Ajatus aktiivimallista sai alkunsa valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen vetämässä työryhmässä syksyllä 2016. Ryhmässä ajatus aktiivimallista ei ollut yksimielinen, koska työmarkkinoi-den keskusjärjestöt eivät olleet halukkaita sitoutumaan ehdotettuun aktiivimalliin. (Valtiovarainminis-teriö 2016, 3.) Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus nimesi vuonna 2017 käytyjen talousar-vioneuvottelujen yhteydessä työryhmän valmistelemaan aktiivimallia. Ryhmän tehtävänä oli laatia yksi hyvä esitys, jolla parannettaisiin työllisyyttä ja vähennettäisiin työttömyyden kestoa. Tämän pohjalta laadittiin aktiivimalli, jonka tavoitteena on uudistaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa no-peampaan työllistymiseen kannustavaksi ja lisätä omatoimisuutta työhaussa. (Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta HE 124/2017.) Li-säksi tavoitteena on vähentää työttömyyden pitkittymistä lyhentämällä korvauksettomien omavas-tuupäivien määrää seitsemästä päivästä viiteen päivään, joilla omavastuuaika alkoi 1.1.2018 alkaen.
(SYT s.a.). Tällä kannustetaan työttömän vastaanottamaan lyhytaikaista tai osa-aikaista työtä. Laki työttömyysturvan aktiivimallista otettiin käytäntöön tammikuussa 2018. (Hallituksen esitys eduskun-nalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta HE 124/2017.) Aktiivimallin tarkoituksena on ollut lisätä työllisyyttä 8000 henkilöllä. (Eduskunta 2018, 17.24).
Aktiivimalli on aktiivinen työvoimapoliittinen toimenpide. Malli koskee työttömiä työnhakijoita. Aktiivi-malli perustuu, työnhakijoiden aktiivisuusedellytykseen. Se tarkoittaa sitä, että työttömän henkilön on osoitettava aktiivisuutta, jotta hänen työttömyysetuuttansa ei leikata. Mallin tarkoituksena on motivoida työtöntä työnhakijaa osoittamaan omatoimisuutta ja aktiivisuutta työhaussa koko työttö-myyden ajan. Aktiivisuusedellytys täyttyy, mikäli työnhakija 65 maksupäivän eli noin kolmen kuukau-den tarkasteluajanjakson aikana työllistyy palkkatyöhön 18 tunniksi, tienaa omalla yritystoiminnal-laan vähintään 23 prosenttia eli (241 euroa) yrittäjien kuukausiansiosta tai osallistuu viitenä arkipäi-vänä Työ-ja elinkeinotoimiston työllisyyttä edistäviin palveluihin tai työllistymistä tukevaan toimin-taan tai palveluun. Työllisyyttä edistäviä palveluita ovat työnhakuvalmennus, uravalmennus, työvoi-makoulutus, omaehtoinen opiskelu, maahanmuuttajien omaehtoinen opiskelu, koulutuskokeilu ja työkokeilu. Lisäksi vaihtoehtona on kuntien järjestämä kuntouttava työtoiminta. (TE-palvelut 2018.) Työllistymistä tukevaa toimintaa tai palvelua voi olla esimerkiksi työhönvalmennus tai ura- ja amma-tinvalinnanohjaus. (Kela 2019). Työ- ja elinkeinotoimisto päättää työttömän työnhakijan osallitumi-sesta työllistymistä edistävään palveluun ja työllistymistä tukevaan toimintaan siten että, Työ- ja elinkeinotoimisto antaa henkilölle ja Kelalle työvoimapoliittisen ratkaisun. (STM 2019).
Aktiivisuusedellytyksen täyttymättä jääminen pienentää maksettavaa työttömyysetuutta 4,65 pro-senttia seuraavalle tarkastelujaksolle. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta maksupäivää. Jos aktii-visuusedellytys täyttyy, maksettava työttömyyskorvaus palautuu normaaliksi seuraavassa tarkaste-lujaksossa. Työttömyysetuutta voidaan leikata vain kerran 4,65 prosenttia tarkastelujakson aikana.
(Ask the Kela 2018). Kuviosta 5 näkyy, miten työttömän työnhakijan päiväraha muuttuu hänen aktii-visuutensa mukaan. Kuviosta kannattaa huomioida, miten aktiivinen työnhakija välttyy aktiivimallin päivärahan leikkurilta ja miten aktiivimallin leikkuri vaikuttaa passiivisen työnhakijan päivärahaan.
(YTK 2018.)
Kuvio 5. Aktiivimalli ja sen vaikutukset päivärahaan. (YTK 2018).
Työttömyysturvan aktiivimalli uudistui 1.1.2019. Muutoksessa aktiivimallin aktiivisuusehdon täyt-täminen tehtiin helpommaksi kahden uudistuksen avulla. Tämä mahdollistaa työttömän työnhakijan opiskella sivutoimisesti enintään kuusi kuukautta. Lisäksi työttömällä työnhakijalla on mahdollista täyttää aktiivisuusedellytys opiskelemalla yritystoimintaa tukevia opintoja tai ammatillisia valmiuksia enintään kuuden kuukauden ajan. Työttömyysetuudella opiskelu on mahdollista, jos työtön työnha-kija on yli 25-vuotias henkilö. (STM 2018.)
Suomessa on paljon alueita, joissa aktiivimallin täyttäminen ei ole onnistunut. Kuviosta 6 ilmenee Kelan työttömyysturvan asiakkaiden aktiivisuusehdon täyttäminen maaliskuussa 2018. Kuviosta nä-kee, että Länsi-Suomen alueella aktiivisuusehdon täyttäminen on onnistunut paremmin kuin Itä-Suo-men alueella. Lisäksi kuviosta ilItä-Suo-menee, että alennettua Kelan työttömyysetuutta on maksettu enem-män miehille kuin naisille. Erityisesti 50-59-vuotiaat miehet ovat olleet työttömyysetuuden leikkauk-sen kohteena useammin. (Kela 2018, b.)
Kuvio 6. Kelan aktiivisuusehdon täyttävät työttömyysturvan asiakkaat ja Kelan alennetun työttö-myysetuuden saajat ikäryhmittäin. (Kela 2018, b).
Työttömyysetuuksien maksajat eli työttömyyskassat ja Kela seuraavat aktiivisuutta. Työ- ja elin-keinotoimisto ei seuraa aktiivimallia. (STM 2019.) Aktiivimalli vaikuttaa suureen osaan työttömiä, jotka saavat työmarkkinatukea, ansiosidonnaista päivärahaa tai peruspäivärahaa. Tähän ryhmään kuuluvat myös pitkäaikaistyöttömät ja lisäpäivärahalla olevat henkilöt. (Siekkinen 2018, 4). Peruspäi-värahaa ja työmarkkinatukea haetaan Kelalta ja ansiosidonnaista päiPeruspäi-värahaa jäsen hakee omalta työttömyyskassalta. (STM 2019.). Työttömän työnhakijan aktiivisuus vaikuttaa työttömyysetuuden määrään. (Kela 2018 a).
Kelan tilaston mukaan alennettua työttömyysetuutta sai yhteensä noin 132 600 henkilöä touko-kuussa 2018. Tuosta luvusta noin 86 000 sai Kelan maksamaa työttömyysetuutta ja noin 46 600 sai työttömyyskassojen ansiopäivärahaa. Kuviosta 7 ilmenee, että Kelan työttömyysetuuksien saajien määrä on pienentynyt kuudella prosentilla ja ansiopäivärahan työttömyysetuuksien viidellätoista pro-senttilla toukokuusta 2017 vuoden 2018 toukokuuhun. Sovitellun Kelan työttömyysetuuden saajien määrä on noussut seitsemällä prosentilla ja sovitellun ansiopäivärahan saajien määrä on noussut neljällä prosentilla. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta Kelasta työttömyysetuuksien saajien määrä on noussut neljällä prosentilla ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta ansiopäivärahan saajien määrä on noussut kahdella prosentilla. (Kela 2018 a.)
Kuvio 7. Työttömyysetuuksien saajien määrät toukokuussa 2017 ja 2018. (Kela 2018, a).
Kelan perustoimeentulotuella oleva työttömän työnhakijan tulotaso pysyy samana, vaikka aktiivi-suusedellytyksen täyttämättä jättäminen pienentää maksettavaa työttömyysetuutta 4,65 prosenttia.
(Ask the Kela 2018). Aktiivimalli ei leikkaa työttömän työnhakijan perustoimeentulotukea. Kela huo-mioi perustoimeentulotukea myönnettäessä hakijan nettotulot. (Kysy Kelasta 2018.)
Aktiivusuuden osoittamisen ulkopuolelle jäävät henkilöt, jotka toimivat omais-tai perhehoitajana, tai saavat sosiaalietuutta haitan tai työkyvyttömyyden perusteella. (TE-palvelut 2018). Lisäksi aktiivi-malli ei koske työttömiä, jotka ovat lyhytaikaisesti lomautettuna alle 65 maksupäivää, työkyvyttö-myyseläkkeellä tai sen hakijoita. (SAK s.a.).
Kuviosta 8 ilmenee, että yhteensä 176 846 henkilöä sai Kelasta työttömyysetuutta tarkastelujakson ajalta. Tästä luvusta 171 952 henkilöltä tarkastettiin aktiivisuuden tiedot. Heistä 89 991 täytti aktiivi-suuden ehdon. Työtuloja sai 26 432 henkilöä. Työllistymistä edistävään palveluun osallistui 67 641 henkilöä. Aktiivisuuden osoittamista ei vaadittu 4 894 henkilöltä. (Kela 2018, b.)
Kuvio 8. Aktiivisuustiedot tammi- huhtikuu 2018. (Kela 2018, b).
Aktiivimallin uudet asetukset tuli voimaan 1.4.2019. Uudistus pitää sisällään mahdollisuuden työttö-män työnhakijan osallistua kunnan, ammtiliittojen ja -järjestöjen tai joidenkin yhdistysten
järjestä-171 952
mään toimintaan. Lisäksi työttömällä työnhakijalla on mahdollista osallistua työnantajan järjestä-mään muutosturvakoulutukseen ja työllistymistä tukevaan toimintaan. Näillä toimenpiteillä täytyy olla työllistymistä edistävä vaikutus, jotta aktiivisuusedellytys täyttyy. Kuviosta 9 ilmenee erilaiset mahdollisuudet täyttää aktiivimallin aktiivisuuden ehdot. (STM 2018.)
Kuvio 9. Aktiivimallin uudistus vuonna 2019. (STM 2018).
Aktiivimalli kakkonen on vielä kesken. Aktiivimalli kakkosesta ei ole vielä julkaistu paljoakaan tietoa.
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut lakiesitystä. (Taloussanomat 2018.) Aktiivimalli kakkosta ei viety eduskunnan käsittelyyn suunnittelman mukaisesti syysistuntokaudella 2018 eikä kevätistunto-kaudella 2019, vaan se jää seuraavan hallituksen ja eduskunnan päätettäväksi. (Gråsten 2018-12-14). Aktiivimalli kakkonen olisi edellyttänyt omaehtoista työnhakua. (Taloussanomat 2018). Tämä olisi tarkoittanut sitä, että työttömän olisi pitänyt hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa omaehtoi-sesti. Mikäli työtön työnhakija ei hakisi työpaikkoja, hän saisi mallin mukaan ensin muistutuksen ja sen jälkeen karenssin sanktiona eli rangaistuksena. Tulevaisuudessa työttömän olisi pitänyt rapor-toida hakemiaan työpaikkoja kuukauden välein. Maakunnat olisivat olleet päävastuussa omaehtoisen työnhaun mallin toteutumisesta, mikäli sote-uudistus olisi toteutunut. (Gråsten 2018-06-28.)