TUU-13-056
3490000
3490000
3491000
3491000
3492000
3492000
7529000 7529000
7530000 7530000
7531000 7531000
7532000 7532000
7533000 7533000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
HANKAPULJUT
Tietokantatunnus: TUU-13-056
Pinta-ala: 133,9
Korkeus: 231
Alueen suhteellinen korkeus: 6
Geologia
Hankapuljujen tuulikerrostumat ovat syntyneet Peurasuvannon koillispuolella sijainneeseen jääjärveen noin 225 metrin korkeustasolle kerrostuneen deltan pinnalle. Deltan syntyessä noin 10 300 vuotta sitten (Johansson ym. 2005) mannerjäätikön reuna esti sulamisvesien pääsyn Kitiseen, jolloin jääjärven vedet purkautuivat kaakkoon kohti Luiroa.
Kun jääjärven pinta laski, deltan pinta paljastui ja joutui alttiiksi lounaan ja luoteen väliltä puhaltaneille voimakkaille tuulille. Tuulet kuluttivat ja kuljettivat irrottamaansa ainesta kerrostaen sitä deltan pinnalla etäämmälle
dyynikummuiksi sekä heikosti U:n muotoisiksi paraabelidyyneiksi. Niiden kaaret avautuvat tuulen tulosuuntaan eli kohti länsiluodetta. Dyynien kaaret vaihtelevat heikosti U:n muotoisista selänteistä laajakaarisiin, lähes tuulen suunnan suhteen poikittaisiin selänteisiin. Muodostuman länsipäässä on matalia, suuntautumattomia tai heikosti suuntautuneita dyynikumpuja ja heikosti kehittyneitä paraabelidyynejä. Kohtalaisen kehittyneitä paraabelidyynejä on muodostuman koillisreunalla. Dyynien enemmän tai vähemmän lännenpuoleiset vastasivut ovat paikoin huomattavasti suojasivun rinteitä loivempia. Dyynien korkeudet vaihtelevat yleensä kahdesta metristä runsaaseen kolmeen metriin, isoimpien ollessa viiden metrin korkuisia. Dyyniselänteiden välisissä painanteissa on paikoin kiviä ja lohkareita, mikä osoittaa deltan kerrostuneen moreenin päälle ja deltakerrostumien olevan suhteellisen ohuita. Muodostuman läpi kulkevan metsäautotien varressa on muutamia leikkauksia. Muodostuman korkeimmissa dyyniselänteissä kasvillisuus on paikoin rikkoontunut ja niillä on tuulen synnyttämiä pienialaisia kulutuspainanteita
Biologia
Enimmäkseen dyynipuusto on kasvatusmännikköä ja sen seassa on yksittäin koivuja ja kuusia. Osin dyynit on hakattu myös aukeaksi taimikoksi. Kasvatusmänniköiden aluskasvillisuus on sammal- ja jäkälävaltaista. Ne peittävät maa- alasta ½ - ⅔. Loput ovat varvikkona. Laikkukasvillisuus ei ole kuitenkaan kovin hyvin kehittynyt. Varvikkoa vallitsee variksenmarja tai puolukka, ja mustikkaa on jonkin verran. Pohjakerros koostuu laidunnetusta poronjäkäliköstä, tinajäkälistä, kivikynsisammaleesta, isokorallisammaleesta ja karhunsammalista. Näiden seassa on vähän metsälauhaa ja sianpuolaa.
Hankapuljun lampien itäpuolen kasvatusmännikköisellä kankaalla on pienialainen, ehkä pohjavesivaikutteinen alue, jolla on runsaasti katajaa, sekapuuna vähän koivua ja kuusta. Aluskasvillisuus on metsälauha-, variksenmarja- ja puolukkavaltaista. Näiden seassa kasvaa juolukkaa, kangasmaitikkaa, kissankäpälää (NT), keltaliekoa, kevätpiippoa, metsätähteä, pihlajan taimia ja riidenliekoa. Pohjakerros on seinäsammalvaltaista ja jäkälät puuttuvat.
Maisema ja muut arvot
Alueen tasaisuudesta ja mäntymetsästä johtuen muodostuma hahmottuu vain ympäröiviltä soilta ja muodostuman läpikulkevalle tielle. Samasta syystä johtuen muodostumalta aukenee vain suomaisema lähiympäristöön.
Dyynikumpujen ja -selänteiden muotojen vaihtelut ja niiden väliset kulutuspainanteet luovat hieman vaihtelua sisäiseen maisemaan. Metsänauraus on rikkonut kasvipeitettä. Muodostuman itäpuolella noin kolmen kilometrin päässä alkaa Koitelaisen Natura-alue (FI130716).
Sijainti: Muodostuma sijaitseen Sodankylän pohjoisosassa Kitisen itäpuolella, noin viisi kilometriä Peurasuvannosta koilliseen
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 5 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Sodankylä
3712 11
Johansson, P. (ed.) & Kujansuu, R. (ed.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
