoja oli 46 900 kun vastaava luku oli edeltävänä vuonna 34 300. (Tilastokeskus 2018 b.)
Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut alkuvuodesta 2017 lähtien koko maassa. Pitkäaikaistyöttömiä oli 66 792 joulukuussa 2018. Vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on pudonnut 24 776 henkilöä. Ku-viosta 4 näkyy pitkäaikaistyöttömyyden vähentyminen joulukuusta 2017 vuoden 2018 joulukuuhun.
(TEM 2018 c, 7, 12.)
Kuvio 4. Pitkäaikaistyöttömien määrä. (TEM 2018 c, 12.)
Pohjois-Savon työttömyyden alenemisen vauhti on koko maan keskiarvon tasolla. Pitkäaikaistyöttö-miä oli heinäkuussa 2018 yhteensä 3683 henkilöä ja nuoria alle 25-vuotiaita heistä oli yhteensä 137 henkilöä. (TEM 2018 b, 157.)
0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000
1
Pitkäaikaistyöttömien määrä
2017 2018