Puhe pidetty t.k. 11 p:nä Kunnallishuoneella · DIGI

I* _

H

a5 9090 K!

6;j

Numerotkir- aisevat tuulen pohjoista, E

759.»

758.»

Muistutus P. merkitsee

«tela», I. itää ^ja L.^länttä, jainten oikealla ^puolen ilm voiman^{asteissa Q:statyyni 9}

11 *3,, 12 +2,, 13 +3143^l4 14 v3lS

sään myrsky.

Johtokunta.

Äkäten

ilmoiletaan, _että

Kasurilan

^Höy-

rymenhc osake-yhtiön johtokuntaan on

täksi

lvuodetsi malittu

Herrat

^Kauppias

Johan

Jauhiainen,August Hymärinen ja Talollinen

Johan Rissanen sekä

^marajäse»

niksi Herrat

^{A. Kolström,}W. Soininen ja Samuel Niskanen.

Asiamieheksi

malittiin Kauppias M.

Tllwolai:ien,jota kirjoittaayhtiönpuolesta

kaikissa asioissa.

Kuopiossa 13 päuvä Maaliskuuta 1886.

gpi2^ valvoo asioita,

nopeasti ja vähäisestämaksusta, M.

Heiskanen.

Sähkö- ja posti-osoite: Kuopio.

SS* ^ifrunf»

*

Toihanderin talosta.

Palwelulseeu halutaan

Siisti ja

sukkela ruotsinkieltä

taitama^pal»

melustyttö saapi lemäällä paikan passarina tämän kanpungin

kestikiemarissa.

Uekzeliplankelleza

myötämänä Tapion

konttorissa.

MytziliiäN

JOS* ^erittäin Irtoaa löfl

alennetuilla hinnoilla

Konjakkia

Konkurssipesästä.

ja kaikenlaista fnii^s

patawaraa

Vihosen ^& ijeisftnfp.il

Kuolleita ^Kuopion maaseurakunnassa.

Helmik. ^{p:nä: talontytar} Heleena Maria Räsänen, länissaloSta, 57 ^w,

—

_{Maalisl, 1}

p:nä; loisen ^lapsiMiinaIhalainen. ^Litmannie'

meltä, 2 wi

—

_{2p:n« loifmlapsiMiina}

Jääs-

keläinen, KasurilaSta, 6 p; lamp. lapsiArmas TaamettiPanviainen, länissaloSta, 6 p.

—

₅

pmä:Loinen Matti^Heikkinen,Roitasta.^63w;

—

6p:nä: taloll.^lapsi Kustaawa^Ihalainen,Rai- lalta,1w.

—

₇

P:nä:^renginlapsiHilma Jo- hannaPekkarinen,Enonlahdella,₃ k;

—

_18p:nä

loisen ^{lapsi TaamettiRissanen,}Kasurilastu;

—

19p-nä möll.^lapsiKristiinaItkonen,Niulvan- niemeltä, 4 w;

—

₂₄

P:nä: loisen^lapsiAnna Heleena Mönkkönen,Ritoniemeltä, 7 w;^möttil.

lapsiMikko Jääskeläinen,Niemisjärmeltä,4^k;

taloll.^lapsiJustiinaLaplveteläinen.Hirlvilahdelta

1w.

—

_{25p:uä:taloll.Taawetti}Airaksinen,Weh

lvasmäeltä,53 ^w;taloll.^lapsiMaria ^Toimancn, Kotasalmelta, 1P.

—

_{26 p:nä:}

Itsellinen Heikki Miettinen RiiStamedeltii,66 w;loisen ^lapsiJoo-

seppiMoberg, Vehmasmäeltä,1«; sahamieheu

lapsiMikko Venäläinen, Suomulta,2w;taloll.

lvaimo^AnnaKaroliinaHämäläinen, Kolmisopcl»

ta, 28 w.

—

_27p:nä:

loisen^lapsiKusti Kar<

mitsa, Ritoniemeltä,3 ^lv;loisen ^{lapsiTaalvctti}

Hiltuen, Hiltulanlahdelta,¹p.

—

_{2« p.nä:loi-}

sen

^{lapsi MariaLaunonen.} Kasurilasta,₂ w;

möltil.^lapsi Ernest Soininen, Iyntästä.8 k;

möklil. ^lapsiJohannes lultiinen, Kolmisopelta;

loisen^lapsiEemil ^Löfb»rg.Räimältä. ^1w;

—

₂₉

p:närengin^lapsiPekka Tuhkanen.P.llosmäeltä, li^k;

—

_{30p:nä:loisenlapsi TnawettiVilho}

Huominen, Litmaniemeltii,1w;

—

31^p:nä:möl- lil. waimoLiisa Tiihonen, Kasurilasta,32 w;

mätit ^lapsiJohan Pettrr^Heikkinen,Kaislasten- lahdelta, 1w;

—

Huhtit 1^p:nä:loisen^»vaimo Reeta LiisaItkonen, Enonlahdelta,61w;lamp.

lapsiAliinaHämäläinen. Kasurilasta.^{3 w;}

-

₂

pmä: eläkemies MikkoPantsar,Kasurilasta.⁸³

w;

—

_{3 p:nä:}entinen mölk.JuhoInkineu,Pap<

pilasta, 79 w.

—

₄pmä: lamp. lapsiHildaMa- ria Venäläinen.läniSsalosta,22 p; taloll wai<

mo Kristiina Ruuskanen, Kotasalmelta, 32 »v;

taloll. waimo Hilda Kinnunen, Hirnnlahdelta, 25 w;

—

_{5pmä:LoisenlapsiAlmaSohniiMeh'}

tonen,Hirmilahdelta,1w;

—

_6p:nä:

loisin^lapsi Aatami^Karppinen,Kasurilasta,1w;

—

_7pmä:

mälit. ^lapsiAulustiKoistinen, Enanlahdelta,6 l;

—

8 pmä ViilarinlapsiKustiPelkonen,Suo»

ttmlta, 8l.

—

_{10 pmä:}

loisen^lapsiAnnaLomiisa

Tuhkanen, Pappilasta,8 w.

Vihittyjä samassa seurakunnassa.

Renki^TaawettiRaatikainen ^japiikalidalau»

hiainen Hirmilahdelta,

—

_{mökkil. poika}

Pekka Koistinen ^{ja mällit, leski Anna}Susanna ^Anti-

kainen,Pappilasta.

Kuuluutulsiin ^pantnja.

Renli ^AadamPursiainen ^{ja mollil.tytär}Fred<

nikka^Oinonen,

Kaislastenlahdelta. —

_RenliPekka

«Lmolander^ja taloll.tytärAnnaVäänänen,Riis»

tamedrltä.

—

_Taloll.poika Mikko Lintunen^ja taloll. leski KustaaniaKorhonen,Hirwilahdelta.

,— RenliTaametti Jauhiainen^{japiikaKaroliina}

Nartiainen,Iknnewirralta,

—

millkil.^poikaAa-

damKorhonen ^ja

Piika

^SiljaMariaAntikainen, Kehmolta,

—

_Taloll.poikaAukusti Koistinen^ja

taloll.^tytärMariaKristiina^Tuomainen,Enan- lahdelta.

Muuttotodistuksia ^owat

^pyytäneet.

Renki Aukusti^Txrunen,

Hirmilahdelta

^Hami<

nan kaupunkiin;

fahamiehen

^{tytärHilda Maria}

Raatik«inrn SuomultaKälmiän

seuraluntann.

Kirjansitojat.

||ontloori-6irioia,

§§Mea([a _hinnalla

DyMtiueu ^j» Sutinen.

Parannuslaitos juoppo-sairaita warten.

Olemme saaneet ^{muutamien tun-}

nettujen henkilöiden allekirjoittaman

kehoituksen suomen yleisölle, jossa

kehoitetaan parannuslaitoksen juop- posairaita

marten

perustamiseen Suomen maassa. Lehtemme ^kont- torissa on lista, johonka ^saapi käydä merkitsemässä nimensä ^{ne henkilöt,}

jotka aikomat kannattaa sen ^perus-

tamista. Osakkeiksi

^rupeamat

^woi-

wat suorittaa ehdotuksen ^mukaan

joko

10

markkaa 15 muoden kuluessa tahi 100 markkaa kerrallaan. Kehoi- tuksen julkaisemme kokonaisuudes-

saan yleisölle ja kuuluu nain:

kuinka monta kuolemantapausta voi- neekaan vuosittain maassamme ^laskea juoppoutlen vaikuttamiksi? ^Aleilla kaistut tilastolliset tieciot eivät tästä mi-

tään virka, _mutta

/os

^{olosuHieet täällä} olisivat samallaisei kuin esim.

issä, niin vuosittain^{2,^lt)t)}kuoleman ta- pausia suoranaisestijoHtuisi väkyuomain väärinkäyttämisestäja 2t),t)l)<) välillisesti /oHtaisi sMnsä ^samasta läHteestä. On- neksi on juoppous meidänmaassamme paljon väHempikuin vastam«init«ssa si- vist«,smaassa,jonkaiäHäen olemmekinoi- keutetut melkoisestialentamaan ^näitänu- meroita. Mitta vaikkapa nepuoliksikin väHen^taisimme, jäisi kuitenkin ⁷ⁱ⁾⁹Hen- keä, jotka vuosittainluomessa ^joutuvat

viinan u/iriksi. ^{«/a onko}meillä ^kuiten- kaan mitään ^te/li?,näitten onnettamain parantamiseksi tauckisia,joka vuosittain tuottaa niin monen Hengen turmion? ^l)a se onkuitenkin ainoastaanpieniosasiitä vaHinFosia,minkä juoppous tuottaamaal- lemme/

Jokaisen omassa vallassa on olla rait- tiina tahikohtuullisena,taikka heittäytyä päihdyttäväin suomain ylelliseksinautti- jaksi. Multa se,jokakerran on mielty- nyt näihinnautintoaineisin,on vaarassa menettäävapautensa. Jos kysymme juo- marilta, joka on turmellut asemansa yh- teiskunnassaja terveytensäsekä hävittänyt omaisuutensa, niinusein,hyvinkin usein hän tunnustaa olevansa sanomattoman onneton. Tahtoisipamielelläänalkaauutta elämää ja heittäänautinnon,joka hänelle on turmiontuottanut

—

mutta sitä Hän ei voi. Hän on tässäkatsannossamenet- tänyt vapautensa. Hän onsairas,hänen ruumiinsa vaatii«itä Hetkellistävirkistystä, jonkapäihdyttävistäjuomista saapi;Hänen Henkinen kykynsä onveltostunut,_kiusauk- senHetkenä Hänen parhaimmat,vakavim- matkin päätöksensäunohtuvat. Hän on kerran juomariksi joutunut; lasiviettelee, ravintolat,salakapakat, useinpaseuraelä- mäkin saattaahänenkiusauksen alaiseksi.

Sellaisessa yhteiskunnassa,

Lommoiseksi

meidänkin yhteiskuntamme ^onmuodostu-

nut, on langenneellemelkeinmahdotonta jälleen ^nousta, hän vaan liukumistaan liukuu^alasmäkeä,kunnes joutuu

—

_täy-

delliseenperikatoon.

Tosin löytyyhenkilöitä,jotkaliittymällä raittiusseuroihin ovat pelastuneet, vaikka jo kaikki toiveetnäyttivätpettäneen,mutta

ne ovat poikkeuksia. Päin vastoinon raittiusseuroissaollutuseita,joitaturhaan onkoetettu^parantaa,jotka yhäuudelleen rikottuansalupauksensa on täytynyt sulkea pois seurasta. Raittiusseurat eivät ole eivätkäsaatakaanolla syvälle langenneiden juomarienpelastuslaitoksia.Yhteiskunnan

täytyy _ryhtyä toisenlaisiin ^toimiin,jos mielii juoppoudenuhria pelastaaja val- mistaa heille mahdollisuutta järjelliseen elämään. Ulkomailla onmonissapaikoin pelastuskotia juomaria varten. Näissä laitoksissa ovat kaikki sijat aina olleet täytettyinä, vaikka maksunluonnollisesti täytyy olla jotenkin korkean. ^Meidän maassamme ei ole yhtään tällaistalaitosta, mutta kuinka suuri pelastuksen tarveon, näkyy siitäkin menekistä, minkämuuan yksityinen henkilö on saanutlääkkeelleen, jota sanomalehti-ilmoituksilla olitarjonnut kaupaksijuoppouttavastaankäytettäväksi.

Neljän vuoden kuluessa myytiin tätäver- rattain kallista lääkettä 522 tilausta eri osiin maatamme. Sitäpaitsi on moni täältä lähtenyt ulkomaille hankkiakseen itselleensielläjossakinparannuslaitoksessa terveyttä, jota kotimaaeiole voinuthänelle antaa.

Onko oikein,onko ajanmukaista,ett'ei omassa maassamme tarjota pelastusta niille, jotka täällä syöksyvätperikatoon?

Sitä emmeusko. Jotakin^ontehtävä. Niin kauan kuinjuoppoudensallitaan ahmaista uhrejansa kaikkien kansankerrosten,yl- häisten ja alhaisien ^riveistä,onhuolta pidettävä siitä, että näille ^tarjotaanpa- rannusta. Ja jos valtio ei ota tätä teh- däkseen, täytyy yksityisten tehdä,_minkä voivat. On meilläparannuslaitoksiaheik- komielisiäkin ^varten,joista kuitenkinsuuri prosentti onparantumattomia. Wielätär- keämpi olisi kuitenkinparannuslaitosvä- kijuomain nauttijoitavarten,joidenpaljoa enemmin voi toivoa paranevan. Tämä kysymyson^herättänythuomiotaerittäinkin maammervittiuspiireissä,mutta se eikoske ainoastaan^niitä,vaankaikkia kansalaisia yhtä paljon. Jos kaikki, jotkatahtovat jotakin tehtäväksi,yhdistyisivät,niin var- maankinheidänyhteinentyönsämenestyisi.

Parannuslaitoksen perustaminenmaa-

hamme,siinä tarkritusperä,johon onpy- rittävä. Toivomuksemme olisi,ettei use- ampaa kuin yhtämilloinkaan Suomessa tarvittaisi. Laitos olisikernaimmin si- joitettavamaaseudulle, _missäkiusaukset

sääntöjenrikkomiseenovat vähemmätkuin kaupungissa, ja sopivaaulkotyötähelposti voidaan hankkia. Luonnonihana asema olisi toivottava] vesistö läheisyydessä ja hyvät kulkuneuvot ovat

välttämättömät

ehdot. Laajempi maanviljelys ei olelai- tokselle tarpeellinensika edullinenkaan,

mutta tilaisuutta puutarhanhoitoon ja keveämpään maanviljelystyöhön olisihan- kittava. Käsitöitä pitäisi harjoitettaman kaikkinavuodenaikoina,olletikin talvikuu- kausina.

Parannuslaitokseen tulisikuulua:riit- tävää palkkaa nauttiva johtaja, jonka persoonallisistaominaisuuksista laitoksen koko vaikutusja menestys pääasiallisesti tulisivatriippumaan;käsityönopettaja,jolla

tulisi ollakansakouluopettajiUa vaadittava tietomäärä ja jokasaattaisiollaosallisena laitoksen henkistä elämääkannattamassa sekä olisi oikeutettu johtajan estettynä ollessatoimittamaantämänvirkaa;lääkäri, jonka pitäisi asualäheisyydessä,_{niin että} känusein saattaisi käydälaitoksessa;ta- hudenhoitajatar;^puutarhurikesäajaksija

tarvittava,palvelusväki.

HlchNluun l*«ö.

14

p:ns.

VuVviochl,

Keskimiikkona

M ^39-

Sanomia Sakosta ^ja Karjalasta.

Lehteä

^jaetaan:

jola arli teskilviillona ja laumantaina lello2 päimällä A.Harald'inkirjapainossa jaI.^Miim»

mön lauppapuodissa.

Toimitus ^jailmoitustenmastallnottopaikla 93.Kuninkaan-katu93

Ilmoituksia

»vastaanotetaan jola tiistai-ja perjantai-iltanakello 6. Hinta^on

12 penni» ensi suvullaja 10 penniämiimesiivulla,pieneltä petitti rimilta ^eli sitä »vastaamalta alalta.

Ruotsinkieliset

suomennetaan eri maksutta.

—

Vaihtoi!

moituksia

»välitetään lailliinmuihin maamme sanomalehtiin

3m.

—

Tilaushinta:

ännesmuobelta

tulematpostimaksutlisäksi.

isetnumerot

Puolelta ^»vuodelta

Ilmatietoja

Kuopiossa Huhtik. 1886. Kuop

S

^{«kello" 7»«lm.}

kello7 aam.

osta.

Ilmoituksia.

ig^^ ^{Suo m alaiD en Seura} J^P|^ ^kokoontuu Keskiviikkona sfeä&lfJi

^-"

_Huhtikuun

_{14 p:nä}

VaB

j.

P.

^P.

a-S

es

iciPm

c">-»cces

"?».s

iiestee

c

es

.S ^rt« s

-

-o.SS

.

H > S

»^

^i"M>

»»M

Si^{* —^Fjn} (w^rP!?j|^H

Jäseniksi

kansakoulujen johtokuntaan malittiin uudelleen rouma M.

Hillbom sekä

tuomiopromasli t:rl

I.

^{W. Calam-}

nius ^ja maisten

I.

M. Salenius.

--

Waiwaishoidon

piirimieheksi kuolleen E.

Krögerin sijaan malittiin ompelijaA.

Hä-

mäläinen.

NoimiSteluseuralle

annetun

uimahuo-

neen

asiassa

myönnettiin

seuran ^pyyn-

nöstä

mähäiuen

^muutos.

23. P.

K lla oli miime

sunnuntaina ensimäinen

klubi iltama.

Illan kuluessa saatiiu

luulla laulua ja maisteri

Granit

piti erittäin

»valaiseman

^{ja opettaman}

esi-

telmän palosammutustamasta.

Kirkonkokous,

hautuumaan

^{ja rau-} tatien

asioista

on tänään kello ⁵ j. p. p.

Seminaariin

pyrkijöitä

huomau-

tamme että

heiltä

^jo tänä muonna maa-»

oitaan

semmoiset

^{tiedot, jotkamastaamat}

korkeamman

kansakoulun

oppimäärää.

Talon

kauppa. W iime maanantai- na

Maistraatissa toimitetussa

^lullijessa

huutokaupassa on rouma Vimi Nordberg- in konkurssipesän omistama kartano ja

'/»

tomtlua u:o 54 myyty raatimies

I. F.

Malmborgille ^4,400markasta.

Samassa tilaisuudessa

^{myötiinkaupun-}

gin

manhalla hautausmaalla siiaitseman ruumiinlcillaus-huonecn

muuttaminen

sa«

mallaiseeu

kuntoon maalaisten uudelle

hau-

tausmaalle.

Mähimmän

tarjouksen, 545 markkaa, teli työmies

I. ^Pesonen.

Wailiuki. Sairashuoneen-talouden-

hoitajalla Kuopiossa A.

F.

Torubergilla on,kuten >1/.

P.

^tietää,

huomattu

^14,000 markan mailinli

hänen huostaansa

^usko-

tuissa sairashuoneen muroissa.

(Annettu.)

Ilki

työtä. Taas on ^rumettu

har-

joittamaan mitä raainta ilkityötä

Kart-

tulan pitäjän

Nakkakuuseu

^{kylän tienoilla}

on nimitläin rumettu leikkelemään eläi»

mia,

lehmiä

ja lampaita, ja on ^joilkiö ennättänyt läydä

kahdckiaesa

eri paikassa.

Muutamassa talossa

^{on erästä}

lehmää

leikelty niin pahasti, ^ettäon

niihin

^haa-

moihinsa

kuollut. ArMelen että löytyy-

köhän

mielii meidän

kristillisessä seura-

kunnassamme semmoisia

taikureita,jotka

tuoukaltaisia

^{taikojaan tekemät,}mai mis-

sähän tartaituls^ssa

ne tuommoista raa«

kuutta harjoittamat?

Eräs

Paikkakuntalainen.

Waltioneuwos Sakari

^Topeli.

ukselle

^on,

^Finl-lle

^tulleen

sähkösanoman

mukaan, annettu

Ruotsin

^akatemian

sata-

muotis-juhlassa t.k. ^{5 päimänä}akatemian suuritultametalji.

Tilaisuudessa

^jaettiin

tällaisia

^metaljiamaan

kaksi. Toisen

^kuu-

luu

saaneen

professori C.

I. Schliiter.

Suomen

miehistä

^omat

Franzen

^ja

Runeberg ennen

saaneet saman

^kunnian-

osoituksen.

Puhe

pidetty t.l.11p:nilKunnallishuoneella

Arwoisat Kansalaiset!

Me suomalaiset usein ^kerskaamme siitä, että olemme manhoilla-oli-

joita, että kiinteästi pysymme _enti- sissä ^tamoissa, emmekä helposti luo- wu niistä

mielipiteistä

ja totuuk- sista, jotka ammoisista

^ajoista

esi- isiltä kupolmesta sukupolmeen.

^{omat perintönä}

^kulkeneet Tämän su-

ominaisuuden ^luemme itsellemme suureksi ^ansioksi; se muka todistaa meidän makamata mielenlaatuamme, joka ei taimu sinne ^{tänne, kaikkia}

tuulia noudattaen. Ia sen ohessa

uskomme marmasti, että ^tämmöinen

manhoillcmn olemaisuus, tämmöinen iankaikkinen muuttumattomuus on

kansamme tulemaisuudelle ^parhain

turma.

Epäluulolla katselemme ^kaik-

kea mikä

^uutta

^on, sokeasti ^taiste-

lemme sitä

^mastaan,

^kun se mäkisen

tunkee meidän päällemme, sillä ^me

mainuamme siinä ^aina

^jotakin

suurta

maaraa. Olemia

oloja

tahdomme semmoisinaan ^{säilyttää,} sillä ^miksi

ne eimät kelpaisi edespäin, koska

^ne

tähänkin saakka

^omat

leimanneet.

Emme

^me

niissä ^{helposti Mikoja}

löydä, me ^olemme niihin ^kerran

^tot-

tuneet.

Parannuspuuhia

me

kam-

moomme,

sillä ne tuottamat aina jonkunmoista häiriötä, ne rikkomat meidän suloisen rauhamme. Uusi

luuta hempeämpi, ehkä entinen pa- rempi" sanoo sananlaskukin. Unoh-

detaan että manha luuta kuitenkin kuluu ja käy kelpaamattomaksi, että

se

^täytyy

useiu

^uuteen

maihtaa.

Myöntäen ettei kaikki ehdottomasti

ole hymää, mikä

uutta

on,

ja

että

maromaisuus ^aina

^on

tarpeellinen, kun kysymyksessä on manhan ^jättä-

minen ja uuden ottaminen, tahtoisin

kuitenkin osoittaa ^niitä

haittoja, joita

tuonlainen ^jäykkä manhoilla ^olemai-

suus

^tuottaa

^kansan

edistymiselle ja

maurastumiselle ^kaikilla aloilla.Kiel- tämättä on kehitys rakennettama

historialliselle ^pohjalle; manhasta ^on

säilytettämä

se, mikä siinä

^onhyrrää

ja kelpaaman, eikä

kemytmielisesti

ole mitään hyljättämä. Mutta toiselta

puolen: eteenpäin

elämän mieli!"

Pysähtyminen on sama kuinkuolema.

Aika

^muuttuu,

me muutumme

ajan

kanssa. Ihmiskunta ^kehittyy kehit-

tymistään, maatimukset suurenemat, joka jäljelle

jää,

hän ^{syyttäköön} itse-

ään. Ei manhoilla olemaisuus ^ole

mikään ehdottomasti ^{kehnttama omi-} naisuus. ^Se se ^{oli, joka aikanaan}

kristinoppia mastusti, _kun sitä ^pa«

kanamaihin lcmitettiin, se ^{se oli}

^joka

nskonpuhdistusta mastusti Luthe>

ruksen ^{eläessä, tieteitä} se ^{on mas-}

tustanut,

kansanmalistusta ^ja suo-

malaisuutta se

^on mastustannt,

sa-

nalla sanoen ^kaikkea

^hymää,

^kaikkea

hyödyllistä ja oikeata

on tuo

jäykkä,

sokea manhoillaolemaisuus ^maailman

alusta saakka ^mastaan

^pannut.

Mutta maikka taisteltu on mereen asti, maikka manhoillaolijat tuhansia

esteitä

^ja

^haittoja

^omat

edistykselle tehneet,

^lopulta

on kuitenkin

totuus

moitolle

päässyt.

Kristinopin _malo

onleminnyt

pakanakansoihin, manhat

epäjumalat

omat

kukistuneet. Sa- moin on käypä niiden manhojen ennakkoluulojen, jotka nykyaikana

ihmishenkeä kahlehtimat

^ja

sen ^wa-

paata kehitystä estää tahtomat.

Kansalaiset! ^{Kun Suomessa} isän- maallisia ^juhlia

^mietetään,

^{on meillä}

tapana

puhua esi-isäin ^nrostöistä

^ja

ihailla ^entisten sukupolmien kelmol-

lisuutta ^tässä maassa. ^{Siinä ei ole}

mitään moitittaman, päinmaötoin;

niinkuin lapsen tulee manhempiaan

H. ^M. Keisarin ollessa

^Lima-

diassa

ei mitään Suomea koskemia

asi»

oita kuulu tuleman

esitcltämäksi.

^Niin»

muodoin jää tulliasiakin,jonka ratkaise, misla ^marten

salaneumos

^{Molander äs-}

ken kämi Pietnrissa,

toistaiseksi sillensä.

(U. _S.)

Uusien

luoksilaimojen nimet.

Finl.

^{tietää kertoa, että}

H.

^M.

Keisarin»

na, kuultuaan niistä

kahdesta

^hoyrylai-

masta, jotka Suomen

hallitus

on tilan nut

luotsilaitosta

^{Marten, oli}

lausunut tahtomansa

^antaaniille nimet. Koska ra- leittaminen nylyään on «distynyt niin lauas että niinet piti ^määrätä,ilmoitet- tiin

asia

Keisarinnalle,

ioka sumaitsi

^oma-

kätisesti

^{eräälle paperille}kirjoittaa nimet:

Elätöön",

Willmanstrand".

Nimityksiä. Sittcnlun Kuopiontuo- miutunnau tuomari Emil

Andersin

^{on il'}

mmttanut, että hän,

saatuansa toimeksi

olla jäsenenä maanilntlauslaitosta ^losle»

main

asetusten

tarlastamista martcu

ase-

tetussa

loiliitcassa,

huhlikuun

5 p.stä al- kaen

ensituleman kesäkuun

^{loppuun ones>}

telty

hoilanlliSta

tuomarin mirkaa maini-

tussa

tuomiokunnassa,on Viipurin

homi-

olkeus wiime maaliskuun³¹päimänämää.

rännyt

homioitcuden

auslultantin

I. Zit-

tingin

sillä

^aikaa

hoitamaan

^mainittua

mirkaa.

Hcnkilirjurin mirkaa

Ilomantsin kihla- kunnassa

on Kuopion läänin

kumcruöri toistaiseksi

^määrännyt

hoitamaan metsän- kassöri H.

Haapalaisen.

Piirilääkäriisi Tammisaareen

^lienee,

kuten ^N,

Pr.

^{tietää,täkäläinen}

sairashuo-

neen lääkäri

tohtori

^{G. Amellannimitetty.}

Kirkolliskokous. Pappissäätyislen edusmiesten

maalissa

^Kuopion

h

^iip«

pakunnassa omat,kun

entisiin

^tie-

töihin lisätään

^{äänetKarjalanylä«, Ka-}

lajoen ja Oulu» promastikuiinista,

seu-

raamat

kuusi saaneet ^tähän

asli enimmät äänet:

I.

Schmartzberg 68.

H.

^E.

Schro^

derus60, W.

Lindstedt

^56,N. Karlsbcrg 44,

H.

^{G. T.}

Brofelt

^{32 ja}

I. ^Öster- bladh

^{24 ääntä.}

Mallikkveduomiehen

malitsijaksi tulemaan

kirkolliskokoukseen malitsi

^kirkon-

lokolis

Nilsiässä

^{t. k. 28 p.}

kansakoulun-

opettaja

Juho Korhosen.

Kuopion

R. seuran kokouksessa

miime

sunnuntailla

malittiin toimikunta

ensi sunnuntaista

^{lec-iltaa marlen jarouma}

Canth

^{piti esitelmän, jonka}

toisessa

^pai-

kassa lehteämme

julkaisemme.

kunnioittaa, niin myös tulee kanso-

jen kiitollisella mielellä säilyttää esi- isäinsä ^muistoa. He

^omat

tehtci- mäusä ^tehneet, he ^omat melmolllsuu- tensa täyttäneet; uusi ^sukupolmi

nauttii heidän ^työnsä hedelmiä. ^El- laamme sitä ^koskaan unhottako.

Mutta — _onko

siinä kaikki, että

me

entisiä muistelemme, entisten suku-

poimien

kuntoisuutta ^ihailemme.

Onko Suomen tulemaisuus sillä

taattu,

että täällä ^ennen muinoin oli moimaa tappotanterella ja tointa, että merensä ^muodatti- esi-isät

mat,

niinkuin ^{aika ja} olosuhteet sil«

loin maatimat? Mitä tekee nykyinen sukupolmi kansansa tulemaisuuden eteen? ^{Täyttääkö} sekin tehtämänsä, ansaitseeko sekin kiitollisuutta ^tule-

milta sukuvolmilta niin ^kuin esi-isät

omat

meidän kiitollisuuttamme ^an- sainneet. Onko nykyisellä suku-

polmella

kuntoa niiden melmollisuuk- sien täyttämiseen,

joita

nykyinen aika sille

^eteen

asettaa? ^Pystyykö

Suomen kansa kulkemaan niitä teitä, joita jalot henget

omat

sille ^raiman-

neet,

mai tahtooko se ^olla manhoil-

laan, tahtooko se rauhassa ^nukkua henkisen ^{kuoleman unta?}

(Jatketaan.)

Kaikkun laitoksinpahclukscssaolevien henkilöjenpitäisinoudattaaehdotontarait- tiutta. Tämäehto^onvälttämättömän^tar- peellinen sairaiden pysyväiselleparantu- miselle,silläheidän tuleenoudattaasamaa raittiutta koko jäljellä olevanelämänsä, jonkatähden on ^{erittäintärkeätä,}että he laitokseen otettaissahetijoutuvatsellaisten henkilöjen pariin, jotka^kaikki,ylimmäi- sestä alimpaantunnustavat ja elämässään noudattavat^samojaperiaatteita.Kun sel- lainen henki laitoksessa vallitsee,niin se jotekeeparannettaviinhyvän vaikutuksen.

Laitokseen otetut Jicnkilöt sairastava ruumiillista tautia,jonka tähden^he heti vastaanotettaissa ovat lääkärinhoidetta- viksi annettavat. Mutta älköön heitä^pi- dettäkö siinä erehdyttävässä luulossa,että tätä tautia voitaisiin^parantaailmanhei- dän oman tahtonsa täydellistä^javakavata myötävaikutusta

.

Heidän tulee oppiatun- nustamaan, että sairautensa on luettava heille syyksijaettä heidän^pitääpuoles- tansa tehdäkaikki,_minkä voivat,estääk- sensä tämän heidän syyllisyytensä lisään- tymistä ja sen sijaan alkaa untta elämää.

Kristillinen usko ja rakkaus ovat laitok- senperustuksena.

Tässä lyhyestiehdotus vastaisenparan- nuslaitokscnperustamiseksi. Wähänpuo- lisen maatilanelimaa-alanlunastamiseksi sekä huoneuston rakentamiseksi aiottua laitosta varten on laskettu tarvittavan 40,000 markkaa. Palkat ja vuotuiset kulungit ovat lasketut nousevan18,000 markkaan. Jos koko vuoden^ajanolisi laitoksessa kaksikymmentäsairasta,joista kukin maksaisi75 markkaakuukaudessa, tulisivat menot sillä peitetyiksi. Mutta meidän mielestämme eivät maamme olo- suhteetmyönnäparannuslaitoksenasetta- mista sellaiselle pohjalle, Wapaasijojen valmistamiseksi^ja kuukausmaksujenalen- tamiseksi tarvitaan rahallista kannatusta jokoyksityisiltä lähi valtiolta. Yksityisen henkilönperustamallalaitoksella^onpaljon vastuksia ja epäkohtia. Yksityistäkin laitosta kernaamminkannattakoonihmis- ystävällinen seura, jonka tähden ehdo-

tamme

erityisen seuran perustamista yk- sinomaan tätä tarkoitustavarten.

Koska meidän tietääksemme eikukaan muuole aikonut iässä asiassa ruveta al- kuunpanijaksi, otamme allekirjoittaneet ehdottaaksemme seuranperustamisia M- rannuslaitokscn aikaan saamiseksijuop- posairaita varten. Kehotuksia sekälistoja

nimien kirjoittamisia varten lähetetään näinä aikoina kaikille maamme raittius- seuroille ^ja yksitt/^isillekinhenkilöille,ja kehotetaan jokaista,^joka katsoo asian ansaitsevan kannatusta, kirjoittamaan niihinnimensä. Wastaisenparannuslai- toksen saamiseksi varmalle taloudelliselle kannalle olisihankittava vähintään50,000 markan pohjarahasto tahi vastaaviavar- moja vuosituloja ja ehdotetaan,että jä- senmaksu määrättäisiin 10 markaksivuo- sittain^{15 vuodenkuluessa,}taikkakerras- saan suorttcttavaksi100 markalla. Seik- kaperäinen ehdotus säännöiksijulkaistaan vastedessanomalehdissä. Wastaisen toi- mikunnan olisi laatiminen erityiset jär- jestyssäännötlaitostavarten,jatahdomme tähän lisätä vaan ^muutamansanan.

—

Niitä,jotka ovat kirjoittaneet nimensäja suorittaneet maksunsa, kehotetaan ensi kesänä saapumaanperustavaankokouk- seen Kuopioon,samaanaikaan kuin siellä yleinen raittiuskokous tuke pidettäväksi, Kesäkuun lopulla,^{päättämään}säännöistä ja valitsemaan väliaikainen toimikunta sekä ryhtymään muihinmahdollisestitar- peellisiksi katsottuihin toimiin. ^Siihen asti voidaan nimilistoja^ja rahoja lähet- tää allekirjoittaneelle Viktor HeikeVille

Helsinkiin, joka on ottanuthoitaaksensa tätä tarkoitustavarten kerääntyneitä va- roja ja tehdäkseen niistä tiliä,kunnes seuramahdollisesti siihen toimeenmäärää toisen henkilön. Kutsumus saapumaan perustavaan kokoukseen julkaistaan sa-

nomalehdissä.

Helsingissä Tammikuulla 1886.

C H. Ahlqvist. Magnus Alopaeus.

0. J. Cantell. Johan A. Frey.

A. A. Granfelt. Viktor Heikel.

J. af Lindfors. Axel R. ^Spoof.

2. ^Topelius. K. Werkko.

Valtuuskunnan kokouksessa

^mil-

me

maanantai-iltana käsiteltiin seuraamat asiat:

Kaupungin talon juhlasalin

musiilkileh-

terin

suurentamiscsla

^oli

sitä

^marlen

ase-

tettu maliolunta antanut lausuntonsa,

mutta

asia

jätettiin mielii uuden,

asian

tuntemista

miehistä

kootun malioluunan

mietittämäksi.

Kaupungin talon juhlasali päätettiin

»varustaa

huonekaluilla

^ja

siihen

^tarkoi-

tukseen

^{täyttäänoin 2,800m.}

—

_Mai-

nitun talon

huoneiden sisusmaalautsen

järjestäminen ja toimeenpaneminenan- nettiin toimikunnan huvetaan,johon toi- mikuntaan kuulumat

herrat

^R.Stenius, A. vonHaartman, R.

Fabritius. I.3öf

ja B. Granit.

Varsinaisessa »valtuuskunnassa

^päätet-

tiin kaupungin talon pihamaallaoleman katottoman kellarin käytämä peittää pun»

länsillä,_etteilumi ja

mesi

^{pääsekäytämään.}