MOR-Y13-029
2528000
2528000
2529000
2529000
2530000
2530000
7331000 7331000
7332000 7332000
7333000 7333000
7334000 7334000
7335000 7335000
Mormi -alue Natura 2000 -alue
ARVOKKAAT MOREENIMUODOSTUMAT
0 500 m
Reunamoreenivalli
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus
Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 197/MYY/2005 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
TIHOSENAHOT TERVOLA
Tietokantatunnus: MOR-Y13-029 Muodostumatyyppi: Drumliini
Arvoluokka: 2 Karttalehti:2542 09 Alueen pinta-ala: 57,6 ha
Korkeus: 58 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 21 m Muodon suhteellinen korkeus: 17 m Moreenimuodostuman sijainti: Tihosenahot sijaitsee Lapinniemen kylässä, noin 6 km Tervolasta
länteen.
Geologia
Tihosenahojen selänne on lähes pohjoista eteläään suuntautunut drumliini, jonka suuntaus kuvastaa viimeistä jäätiköitymistä edeltäneen jäätiköitymisen virtaussuuntaa. Se kuuluu Kemin-Tornion drumliinikentän pohjoisosan muodostumiin. Drumliini on muodoltaan leveän sukkulamainen ja hyvin kehittynyt. Drumliinin itärinne on hieman jyrkempi kuin länsirinne. Drumliinin pituus on 1600 metriä ja leveys noin 440 metriä.
Drumliinin korkeus ympäröivältä suolta on noin 17 metriä.
Mannerjäätikön reunan peräännyttyä alueelta viimeisen deglasiaation yhteydessä alue peittyi Itämeren Ancylusjärveksi nimetyn vaiheen peittoon. Ancylusjärvivaiheen ylin ranta sijaitsee Tervolan Vammavaaralla noin 219 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella, joten drumliinin laki oli noin 161 metrin syvyydessä.
Maankohoamisen seurauksena maasto kohosi vähitellen Itämeren Litorinavaiheessa meren peitosta ja noin 5500 vuotta sitten Tihosenahojen drumliinin laki paljastui Itämeren peitosta. Drumliinin primäärimuoto deformoitui aallokon toiminnan tuloksena ja peittyi ohuen rantakerrostuman peittoon. Rantakerrostuman paksuus vaihtelee selänteen yläosassa ja on yleensä noin 1-3 metriä. Pintalohkareisuus on pääasiassa alle 1 aarilla, selänteen päällä paikoin vähäinen (1-5 lohkaretta aarilla).
Biologia
Drumliinin metsät ovat luonnontilaisia tuoreen kankaan (MTp) kuusisekametsiä. Distaaliosassa on
karhunsammaleista ja rahkaista metsäkortekorpea (MkK) ja kangaskorpea (KgK). Puusto on vaihtelevaa: järeitä haapoja, koivuja ja raitoja on kohtalaisen paljon kookkaan kuusipuuston seurassa. Järeitä mäntyjä kasvaa tasaisesti siellä täällä ja proksimaalilaella jopa runsaasti. Aluskasvillisuus on rehevää mustikkavarvustoa, keltaliekoa, metsämaitikkaa, vanamoa, kevätpiippoa ja metsän pohjalla on muhkea sammalpeite.
Proksimaalilaen itärinteillä on ruohoisia laikkuja, joissa kasvaa metsäkurjenpolvea, metsäimarretta, oravanmarjaa, kultapiiskua sekä pihlajan taimia. Alueen metsä on merkittävä luonnontilaisuutensa ja järeän monilajisen puustonsa vuoksi. Vanhoja lehti- ja havupuita on runsaasti, lisäksi on keloja ja maapuita.
Tiihosenahon lounaispuolella on laaja, ojittamaton raatekorpi, jossa kasvaa harmaaleppää, koivuja ja pajuja.
Eteläpuolella korpi vaihettuu avoimeksi pallosarakorveksi (PsK), jossa on mättäillä suuria muurahaiskekoja.
Länsipuolella on luonnontilaista kangaskorpea (KgK) sekä lyhytkorsinevaa (LkN). Itäpuolisilla nevoilla ja rämeillä on ojituksia.
Maisema ja muut arvot
Tihosenahojen drumliini hahmottuu heikosti ympäristön suomaisemasta ja siltä avautuu maisema ympäristöön heikosti. Rantakerrostumakaan ei luo vaihtelua yksitoikkoiseen sisäiseen maisemaan. Tihosenahojen drumliini on säilynyt luonnontilaisena.
