3.7.2019
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä.
ASIAN VIREILLETULO
Asia on tullut vireille Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 24.6.2019.
ILMOITUKSEN TEKIJÄ JA YHTEYSHENKILÖ Kurikan kaupunki
PL 500
61301 KURIKKA
Yhteyshenkilö: Simo Kankaanpää, puh. 044 550 2977 simo.kankaanpaa@kurikka.fi Laskutusosoite: PL 12, 61601 JALASJÄRVI
PUHDISTETTAVAN ALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN HALTIJA
Kunta Kurikka
Katuosoite tai muu osoitetieto Raamitie 9
Kiinteistötunnus 301-10-84-1
Kiinteistön omistaja Kurikan Toimitilat Oy (haltija) TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.
ILMOITUKSESSA ESITETYT PUHDISTETTAVAA ALUETTA KOSKEVAT TIEDOT Alueen käyttö, kaavoitus ja naapurusto
Panfurin teollisuuskiinteistö, 301-10-84-1, sijaitsee Kurikan Panttilan kylässä, osoitteessa Raamitie 9. Kiinteistöllä on harjoitettu turkismuokkausta useiden kymmenien vuosien ajan. Toiminnan seurauksena kiinteistön maaperä ja pohjavesi on pilaantunut klooratuilla hiilivedyillä.
Kohde sijoittuu Kylänvuoren (0150501) vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen läheisyyteen. Ympäristössä on myös asuinrakennuksia.
Tehdasalueen vieressä länsi- ja lounaispuolella kulkee Nenättömänluoma, joka laskee Kyrönjokeen n. 1,2 km päässä alueesta.
Kiinteistön pinta-ala on 11 200 m2. Kiinteistöllä sijaitsee useassa vaiheessa rakennettu tehdasrakennus, jonka pinta-ala on 3 600 m2. Vanhin osa on rakennettu 1900-luvun alussa, ensimmäinen laajennus 70-luvulla ja uusimmat osat ovat valmistuneet vuosina 1983–85. Rakennuksen vanha osa on suojeltu. Uudemman rakennuksen lattia on tiettävästi maanvarainen. Vanhan osan alla on kellari.
Vanhojen piirustusten mukaan 1 krs lattiataso on +65,10…+65,20 m mpy.
Rakennuksen sisäkorkeus vaihtelee välillä 3…7 m.
Vanhojen piirustusten ja ilmakuvien perusteella raaka-ainevarasto on rakennettu 1980-luvulla. Sen pinta-ala on 400 m2. Raaka-ainevaraston käsittävä kylmä sivurakennus voidaan tarvittaessa purkaa ennen kunnostuksen alkua.
Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava (10. Panttila), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.6.1985. Asemakaavan mukaan kiinteistö on teollisuuskäytössä.
Alueella on tehty useita maaperä- ja pohjavesitutkimuksia vuosina 2002-2018 sekä yksi maaperän kunnostus vuonna 2005. Pohjaveden biologinen in situ -kunnostus kohteessa on aloitettu vuonna 2018.
Pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Panttilan alueella Kurikassa on käsitelty turkiksia jo 1830-luvulta asti. Kiinteistöllä on toiminut turkiksia muokkaavia yrityksiä (esim. Suomen Turkis Oy, Panfur Oy, Modifur Oy 2013–), jotka ovat vuotien rasvanpoistossa käyttäneet kloorattuja liuottimia, pääosin tetrakloorieteeniä.
Alueen maaperä on pilaantunut pitkän ajan kuluessa tetrakloorieteenin (PCE) ja trikloorieteenin (TCE) huolimattoman käytön vuoksi. Alueella on todettu myös edellä mainittujen hajoamistuotteita dikloorieteeniä (DCE) ja vinyylikloridia (VC).
Maaperä-, pohjavesi- ja pintavesiolosuhteet
Maanpinta on tehdasalueella keskimäärin korkeudella +64...+66 m mpy.
Tehdasalueen ja ympäristön maaperä on karkeaa silttiä. Syvemmällä maaperä on hiekkamoreenia. Tehdasalueella maanpinnassa on rakentamisen ja kunnostuksen seurauksena maksimissaan 5 m syvyyteen myös täyttöhiekkaa. Maaperässä on myös vaihtelevan paksuinen savikerros, joka ulottuu rakennuksen alta länteen ja lounaaseen Nenättömänluoman ali. Rakennuksen länsipuolella (näytepisteet 205, 109) savikerros esiintyy syvyysvälillä 2…9 m ja kauempana lännessä (203) syvyydessä 7…11,5 m.
Kalliopinnan syvyydestä alueella ei ole luotettavaa tietoa. Useimmissa tehdyissä kairauksissa, joiden syvyys on ollut 9…15 m, kalliota ei ole tavoitettu. Vuoden 2017 10…15 m syvyyteen ulottuvissa kairauksissa ei todettu kallionpintaa, ainoastaan tiivis moreeni. Tehdasrakennuksen pohjoispuolella (PVP201, Ramboll 2017) kallio tavoitettiin vasta 60 m syvyydellä maanpinnasta. Raaka-ainevaraston alapuolella ja ympäristössä maanpinnasta 2,0…2,5 m syvyyteen on täyttöä (Sr, Hk). Havaintojen perusteella täytön alla on n. 4 m vahvuinen savikerros, jonka alla 1…3 m silttistä
hiekkaa. Noin 9 m syvyydessä alkaa tiivis moreeni. Varaston länsipuolelle tehdyssä puristinheijarikairauksessa todettiin vajaa 2 m täyttöä, sen alla 6 m syvyyteen löyhää savea, jonka alapuolella 8,5 m syvyyteen löyhää silttiä tai hiekkaa.
Pohjaveden pinta on havaittu tehdasalueella n. 2,1...4,5 m syvyydellä maanpinnasta, eli tasolla +60...+63 m mpy. Pohjaveden virtaussuunta alueella on epäselvä. Pääosin virtaus on lännen-lounaan suuntaan, mutta kiinteistön pohjoispuolelta myös pohjoiseen. Vuodenvaihteessa 2017–2018 pohjaveden pinta oli useimmissa putkissa tasolla +60,8…61,8 m mpy ja virtaus mahdollisesti länteen. Alueen länsipuolella n. 50 m etäisyydellä on vedenhankintaa varten tärkeä Kylänvuoren pohjavesialue (1030118, aik. I-luokka). Pohjavesialue sijaitsee Nenättömänluoman toisella puolella.
Pohjavesialueella pohjaveden virtaus on itään päin kohti vedenottamoita ja Nenättömänluomaa. Lähimmät vedenottamot sijaitsevat 150…200 m tehtaasta länteen tai lounaaseen (Koivistonkylän ja Panttilan vesiosuuskunnat, Panfur (ei käytössä)).
Tutkimukset ja aiemmat kunnostukset
Alueella tehtiin pilaantuneen maaperän kunnostustöitä vuonna 2005 massanvaihdolla. Alueelta poistettiin 264 t betonia ja 14 000 t pilaantuneita maa- aineksia. Pilaantuneita maa-aineksia jäi massanvaihdon jälkeen etenkin aluetta rajaavan junaradan penkkaan, rakennuksen alapuolelle sekä rakenteiden alle.
Kohteesta on laadittu aikaisemmin ainakin seuraavat suunnitelmat ja selvitykset:
Panfurin alueen pilaantuneen maaperän kunnostus, riskitarkastelu ja alueelle jääneet pilaantuneet maa-ainekset. Paavo Ristola Oy. 16.12.2005. Tilaaja Kurikan kaupunki. (Raportti kunnostuksesta 2005).
Pilaantuneisuusselvitys ja riskinarvio Panfur Oy:n alueella. Pöyry Finland Oy.
14.5.2014. Tilaaja Kurikan Toimitilat Oy.
Lausunto pilaantuneisuustutkimuksesta ja riskinarviosta Panfur Oy:n alueella.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. 17.12.2014
Panfurin alue, Kurikka. Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus tilannekatsaus.
Ramboll Finland Oy. 8.3.2017.
Panfur, Kurikka. Kunnostuksen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy. 19.5.2017.
Panfur, Kurikka. Haitta-ainetutkimusraportti, tutkimukset 1272016 –5/2017.
Ramboll Finland Oy. 25.8.2017.
Maaperä- ja pohjavesitutkimukset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2017…2018 Alueen pohjavettä kunnostetaan parhaillaan anaerobisella reduktiivisella deklorinaatiolla (ARD). Pohjaveden pinnan alapuolisiin kerroksiin injektoitiin hitaasti vapautuvaa hiilenlähdettä, jonka tarkoituksena on edistää mikrobitoimintaa vedessä.
Injektointi voidaan pitää myös varotoimena, jonka tarkoituksena on estää haitta- aineen leviäminen pohjavedessä varaston alta kauemmas. Yhteensä 86 injektointipistettä tehtiin kesäkuussa 2018. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut kunnostuksesta päätöksen 22.6.2017 (EPOELY/1424/2017).
Maaperän haitta-ainepitoisuudet
Tehdasalueella on tehty maaperän kunnostusta vuonna 2005. Ennen kunnostusta (v.
2001–2003) tehdyt tutkimukset sijoittuvat pääasiassa kunnostetulle alueella tai sen pohjoispuolelle. Tehdasrakennuksen alapuolelta (pesutilojen alapuolelta) poistettiin voimakkaasti pilaantuneita maita yhteensä 1 593 t ja ulkoalueelta (tehdasrakennuksen pohjoispuoli) 12 800 t.
Vuonna 2014 näytteitä otettiin rakennuksen ulkopuolella 10 pisteestä, maksimisyvyys 10 m. Analysoituja näytteitä oli 1kpl/piste. Kloorattuja yhdisteitä todettiin neljässä pisteessä, syvyyksissä 3… 7 m.
Pitoisuudet vaihtelivat kynnysarvon ylittäneistä ylemmän ohjearvon ylittäneisiin.
Pääosaltaan yhdisteet olivat tetrakloorieteeniä, jonka maksimipitoisuus oli 6 mg/kg (pisteessä 108). Trikloorieteenin maksimipitoisuus oli 0,49 mg/kg, dikloorieteenien 1,65 mg/kg ja vinyylikloridin 0,11 mg/kg (109). Pitoisuudet todettiin rakennuksen länsipuolella. Syvimmillään liuottimia todettiin 7 m syvyydessä. Myös kunnostetulla alueella (107 PCE 0,9 mg/kg) sekä ratapenkassa (153 PCE 26 mg/kg, 2005) on todettu kohonneita pitoisuuksia.
Vuonna 2017 alueella tutkittiin huokosilman pitoisuuksia seitsemästä tutkimuspisteestä kiinteistön alueella (Ramboll). Tetrakloorieteeniä havaittiin kaikissa tutkimuspisteissä. Kahdessa siiviläputkessa pitoisuus ylitti laboratorion tarkkuusrajan (> 100 μg/m3, pisteissä H223, H224 ja). Molemmissa sisäilmapisteissä todettiin tetrakloorieteeniä (Sisä 1, 86 μg/m3, Sisä 2 > 100 μg/m3). Trikloorieteeniä havaittiin kuudessa pisteessä (max. 19 μg/m3) ja dikloorieteeneitä kolmessa pisteessä (max.
5,5 μg/m3). Vinyylikloridia ei ole havaittu alueen huokosilmassa.
FCG teki tutkimuksia ajalla 20.11.-1.12.2017 sekä helmikuussa 2018.
Näytteenottokairauksia tehtiin sekä tehdasrakennuksen sisällä, että ulkopuolella.
Tutkimuksessa otettiin myös huokoskaasu- ja pohjavesinäytteitä.
FCG:n huokoskaasututkimuksissa raaka-ainevarastosta PID-mittarilla mitatut pitoisuudet lattian alle asennetuista putkista tai kairarei’istä vaihtelevat välillä 0...yli 999 ppm. Korkeimmat pitoisuudet (yli 999 ppm) todettiin pisteissä 411, 412, 416 ja 417. Pitoisuudet ovat merkittävän korkeita ja haihtuvat yhdisteet saattavat kulkeutua myös sisäilmaan. Ulkona huokoskaasun pitoisuudet olivat alle mittarin detektiorajan (< 0,2 ppm).
Rakennuksen sisällä otettiin maanäytteitä 16 tutkimuspisteestä. Näytteenotto ulotettiin 10 m syvyyteen. Ulkona näytteitä otetiin 13 pisteestä 6-11 m syvyyteen asti.
Raaka-ainevarastosta otetuissa näytteissä tetrakloorieteenin pitoisuus vaihteli välillä
<0,01 … 9 000 mg/kg (maksimipitoisuus pisteessä 400). Trikloorieteenin pitoisuudet vaihtelivat <0,01…29 mg/kg. Dikloorieteenien summapitoisuus vaihteli välillä < 0,01
…13,6 mg/kg. Vinyylikloridin pitoisuus vaihteli välillä <0,01…2,3 mg/kg.
Tetrakloorieteenin korkeimmat pitoisuudet havaittiin pääsääntöisesti 6…8 metrin syvyydellä lattiapinnasta mitattuna. Pitoisuudet laskivat huomattavasti syvemmällä 9…10 metrin kerroksissa. Vinyylikloridin ja dikloorieteenien ylemmän ohjearvon
ylityksien pitoisuuksia havaittiin pääsääntöisesti 2…7 metrin syvyyksillä. Pitoisuudet laskivat syvemmissä kerroksissa.
Päärakennuksen sisäpuolella otetuissa näytteissä tetrakloorieteenin pitoisuus vaihteli tyypillisesti välillä 0,2…25 mg/kg. Kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia todettiin kaikissa analysoiduissa pisteissä. Trikloorieteenin pitoisuudet vaihtelivat alemman ja ylemmän ohjearvon välissä (0,1…3,5 mg/kg). Dikloorieteenien summapitoisuus vaihteli välillä 0,1…3 mg/kg. Analysoidut, kohonneet pitoisuudet todettiin 2 m syvyydestä alaspäin, pisteessä 410 myös syvyydessä 0…1 m. Kenttämittaukset viittaavat siihen, että pilaantuneisuus alkaisi heti lattian alla. Kairaukset päättyivät 6...8 m syvyydessä, jossa edelleen todettiin liuottimia.
Rakennuksen ulkopuolella otetuissa näytteissä kloorattujen yhdisteiden pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin v. 2014 tehdyissä maaperätutkimuksissa.
Tetrakloorieteenin pitoisuus vaihteli välillä 0,01…1,3 mg/kg (maksimipitoisuus pisteessä 307). Trikloorieteenin pitoisuudet ylittivät korkeimmillaankin vain kynnysarvon. Dikloorieteenien summapitoisuus vaihteli välillä < 0,01…0,4 mg/kg.
Pääosin pitoisuudet todettiin pohjaveden pinnan vaihteluvälissä tai sen alapuolella.
Syvimmillään liuottimia todettiin 9 m syvyydessä. Pääosin pilaantuneisuus noudatti v.
2014 rajausta, junaradan penkereessä ei todettu aikaisempaa korkeampia pitoisuuksia (pisteet 310, 311).
Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet
Pohjaveden havaintoputkia on kohteessa n. 25 kpl, joista 22:ssa on tuoreita seurantatietoja (P2, P4, P9, 101–103, 105–110, 201A/B, 202–210, 301–302).
Näytteenottoa on suorittanut Pöyry (2014) ja Ramboll Finland Oy (2016–17). V.
2014…2017 kloorattuja liuottimia on todettu laajalla alueella. Nenättömänluoman länsipuolella pisteissä 207 ja 209 ja rautatien luoteispuolen pisteessä 202 ei ole todettu yli määritysrajan olevia kloorattujen liuottimien pitoisuuksia.
FCG:n tutkimuksissa 2017-2018 korkeimmat pitoisuudet esiintyvät edelleen tehtaan läheisyydessä ja pohjoispuolella, pisteissä P4, 108 ja 201B ja 205, joissa kloorattujen yhdisteiden kokonaispitoisuus on vaihdellut välillä 2...10 mg/l. Korkeimmat VC:n ja DCE:n pitoisuudet on todettu putkissa 108 ja 201B.
Kolmen näytteenottokierroksen tulosten perusteella haitta-ainepluumin koko on urakoitsijan seuranta-aikana 10/2017…3/2019 pysynyt ennallaan. Pohjavesi uusien putkien 301 ja 302 alueella on säilynyt pilaantumattomana.
Havaintoputkista saatavissa analyysituloksissa (vuosilta 2016–2018) on havaittavissa haitta-aineiden pitoisuuksissa nousuja ja laskuja ilman selviä trendejä.
Sisäpuolelta otetuissa vesinäytteissä todettiin korkeita pitoisuuksia, erityisesti DCE:tä (404 3,6 mg/l ja 410 14 mg/l päärakennus). Vesinäytteessä näytepisteessä 411 (varasto) todettiin vinyylikloridia 0,83 mg/l, dikloorieteeniä (summa 1,2-) 1,16 mg/l sekä trikloorieteenin ja tetraklooorieteenin summapitoisuudeksi 0,69 mg/l.
Pilaantuneen pohjaveden määräksi arvioidaan n. 25 000 m3. Kloorattuja yhdisteitä on pohjavedessä muutamia kymmeniä kiloja.
Vedenottamoiden vedessä ei ole todettu kloorattuja yhdisteitä (näytteet 3/2019).
Johtopäätökset
Kloorattujen liuottimien tunnetut lähteet ovat sijainneet rakennuksen pohjoispäädyssä ja rakennuksen pohjoispuolella pihalla (=kunnostetut alueet).
Tällä hetkellä pilaantuneet alueet muodostavat yhtenäisen alueen rakennuksen länsiosan alta luoteeseen ja koilliseen pitkin radanvartta. Varaston lattian alapuolisen maan pilannut lähde on voinut olla kunnostetulla alueella rakennuksen sisällä tai vuotoja on voinut tapahtua raaka-ainevaraston lattian läpi. Tulosten perusteella kunnostusta/kaivua ei 2000-luvun alussa ole viety kovin lähelle rakennuksen perustuksia.
Leikkauskuvien perusteella maakerrokset näyttävät viettävän länteen, joka näyttää olevan myös pilaantuneisuuden leviämissuunta.
Kloorihiilivetypilaantuneisuutta todettiin erityisesti 4…9 m syvyydessä maanpinnasta, pohjavedenpinnan alapuolella. Pohjavedenpinnan yläpuolella syvyysvälillä 0…4 m maanpinnasta todettiin vain muutaman mg/kg:n summapitoisuuksia, pääkomponentin ollessa DCE. Varastorakennuksen alla oleva 4…6 m vahvuinen savikerros ei ole täysin läpäisemätön, vaan liuottimet ovat kulkeutuneet alaspäin saven alapuolisessa siltissä 8…10 m syvyyteen.
Kloorattuja yhdisteitä on runsaasti myös pohjavedessä. Pitoisuus maaperässä on korkea eivätkä klooratut eteenit sitoudu tiukasti maaperään. Karkeasti laskien raaka- ainevaraston alueella on useita satoja kiloja kloorattuja yhdisteitä.
Riskinarvio ja arvio puhdistustarpeesta
Kohteessa on selkeästi todettu talousveden pilaantumisriski ja tästä syystä alueen pohjavettä on aloitettu kunnostamaan. Kloorattujen eteenien kulkeutumista läheisiin vesiosuuskuntien kaivoihin ei voida sulkea pois.
Karkeasti laskien raaka-ainevaraston alueella on pidättäytyneenä pohjaveden pinnan alapuolisiin kerroksiin satoja kiloja kloorattuja yhdisteitä. Riskinä on, että korkeat CVOC-pitoisuudet kulkeutuvat varaston alta kohti käsiteltävän pohjaveden aluetta, estäen/peittäen injektoinnin tehokkaan vaikutuksen. Tässä tilanteessa raaka- ainevaraston alla oleva kloorattujen eteenien lähde uhkaa myös alueella toiminnassa olevan pohjaveden kunnostuksen onnistumista.
Jos/kun kiinteistön käyttö jatkuu nykyisessä tarkoituksessa, haitta-aineet voivat aiheuttaa terveysriskiä myös sisäilman välityksellä.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostustarve
Raaka-ainevaraston alapuolinen maaperä eli lähdealue tulisi kunnostaa, jotta kloorieteenistä aiheutuva pohjaveden pilaantuneisuuden lähde poistetaan.
Kunnostustavoitteet
Kunnostustavoite tulisi asettaa sellaiseksi, että maaperään jäävä haitta-ainemäärä ei pohjaveteen kulkeutuessaan olisi liian suuri anaerobisella deklorinaatiolla hajotettavaksi.
Kunnostustavoitteeksi esitetään 95 % reduktiota puhdistusalueen arvioidusta haitta- ainemäärästä. Jäljelle jäävää 5 %:n haitta-ainejäämää voidaan pitää kohtuullisena alueella toiminnassa olevalla anaerobisella deklorinaatiolla hajotettavaksi.
Koska haitta-aineiden kulkeutumista rajataan ja pohjavesiriskiä hallitaan haitta- aineiden biologista hajoamista edistämällä, alemmille kunnostustavoitteille alueella ei ole tarvetta. Kunnostustoimenpiteet kohdennetaan korkeimpia pitoisuuksia sisältävälle alueelle.
Kunnostusmenetelmät (ja menetelmien ympäristövaikutukset)
Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt vertailua massanvaihdon ja in-situ –menetelmien kesken. Kohteen olosuhteissa kaivutyö on arvioitu erittäin vaikeaksi ja kalliiksi.
Tarvittava kaivusyvyys olisi ainakin n. 5–8 m maanpinnasta. Lisäksi kaivu tapahtuisi pohjaveden pinnan alla, jolloin pohjavettä tulisi pumpata ja käsitellä. Päätehtaan ja junaradan läheisyydessä kaivua ei voida tehdä luiskattuna, vaan se tulisi tukea. Em.
syistä massanvaihto tulisi erittäin kalliiksi.
Tavanomaisten in situ -menetelmien käyttöä kohteessa rajoittaa tiivis, heikosti läpäisevä maalaji, joka estää tavanomaisen huokoskaasuimun ja vedenpinnan alentamisen.
Lupaavimmaksi kunnostusmenetelmäksi valikoitui termodesorptio, josta Pirkanmaan ELY-keskus teetti esiselvityksen alustavine kustannusarvioineen alkuvuodesta 2019.
Termodesorptio on menetelmä, jossa haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) poistetaan maasta lämmön ja voimakkaan alipaineen avulla. Lämpö edesauttaa haitta-aineiden liikkuvuutta, haihtumista ja joskus myös hajoamisreaktioita. Lämpö tuodaan maaperään esim.:
1. Sähköelektrodien avulla (=electric conductivity heating ECH)
2. Lämmitysputkien / -vastusten avulla (thermal conductivity heating THC)
Lämmitysvastusten/elektrodien tuottama korkea lämpötila aikaansaa kloorieteenien kiehumisen ja vapautumisen höyrynä. Konvektio (höyryn välityksellä) seuraa maaperässä paremmin läpäiseviä reittejä ja vie mukanaan haihtuvia yhdisteitä ylöspäin kohti alipaineimun vaikutusaluetta.
Höyry otetaan talteen pysty- tai vaakasuuntaisilla siiviläputkilla ja voimakkaalla alipaineella (2-faasi-imu). Haitta-aineet/jätteet jäähdytetään ja erotetaan. Talteen otetut haitta-aineet viedään hävitettäväksi. Ilma ja jätevesi käsitellään esim.
aktiivihiilisuodattimilla niin, että ne täyttävät sovellettavien lupien mukaiset pitoisuuskriteerit.
Lämpötila pyritään prosessissa saamaan noin 100 °C:een. PCE ja vesi muodostavat atseotroopin, joka kiehuu 88 °C:ssa. Lämmönnousu pohjavedessä edistää myöhempää biologista puhdistumista
Työtä toteuttamaan valitaan in situ ja on site -menetelmiin perehtynyt urakoitsija, jolla on laaja kokemus klooratuilla liuottimilla pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ja termodesorptiomenetelmistä.
Esitetyllä menetelmällä kloorattujen yhdisteiden lähde saadaan poistettua luotettavasti ja pohjaveden lisäpilaantuminen ehkäistyä. Kun lähde on poistettu maaperästä, voidaan keskittyä pohjavedessä jo esiintyvien pitoisuuksien alentamiseen ja poistamiseen.
Toteutussuunnitelma
Ennen puhdistustyön aloittamista urakoitsija tekee kohteessa tarvittavat lisätutkimukset, joiden perusteella hän tarkentaa tässä kunnostuksen yleissuunnitelmassa esitettyjä puhdistustyötä ja seurantaa koskevia tietoja.
Lisätutkimusten perusteella urakoitsija viimeistelee toteutussuunnitelmansa.
Lisätutkimukset ovat osa urakoitsijan suunnittelutyötä.
Valittu urakoitsija laatii ennen varsinaisten puhdistustöiden aloittamista toteutussuunnitelman, jonka tilaaja ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hyväksyvät.
Toteutussuunnitelma sisältää mm:
Puhdistusmenetelmien kuvaus ja mitoitusperusteet
Puhdistusprosessin kuvaus ja havainnollinen prosessikaavio
Kuvaus rakennettavista / käytettävistä laitteistoista
Kuvaus lämmitysputkista/elektrodeista, pumppaus- / syöttökaivoista
Käytettävät kemikaalit ja niiden ominaisuudet (käyttöturvallisuustiedote)
Prosessin ohjaus ja seuranta
Energian kulutus
Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely
Jäännöspitoisuusnäytteenotto Lisäksi urakoitsija laatii
Seuranta- ja varautumissuunnitelman
Työturvallisuussuunnitelman
Laatusuunnitelman
Asiakirjat ja suunnitelmat toimitetaan valvovalle viranomaiselle hyväksyttäväksi ennen puhdistustyön aloittamista.
Raaka-ainevarasto puretaan tarvittavin osin tai kokonaan ennen maaperän kunnostustyön aloittamista. Purkaminen tehdään kaupungin myöntämän luvan mukaisesti.
Ennen kunnostustyön aloittamista tehdään kunnostuksen aloitusilmoitus Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristötoimelle.
Urakoitsija aitaa ja merkitsee kunnostuksen kohteena olevan alueen pilaantuneen maan/pohjaveden kunnostuksesta kertovin kyltein.
Urakoitsija mittaa ja merkitsee tarvittavat näytepisteiden paikat ja mittalinjat maastoon. Urakoitsija ylläpitää merkintöjä tarvittaessa kunnostustöiden ajan.
Kaivualueella sijaitsevien kaapeleiden, putkien ja muiden maanalaisten rakenteiden sijainnit selvitetään urakoitsijan toimesta.
Laadunvalvonta
Alueen pohjavesiputkia tarkkaillaan osana alueen nykyistä pohjaveden kunnostusta.
Pohjavesinäytteet otetaan viiden kuukauden välein v. 2021 loppuun asti.
Pohjavesiputkista otettavista näytteistä analysoidaan klooratut hiilivedyt. Lisäksi analysoidaan kunnostusmenetelmän seurannan edellyttämät parametrit.
Päästölähteen kunnostusurakoitsija esittää seuranta- ja varautumissuunnitelmassaan täydentävän tarkkailun ilmaan ja pohjaveteen tapahtuvien päästöjen suhteen.
Poikkeukselliset tilanteet ja työsuojelu
Urakoitsija esittää seuranta- ja varautumissuunnitelmassaan, miten varaudutaan odottamattomiin tilanteisiin kuten esimerkiksi:
pohjavesipumppujen tai huokoskaasuimulaitteiston vikaantuminen
putki- ja letkurikot
sähkökatkot, kaapelikatkot ja muut sähköviat
Kohteen kunnostuksessa on huomioitava alueella todetut haitta-aineet.
Terveysriskinä on kunnostuksen aikana haihtuvien yhdisteiden joutuminen hengityselimistöön ja haitta-aineiden kulkeutuminen pölyn mukana ruoansulatus- ja/
tai hengityselimiin ja iholle. Lisäksi suora ihokosketus haitta-ainepitoiseen maa- ainekseen voi aiheuttaa haitta-aineen kulkeutumista elimistöön ja ihoärsytystä.
Haitta-aineiden lisäksi on huomioitava asennus- ja poraustöistä aiheutuvat riskit kuten raskaiden kappaleiden nostot ja kairauksessa ylös nousevat haitta-ainepitoiset lietteet, vesi ja kaasut.
Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita (vähintään kypärä, turvakengät, pitkähihaiset työvaatteet, huomiovaatteet). Pilaantuneen maan kanssa
työskenneltäessä käytetään suojakäsineitä ja käsien pesuun kiinnitetään huomiota.
Suojavarusteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua.
Haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet tehdyissä tutkimuksissa suuria ja ko.
pitoisuuksista voi aiheutua töiden aikana terveysriskiä. On mahdollista, että kunnostustöiden yhteydessä todetaan suuriakin pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä tai haitta-aineiden hajua. Työmaalla varaudutaan mittaamaan haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuudet PID-kenttäanalysaattorilla. Jos töiden yhteydessä todetaan merkittäviä määriä haihtuvia yhdisteitä, käytetään ko. yhdisteille soveltuvia hengityssuojaimia.
Työmaalle varataan ensiapuvälineet, sosiaalitilat vaatteiden vaihtoa varten sekä peseytymismahdollisuus tai vähintään puhdasta vettä silmien huuhtelua ja käsien pesua varten.
Pilaantuneen maan kunnostusalueilla ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty.
Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle estetään kunnostuksen aikana aidoin.
Työmaaliikenne kunnostusalueelle ja sieltä pois on järjestettävä suljettavan ja lukittavan portin kautta. Tarvittaessa urakoitsija laatii liikennejärjestelysuunnitelman ennen töiden aloittamista. Urakoitsija huolehtii asianmukaiset liikennemerkit alueelle ja ympäristöön.
Työkoneet säilytetään kunnostustyön ajan kiinteistöllä. Urakoitsija huolehtii, että työkoneet ovat kunnossa ja tarkistaa mahdolliset koneiston öljyvuodot jokaisen työvuoron alussa. Alueella säilytetään imeytysturvetta mahdollisen öljyvuodon putsaamiseksi.
Kirjanpito
Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta kirjanpitoa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat:
Tiedot maaperästä ja pohjavedestä poistetuista haitta-aineista (määrä, pitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikka, toimitusajankohta ja siirtoasiakirjat)
Käyttötarkkailutiedot, kuten maaperä lämpötilat, huokoskaasuimun virtaus- ja pitoisuustiedot.
Tiedot otetuista näytteistä ja analyysituloksista (sijainti, ajankohta, kenttämittaustulokset, laboratorioanalyysitulokset)
Pitoisuuksien vertailu tavoitepitoisuuksiin
Arvio termodesorptiomenetelmän toiminnasta / toiminnan etenemisestä
Havainnot ja poikkeamat suunnitelmista (poikkeamaraportti)
Tiedot alueelta tai prosessista poistetuista jätteistä ja vaarallisista jätteistä (määrä, pitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikka, toimitusajankohta ja siirtoasiakirjat)
Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla kunnostuksen aikana.
Kunnostuksen päättyminen, viimeistely
Näytteenoton tarkoituksena on todeta, kuinka paljon maaperän kloorihiilivetypitoisuudet ovat kunnostuksen kuluessa laskeneet ja paljonko haitta- aineita on poistettu. Loppunäytteenotto tehdään ennen kunnostustoimien lopettamista.
Loppunäytteenotto suoritetaan vähintään 6…8 pisteessä pilaantuman sisällä.
Pisteiden sijainti ja näytteenottosyvyydet määritellään puhdistuksen päätyttyä.
Havaintojen perusteella analyyseihin valitaan n. 4…6 näytettä/piste. Näytteistä määritetään laboratoriossa kloorihiilivetyjen pitoisuudet. Urakoitsija laatii jäännöspitoisuusnäytteenotosta suunnitelman ennen näytteenoton toteuttamista.
Suunnitelma hyväksytetään tilaajalla ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ennen toteuttamista.
Kunnostustyö päättyy, kun kaikki haitta-aineet on poistettu tavoitepitoisuuden alapuolelle. Laitteisto voidaan purkaa pois, kun tilaaja on vastaanottanut jäännöspitoisuusnäytteenoton raportin ja hyväksynyt sen. Lämmityselementit poistetaan maaperästä kunnostuksen päätyttyä.
Jälkiseuranta
Kunnostusalueen pohjavettä jälkitarkkaillaan alueella jo sijaitsevista sekä uusista alueelle asennettavista näyteputkista. Pohjavesiputkien sijainti ja näytteenotto- ohjelma määritellään urakoitsijan laatimassa näytteenottosuunnitelmassa.
Näytteistä määritetään laboratoriossa kloorihiilivetyjen pitoisuudet. Putkista otetaan ensimmäiset vesinäytteet asentamisen jälkeen. Näytteistä määritetään laboratoriossa kloorihiilivetyjen pitoisuudet. Jälkitarkkailu liitetään osaksi kohteessa jo meneillään olevaa pohjavesitarkkailua.
Loppuraportti
Maaperän kunnostuksesta laaditaan sen päätyttyä loppuraportti. Raportissa esitetään vähintään seuraavat asiat:
kohteen perustiedot
kartta laitteiston sijainnista
kuvaus in situ -käsittelyn prosessista
Kunnostuksen toteutus ja aikataulu.
Tiedot poistetuista haitta-aineista.
Kunnostuksen aikainen näytteenotto, analyysitulokset.
Maaperän jäännöspitoisuudet.
o Näytteenoton suoritus ja laadunvarmistus.
o Näytteenottopaikat kartalla
o Näytteenottopöytäkirjat sis. pv-pinnan tasot sekä aistinvaraiset havainnot.
o Analyysien menetelmätiedot ja analyysitodistukset.
o Seurantatulokset kootusti taulukossa ja saavutettujen pitoisuuksien vertailu kunnostustavoitteisiin ja ympäristönormeihin.
Loppuarvio kunnostustavoitteiden saavuttamisesta ja arvio jatkotarkkailutarpeesta.
Kunnostuksen tarkkailutulokset saatetaan lyhyesti kommentoituina tiedoksi yhden viikon kuluessa niiden valmistuttua sovituille osapuolille.
Lisäksi toimitetaan pohjaveden ja huokoskaasun seurantaraportti 1 kk:n välein.
Seurantaraportti kattaa seuraavat asiat:
Käyttötarkkailutiedot.
Pohjavesitarkkailutulokset taulukoituna.
Huokoskaasutarkkailutulokset taulukoituna.
Näytteenottopaikat kartalla.
Kunnostuksessa tehdyt toimenpiteet.
Tarkkailun menetelmissä ja laajuudessa tapahtuneet muutokset ja poikkeamat.
Näytteenoton suoritus ja laadunvarmistus.
Näytteenottopöytäkirjat pohjavesinäytteistä (sis. pv-pinnan tasot) ja huokoskaasunäytteistä sekä aistinvaraiset havainnot
Huokoskaasunäytteiden poistomittausten tulokset
Analyysien menetelmätiedot ja analyysitodistukset.
Tulosten graafiset kuvaajat.
Arvio vesien laadussa mahdollisesti tapahtuneiden muutosten syistä ja niiden merkittävyydestä.
Virhetarkastelu.
Tiedotus
Aloitusilmoitus tehdään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristötoimelle ennen kunnostustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu, kunnostettava alue ja kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot.
Kaupunki tiedottaa kohdekiinteistön naapureita kunnostustyöstä.
Kunnostustyön aikataulu
Kunnostuksesta järjestetään tarjouskilpailu keväällä 2019. Maaperän kunnostamiseen liittyvät tarkentavat tutkimukset ja suunnittelu sekä kunnostus on tarkoitus aloittaa syksyllä 2019. Kunnostuksen kestoksi arvioidaan 1-2 vuotta.
Jälkiseurantaa tehdään 2 vuotta kunnostuksen päättymisestä, jonka jälkeen päivitetään kohteen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja arvioidaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve.
Aikatauluarviot ovat alustavia ja todelliset toteutusajat voivat poiketa niistä.
ILMOITUKSEN KÄSITTELY
Tiedottaminen ja lausunnot
Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja.
ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Kurikan kaupungin jättämän, kiinteistöllä 301-10-84-1 sijaitsevan raaka-ainevaraston alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset:
Kunnostustavoitteet ja -menetelmät
1. Kiinteistön 301-10-84-1 maaperä tulee puhdistaa siten, että kunnostettavalla alueella saavutetaan vähintään 95 % reduktio kunnostusalueen arvioidusta haitta- ainemäärästä.
Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa, ovat maaperän puhdistusvaatimuksen tavoitetasoina VNa 214/2007:n ylemmät ohjearvotasot.
2. Kunnostuksen toteutussuunnitelma, seuranta- ja varautumissuunnitelma, työturvallisuussuunnitelma sekä laatusuunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaiselle hyväksyttäväksi kuukautta ennen kuin esitettyihin toimenpiteisiin ryhdytään. Kunnostustyö voidaan toteuttaa yleissuunnitelman mukaisesti, mikäli kunnostustyön aikana tehtävät havainnot maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuudesta tai riskeistä eivät poikkea olennaisesti esitetyistä tiedoista.
Tarvittaessa valvontaviranomainen voi kuulla suunnitelmista myös muita tarvittavia osapuolia.
3. Hankkeessa esitettyjä kunnostusmenetelmiä ei voi vaihtaa toiseen menetelmään ilman valvontaviranomaisen hyväksyntää.
4. Mikäli maaperän kunnostustavoitteita ei saavuteta kiinteistöllä, on ilmoituksen tekijän esitettävä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle hyväksyttäväksi riskinarviointi raja-arvojen ylittävien jäännöspitoisuuksien mahdollisista vaikutuksista ympäristölle ja terveydelle sekä mahdollisten jatkotoimenpiteiden ja/tai tarkkailun tarve.
Riskinarvioinnin perusteella ELY-keskus voi tarvittaessa antaa ohjeita tai määräyksiä jatkotoimenpiteistä.
Riskinarvioinnissa tulee noudattaa VNa 214/2007:n määräyksiä sekä ”Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta” (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014) ohjeistusta. (YSL 133,134,136 §)
5. Kunnostussuunnitelmasta poikkeamisesta ja työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja tarvittaessa muille tahoille. (YSL 172 §)
6. Kunnostustyön aloittamisesta ja päättymisestä tulee ilmoittaa sähköpostitse Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle kirjaamoon ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka
vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Aloitusilmoituksessa tulee olla ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä työn arvioitu kesto. (YLS 172, 209 §)
7. ELY-keskus voi maaperän puhdistamiseen liittyvien ennalta arvaamattomien tulosten tai seikkojen perusteella antaa tarvittaessa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen liittyviä ohjeita tai määräyksiä. (YSL 52 ja 62 §)
7. Työn päätyttyä ilmoituksen tekijän tulee toimittaa Etelä-Pohjanmaan ELY- keskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle loppuraportti puhdistustyöstä kolmen kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.
8. Jälkiseurannan jälkeinen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi ja jatkotoimenpide-ehdotus tulee toimittaa valvontaviranomaiselle 31.12.2025 mennessä.
Määräysten perustelut
Päätöksen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan puhdistustyön tavoitteita, puhdistustyön valvontaa ja lopputuloksen arviointia varten.
Hankkeen yleissuunnitelman perusteella hankkeesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille tai vesistön pilaantumista, joten hanke voidaan toteuttaa ilmoitusmenettelyllä.
Kohdealue on kaavoitettu teollisuusalueeksi. Kunnostukselle ei ole asetettu Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia tavoitearvoja, koska haitta-aineiden kulkeutumista rajataan ja pohjavesiriskiä hallitaan haitta-aineiden biologista hajoamista edistämällä.
Ilmoituksessa esitettyjen tietojen mukaan sekä päätöksessä annetuilla määräyksillä on estetty YSL 4 luvun 27 § mukainen toiminta, eikä hanke edellytä Aluehallintoviraston ympäristölupaa.
Valvontaviranomainen voi määrätä myöhemmin tällä hetkellä auki olevat tarkemmat yksityiskohdat hankkeen toteutuksesta varovaisuusperiaatetta noudattaen hankkeen edetessä. Tämän takia päätöksessä on määräys tarkempien suunnitelmien ja ohjelmien sekä muiden toimien hyväksyttämisestä valvontaviranomaisella sekä myös hankkeen keskeyttämisestä. Lisäksi valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa myös muita määräyksiä hankkeen toteuttamisesta. Valvontaviranomainen voi puuttua hankkeen kulkuun ja antaa lisämääräyksiä alueen puhdistuksesta, mikäli hanke ei etene oletetusti ja hankkeesta voi aiheutua haittaa ympäristölle ja terveydelle, kohtuutonta haittaa naapureille tai vesistön pilaantumista.
Kunnostuksen aloittamiselle on annettu kohtuullinen määräaika terveys- ja ympäristöhaittojen minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että kohteesta tehdyt tutkimukset ovat ajantasaisia kunnostukseen ryhdyttäessä.
Valvontaa, tarkkailua, rekisteröitymistä ja raportointia koskevat määräykset on annettu puhdistustavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ja viranomaisvalvonnan helpottamiseksi sekä mahdollisten haittojen vähentämiseksi.
Päätös ei korvaa muita tarvittavia julkisoikeudellisia tai yksityisoikeudellisia lupia ja suostumuksia.
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa viisi vuotta päätöksen antopäivästä. Maaperän puhdistamista koskeva asia on saatettava uudelleen vireille, mikäli ilmoituksessa mainittuja alueita ei em. päivämäärään mennessä saada puhdistettua tämän päätöksen mukaisesti.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 5, 6, 7, 16, 17, 27, 52, 62, 133, 134, 136, 172 ja 209§
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 24, 25 ja 26 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 1 - 6 §
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Hallintolaki (434/2003) 54 - 58 §
Valtion maksuperustelaki (150/1992) 8 §
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018)
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 935 €.
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta.
Tämän päätöksen käsittelyyn kului 17 tuntia.
Valvonnan maksullisuus
Ympäristönsuojelulain 205 §:n mukaan ELY-keskus voi periä maksun valvontatoimista, jotka ovat tarpeen 136 §:n 2 momentissa tarkoitetun päätöksen noudattamisen varmistamiseksi. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuosina 2019 ja 2020 (1372/2018) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.
Päätöksestä tiedottaminen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 85
§ mukaisesti.
Päätös
Ilmoituksen tekijälle Ilmoitus päätöksestä sähköisesti
Kurikan kaupunki, ympäristöviranomainen Kurikan kaupunki, terveysviranomainen Pirkanmaan ELY-keskus
Kurikan Toimitilat Oy Suomen ympäristökeskus Muutoksenhaku
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Ylitarkastaja Tilda Rantataro
Ylitarkastaja Katja Viitaniemi
LIITTEET: Arvioidun kunnostusalueen sijaintikartta Valitusosoitus
Liite 1. Arvioidun kunnostusalueen sijaintikartta
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Vaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusaika Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä. Valitus- aikaa laskettaessa ei antopäivää oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavan arkipäivän.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen.
Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu
viranomaiselle.
Valituskirjelmän toimittaminen
Valituskirjelmän voi toimittaa Vaasan hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa:
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet Yhteystiedot
Vaasan hallinto-oikeus
Postiosoite: käyntiosoite: puhelin: 029 56 42611
PL 204 Korsholmanpuistikko 43, 4. krs faksi: 029 56 42760
65101 VAASA 65101 VAASA sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi avoinna 8.00 – 16.15
Käsittelymaksu
Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen
oikeudenkäyntimaksu 260 euroa. Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty tapauksista, joissa maksua ei peritä.
BESVÄRSANVISNING
Ändring i detta beslut får sökas genom skriftligt besvär hos Vasa förvaltningsdomstol.
Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från dagen för delfåendet av beslutet, sagda dag inte medräknad.
Om besvärstidens sista dag är en helgdag, lördag, självständighetsdag, första maj, julafton eller midsommarafton fortsätter besvärstiden ännu till följande vardag.
Besvärsskriftens innehåll och undertecknande
I besvärsskriften, som riktas till Vasa förvaltningsdomstol, ska uppges:
- ändringssökandens namn och hemkommun
- den postadress och det telefonnummer till vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden
- det beslut i vilket ändring söks
- till vilka delar ändring söks i beslutet, vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas
Om ändringssökandens talan förs av sökandens lagliga företrädare eller ombud eller om besvärsskriften upprättats av någon annan, ska också dennes namn och hemkommun framgå av besvärsskriften.
Ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet ska underteckna besvärsskriften. Om kravet på underskrift vid elektronisk kommunikation föreskrivs särskilt.
Besvärsskriftens bilagor
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia
- intyg över delgivningen eller någon annan utredning över besvärstidens begynnelsetidpunkt - ombudets fullmakt, om ombudet inte är en advokat eller ett offentligt rättsbiträde
- eventuella handlingar som den ändringssökande åberopar som stöd för sina yrkanden, om dessa inte tidigare har skickats till myndigheten.
Inlämnande av besvärsskriften
Besvärsskriften kan lämnas in till Vasa förvaltningsdomstol personligen, med anlitande av ombud, genom bud, per post som betald försändelse, per telefax eller med e-post. Sändandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besväret ska kunna upptas till prövning, ska besvärsskriften vara myndigheten till handa senast den sista dagen av besvärstiden (30 dagar) före tjänstetidens utgång.
Besväret kan även lämnas in via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adress:
https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Kontaktuppgifter
Vasa förvaltningsdomstol
Postadress: besöksadress: telefon: 029 56 42611
PB 204 Korsholmsesplanaden 43, 4. vån. telefax: 029 56 42760
65101 VASA 65100 VASA e-postadress: vaasa.hao@oikeus.fi
Öppet kl 8.00 – 16.15.
Handläggningsavgift
Enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015) ska den som söker ändring betala en rättegångsavgift på 260 euro till förvaltningsdomstolen. I lagen om domstolsavgifter finns också särskilda bestämmelser om fall där avgift inte tas ut.
Viitaniemi Katja 02.07.2019 10:25 Rantataro Tilda 02.07.2019 10:26
