Puhe pidetty Kuopion R:seuran tee-illassa t.k. 18 p:nä · DIGI

Nahaksi ^muulla

alenmettuihiN hintoihin

Tämän kuun 20 päilvästä alkain ^myydään alennettuihin

bintoin Kirjakauppias Viktor löeurlanderin slluri ^{walifoima kai-}

waraa:

! ^>

Koulutarpeita,

Kirjoitus mustetta,

Kr ^j etu ^oria,

Kirjoitus- ja Postipaperia,

1000 erilajista ja Koreita nimipäiwä-onnentoiwotus lorttcja,

25 Erilaisia ^teräs

„ _lvarsia

Piirustus ^paperia,

Rahalullaroita, Silmälasia,

Lompal lo ^ja,

Kynä ja Taslu ^veitsiä, Harmoniloita,

Viuluja, Niulunlieliii ^y. m.

Smmri warasts G. Rieksin ^{Tapetteja ja} reunuksia tehtaan hintoihin.

Uskotut miehet.

IlmoitukBla.

"fes^ ^{Suom alaiD en Seura}

Z^jpfr^ ^kokoontuu Keskiviikko- fesdfJlJ

_na

Huhtikuun 28

^ip-.nä

k:lo 7'/2

^{j. p. p.}

Sunnuntaina Toukokuun

^{2 p:nä}

Cr-ST" ^annetaan"jg^f

Suomalaisen Seuran

^hyväksi

kirj. Nikolaj Gogol.

Seu««n»ytelm»

ILMOITETAAN

että Rakas ^mieheni, RÄÄTÄLIMESTARI ,JA KAUPPIAS

SakariOngström

pitemmän sairauden perästä le- vollisesti vaipui

kuoleman

^uneen Kuopiossa 22päivänä Huhtikuuta 1886, kl. 4 j. p. p. 54 v.1k. 9 vuorok. ijässä; suureksi suruksi ja

kaipaukseksi

^{minulle,yhdelle} tyttärelle ja hänensulhasellensa, 2 veljelle, 4 kälylle, sekä muille sukulaisille ja ystäville.

Sofia Engström.

Joh.11:^25,26.

W. P. ^K;ta

kalustohuoncelle ensi Sunnuntaina

tämän

kuun

²⁵p:nä

kello

7

aamulla, säntilleen. Joka mies riviin!

Kunnan päällikkö.

H ^{ll ll ll 11l i e l ll 11.}

toimittaa toisena Pääsiäispäivänä

t.

k.

26 p. kaup. Seurahuoneella

«^OHJEIMi:^

Soittoa, Esitelmä,

Laulua, _Lausun-

toa,Laulua ja Yleinen

Tanssi.

Keski Suomi.

Sukulaisille

^jaruttalville ^{tietääannetaan:}

että ratas poikamme

Seminarin oppilas

Aaro Reetritli Lappalainen,

pitkällistärintatautia

sairastettuansa

^rau»

halliscsti

nukkui kuolon uneen^Kuopion

Rissalllnrannalla

^Huhtikuun 22 p. lello '/,7aam. 24 lvuoden7kuukauden 11

Päi'

wän i'ä«sä,

suruksi

^ja kaipaukseksi meille Vanhemmille,2meljellr ja 1siskolle.

Hedwig^ja Aaro Lappalainen.

Sisäänpääsy:

miehiltä 75 p. ja

naisilta

^50penniä.

HII(»m.!H_II(»m.! Kunnan jäsenet pääsevät 50 pennillä, mutta

kantakoot

kunnan

merkkiä

^{koko illan}

vasemmassa

käsi-

varressaan.

Oi tulelesu turmani! Mua ^lvilmään maalle sinne.^JonkamalmiSti

sun

woittosi

Perinnöksi

^uskomille;Vuo niin mun^päät- täil matkani! Lttil tulis'sielun' luoksesi

Nalittuin^pyhäis

seuraan.

_{Alkaak:lo 7j, p. p.}

Toimikunta.

Bumen Mkii.

Tiedoksi ^annetaan täten, että

toistaiseksi ^ja siksi ^kunnes siitä ^toi- sin ^{määrätään:}

torkomaärämekfelien-uudistukses-

ta Suomen pankissa on alennettu 6:sta

^{s^/,}

prosenttiin;

korko lainoista, joita mastaan on panttina koto- ja ulkomaisia ^maan-

miljelyksentuotteita, teoksia ^{ja ta-}

maroita, joita wakuutena mastaan- otetaan, on alennettu 6:sta s:teen prosenttiin; sekä

maksu kassakreditimiin-pääsystä

samaten ^{on alennettu} ''/.prosentiin.

Helsingissä, Suomen Pankissa Huhtikuun ^{13 p. 1886.}

Käskystä:

A. Nallen.

Suomen oloista Ruotsin sanomalehdissä.

(Jatkoalviimenumeroon.)

Tärkeitä tvaiheita ^oli kumminkin tulossa. _ja Wanhat henkilöt katosimat uusia ^johtajia sekäuusia ^aatteita

astui sijaan. Keisari Aleksander Ilisen _oli äkillisen kuoleman seurauksena

muutaman kuukauden kuluttua kenralikuwernörin muutos Suomes-

sa. Senatin wanhat tukipylmäat oliwat toinen toisensa ^{perään eron-}

neet,

mapaaherra Nordenstam ^wii-

meisenä, ja niiden kanssa

^yhden-

armoisia ^kykyjä ei ollut kaslvanut mirkakuntien suljetussa piirissä. Au- kot täytettiin osittain

^parlamen

täris- ten taistelujen miehillä; _mutta oli-

matpa

sitten ^liberalia tahi fennoma-

neja, _toneet eiwät nämä uudet johtajat tah- omakseen ^ottaa sitä wanhaa

järjestöä,joka oliantanutniin paljon sanansijaa. Uusi kenralikumernöri,

kreilvl Heiden,

puolestaan

kallistui yhtä selmästi suomalaiseen, _{kuin krei-}

wl

Adlerberg _oli kallistunut ruotsa-

laiseen puolueesen, ja asiantila ^tuli than tvastakkaiseksi.

Ensimmäisen ^takapoukon _{sai fenati}

kokea kouluasian ^alalla,

^ja

^pettymys

oU

katkera kyllä, waikk'ei se ^ollut

mttään niihin ^komiin _iskuihin wer-

raten, joita _{Kothenin aikana oli} suomalaisuuden asia saanut _kärsiä.

Mutta

^myöskin

kysymyksessä _oikeus- tojen kielestä pääsi uusia maikutukfia

maltaan. Se asetus, _joka oli ollut toto kahdeksantoista ^wuotta mietit- Kuopiossa,

JH ^32.

lauantaina

Huhtikuun

24pmä.

I§§6.

Sanomia Salvosta ^ja Karjalasta.

Ilmoituksia

»vastaanotetaan joka tiistai-ja perjantai-iltanakello 6. Hinta ^on

12 penniä ensi simulla ja 10 penniä wiimefiwulla,pieneltäpetitti rimiltä eli sitä »vastaamalta alalta.

Ruotsinkieliset

suomennetaan eri maksutta.

—

Maihtoilmoituksta

n>alitctään kaikkiinmuihin maammesanomalehtiin

Lehteä ^jaetaan:

joka arki teskilviiltona ^ja laumantaina lello 2 päimiillä A.Harald'inkirjapainossaja I.Möm- mön kauppapuodissa.

Toimitusja ilmoitustenmastaansttopailka 93. Kuninkaan-katu^93,

nnes ^wuodelta Koto^wuodelta

yiset numerot

¦¦¦

a

. . .

¹i

iPostilltäutta

^{tilatessa tulemat} postimaksutlisäksi.

1Pääsiäispäivänä

sallrullalvllt

Tuomiokirkossa:

Kello ^'/,1Ve. p. P. ^Suomat,

aamusaarnan

Pas»

tori Granit.

Suomat, puolipaimäsaarnan

Pastori

^Mehtonen.

Kunn altish^{v o n}ees fa:

Kello,'/,10 e.p._{p. Suomat.}puolipäiwäsaarnan

Pastori Hinkula.

Kello12Palmalla

Ruotsalaisen

puolipäimäsaarnan Sama.

Kello '/,10e. P. p.^Suomat,puolipäimäsaarnan Pastori Mehtonen.

2

Päiisiiiispiiiumnii Tuomiokirkossa:

Kunnallishuoneessa^:

Kello ^'/,10 e. p. p.^Suomat,puolipäiniäsaarnan Pastori^Granit.

Kello 12 päimälläRuolfal.puoliftäiwäsaarnan

sama.

Laumantainakello ^4j.p.p..Suomat, raamatun selityksen pitäätuomiokirkossa

Pastori

Wartiai<

nen.

Kuolon sanomia.

Wittenkuin Keisarillinen ^Se-

naatti, saattaakseen ^maamme

meijerien omistajoille tilaisuu-

den ^myödä kuoritun-maidon-

juustoa, on jokaiselle suoma-

laiselle tarktampujapataljoo- nalle ^myöntänyt rahanmää-

räyksen tämän tawaran osta-

miseksi _tvuonna, kesäkuukausina ^tänä

kehoitetaan ^Herroja

meijerien omistajoita s:n Kuo- pion pataljoonan kansliaan, joko kirjallisesti eli suullisesti,

jättämään tarjouksensa juus- ton hankkimisesta suuremmis-

sa eli pienemmissä määrissä,

myötäliittämällä,jos mahdol-

lista, tawara ^näytteen.

Kuopiossa Huhtikuun

¹⁵ p:nä 1886.

Käskystä

Taloudenjohtaja,

Eumstiluutnlmtti: Kolström.

Kuopiosta.

iH&r^B

^:hr

'

nan paasnn.

Toinen tärkeä tuottaman

työn

haara ^on kotiteollisuus, Nahkoja, pellamia ja

milloja

tolee

hankkia

^ja

^niistä ruumilnmerhoa

laittaa, sillä

^lämpimiä

^»vaatteita

^tar

mitaau. Näin on aineellisen ^mau- rastumisen ensimmäinen ^ehto:

^tuot-

tama

tnö

^{ja tmmt, etupäässä}

kan«

san käsissä. Muiden säätykerrosten

työ

ei ole sitä laatua, että ne maan

marallisuutta eueutäisimät. ^Sitä

mastaan

moimat kaiki olla osallisia toisen ^{ehdon, nimittäin} säästämäi»

syyden täyttämisessä. Maltettakoon

ylellisyyttä

ruoassa, juomassa,

waat<

teissä ^ja kattissa ^elämäu lamoissa.

Koettakaamme enuen kaikkia tulla omallamme toimeen, sillä

rahat,jotka

ulkomaille menemit, eimät sieltä

^ta-

kaisin ^{tule. Mitä iloa tai hyötyi}

melllä on kaikesta tuosta korutama-

rasta, joka

ulkoa tänne tuodaan ja joka

köyhän

maamme

yhä köyhem-

mätsi ^{tekee. Muuttukoot} mielipiteet

siihen ^suuntaan, ettei ketään kuuui- oiteta,

joka ylellisesti

elää

yhdessä

tai toisessa suhteessa, maan

päin-

mastoin. Iksinkertaisuuteen

^pyrki-

käämme ja

näyttäköön

siinä kohden kansa

^hymäa

esimerkkiä ^muille sää-

tyläisille,

jotka

malitettamasti omat

itseusä huonoille ^tamoille

totuttaneet.

Kun saman kansan ^lapsista toiset

puutetta

kärsimät, _ei silloin ^toisten tarmitse ylellisyydessä elää, maan

olkoon kohtuus kaikessa.

Ettei kuitenkaan

tuottama

työ ja säästämäisyys _ole ainoat tärkeät eh-

dot köyhyyden poistamiseksi tästä

maasta,

tiedän ^Mallan hymin. En-

simmäiset ^ne ehkä ^kuitenkin

^omat.

Mutta niinkuin edellä ^jo sanoin, kysymys on niin maikea

ja laaja,

että se ^{maatii kaikkien} kansalaisten, kaikkien säälykerrosten yksimielistä ja tehokasta harrastusta. ^Ia se

maatii pikaisia toimia, sillä ^köyhyys

on ankara mihollinen ^{ja maikeamvi}

moittaa,

kuta enemmän se^on ^mal-

täwänä, ei ennättci»yt tulla julkais-

tuksi ^{ennen kuin kaikkien} miimeisenä

päimänä

muonna

1883,ja

sellaisena kuin _se se ^{miimemkin nuhdoiu tuli, oli}

uusi

^baopio

miikiugeMe ja senatin

enemmistölle.

Oli oikeastaan yksi ^periaate, josta kaikki tässä ^riippui. Suulliset

oikeudenkäynti-menot olimat wan«

hastaan

^käyneet

^suomeksi, pöytäkirjat ja

päätökset

kirjoitettiin ruotsiksi —

epämukaisuus, joka oli silminuäh-

tämä. Kun eräs etemä tuomari, laamanni Forsström

^jo

1856 omalla

uhallaan oli alkanut käyttää suo-

menkieltä

päätöksissä

ja oimallisesti

onnistunutkin siinä, sekä esimerkki

tullut seuratuksi, luotettiin alussa mapaatahtoisuuteen

ja

raha-apuihin.

Muutamilla rajoituksilla sai suo-

menkieltä käyttää; kuitenkin oli asian- osaisen ^erittäin ilmoittaminen, tah- toiko hän suomenkielisiä asiakirjoja.

Mutta rahmas ^{ei moinut niin}

^tar-

koin tietää koska ^tämä oikens oli olemassa eikä ^juuriPaljo uskaltanut

sitä ^käyttää, Marsinkin ^{kun muuta-}

mat

tnomarit olimat

hymin masta*

hakoisia ^tekemään melmollisuuttansa.

Ihn

^yleisemmin

^{rumettiin maati-}

maan muutosta tässä kohdiu. Paik-

kakunnan kieli, suomi ^{tahi ruotsi,}

pitäisi

olla pääkielenä,

mutta

ilmoi-

tuksen tehköön se, _{joka haluaa} poik- keusta. Tämä sisälsi ^{kuitenkin niin}

suuren myönnytyksen maan moni-

kertaisesti suuremmallesuomalaiselle mäestölle ^että manhoillaan-oliiat ^kai-

kin tamoin, kumminkinlilman

^päte-

miä

syitä,

tekimät mastarintaa. Kor-

keimmassa paikassa moitti kummin- kin suomenmielisten ^ehdotus

^ja

maalla on tätä nykyä paikkakunnan kieli säännön ^{mukaan oikeuston kie-}

lenä puheessa ja kirjoituksessa. Sa- malla on erittäin suuri

^hiljaisuus

ja rauha

^rumennut

mallitsemaan

tällä alalla,

jolleiota

lukuun

muu-

tamia surnllisesti kuuluisia

^juonit-

telemisia ^{Tuusulan pitäjässä,} iossa

muutamat herrasmiehet ^koettimat

tunkea suuren enemmistön kielen

siltä ^sijalla,

^joka

sillä ^jo

^2',2

muosi-

knmmentä oli ollut kunnalliskicleuä.

Sittenkuin tämä ^peru

'aate

oli ratkastui, möisi ^{luulla, että}

^kysymys

oikeudesta mirkamiehille kirjeenmaih-

dossaan ^muiden mirkamiesten tahi

mirastojeu kanssa käyttää suomen-

kieltä olisi ^ollut helppoHsuorittaa.

Kun ^kerran mirkamiehellä ^{on oikeus}

tai pakko

9

tapauksessa 10:stä ^kir-

joittaa

toimituskirjansa suomeksi,

tuntuu

merkilliseltä ^{että Kannessa}

tapauksensa sama ^oikeus häneltä ^kiel-

letään. Ajateltakoon esim. ^{niitä ly-}

hyitä saattotirjeitä, joilla alatuomari

marustaa

ne tuomiokirjat,

jotka

hän homimkeuteen lähettää,niin huomaa

helposti kumpika asiakirja on tär-

keämpi.

Kuitenkin lon tuskin mi- kään

muu

kysymys saattanut ^mielet

kiihkoon niin suuresti ^{kuin tuo nyt}

juuri _ratkaistu <kysymys'wirkamies' ten keskinäisestä kirjeenmaihdosta.

Turha lyhy»näköisyys niskoitella pikkuasioissa, sittenkuin ^pääasia

^jo

on ratkaistu, se ^se _marsiukin ^on _tässä

häiriöitä synnyttänyt. Meidän mir- tamaltaisuudellamme ^on siinä

^hymin

paljon syytä.

Kymmenkunta

_muotta

sitten sumaitsi silloinen

prokuratori

Peterson ^{kleltää Uuden} Suometta-

ren

päätoimittajalta oikeuden lukea itsensä maau marsiuaisem suoma

laiseen mäcstöon", ainoastaan siitä

syystä että hän tiettämästi osasi

ruotsia, —

päätös,joka

oli ^pahempi kuin mirhe, oli tyhmyys. Vsiime

aikuiua on tapahtunut että yksityiset wlrtamiehel

omat

saaneet ^maroitut-

P

^ll

h ^e

(latloa31 ^n:roon.)

Kansojen samoin kuin yksityisten- kin talouden hoidossa ^on kaksi eh-

toa,

jotka molemmat

^omat yhtä

tär- keät marallisuuden kartuttamiseksi.

Nämät ehdot

^omat:

toimeliaisuus jasäästämäisyys. Toimeli- aisuutta maaditaan marojen hankki- miseksi tämäisyyttä ^{ja kokoon}

taas

saamiseksi. nilden säilyttämi- ^Sääs-

seksi ^ja koossa

pysyttämiseksi.

Toi- meliaisuus ja säästälväisyys tay«

dentämät toisiaan. Ilman toime' liaisuutta ^ei

^maroja

saataisi ^eikä

säästämäisuyttä sill^iu tarmittaisi, kun ei olisi mitään säästettämää.

Ilman säästämäisyyttä taas ei toi-

meliaisuudella ^{ole mitään} armoa;

sillä rehtäistiiköön ^{kuiuka paljon}

hymänsä, ellei

maroja

huolella hoi-

deta, _ellei niitä

^pidetä

^koossa, ei

marallisuus ^enene eikä tukemaa poh-

jaa

tulemaisuudelle rakenneta.

Mikä

nyt

on se ^toimi, se

^tuot-

tama työ,

jonka kantta Suomessa

»varallisuutta ^kootaan? Ehdotto-

masti

juuri

maanmiljelys. Il«

man taloustieteen totuuksiakin

^jo

luontaiset olosuhteet sen meidän

pääelinkeinoksemme

määrää. Maas-

ta on

meidän elatus hankittama.

Toinen siihen ^{yhtymä toimi on kar-}

jan

hoito. Maaumiljelijä _{on Suo-} men isä, maaumilielljän emäntä on Suomeu

ja särpimen

äiti. meille He ^hankkimat kaikille. Heidän ^leimäu

kuntoisuudestaan me kaikki

^riipum-

me. Mitä enemmän he ^jaksamat

työtä

telidä, _mitä ahkerammin

^pel»

toa,

niittyä _raimataau

ja karjaa

hoidetaan, sitä enemmän on Suo-

messa ruokaa. Mutta luonto on täällä ^karkea, ilmanala _{kylmä, maa} niukka antimilleen. Paljon

täytyy

siihen moimia panna, ennenkuin sen

tuottamaksi saa. ^{Suomi on}

^työn

maa ja ahkeruuden ^maa.

Ruumiillista

työtä

tekemän kansan

paljous olisi meille siunaukseksi, jos

Kaupungin

Maltuussunnan

ko

kouksessa

^miime teskimiitkona tarkastettiin

ehdoilusta uudeksi ohicsaälmölsi rahatoimi^

kamarille; päätettiin, että

tcurastushuone

rakennetaan Haapaniemenaholle;päätettiin tilikirjoista pyyhkiä joukko

malsamatla

^jää- neitä

lunnallismeroia.

Kansantajuisen luennon kasvatus»

opinallalta pitää

toisena

pääsiäiSpäimanä lello 7 illalla

kunnattishlloncessa

^loulun

johtoja neiti E. luqiuan. Tämä luento,

jola jo oli miime

smmuntailsi

ilmoitettu jäi

silloin

^pitämättä

siilä

^syystä, että kun- nallisl)Uol<ecssa oli

railliusseuron

^kokous.

Kansakoulu

nopettujie», palkan lisäys. Ne määrärahat, jotka

suoSlun-

tamaroista matsetaan ^maallaolemain kan salol,lllN'opettajien palklaaimselsi,

lisätään

tämän »vuoden alusta lukien 200markalla, niin että ne mastedes tekemät 800 marl- laa miesopettajalle ja600 markkaa nais- opettaialle. Kaujatoulunopeltajille _tulemat

määräailaiset

pallankoroitukset luin ^myös km eläke laslctaan niiuilään mainitusta ajastalaman näin lisätt)» palklaulscn mu- taan. Ann. ^julistus tästä lienee^piatloin

ilmeStymä. (U. S.)

Palkan ^koeoitnsta

on myönnetty opettajalle

täkäläisessä

kuuromykkäin kou-

lussa

^{netti Aina}

Hellströmille

^{200 mark-}

kaa »vuodessa, muodcn1882 Syyskuusta alkaen.

Kuollut. Viime torStai-iltana kello4 kuoli täällä ^pitkäiNslätautia

sairaStettuaan

kauppias Salari Engström 54 »vuoden

iläiseuä.

Vainaja oli paikkakunnallamme

armossa

^pidetty.

Hän

^{oli yksi}

suomalaisen

seuran ensimmäisiä

kannattajia täällä. Nau-

ha hänen tomullensa

^!

—

Karttulan

Lounaisnurkalta

kir- joitetaan Simolle muun

muassa:

rahaa

^{ei ole;}

— —

_mutta

eiköhän

^tuoai-

nainen ^{puute lopu}

seudultamme

tästä lä- hin,

sillä

^{täällä on} tullut läytäulöön

uusi

raha-paja: owat näetmanhat ^ämmätkäy- neet T.

Huuskosen

lau^papuodisiakaupit-

semassa usioita

^kertoja

tinasia

^{25 pcmiin} loppaleita. mutta eimät ole

saaneet

^luin

yhden kappaleen taupalsi.

«»stannussien suorittamiseksi

^niis-

tä

kahdesta

asemelmollispataljonaSta, jotka tulematottamaa»

osaa>lciritokoulsceu Kras-

noje Selosjaon,_{kuten N.}

Pr.

tietää, myön«

nctly armiolta

260.000

^{m. läläja}

seuraa,

maa muotta »varten.

Uudet lvildeumarkan

paperirahat.

Keis. senati

^{on, kuten F,nl. tietää,}

mah-

»vistauut

uusien

miidenmarlanpaperirahojen muodon.

Pää

märiltää» tulemat ne

sinisilsi.

Ruotsinkielinen

^telSti tulee ^masemmaUe,

snumenlielinen

oikealle puolelle jamenH.

jänkieliuen raamiin

clusimulle. Takasimulla

on Suomen maaluna tuusenoljaseppeleen leskellä.

Tulot kanamista

w.

RBB5.

Kan- netut

lanamamaksut

^y. m. maltion lus.

tannulset

ralennetuista kanamisla ja

su»

luista Suomessa, _{jotka owat}

asetetut

tie- ja

mesilultulaitosten

ylihallitukjen hoitoon, omat

nousseet

551,520 m. 88 ^p:ii,,. Eri tuiomääristä mainittakoon

seuraamat:

Saimaan kanamaSta (alvoinna toukok.

13 ^p:stä m^rrask. 10 ^p:ään> tulikanama-

maksula:

toukoluulla 18,216:

62.

lesäluulla 108,955: 54,

hcinäk. 106.461.

^53, elok.

82.027:

^{50, syysk.}

54.110:

^91, lokat.

39,416:74

setä

^marraSk. 434: 88. Nel.

iässä tullikamarissa ^kannettiin sitä

^paitsi

43,512:97;yhteensä

453.136:

69.

Taipaleenlanamalla tulleet

maksut

^(tou- kok. 23— marrask. 16 p.) telimät kaikki- aan 31,690: 48,

siitä kesäkuulla

^8,690:77

heinäl. 7.126: 24.

^elot.

5.925:

08.

syysk.'

4.807:^32, lokak. 3.175: 60 ^j.n. e.

Nesijärmen kanamalla oli tnloja19,978- 12,

Joensuun

^lanalvalla 15,862: 46,Mu«

rolcen kanamalla 4,074: 36,

Nuokomirran

lanamalla

3.432:

61,

Vallinkosken

kana- malla

3.347:

^28,

Kalkkisten

kanamalla

2.381:

^57,

Häihän

kanamalla 2.013:^98, Ncrkon kanamalla 1,970.- 81,

Atikioulaliden

kanamalla 1,970:

04.

^{Ämmän ja}Koimu- tuslcn

suluissa

^{1,324: 84,Lcmpoislen} ka- namalla 738:

92. Konnutsen

^lanamalla

671: 67,

sekä

Utran kanamalla 1l6: 17p.

(U.S.)

Hemosenkengittäjäkoulu Helsin-

gissä.

Seuraamaan

oppikurssiin, jota alkaa

ensitulemau heiliäkuun

^{I:se,,ä päimä-}

uä, moimat ne sepät, ^jolla

haluamat

^päästä kouluun mapaaoppilaina,

lälicltää hatemuk- leilsa setä

papinlirjanja

todistuksen

^tai-

dostaan sepänammatissa koulun johtajalle G. Lul>dgren'ille ennen toukokuun ^loppua.

Kurssi

^{kestää 3kuukautta,}

asunto

^{ja ruoka}

saadaan ilmaiseksi.

Kreikan

«Stoon ^aikoo,kuten Wbl.

tietää, läksi

asewelwollista

^Vaajanpatal- jonassa lääutyil. Kun ^pataljonan

saar*

»aaia

^{tiedusteli syytä}

tähän omituiseen

^ai-

lccsen,

mastasim^t he

^ella maSluotamaton

..sisällinen

talpuinus"

heila siihen

^laskee.

Toinen

licislä

^{o» loloisil,}

Laihialla

^jatoi.

nen NähäSlätyröslä.

sen ^tai sakon-uhkauksen ^{kun omat}

rohjenneet korkeammalle mirastolle kirjoituksissaan käyttää suomalaista äidinkieltään, _jota he

^omat

^oikenden-

hakljoina laillisesti oikeutetut

käyt»

lämään. Siinä fin tehdään

^erotus,

jota tuskin moi ^puolnstaa

^puolu»

eettomau annostelijan

edessä. ^Kaik- kien pahinta oli kumminkin kun wii-

meisellä hetkellä

^pälkähti

^erälden

päähän

hakea

turmaa 1734

muodeu laista, joka melkein

^pikemmin

oli suomalaisuuden

^ystämien

^puolella.

Riidau-alaiseksi ^{joutui O. K.}

²⁴

lnw.

3 §:

älköön mieraila kieliä tuomioissa

^käytet-

täkö. Tätä lakia säätäessä

^aja-

teltiin maan Ruotsin ^kieltä; siis

^on

Suomen kielen

käyttäminen

laitonta, mälttimät Wiikina.it

^ja

_useat ^Dig- bladilaiset.

_jota

_°7 Snomen wäestö>tä Toisin ^sanoin: se puhuu, ^kieli,

olisi ^katsottama »vieraaksi ^Silomessa;

kaiken sen laillisuus, mitä oli tapah- tunut neljönues-muosisad.N! aikana,

olisi kysymykseen

pantama!

Ei tar<

minne sanoja tuhlata tähän

^epämäi-

tökseen,

joilla

esiintuominen

^on

_tahra

prokuratori

Montgomeryn

muuten

kauuiilla uralla.

Selitetään sitten ^kuinka luonno-

ton

semmoinen laintulkitsemus

^on,

kerrotaan asian maiheet ^{miime mal-}

tiopäimillä, ja

huomautetaan, että

nyt

olisi sominnon ^{aika käsissä,}

^mutta

että yltiölliset eimät näy oleman

siihen taipumaisii. Lopuksi saa Uusi

Suometar nuhteita ^{siitä, että} se

^on

maatinut miralllsen kielen järjestä- mistä paikkakunnan kielen mukaan.

maan ymmärtäisimme sen ^woimia

hymäksemme käyttää. Mutta suu-

ret

maanosat makaamat kuolleina, miljelemättöminä,etentm juuri Sa-

mossa

^ja

Karjalassa. Minkätähden

on

kansa ^tuomittu

työttömyydenja

nälkään, kun sen ^{moimat maan rai-}

maamiseen

käytettyinä

tuottnisimat moninkertaisen

^hyödyn

^nykyiselle

^ja

tulemille sukupolmllle ? Kansamme

on mähälukuinen

ja

pieni, ei meillä ole maraa näin moimiamme tuh-

lata.

Wl»nha ^ihmi»«en. Eräässä

^hospita-

lissa Pietarissa

kuoli neiti Rudolfia Sos«

nitskl,

saman nimisen kuuluisan mcnäläisen

näyttelijän

sisar. ..NomoSli"

kertoo etla maiuajaoli 122 muoden manha^jaoli ollut hospitalissa »vuodesta 1818

saalka.

Kokeita

telefoni

yhdistykseen

Pietarin

^ja

^Mosko»van

^»välllä

on ^tehty

sitiilluscn

telefoniyhdii<tylsen kes- kusasemalle, mutta

huonolla

menestyksellä.

Äänet kuuluimat perä'ti,hiliaan ja

sa»at

epäselminä. Mutta ne kuuluimat kuiten- kin, ja

mahdollista ^siis

^{on että muuta-}

milla korjauksilla

saadaan tclefomlaitos

lvielä

siihen

^{tuntoon,eltä}

sillä

^{käy puhe-} leminen pitemlnillätin matkoilla kuin

Pie-

tarin ^jaMoskoman mälillä.

Tul«wnori

^{on alkanut}

suitsea Adshi<

Kabulin luona Transtaspiassa.

Päimällä

nousee

kidasta samupilmiä ja yöllä^näkyy lieklejätin.

HMaanautaina _?V

kello 11 e.

^ensi

p. p.

^Kesäkuun

täällä Maistraatin^21päimänä co.s,ä tapahtumallajulkisella (jiuitofaupalla, tulee KauppiasE. T.

Mnlilaisen

^tonlnrs,

Itpejän lasiallMpuiigissaoinlSlamakartano ja kolo ^tomllu r.:o 49

setä

^{lolmc tarcara-}

malasiiniä

^enimmän

matfaroallc

myytäwälsi;

jota

asianomaisten

tiinmtysteuonustajain ja

halullisten huutalicn tledolsi

ilmoitetaan.

Kuopion

Raatihuoneessa Huhtikuun

¹²

p:nä 1886.

Maistraatin ^puolesta:

F. ^{D. Möller.}

Ulkomaalta.

Myydään

lllenneluilla hinnoilla

8C2

¹

^{* erittäin hymiiii} *^3I

Konjakkia

ja kaikenlaista ^kanp-

patalv avdtx

Vihosen ^& Mkasen

Konkurssipesistä.

Torstaina

^H faDiniiiciitcn

^{liijiislä myödään}

^hornissa

¹⁰

^Heiuämeden Diinuii Toulo-

^pi- tuilta luapaeljtoifeUa iultl>cl,la

huul^luu^

palla hclvuisia, lypjy lehmiä,_nuorta fav<

jaa, lampaita,siloja (ulkomaan rotua) ^ja lanoja

sekä

^{työ- ja ajotärriä, »vaunut,}

maanmiljelys jameijeri työkaluja,

huone-

kaluin y.m ^y m. Walter

Granfelt.

Tiistaina Maanantaina

Kesliwiillona

Samalla kun ^yleisön

tiedoksi

*»

«^>

annetaan, että

läänin Herra

Muiucriiöörtii

tuulnlns

^{tämän nuutkti}

heulltlriullulieu lolMlluslllaStll

^ja

m

lllslll ^läänteHä, on täällä tcllo 11

—

₁₂

ftäimallä

^yleisön nähläiuänä,ilmoitetaan tämän ^ohessa,

että heutllirioitus

^Kno-

pionlaupllugisla toimitetaanluuualliS«

huoneella:

Perjantaina

Kesäluun

^{4 p.nä lello9 e.p.p.}

N:o 10-35.

¦4 p:na fcUo 5 j- p. p.

¦tomt. N:o^36—51.

¦7 p:nd lello 9 e. p-p.

¦totut.N:o 52 61.

17 p:nä fcUo5 i.^{p. p.}

¦toim. <»:o 62-80.

¦h _p:nä fcllo 9 e.p.p.

¦tomt.N:o^»1

-

_94.

Ih p:ud 110 sj.p.p.

¦tomt. N:° 95—112.

¦9_¦p:nä lello 9e.p P.

tomt. Di:^o113 120.

Il*

p:nälello5 j.p. p.

¦_tomt. No 121

—

_«an»

I

lian kaupunginloppuun.

¦LO p:näkello 9 e. p. p.

¦_uiibeiikaupungintomtut M3l:o 1—226 ia tl.5 j.

¦p. p. tomt.N:o 227—

¦loppuunastisetä^arent»

¦titiluf^|'et.

HRnoptot^iiaaH^ucmceöja _Huhtikuun

19

Mä

^1886.

Maistraatin puolesta:

F. ^{D. Möller.}

Wyotawana:

SC^T ^Hienoja "ALll Luujauhoja,

ajan mukaisesti malmistettuja huoke-

aan hintaan. John Carlson.

Hatlllnapalmcliian toimi

tässä

^taupun»

<?^

gissa

iulistctaan hactlamatsi

^tyunue' neu ^päimän

kuluessa

tästä päimäötä. Wir»

laa

seuraa

palllana 10 prosenttia

satama-

palmclljan ylöstannosta, waan ei tuiten- kaan alle 600 martlaa

muodessa. Halul^

lisel

^antakoot

o:natätlsesti

tirjoittamansa

halcmnlset

^ynnä

mainelodistulsen

^{ia ta-} laut>en

tuhannen

markan ylöslantosuinmasta

Nohatoimltamariin.

KuopioSja 17 p.

Huh'

liluula 1886.

Rahatoimikamarin

^puolesta:

K. M. Stenius.

Maistraatin ^puolesta:

F. ^D. Möller.

Maanantaina ensi Kesäkuun ²¹

piiiwiinii lello 11 piimällä täällä

MalSlraalin

edessä

toimiteilamalla inltl

sella

huutokanpalla tulee

Tehtailla Pet-

ter Hymiiriscn loulllrssipesän tässä

kaupungissa omistama kartano ^ja plloli _tomltUll N:0 67

enimmän mat.

samalle

myylämälsi, jota

asianomaisillr

^liin- nitylsen omistajille ja

halullisille

^huutajille

licdotsi

^{tätenannetaan.} Kuopion Naatin

huoneessa Huhliluun

^{p:n« 1886.}

8^- ^{Myötävänä:}

LD. ^Slrunck

⁷

ⁱⁿ leskellä:

jyjsustia

villakankaita,

WIM

^ouvasväenDoffelipaletoita,

J^k^Q

äivänvarjostimia,

*w»Tlöyhtöjä,

K MAobäi-iiaulcH.

&& piikkisiä

aluspaitoja

öiT^Tahka _M

_kaita,^hansik-

TJ»ultasia

taulunraami listoja

Md

?. ^m.7. m.

J. D. Strunck'in leskellä.

*lhtio"h ^o K o ^v s.

"VVäinölännienien Huvila-Osake-Yh- tiön osakkeet kutsutaan täten ylimää- räiseen yhtiö-kokoukseen mainittuun Huvilaanmaanantaina ensitulevan tou- kokuun 3 päivänä kello 6 j. p.p. kes- kustelemaan japäättämään seuraavista asioista:

l.ksi. Erään velan suorittamisesta.

2:ksi. Huvilan vuokraamisesta.

Kuopio, 22päivänähuhtikuuta 1886.

Johtokunta.

Mtzötäwm«t

Steariini

, Palmu»

ja Talilyntleliä

I. ^Mömmöllä Paittelin'in

^{hymäksi tunnettnalakkaa}

I. Mömmöllä.

avoinna

joka

arki tiistaina

ja

lau- vantaina kelle

^6—76

—

_{7 j. p. p.}

C???? ^j?? «

"

"

Nyt tulleita:

Oulun pohjanahkoia

y.m.

I. ^Mömmöllä.

Maistraatin

^puolesta:

F. ^{D. Möller}

Maanantaina ensi Kesäkuun ^?8

päiulänä lello 12 päimällii täällä

Maistraatin

edessä

tolmilettamalla ^julli»

iella

huutolauvalla

^tulee

Eläinlllätäll Petter Nenosen tässä laupnngisjn omistama kartano ja kahdeksasosa ^('/»)

tomttua N:o 86

^enimmän

maksamalle

myytämälsi. Suomen Uhoyspanktin

sanot»

luun tiinteimistöön mahMlSletun lainan malsolsi; ^jota

asianomaisille

kiinnityksen o- mistajille ja

halullisille

^huutajille

tiedoksi

täten ^annetaan. Kuomon

Raatihuoneessa Huhtituuu

^{19 p:nä1886.}

Sotako tulossa?

^{1.6 IsmpBlehti,} jota pidetään Ranskan ulkomaan ministe»

rinäänenkannattaiana,kertoo

numerossaan

huhtikuun

^{2 päilvänäm. m.}

seuraamaa:

Eilen

tämi kaikenlaisia lemoltomia

hu-

huja.

Kerroltlin

^Englannin

hallllulsen saa-

nceu

Itämailta

niin ylsmalaisia ^sanomia, etla

ucuwoia

^{on pidelty}

samana

^illapäi»

mana kahteen

^kertaan.

Softan

kaupungissa

maltiolllseu

^tilan

sanotaan

^{oleman hymin}

armelutlamau. Sen

ohessa olisi

^Bulgari-

assa

tullut ilmi ilmeinen mihollijunsBul:

garian

Alelsanteri ruhtinaan

^{ja Ncnäjän}

mällllä.

Wenäiän konsulin Ruotchutissa

kerrotaan

lausuneen

^että

hän

^on

saannt

lästyn kieltäytyä rupeamasta

mihinkään asioihin

bulgarialaisten mirtamicsten lans.-

sa

^jamierailemaSta

heidän

lnonacm. Wc»

liäläismicliien

^{puolueen johtajaZankom,} jolle on

tiedoksi

^{annettu, ettäBulgarian}

hallitus

ailoo oltaa

hänen

^{mangitsi,onpyy.}

täuyt ^ja

saanut

^Neuäjän

konsulilta Soft»

aösa suoielusla.

Nielä ^näyltää

siltä

^{luin Neuäjä»'}

sano-

Mlilesdisiä

olisi

aitomus

saada

kutistumaan tuo

NcnäiM

^mastaankapinoima Bulgarian

ruhtinas

eimaltä he mälitä

leinoien suhteen

milläpääötä

sen lartoilulsensa

^perille.

Kansalail>ell" nimellisessä tehdessään

Mcslchcrstyn^ruhtiuas, jota tuo» luostnan ilmoittaa lyhyitä

tatsaulsia malliollisceu asemaan,

joita ylcisii ontottunut pitämään

marsm uelollisiull lumaulsina

mielialoista

»a

tcotustelllista Pietarin mirallisissa

^pii'

reissä, on wi>mc aitoina myötään miitau' nut

siihcll

nilll)dl)lliiliulcell, eltä

We»äiän solamäti

ou ^ottamatukalicöBulgariau

hal-

tuunsa."

Virallisia ilmoituksia.

<.

<lwonaifia

wirloja: henlitirjoittajan wirta Ilomantsinlihl. hllltt- 56 p. lul. 5 p.^{jäll. tätä}

roarofeinon

loaariin*

sW-^ ottamiselsi ilmoitetaan ^täten yleisölle, että kaupungin manhan

hautausmaan ^{ja Kuopion}

^pataljoo-

na rakeunusten mäliscn kallion po»

rauslatinqit

^(autetaan

artlpäimmä kello

2—

i

pfiiroällä.

Kuopion Raatihuoneessa, Huhti-

kuun ^{19 p:nä 1886.}

Maistraatin ^puolesta:

F. ^{O. Möller.}

JC3T pidetään "g3f

Perjantaina Huhtikuun 30

p:n&

Lyseon juhlasalissa

R^ _{% «fct Jw* vfik i)Qk-V- 3tf»}

Ä Jt*

ensi kesän ajalla.

kansan satujen, sananlaskujen, runo- jen ja arvoitusten keräystä varten

Kuopion

^kaupungin

talsecrausluettelomuo-

©

^{delle 1885 011} ncliänto>Sla muorolau- dci> ^{fuiuc^ja} arftpäiroinä feliö11—1 ^päi- vällä 9iaatit)uonce«fa öieijöiinätitämänä;

ja oivat ,l!uiSlulul,et

talsccraulscSta

^jätet-

tämätmaietraatttin ^yhden miilon

tulucssa siitä

tutu mainitut neljätoista iDUurofautta omat tutuneet, nlciiöllcli>,dotsi _annetaan.

luopion

Raatihuoneessa Huhtiluun

¹⁵

p!Nä 18i>6.

Maistraatin puolesta:

F D. Möller.

huhlil liiäninhallitulselta ^Kuopiossa.

Asukas ^{otflrirt: puolen}Nlalallion frtil.^n;ro 114 ^{Liperin lyl.}ia^pit.haett. ⁶luul. tul. 5 p- jäi! täStä huhtil. lääninhallitulsflta ^Kuopiossa»

—

_muutamiinlrtil. Kiteenpithaett.^{6tuul. tul'} 7 ^ja 8 p. M. ^tätä

huhtil. lääninhallitulselt"

Kuopiossa.

LamhuudatnSta^{moititaan:'/,»}

osan

Sawo' lan pr.til. n:ro 5Kuopion pit.Kottasalmen^tyl, y.ja w. lul.^paillal.lihl ^oil.

Osuus

jaetaan: märjäriH Ruotsalaisen^konl

1 p:stä ensi ^toukol lauppafirma Samolainenza

Kumpp:in konttorissa^Kuopiossa.

We'soillln kosous: lirjanpainajaA.^Harald, mainaj tont ^lip. ensi toutol. lello^b i-p. P.

le«lirouwa A.Haraldin

asunnossa

^Kuopiossa;

—

aptet.

Fredrik

^{EdwardBergrothin} tonl. 13 p.ensi toulol. lello 6 ^j.p. P. BirgerHallmanin^kauppa»

lonttorissa ^Kuopiossa;

—

maanmiljelijll Auton

Lindforsin ^{lonl. 1? p.} ensi toutol. tello12 p.

tonl.'pesäntil.Lapinlahden pit.Alapitlän lyl.

Huutosanppoja: '/,Prtilan^n:ro7Ilomantsin pit.Hattumaaran^{lyl- 8 p.}ensi lesäl.^{trllo 12 p}

pailalla;

—

prtilojen n:rot 1 ja2 Lapinlahden pit. ja Alapitlänlyl. 1? p.ensi toulol. lello12 p.paikalla.

c*£ ^{Ohjelma^}

Soitantoa, Puhe, Laulua, Esitelmä, Laulua^y.m

Yleinentanssi.

JK

Pääsylippuja

myydään

rehtorin kansliassa

samana päivänä

kello '/ali — _Val2

_e.

_p.

_p.ja

_sisäänmen-

täessä ovella.

Sisäänpääsymaksut; Herroilta

¹

mrk.

50 p.

Naisilta

¹

mrk.

ja

koulunuorisolta 75

^p.

Toimikunta.

.

itkun kello7 J.^{p. p.}

Jlmilululslm.

OTtgöluuiäiui-

tuopion Paloasclusscn

^{25 §:Sjä säädelty}

lM)

palojtjtjuttoimitetaan

täosä

taupungis>a etiji Toutcluuu 17 ja

sitä

jeurauroiiiapöt- luina,altaenkello 9^{aamulla,losja}

suhteessa asianomaisia

talonomistajia ja

isälinöilsiiöilä

muistutetaan ^siltä,etteitartauoiöin^piirrok- set^japaloajeellin»äylctlälööl,yyi.imichille, jotta owatmapaaotlpäasleltämäl^ljuouetfin jammncihin,

Paloasctutsen

^{26 §:ssä}

sää-

detyn

uhlasaton haasiolla.

Kuopion Ralltihuoncesja

Huhtikuun

¹⁵

p:uä IBU6.

Maistraatin

^puolesta:

F ^{D. Möller.}

_{myötämänä}

Wekzelilllllllkelleza Tavion tonttorissa.

Venytin

kiel<afet«swalwkunna«, työt_omatpäättyneet.

Tulolscna

^on

läksi ehdotustai ^Neliä

jäsentä lienemät lum paatin

kannattamassa.

Petollisesta

r«,ns»,rsst««teosta _luo^

mitsi Oulun raastumaooikeus miime lau- antaiull profcSsorinlcslcn

Ida

^Nnlanderin

ylidcn muoden manttutccn ja

kansalliSluot^

tamulsen menrttäiniseen

^{lolmen muoden} ajalla. Salatun _tamaran armo luutuu

nouseman,

_armion mutaan,

kahdeksan

^tu-

hannen

^{martan pailoille. (Kaiku.)}

Lutherin

^oppiin läänty»,eet.

Sowremenn!ja

Ismästia"

^{kertoo, eitä}

pastori Brandt Kurinmaalla on

saarnoil«

laan ja puheillaan toimittanntP.,lz>narin toto

oiteauskoiscn seurakunnan

^käänty»

maan Lntl>erin

^{oppii». Muuan yhläläi»}

lien tiihtynyi, lal.jatoulunopettaja Abel,

samasta

paitlalulinasta, on

osoittanut

niin Ncnäjälä wa>>tuslc!wia mielipiteitä, että

hallilus

^onpa>nmAbelin Mirastaan.

Pastori

Brcndt on myöskin

saanut

^ran»

gaisiukjen; lian on siirrelty Smolenstin lunicruementtiin.