Puhe pidetty t.k. 11 p:nä Kunnallishuoneella · DIGI

Taloudenjohtaja,

Ewerstiluutnantti: Kolström.

Pulieseura kokoontuu V22 ^p.

^en-

tiseen paikkaan. Htztzrättäumnä:

Kesäkuun

I.stä ^päimästä yksi

asuinra»

kennus, kokonaan eli

kahdessa osassa,

jossa on 4 lämmintä

huonetta

^{ja keittiö ynnä} tanvittamat

ulkohuoneet.

A. W. Entiseltä.

Kuopion R aittiusseura

XZs:^viettää -^St

166-iitg.g.

Sunnuntaina

tämän kuun 18 p.

Kunnnllishnoneella,

Laulua, Lausuntoa y. m. ^y. m.

_myötawänä

Dekzeliplankelleza

Tapion

konttorissa.

Sisäänpääsymaksu

25

^p.hengeltä.

Alkaakello 7^j.p. p.

'flaiisapcttaian uivha

Kuopion maaseurakunnan Kasurilan

kyläu ylhäisemmässä kansakoulussa

on haettamana ^{ennen tuleman} Kesä-

kuun 24:ttä

päimää.

Palkkaedut

^omat,

paitsi maltioapua, kunnalta

⁴⁰⁰

markkaa, asuin- ^ja ulkohuoneet ^ynnä

lämmin, sekä yksi mittatynnörin ala

malmiikst ^muokattua

^peltoa.

^Mir-

kaan on astuttama SyyskuunI:nä päimänä 1886.

Johtokunta.

MytjdllllN

SE^* ^{erittäin jättöä}

alennetuilla hinnoilla

Konjakkia

Konkurssipesästä.

ja kOikemlatsta ^laups patatvataa

Vihosen ^& Heiskasen

(Jatkoamiimenumeroon.)

Puhe

Kansalaiset! Horrostilassa ^me

olimme kuin ^Snellmanin moimakas ääni meidät herätti, muistuttaen että Suomenkin asujamilla oli ^sija wal- loitettamana ihmiskunnan ^histori-

assa. Ia niinkuin aamuauringon noustua luonto unesta nnrkoaa, ja

kukoistuksen ihanuus

^on

^{suurin, nim}

ilmestyi

silloinkin kansassamme ^woi- mia joka haaralle, missä ^niitä

^tar-

mittiin. Elias Lönnrot kokoili kan-

san ^{runouden, Irjö Koskinen kir-}

joitti Suomen historian, _Uno Cyg- naeus ^perusti kansakoululaitoksen ^ja

Kaarlo Bergbom loi kansallisen ^te-

aatterin. Mutta tätä ensimmäistä heräämistä seurasi hiljaisempi aika;

näytti melkein ^kuin moimat olisiwat

mäsäytyneet. Suomalaisuuden

^aate

ei tunkenut kansan ^symimpiin rimiin ja yliopiston nuorisossa ensimmäi-

nen innostus laimeni. kewottomuu- della jo moni isänmaan ystämäkysyi:

tähänkö se ^{nyt loppuikin? Kulmaako}

kaunis taimi kasteen tai rawinnon puutteessa

ja

maipuuko Suomi jäl- leen uneen? Ehkei sentään!

^Nyt

alkaa ^taas uusia ^{toimelta jo} herätä.

Raittiusliike, naiskysymys, ja työ- mäen pyrinnöt omat moittaneet alaa meidänkin maassamme. ^{Ne omat}

ajan ^polttamia kysymyksiä kauttakoko amaran maailman. Entiset ^olomuo-

dot eimät enää kelpaa, yhteiskunnan jäsenet waatiwat tasa-armoa ^{ja wa-}

pautta. Kansan ^{symimmät rimit} heräämät itsetietoon, samoin

^myöskin

nainen; käsikädessä ne pyrkimäteteen»

päin,

ihmisoikeuksiin

päästäkseen.

Nämä omat ne uudet totuudet, jotka ajassa liikkumat ja joita manhoilla-

olijat niin suurella ^kammolla katse-

lemat. Mutta

tienmiittaajia

ne omat;

uusille, ihanimmille ^{poluille ne} ih- miskunnan kehitystä

ohjaamat.

Py- sähdymmekötienhaaraan, mai uskal- lammeko

^eteenpäin

mennä? Näyttä- köön Suomen kansa, että esi-isäin henki siinä mieläkin elää, että sillä

on moimaa, jota se ^käyttää tahtoo

edistymisen ja kaikenpuolisen mau-

rastumisen ^{hymäksi. Näyttäköön}

Suomen kansa, että se ^{tahtoo kulkea}

niitä teitä, jotka Snellman, Lönnrot, Koskinen _{ynnä muut} suuret ^miehet sille raimasimat. ^{Näyttäköön}

^nykyi-

nen sukupolmi, että sekin

^Pystyy

melmollisuuksiaan täyttämään. Ei tämä aika maadi meiltä merenmuo-

datusta, mutta henkisten ^{ja ruumiil-} listen moimain

käyttämistä

se ^maa-

tii. ^Työtä se ^{maatii, ja} ahkeruutta

joka alalla, joka haaralla. Aineellinen maurastuminen kysyy paljon woi- mia, simeellinen

^ja

henkinen ^edisty-

minen samoin. Ia ^{nyt, nyt juuri}

Kirjansitojat.

S^* f^aupatoi: ^«*äSS

DonUoori-kilM.

DirMöMhkoza.

Mokealla ^hinnassa

DyMNneu ja Sutinen.

Johtokunta

Osaten

ilmoitetaan, että

Kasurilan

^Höy-

rymenhc osake-yhtiön johtokuntaan on

talsi

^{lvuodetsi tvalittu}

Herrat

^Kauppias

Johan

Jauhiainen,August Hymärinen ja Talollinen

Johan Rissanen sekä

^warlljäse«

niksi Herrat

^{A. Kolström,}W. Soininen ja Samuel Niskanen.

Asiamieheksi

lvalittiin Kauppias M.

Samolllinen, ,)!!kirjoittaayhtiön puolesta

kaikissa asio''' '

Kuopiossa 13 päimä Maaliskuuta l^tt.

e. p. P.

Maistraatin kanslia auki ^arlipäim.Raatihno»

PMlVÄistO.

Kirkkoherrankanslia aukijoka arlipäimäkloB—ll

neessa

^{e,p. p. l:lo11—12 ftäimällä.}

Viskaalin ^konttori aukijota päimä l:lo 9—lo lauantaiklo I—21

—

2 j.p. p.

Kansankirjastoauki keskimiitlona jasunnuntaina e. P. P.

KuopionIsänmaallisen ^SenranMuseo ^{auki joka} klo 6—B ^j.pp.

Kansanlutusali ^{auki tiistaina,} leslimiikkona ^ja lauantainaklo 6—B j. pp.sekä

sunnuntai'

^ja

juhlapäiminä klo4—B4

—

_8j.PP.

Rahatoimikamari

^pidetään auki kello I—2 ^j.PP.

Rahatoimikamarinkokous torstaina tl.^{5 j.}P. P.

Suomenpantin konttoripidetään auki kello 10

—

₂

j.p. p. Diskontikomiteakokoontuu tl.11^e,p.P Yhdyspankintonttoori auki kl.^'/,11—1j.P. P- Pohjoismaiden Osakepankin konttori auki kello

>/,11-'/,1j.p._P.

Säästöpankinkonttori aukitl. 6—7 ^j.p. p.joka arki tiistaina^ja lamvautaina.

Hypoteelkipantiukonttori auki ^jokaarki tiistaina

Tohtori^E.Nylander kello. 10—12 e. p. p. 5—6 ja lamvantainakl.'/,10— '/,11e. p. p.

kääninrahasto ^{auki 11. 11—1 j.}P. P.

Sähtölennätinkonttori auki11. 8 e. PP.

—

9j.pp.

Tenveyslautakunnan puheenjohtajaalamataank:lo 11

—

_{12päimällä}raatihuoneella.

Sairaita »vastaan ottamat:

j.P- p-

Tohtori^{G. Amellan}tl. 9—ll e. pp.^{4—5 j.pp.}

Tohtori ^K.P ^Malmgren11. 9—ll e.pp.5—6 j.p. p-

Tohtori ^A.Härd tl 10—12 e.pp.^jakamaanan»

taina kestimiiklona^jalaumantaina.

Tohtori

Fabritius

^{11. 11—1 e. p.p. ja4—5}

j. p.p.(kasarmilla).

Kuopion postikonttori pidetään auki:

Sunnuntai» ja juhlapänvinä kello B—ll8

—

_{11 c. ftp.}

Maanantaina ^{kl. 9—2 j.pp. 4—5 j.pp.}

Tiistaina tl. 9—12 e. pp. s—B ^j.pp.

Keökimiitlonatl.^{9—2 j.}pp. 4—5 ^j.pp.

Torstaina kl .9—2 ^j. pp. 4—5 ^j.pp.

Perjantaina kl. 9—2 ^j.pp.4—5 ^j.pp.

Lauantainakl. 9—2 ^j.PP. 7—B ^{j. Pp.}

Kirjelaatikot kaupungilla tyhjennetään:

Tiistaina11. 1^{ja 6 j.}pp.

Torstainatl.5 j.PP.

Lauantaina11. 3 ^j. pp.

Laatikko postikonttorin seinällä tyhjennetään

»vähää ennen^{jotaisenpostin}lähtöä.

Postien

^tulot:

Sunnuntainatl.4e.pp.KamuinkauttaJoensuusta

Tohmlljärlveltä,Nurmelscsta,y. »n. Karjalasta.

Tiistaina kl. 1 e. ^Pp.Maaningan kauttalisa!»

melta,Kajaanista,Oulusta y. m.

Tiistaina11. 11'/, !-pp- Joroistenkautta rau«

tatieltä,Pietarista,Viipurista,Helsiugistäy.m.

Torstaina kl. ^6j.pp.Iymästylän kautta rauta- tieltä, Pietarista.Viipurista,Helsingistäy.m.

Perjantaina11. 9 e.pp.Nilsiän^kauttalisalmelta, Kajaanista, Oulusta,y. m.

Lauantainamedeltä, Pyhäjärmeltii, Haapamedeltä^{kl. 9 e.}PP.Karttulan kauttay. m.

Piela»

Lauantaina^kl.s'/,j.pp. Joroisten^kauttarauta

tieltä,Pietarista,Viipurista,Helsiugistäy. m.

Postien lähtö:

Tiistaina^{11. 3 j.}pp.Joroisten lautta rautatielle.

Pietariin,^Viipuriin,Helsinkiin, y. m.

Keskimiillona kl. 4 e. pp. Maaningan lauttali-»

salmelle,Kajaaniin,Ouluun, y. m.

Keskimiitkona ^{tl. 4 e.}pp.Karttulan lauttaPiela-

medelle,Pyhäjärmelle,Haapa»vedelle, y. m.

Torstaina ^{11. 10 j.PP>} Joroistenkautta rauta' tielle,Pietariin,^Viipuriin,Helsinkiin,_{y. m.}

Torstaina ^{tl. 10 j.}PP.Kaaniin kauttaloensun- hun. Nurmekseen, Tohmajärwelle, y. m.Kar-

jalaan,

kaucmtaina^{kl. 5 j.}pp.Iywastylänkauttatrauta

tielle,Hämeenlinnaa», Helsinkiin,^{y. m.}

Lauantaina kl. 6 ^j.PP. Nilsiän^kauttalisalmelle

Kajaaniin.OuluunU.m.

Kuopiossa,

3».

Lauantaina

1886,

17 p:nä.

Huhtikuun

Tilaushinta:

Sanomia Sakosta ^ja Karjalasta.

Ilmoituksia

»vastaanotetaan joka tiistai» ja perjantai-iltanakello 6. Hinta^on

12' penniä ensi siivulla ^{ja 10penniä}miime^{siivulla,pieneltä}petitti ruviltä eli sitä »vastaamalta alalta.

Ruotsinkieliset

suomennetaan eri maksutta.

—

Maihtoilmoituksta

»valitetaan kaikkiinmuihin maammelanom«lchtiin

Lehteä

^jaetaan:

joka arki lcskimiikkoua ^ja lamvantaina kello2 päimällä A.Harald'inkirjapainossajaI.^Möm-

mönkauppapuudiösa.

Toimitus^jallinuituötenlvastaauettopaikka 93.Kmnnlnan-katu 93

Kuopiosta.

Koko »vuodelta Puolelta ^»vuodelta Neljännes »vuodelta

JjfjtttJucMutmevo^^

^"

«ostin lautta tilatessa^tuleiuatpostimaksutlisäksi.

Palmu suununtllinll saaruaaMat

Tuomiokirkossa:

Kello ^'/,10e. P. P.^Suomal.puolipäimiisaarnan Pastori Granit.

KunnallishuoneeSsa:

Kello^'/,10 e. ft. p. ^Suomat,puolipäimäsaarnan Pastori Hintula.

Kello12 päimälläRuotsalaisenpuolipäimäsaarnan

Tuomiorowasti ^Calamnius.

Laumantaina kello 4 ^j.p. p.Suomat, raamatun selityksen

Pitää

tuomiokirkossa Pastori^Varti- ainen.

Ruotslll.

ahtisaarnoja piinatoiilolla illaruaaw»t:

Maanantaina kello5 ^j.p. p.Pastori ^Granit.

Tiistaina^{k:lo 5} j. P. p. TuomioromastiCalam- nius.

Keskiwiikkona klo5 ^j.P. p.

Pastori

^Mehtonen-

Torstaina k:lo5 ^j.p. p.Pastori^Granit.

IliuttitullBl».

P. Eta.

'U.

Ensi sunnuntaina k:lo 7 aamulla kalustohuoneelle. — _{Joka mies,}

asentoon

kahdelle riville

^!!

Sän-

tilleen.

hulinan

^{päällikkö.}

sittenkuin Keisarillinen ^Se-

naatti, saattaakseen ^maamme

meijerien omistajoille tilaisuu-

den mhödä luoritun-maidon- juustoa, on ^jokaiselle suoma-

laiselle tarkknmpujapataljoo- nalle ^myöntänyt rahanmää-

räyksen tämän ^tawaran osta-

miseksi kesäkuukausina ^tänä

lvuonna, kehoitetaan ^Herroja

meijerien omistajoita s:n Kuo-

pion pataljoonan kansliaan, joko kirjallisesti eli suullisesti,

jättämään tarjouksensa juus- ton hankkimisesta suuremmis-

sa ^eli pienemmissä määrissä, myötäliittämäUa, jos mahdol-

lista, tawara ^näytteen.

Kuopiossa

Huhtikuun

^{15 p:uä 1886.}

Käskystä

I

M.

^S.)

Raittiusyhdistys Hoppet"

Turussa

on

edusmieheksecn

Kuopion raittiuslolout-

seen

»valinnut lyseolaisen

Nideniulsen.

Ahden

armolvuoden myöntyi kau- pungin

seurakunta lirlkolokoukseSsa

^miime

leslinniklona antamaan lukkari

P.

^Kemi-

läis^niainajan leskelle ja

kahdelle

^ala-ikäi-

selle

^lapselle.

Muutamista

erityisistä tilusten

lohkomisen

^{ja maan}

eroittamisen

lajeista

säätää

^armollinen

asetus

^maa-

liskuun 1p.ltä,lisäylselsi 19 p:nä

helmi«

kuuta 1883 ^annettuun

asetukseen

^tilusten

lohkomisesta

^{ja maan}

eroiltamisesta

^rels-

si.

ja perintöiiloilla

sekä

^jotakin

femmoi

sen

^tilan

osaa

koskemasta muolrasopimul- sesta,

suraamaa:

1§. Se, joka

asianmukaisesti

^on

si»

joitettu

»suklaaksi

isojaon lautta eroile»

tulle kruununtilalle

tahi laillisesti

^pyyki-

ph tl)tm

alla Nmoytellä

el

enää ffto, _olemme ehkä

^jo

mahan ^myö-

hästyneet.

Jäljellä olemme muista kansoista, täytyy rientää, että saam-

me heidät ^{kiinni. Köyhempi on} meidän ^maamme kuin

^muut

Euroo- pan

maat.

Kysymys on: kuinka pääsemme aineellisessa suhteessahei-

dän rinnalleen? Kuinka

on

talou- dellinen tila Suomessa järjestettä- wä, että se tulee termeelle ja tuke- malle pohjalle, että kaikki kansalaiset saamat tilaisuutta

^työhön

^{ja työn}

lautta tarpeellisen elatuksen hankki- miseen. Ia taloudellista tilaa

^jär-

jestäessä

et

ole silmällä

^pidettämä

ainoastaan nykyisen ^sutupolmen edut, maan myöskin

^niiden,

jotka meidän jälkeemme tulemat. Tähän ^kaikkeen

tt)aabitaan?niiret)ttä;*ia

tointa, maa- ditaan myös amaria näköaloja

asioita ^oikein käsittämään.

Mutta maikka aineellinen ^perus- tus on kansallisen

edistymisen

ensim- mäinen ^{ehto, ei} siitä ^{kuitenkaan kaikki}

riipu. Samalla kuin aineelliseen manrastumiseen pyrimme, täytyy meidän ^muistaa, ettei ihminen ^elä

leimasta ainoastaan, maan on hä- nellä ^myöskin sielu, jonka kehitty- minen kuitenkin ^on[» tärkein. ^Sen mukaan kuin järkemme malistuu, ja me opimme elämän kaikkia kohtia

oikein käsittämään, sekä samalla ih-

miskunnan tarkoituksen ^selmille saa»

maan, sen ^{mukaan me Anojan} tahtoa

kykenemme seuraamaan. Kaikkinainen henkinentyöon sielun ^{ruokaa. Samon}

tuin ruumiin ^jäsenet kuihtumat ^ellei

niitä ^käytetä, samoin ^on henkisienkin moimain laita. Kuta enemmän ajat- telemme, tutkimme, luemme ja mie- lipiteitä keskuuselämässä maihdam-

me, sitä ^enemmän henkemme ^kasmaa

ja

^marttuu,

sitä selmemmin ^opimme melmollisuuksiamme ymmärtämään

ja

sitä ^enemmän saamme

^myöskin

lykyä niitä täyttämään. Mutta rinnan aineellisen ^ja henkisen ^edis-

tymisen kanssa ^käy mielä kolmas kehityksen suunta, joka edellisten rinnalla on yhtä tärkeä. Warma on ettei aineellinen eikä henkinen ^»vau- rastuminen ^pääse

^elpymään,

ellei niitä ^myöskin seuraa simeellinen

kasmaminen, ellei ^{raittius, puhtaus} ja rehellisyys mallitse ^elämän

^ta-

moissa. ^{Mutta kukkana} simeellisessä

kehityksessä on ehdottomasti ^kris-

tinoppi, sen toteuttaminen elämäs-

sä. ^{Se oppi} naatit meiltä sydämen muutosta, maatii rakkautta kanssa- ihmisiä kohtaan. ^Se oppi maatii meitä

parantamaan

yhteiskunnallisia

olojamme

siihen ^{suuntaan, ettei ke-}

tään sorreta, maan kaikkia

^autetaan

ihmisellisiin oikeuksiinsa, autetaan

mapauteen ja

maloon. M. C.

Tästä sanoo kirjoittaja Kuopion läänin saaneen ^{oriit, jotka enemmän}

tahimähemmän

^omat

menäläisrotua, jota ei

^yleisesti

^ole tunnustettu

ete-

mämmäksi ^maamme hemosrotua, jota pelto ja oma

^tarme

^maatii. Suomen

hemosilla ^on

^monet

^{hymät ominai-}

suudet,

jotta

ne ansaitsemat ^parem-

man

kohtalon ^kuin sukurutsauksen.

Ainoastaan puhdasta Suomen he-

moisrutua

^on

malittama.

Tämä herra ^A. S:n kirjoitus on

halmeksimista ^ja kunniaaloukkaamaa laatua kruunun-sitysoriiden toimit- tajille sekä ^kenralim. Graufeltin marsoituölaitokselle. ^Jos hra ^A.

Sm

^kirjoitus

on isänmaan ^rakkau-

desta lähteuyt, niin se ^{on hymä.}

Ostettuja, kysymyksessä olemia ^kruu- nun-orilta kumminkin tuskin ^kum- pikaan meistä on nähnyt; maan enemmän kornia knnlee kuin silmä

näkee, sanotaan. ^{Paljon minuakin}

harmittaa, jos kruunun-oriit eimät ole asiaan pätemiä, ja niistä maal- lemme olisi tarkoitetun hyödynsijaan sorto, ötenralim. G:ia täytyy puo- lustaa, kun täällä

^hymin

^tiedetään hänen marsoituslaitoksestansa ^olleen

suuren ^{hyödyn, erittäin paikkakun-}

nalle

^ja

^{Karjalan puolelle (Karjalan}

hemoisrotu ^{on ennestään Wenäjän} heniosten kanssa sekoittunut, ja siitä

tulleen ^{ja olleen hymiä} hemoisia, sen

osoittaa niillä saadut ^{hinnatkin, aina}

2,000

markkaan ^kappale. Työ- ja muita taloushemosia ^on laitoksesta

leminnyt

hymiä. Tuleeko herra ^A.

S.n moite asian perinpohjin tunte- mattomuudesta taikka

^muusta,

en tiedä, _enkä sitäkään ^{tiedä kuinka} suuri iiemosen-tuntia ^{A. S. on. Sen} tiedän ^{että kenralim.} Granfeltin Maschist"-oriista parhaastaan läksi marsat maamme juoksija-tammoista.

Sanottu orit on paljon wiwahtawa

Suomen hemosiin, ja siitä ^läänin

eläinlääkäri lausui kiitossanan, lisä-

ten

että se ^oli

tyyniluontoinen,

eikä alea ja keikkuja, kuten suomenrotuset useasti

^omat.

^Ei herra ^{A. S. liene}

käynyt Orlofsin ^{tallissa, koska} sa-

noo

kenralin Gm hemosia Orloffin

rotuuu

kuulumiksi,

jota

ne eimät olleet. Niin on järjellisen kuin

jär-

jettömänkin luodun ^{kappaleen laita,} että yhden isän ^{ja emon}

perillisistä

tulee

hymiä

ja huonoja sikiöitä ^rnu- miinrakennuksen sekä ^{tapojen puo-}

lesta,

siitä ^{huolimatta onko} isä tahi

emo Orloffia, Englannin täysime- ristä tahi ^Suomen

^parasta.

^Enim- mäkseen ^G.n hemoislaitos ^{antoi hy«}

»via. Tosin wiime aikoina ei talli ollut aiman täydellisessä kunnossa, kun G:n

^termeys

meni halmaustan- dilla heikoksi. Kaikissa tapauksissa

olisi ollut suotattia, ^että herra ^A-

S. olisi sämyisemmästi ja enemmän

asiaa harkiten ^menetellyt mainitussa

kirjoituksessaan, sillä

^{maamme pa-}

rasta omat

kruunun ^oriiden hankki-

jat

sekä ^{kenralim. G.} marsoituslm-

totsellaan tarkoittaneet, josko lienee joku kaitakaula sattunut ^kruuuun-

siitys oriitsi,

josta

ehkä

^paikkakun-

talaiset

^antanemat

^tarkemmat — _uutk—

^Ne-

Kirkkokokoutfessa

miime leSliwiillo- iltana keskusteltiin

rautatie-insinöörein eh»

dotulsesta saada

johdattaa rautatien kau- pungin uudeu

hautuumaan

pohjoista reu- naa myöten. Multa

se

hyljättiin niillä perusteilla kun kirltooraali

ehdotti

^{ctlä 1:o}

rautatien

hälinän

^johtaminen

hautuumaalle sotii

kristillistä tunnettawaStaan,2:o

hau-

tuumaalla on niin

»vähän

^alaa,jotta epäil- tälvää ^on, tollopa lysymylsenalaisille ruu- miille

moitaisiin hautuumaalla

^tilaa

saada

ja3.0 pailanasema ei kirkkoraadin mielestä mälttämätlömästi »vaatinut rautatien we- tämistä

hautuumaan

yli, kun selä pohjois- etta

marsintn

eteläpuolellaou

rautatielle

tyllin tilaa.

NaiS

yhdistyksen

kokouksessa suo-

malaisella

tyttökoulullakeskusteltiin yhdis- tyksen ohjelmaa koskemista kysymyksistä.

Ensi

kokous on tämän kuun 29p:nä

sa- massa

^paikassa.

Kansantajuisen luennon kasmatus»

opin alalta ^pitää

ensi

Sunnuntaina lello 7 illalla

tamallisessa

^paikassaloulun johtaja neiti E. Ingman.

Huomautamme

»vielä yleisöä, että lista niille, jotka

tahtomat

kannattaa pa-

rannuslaitolsen

perustamista maahamme, löytyyTapion ja Salvon

konttoreissa selä

Samolan kirjakaupassa.

Huomautamme

kaupunlilaisia Kuopion

RaittiuS»seuran

lee>illasta

huomisiltana.

HViime torstaina ^loppui

se

^aila,

jonla

kuluessa sai lähetlää

^lysymyksiä

lestnstcltamilsi ensi lesän

raittius>lolouk-

sessa

^täällä.

Uusi kahmila

kaupunkiimme. Lei- puri Anton Roslund ^on

saanut

luman kau->

pungiSsamme amata

tahmilan

leipuri Nii- lin

talossa

^nimellä

Anton

^Roslundin

^kah-

mita." Tämän kuun loppupäiminäawa»

taan

se

yleisön läytettämälsi ja suljemme

sen

^kaikkien

suosioon siitä

^{syystäettäkulin}

lahlvin

ja teemeden

kanssa

^faapi

siellä

^tuo,

reita ja hymiä

leimolsia.

Kuopion pitäjään henkikirjoituk-

seen,

^joka alkoi miime torstaina kunnat»

liShuoneella,oli saapunut

sattuneen

^telin-

ton takia maan muutamia Hentilöitä,mo- nesta kylästä ei yhtäHn^Mllalakia

hen-

kikirjoitus toimitettiin kirkon kirjain mu«

kaan.

Huonoja

raha

aikoja todistaapiselin, kun Kuopion pitäjään kunnallis mcroja on

maksettu

ainoastaan noin miideS

osa

^siitä,

mitä

olisi

^pitänyt.

Baptisti saarnaaja Kokkolan

seu-

duilta on pailkakunnallamme ollut uutta oppia

lemittämässä

^{ja onpa}

saanut

^muuta-

mia tääntymäänlin, loSlapa niitä miime tiistai-iltana juhlallisesti Pappilan

purossa

kastettiin uuteenuskoon.

Kesäntuloa

odotetaan aikaista tänä muonna. Maa on niin ^{paljas lumesta,} ettei ole

sitä

^luin

nimelsi

^maan

siellä

^täällä

marjopaitoissa.

läätliu

^{omat niin}

huo- nolsi

läynect, ettäpäänsä kaupalla"

sinne

menee.

Kesää

ennustamien

lintusien

^!i«

mcrrylsiä on kuultu ^jomonella

taholla.

Jopa on kauraakin kylmetty muutamin paikoin kaupungin ympäristöllä. Tulkoon maan

lesä

pian, ehläpä

sen kanssa raha- asiatkin

paikkakunnallamme paranemat.

luomarikoti.

Tehlyjen lysymysten johdostailmoitetaan,eltä pienempiälin apuja

luin

10 martlaa

liitollisuudella

^maStaano.

telaan aiotun

luomarllodin

^hymälsi,

mutta ella ainoastaan ^ne,jotka

suorittamat tvähinliiin

^mainitun

summmau,

omatoikeu- tetut ^ottamaan

osaa seuran

perustamaan

toloukseen.

^{jossa myöslm}määrätään tule- man

seuran

järjestyksestä.

Ddotettu

pyrstötähti on jo

niih-

liimänä paljain

silmin heikosti

^loistamana

tähtenä.

Puoliyön aikana nälyy

se

^poh-

joisella

laimaalla.

Krunnun-oriista Kuopion läänissä.

(U. S.-sta).

Aikakauslehti ^{Biet" n:o}

¹

^{t. w.}

sisältää kirjoituksen ,, Mitä

^perusteita

seurataan ^{kruuuun siitys oriiden os-}

tossa", allekirjoituksella A. S. Kir- joittaja ^maiittaa että Kuopion lää- niin ostettiin ^{2 oritta} »vierasta seka-

rotua eikä Suomen, kuten odottaa sopi. Niistä

^yksi

ori 3-wuotias, korkiat ^{jalat ja kaita}

^kaula,

Meuäjän (Orloff)

^rotua,

fenralim. Granfelt'-

in nykyisin hajonneista sekahe»vosista

eli ^{n. k.} marsoituslaitoksesta ^Papin-

niemen hornissa Heinämedm

^pitä-

jässä. Toisesta fntumm*oriista ei

herra ^{A. S. tiedä} sen ^{pahempaa kuin}

että se ^muka

^ott

juurrainnut samasta

Papinniemen hemotzlaitoksen ^monen- moisesta ristironkkelißa joko puh- dasta Orloffia tahi ^{muuta Wenä-}

M

^rotua.

tetylle ja manttaaliin pannulle

osnlle

^täm»

möistä ^tilaa, olkoon oikeutettu

siitä

^toi»

sclle

luomnttamaan ^maatatilusten

lohko»

misen

^kautta

niissä

tapauksissa ja niillä ehdoilla, jotka

relssi»

ja perintötiloista

asetuksessa

19 päimältä

helmikuuta

¹⁸⁸³

omatmainitut, ja on

asiassa

meneteltcimä

sillä

lamoin luin tilusten

lohkomisesta sa-

notussa

asetuksessa

on säädetty.

LoS ha-

lemus

tämmöisestä lohkomisesta

^hymälsy»

tään. on

asukas

säädetyssä järjestyksessä uuteen tilaansijoiteltama.

2 §. Maan eroittaminen emätalolle

maksettamaa

pallintomeroamastaan,edellä mainituu

asetulsen

^{8 §:n mukaan, olkoon}

sallittu sellaisesta

^tilasta, josta ylempänä 1 §:ssä mainitaan ainoastaan

siinä

^ta»

pauljessa, että eroitettu maa on kruunun larpeisiu laytettämä.

Tämmöisen eroittamisen suhteen

^on

noudatcttama miia

saman asetuksen

^9,10,

12 ^ja15 §§

säälämät.

3 §. Ellei lati

sitä

^{muutenkiellä,saapi} isojaolla eroitetusta ja

laillisesti

^pyytite.

tySta tilasta kruunun larpeisin tilusten

lohkomisella

^{eromaa maata} lukuunotta»

matta

lohkaistun

^alueen

itsekannattamai«

juntta.

Semmoisen lohkaistun

^{maan u«}

losteot jayleiset

rasitukset

omat kruunun mastattamina.

4

tz.

^Tilasta,jonka ulosteoista ja ylei»

sistä rasituksista

kruunu on ottanut waS«

tataksensa.

^olkoon,3 §:Ssä mainituilla

eh«

doilla,maan eroittaminen yksityisen

omaksi sallittu

milään tilan

osaa

emätilana py- syttämättä.

5 §.

Ihtäläinen

^oikeus, kuin 3 ja 4

§:ssä on kruunulle myönnetty, olkoon

relssi- za

perintötilojen

suhteen

^myöskin

kunnalla,josSenatin

Talous-osasto

kat-

soo

syylä oleman

siitä

^tehtyyn

hakemukseen suostua.

Kunta olkoon kuitenkin

mas»

tuunalaincn niistä ^»veroista, ulosteoista ja yleisistä rasituksista, ^jotkamanttaalin mukaan ^ja muilla perustuksilla omat kun»

nan

haltuun

^{tulleestamaasta}

suoritettama.

6H.

Kulvcrnörilllopulliseenpäätökseen

niissä

^asioissa, jotka, tämän

asetuksen

mukaan,kuulumat

hänen

käyteltämitsensä, saapi

hakea

^muutostaSenatiu Talous»

osastossa

»viimeistään ennen lello

kahta-

toista yhdeksäntenälymmenentenäpäimänä, luettuna

osan saannista.

^{(U. S.)}

Suomen

pankki. Söätyienpäältä»

man _{muosiraha säännön}

Suomen

Panttia

marten, kuuluu luten N.

Pr.

^tietää,

H.

^M.

Keisari wahwiStaneen.

Tuomen sötamäki. Lääkintähallitus

on tämän luun 3p:nämäärännytkaupungin' läälärin Kuopiossa,

tohtori

^K.

^P.

^Malmg.

renin

hoitamaan

pataltonan lääkärin wir>.

kaa Kuopion pataljonassa

sillä

aikaa luin patalionanlääkäri

Fabritius

nauttii »virka- mapautla.eli tämäu

huhtikuun

^25p:wään.

Fnsinörit Dulun ^radalla.

^Toukok.

1^p:stä siirtymät, luten W. T.^tietää,lyö«

hön

Samon radalla

Oulun

radalta piiri-,

insinöri

K. W. Brander

sekä ^{insinörit F.}

Björlman, W. Lindberg,

I.

Hjelt, K. W.

Wirzenius

^jaE.

Boehm selä

insinörioppi^

laat Hedengren ja Sljer. Töitä Oulun radan

ensimmäisessä

^ja

loisessa

lyöpiirissä rupeaa

sanotusta

^{päimästä johtamaan}

piiri-insinöri O.

F.

^Lindberg.

Samokarjalaisen

osakunnan

^tv.

raattorilsi

^onmaliltu maisteri

A. I.

^Mela.

Työulallautus.

Ruotsin ..ArbetarenS

^man"

nimisestä sanomalehdestä

^otamme

seuraaman

^tapauk-

sen,

^jonla

_lehti

makuuttaa todella ^tapah»

tuncetsi Ruotsissa.

Salisi

^ja

helisi

^aiman

samoin

^{kuin en-}

nen

alhaalla tehtaan rakennuksissa.

^Virta

riensi tohisten

^{eteenpäin ja}

saattoi suuret

mesipyörät liituntoon, joka panipaljon koneita läylitiin. Sepät tnlklmat

nokisina

ja

hikisinä

tamallijuudenmukaan. Näytti oleman jotain salaperäistä

noissa

^liikkeis-

sä.

Kolounnuttiin pieniin joukkoihin ja puhuttiin. Oli

nählämästi

työnlaklantus

hanlkeissa. ^Vihdoin

^näytli taitli oleman sclivillä,

sillä

jokainenpalasijälleen työhön-

sä.

Samalla tuli

tehtaan isäntä

^työpajaan.

Synkät pilmet olimat

asettuneet hänen otsallensa

^{ja ne eimät}

suinkaan

^hajonneet,

huomattuaan omituisen

^ja maroman olon

työiviUensä

keskuulsiSsa. Asuntoon

^palat-

tuansa

^meni

hän maimonsa

^{luotse, jola} oli paras asiatumppaninsa ja

apunsa.

Siinä

ei ole ^kylliksi,etla ajanmaiheet omat huonot",

sanoi

^hän.

..Rattaat

^työ-

miehenitin

^näyttämät tyylymättömiltä.

Työnjohtaja

sanoi

niitten pari päimää pitäneen

salaisia leskusieluia. Hän

^an-

neli työnlatkautntsen olemanpuhteamai-

sillaan.

^No,

siinä

tapaulseSsa ei ole muu- ta keinoa,kuin lakata liitteestä ja

hämitä".

Patruuna huokasi

^symään.

Eipä niin, ratas ystämäni". mirlkoi

hänen

^maimonsa,

me

^emme

saa

^epäillä,

emme ladottua luotlanmotamme Me olemme rukoilleet

Jumalaa

^auttamaan

meitä ja meillä on

hänen

uskollinen lv»

paulsensa

ruloutsen luulemisesta.

^Epäi-

lisimmekö Jumalan

^{amusta, lun}

Hän

^on

sanonut: Amukiesi huuda

^{miuuahädässäsi,}

niin minä

tahdon

^auttaa

sinua?"

Nuo

uSlomaiset

puolisot puhuimat pal- jon

Jumalan

laupeudesta ja hymyydcStä.

ja

he

muistnttimat

toisilleen

^kuinka

usein Herra

^oli

^heila

^auttanut

hädän hetkellä.

Nyt niinkuin

useasti

^ennenkin

sai

^maimo

toimittaa

lohduttaman

^mirlaa.

..Meidän

pitää rutoilla ^ja käyttaidä hymin, meidän tulee mieläkin supistaa menojamme ja malttaa kaikki

sellaiset

^maksut, jotka eimitt ole aiman »välttämättömiä; työmäli ei

mahda

^olla

tohtuuton maatimulsissaan

nähtyäänmiten

asiat

muodosiumat.

I»

oltiin puolipäimäu ^ajoissa. Kaikki sepät näkyilvät

hiilimäellä

ilmalkaasti les- kusteleman, janiitten hajottua johtikolme

aslcleeusa

teht> louttoorille.

He

^astuima

hkeasli sisään

^jatahtoi,

mat puhua ^pal. !»an

kanssa. Hau

^tuli

työhucnceslaa»' ^> koilti näyttäytyä

mah- dollisen

^tyynir

^seltä.

.Mitä tahd '

ystämäni?" kysyi

hän.

tonaan luollut

esine.

Se on ainoastaan työkalu, jonlatäytyy älyn ja

lasien

^pan- na liikuntoon;_{mutta työ}puolestaan riip- puu

suuressa mäiirassä

pääomasta. Työ»

mäen kysymys rattaistaan parait.n ja

suorimmin

^siten,ettäniin hymin lyönte»

tijät kuiu teettäjät

läsittämät melmollisuu»

tensa, ja ymmärrettyään ne tunnotkaasti niitä harjoitiamat. Sitten

huomataan

pian että ^laitti,jotka eimät ole laiskoja luhnustclijoila »vaan tekemät mitä

tahansa simeellista

^lyötä,omat työmiehiä. Mnu»

lamat lyöskeutelemat ajatuksillaan,

toiset

telemät ruumiillista työtä

—

aina ei ole helppo

sanoa

mitä millointil: on

rasitta-

minta

—

laitti

tarmitsemal ^toisiansa.

^Kun

jotaincn

melmullisuusluntoiseoti

^ja

rehelli»

sesti

^{tekee työtä,}

etsii

^työlleen

siunausta

Jumalassa, _on sääotamimien,_eila

heitä

rahojaankomeaan elämäntapaan, ylensyö- miseen, juopnmiseen ja

muuhun

^jnmalat- tomuutcen.

silloin

^{käy hymin} yksityisesti ja yleisesti.

juoksennella jäälautan yli.

Kaikissa

^la- paulsissa

sai

^taptenihymiin hinauspaltan-

Möhkäle

^{oli lyllä miiden päimän ajalla}

sulanut

^puoltapienemmäksi, muttalasket- tiin

sen

^kolo

sittctin^vielä

^{1,000 jopa}

1,200 tuutio-yaldikfi.

Naiskasarmeja aiotaan

Lontoossa

rumetaralentamaan. Cambridgen^herttua, Englannin armeijanylipäällikkö,

ehdoitlaa

että

sodassa

^lailla

laulaisissa linnoissa

olemain upscrien ja

sotamiesten

^»vaimoja

marten

rakennettaisiin suuria

^yhteisiä

asu-

mutsia, jossa he, ^{jos tahtomat,}

miestensä

poissa

ollessa

moimat mutamasti

asua.

Herttua

armelee että

miehille se ^olisi suuri lohdutus

luu

tietäisimät

^että

heidän

^rak-

laansa

^omat tallilta maaroilta ^turm

ssa.

Naistasarmin tomeutantitsi asetettaisiin

^jo-

tu kortea palmelulseSta eronnut sotaherra, jota pitäisi »vilpitöntä

huolta tomereinsa

perheistä.

Kasarmit ralennetlalsiin

^johon- lin päätaupungin lähcisyyleen ettei lasten koulunkäynti

tulisi

häirityksi.

Virallisia ilmoituksia.

Alvsnaisia

^Mirkoja: kappalaisenwira< Kola- rissa, Rautaniaarassa,Remolahdella ja Merijar- mellä haett ^{90p. kul. 30p.stä} wiime maalist.

Kuoplon tuomiokapitulilta.

Velkojan kosous: räätäliHerman Keinäsen tonl. 30^{p tätä}huhtil.^{l:lo5 j,}pp.Karl Sund-»

manin^{tylllnäKuopiossa.}

JiuiKululUuK

»AO juttua oli

Viitasaaren

^talwikä.

räjisfii tutlittamana.

rr

örai

Knllanhuuhdonta Inarin

^Lapissa

w.188S. Wuoden

Zuluessa

on tulkitll:

16 lailvosalaa,joissa on ollut työssä65 miestä ja 6 ^naista,

tehden

^yhteensä

3.322

päilvlityvta.

Niissä

^on

huuhdottu

^yhteensä

229,930luutiojallaa maata ja

saatu

^6,145

Wa,»ha tirja. W. L. kertoo: Talo.

taS Elias

Pilläsalo

^Emijärmen

seuralun-

nassa

^{omistaa lirian,} jota lleuee

manhem-

pia

suomalaisia

kirjoja. Sen

nimilehdellä

on

senraama:

Sillä

Smrimaldialle ia

corliast

^Syn-

dinelle

Ruchtinalle

^ia

herralle her Gustaff

Adolphille

Nuofin Gothinia

^{Vendin Cu-} ningalle

Smrifurstille

Suomen maalla

Nuch'

tinalle

Eesthin

^{maalla ia}

^Carelisa

^nijnmös

Herralle

ylixe ingcrmannin maan minun

Armolliselle

Cuningalle ia

Herralle»

^Toi-

motan mikä armon

rauhan

^jahymäsli-

siugnaureu

isäldä lumalalda

^meidän

her

ran ia luuaSlaian

Icsuren Christu^en

cauttaPyhäsä Hengesä."

Sitte

seuraa

^{pitempi altulause, jossa,}

mintuin ^jo

allulehti

näyttää, tirja omis- tetaan

Ruotsin

luuintaalle Kustaa Adol-

fille

^ja

hänen

puolisolleen Maria Eleono"

ralle ^{ja päättyy}

seuraamalla:

..Kirjoiteltu TVru caupungisa 28 Maij cio DOXXI Vuonna ^jällen

Herran ^Chri- stuxen

^syudymän.

Tdän^Maijtin nöyräalamainen iapal- Melia

Sanasa

Ericus E.

Aboensis."

Längelmäeltä on lerrotttu T. S:illc että paruillaanpidcttämissä

talmiläräilssä siellä

^istuu

tuomitsemassa

^ja

tutkimassa

tuomari,muuan tiomioileudenauslultanlti, joka ei ymmärrä

suomea,

paitsi tullin a wulla. Tuslin luulisi,

lisää lehli sellaisen

»vuonna

1886 oleman

mahdollista

^täällä

Suomessakaan, _multa niin on luotettama

heinkilö

^kertonut.

Kassanmajaus. ^Aamut,kertoo: Nai«

nä^{päiminä ou huomattu,}että Tampereen laupunginmoudin

Fr.

^{Vigreninylöslan»}

nettllMina olleista maroiSla on häminnyt,

huhun

^{mukaan, noin} 40,000 markkaa;

maistrati on ^ottanut

haltuunsa selä

^jälellä

oleman

kassan

^että

^saatamilla

^olemat

asi-

akirjat.

lilulkisclla

urakkahliutokaupalla. jokatäällä toimitclaan

Mllanllntailia tämä» _luun 19 vä'iwiillii

^kello

1^

^{pämäUii,tarjotaan}

»vähimmän

^maalimalle

täkäläisen

Läimin-

hallilulsen

^latrlinien tyhjentäminenlaman

»vuoden loppuun

setä

niiden marustaminen

sellaisilla

^aineilla,jotka cötämätpahan hajun lemiiimistä, laitti niin

usein

lun tarwis

»vaalii; ^ja oltaat

halulliset

^huutajat

^marus»

lettuina

tulemiksi säämiöllisesti

todisteluilla

talaulsilla

uralan täyttämisestä; ^jos

halua-

mat

saada

tarjoulsiaan

huomioon

otetuiksi.

Kuopion läänin

loultoorissa Huhtikuun

⁷

päimänä 1886.

A. Järnefelt.

O.

^{88.Heinänen,}

F. D. Möller.

Maistraatin ^puoles.ta:

aanantaina

cusi Hnhtifnun

¹⁹

M««^ *

^):uä

^*

cll

°

₁₂ pandalla täällä tapahlumalla jlilkisella

huuto-

"^^

v^ kaupalla myydäau,ellei lail- lista estellä ilmaannu,Tulliasioitsija Gus-

taf

Väänäsen tässä kaupungissa omista- ma kartano ja puoli tomttuaN:o^218,lau>

pungin Elonoomi

Josef Koimistoisen

^ja muurari A.

I. ^Keinäsen

^puheeksi

tulleesen

kartanoon ^{ja puoleen} tomttuun kiinniletyu

saamisen

suorittamisttsi; jofa

asianomaisille

lillmilyksei! omistajille

ta halullisille

^huu-

lajille

tiedoksi

^täten annetaan. Kuopion

Raatihuoneessa Helmikuun

^{24 p:nä1386.}

ensi Kesäkuun

^21päimänä

kello 11 e. p.^p.täällä Maistraatin

edessä

tapahtumalla jullisellahuutokaupalla, tulee Kauppias E. T.

Mutikaisen

koutnrs- sipesäntässä kaupungissa omistama kartano ja kolo tomttu»:o ⁴⁹

sekä

^lolme tamara- malasiiniä enimmän

maksamalle

myytämäksi;

joka

asianolnaiSlcn

kiinnitysten omistajain ja

halullisten

^huutajien

tiedotsi

ilmoitctaal,.

Kuooion

Raalihulillccssa Huhtikuun

^t!i

p:uä 1886,

F. £>. Möller.

Maistraatin

^puolesta:

Vanhin

^seppä,

lemeäharteinen

^ja

^wah«

man taistelijannalöinen,pyörittelihattu,

ansa

^{ja yskäsi parikertaa.} Oli jotenkin tukala

esittää

^{oma ja} kumppanien toimo- mus.

Hm, nyt on

...

^omat

_huonot

^ajat,

patruuna",alloi

hän.

Niinpä on, lyllä minä

sen

^{tnnnen ja}

tiedän",

maStasi isäntä.

..Niinpä niin,melin

sen

^{kyllä ymmär-}

rämme", _pitkitti seppä

mahan

^rohleampa»

:>a, ja senpälähden olemme tullcettln^pat- ruunan

lnotse.

^{Me olemme ajatelleet}

näin, me, ymmärretläma, ettei aina ole hymä olla isäniänäiääu, ja oitea pitää olla ^oikein,ymmarrcttämä. Olemme ^aja- telleet metiu moimamme

mahan

^jotain

teh-

dä, että teidän

olisi

helpompi elää. Me tulemme

siis

ilmoittamaan

itsemme

^ja

kailtlen ^toiste», puoles'a,että te moitte

mahan

alentaa meidän pahkaamme, jotta

siitatiu hieman

^säästyisi.

Voittehan

^pa-

rempainailain tultua jälleen

lisätä."

..Kiitolsia

ystämyydcotänne ja

Jumala siuuattoon

^{teitä, rattaat ystämäl^,}mirtloi

tehtaan isäntä

symäoti liltuieltuna työ-

mulensä

^rattaasta huolenpidosta

itseään

lohtaan.

Palkkaa

alennettiin

sangen

miihän,ai- noastaan

sen

^merran, etlei mäestö luntin

itseään loukalulsi

hymantahioisuuteusa

hal melsimlsesla. Pallan

mahenuys ei edis- tänyt juurcslitehtaan marallisuutta,_mut»

Kaikenlaista.

Rohlenn

narrinlepposcn telimät oppi- laat

eräässä

Wienin lymnasissa.Maalis»

kuun

miimeisenä

^{päimänäillalla myöhään}

läheltimät

he kaililleopettajille

rehtorin lasi-

alalla

lirioiletun

^{kirjeen, jossa pyydetään} että he

seuraamana

^päimänä

tulisilvat

^juh-

lapumussa kouluun, koska opelusasiain miuisteri on ilmoittanut

tulemansa sitä

tarkastamaan.

Huhtikuun

^{lp:nätulimatlin}

kaittl ^opettajat hännystaliösa kouluun ja

saimat

^masta

siellä

tietää että

heila

^oli

narrattu. Mutta kirjeiden kirjoittajasta ei ole sellvää saatu.

ta työmäen ystäivällinen mieliala

isän- täänsä

^lohtaan,

heidän halunsa

^olla

^usal

llncu

hänen

murheissansa,tuotli

hänelle sanomattoman

helpoitutscn. Häl,ryhtyi

asioihinsa katsintertaisella

^innolla.

Hän

lumi ellei

hänellä

ollut elottomia loneen

osia tahi

kumartelemia, tyylymätlömiä or- jia lyössällsä, maan yStämiä ja apulaisia-

Ia

^{tämä antoi}

hänelle

^rohkeutta, leSlä- mäisyytlä ja luottamusta

odottaessaan

parempia jalvaloisampia.ailoja.

Tällainm työ.attautus kunnioitti

suu-

resti^{työlväkeä.} Tämä on loistamana

esi»

tumana

laitiUc. soita

työntekijäin nimellä mainitaan!

Aikanamme

on tullut

tamalsi asettaa

työnantajat ja tekijät

—

_{pääomania työn}

kahdeksi,

toisiaan

^mastaan

olemaksi wiha«

miellsetsi

^{Mallaksi, joitten} un »vastatusten taisteleminen. Tiiman totuutta ci »voida lieltää; _mutta

se

^{ei ole olojenmälttämä-}

tön maatimus. Näin omiettoman epäso- mun synnyttää

ihmisluonnon

^itseklyys.

lateus ja

useasti sula

tietämättömyys.

Välistä

koettamat työnantajatitsekkäisyy-

dcssäan

^ja

moitonhimoSsaan

^puserlaa

mah' dolllsen

paljo», työmiel)iltin,sä,mietliinättä etla

he

^owat

tekemisissä

^oman

sukunsa —

»veljiensä

kanssa.

^Mnlta

toisaalta

^ei

moida etla paljon on toimottama jonkun

osan

^työmäcntintäytöksestä. Ka«

teus

-

jota ei moi

kärsiä

^{että isännällä,} työnantajalla, on yleensä parempi 010 tuin työmäellä, amarammat huoneet,pa- rempi ruoka,

hienommat

^»vaatteet,

suu»

remmat tulot j.^{n. e.}

— tiihoittaahänen mielensä

nurinaan ja tyytymättömyyteen, Niin syntyy työnlalkaututset. Ajatellaan

enemmän

oikeuksiaan

^tuin

lvelmullisuuksi'

ansa. Joku

^puhuja

sanoi

^{terrantyömäen}

kokouksessa: »Minun

peruslclmam on.- tee työtä

mahdollisen »vähän

^{ja ota}

mah-

dollijen korkea

maksu".

Mutta jos täl- lainen johto

somitetlaisiin olemaisiin

^oloi-

hin.

mitä

tulisi seuraukseksi?

^Eimuuta

tuin että

se tuottaisi

työlle täydellisen

häiriön.

Paras

^on, että työnantaja ja tekijä pysymät

toisiaan

yhdessä ja

katsomat

^malt»

lämältömitsi toisiansa.

Ainoastaan ym»

märtämättömyys luulottelee ^meille, että ne ^{pääoman ja} työn

toisiaan

^{u^Stian}

mihamicliscStä

esiintymiseltä moimi. A-

da jotain

etuisuuksia. Pääoma

^{» oi}

olla työttä,

sillä

^{pääoma yksinäänl-:kn«}

läämuori

hu>»tafaup«lla. Maa lisluun 21 p:nä

läksi

hinaajalaima

..Bull-

dot" ^Kilmaneyn

satamasta Irlannin

^ete-

lärannalla micmään merelle erästä

Hali»

faxin

^menemää kuunaria. Jo

seuraamana

päimänä 55° ^{33' pohj.} lew. ja 16° 17' länt.

Greeumichistä tohlasimat

^laimatjää- muorieu jätteitä, joita lomat pohjatuulet olimat ^tumattoman

kauulsi

^{etelään luljct'}

taneet. Kun luuuari ei enään tarminnut hinaajaa, päätti Bulldog"in lapleni ot taa

suuren iäälohkareen hinattamatsecu.

Lohkare sidottiin kahdella

terästöydellä lai-

wan

^perään kiinni ja maatiet. 26 p:>iä oltiin taas Kilmaneyn

kohdalla.

^Multa

tuuli oli

sillä

^{malin läänttmyt etelään,} jonka

muolsi

laima ei päässyt ahtaan

suun

kautta ^satamaan, jonka

muotsi

^tapteni

heti

^päätti

^{hinata lastinsa}

Limerpoliiu.

Maalisi.

^{28 p:nä tultiin Nemporlin}

sata»

ma- jalylpypaillaanMersey»wirran suulla;

mutta kun palomesi juuri

silloin

^juolsi

pois ja etelätuuli oli jäätä jo

melkoisesti

kuluttanut,

Päätti

kapteni myydä tama-

ransa

Nemportissa. jossa

suurien hotelli-

en kellarit olimat ^jään puutteessa,

sillä

lunta oli lyllä satanut,_{mutta komaa pal-} taista ei ollu ollut. Siis ^tapahtui

siellä

jolseeuliu

harminainen

huutokauppa: jää- tvuori myytiin.

Erowu

^and

Anchor ho-

tellin ^omistaja

sai

jäämöhtäleen115 puu- nasta 16 shillingistä ^(noin

2.900

^m:taa).

Sen

ohessa

^olilapteni

saanut

^{30 puntaa}

siitä

^että

oli

antanut

malsua

wastaan

(A.lehdensuomentama.)