Puhe pidetty Kuopion R:seuran tee-illassa t.k. 18 p:nä · DIGI

1

NelMucs ^»vuodelta

. . .

¹

yksityisetnumerot

-

Postin ^kauttatilatessa^tulemat postimaksutlisäksi.

Kokownodrltll

Kuopiosta.

Pilliinä

perjantaina

saarnaamat

Tuomiokirkossa:

Kello '/,10 e. p. p.Suomal.puolipäimäsaarnan

Pastori ^Tikkanen.

Kello 5 j. p. p. Suomal.ehtoosaarnan Pastori Vartiainen.

Kunnallish

uoneessa:

Kello^'/,10 e.p. p. Suomal. puolipäinmsaarnan Pastori Mehtonen.

Kello12Palmalla Ruotsalaisenpuolipäimäsaarnan Sama.

Huom.l Pitkänä perjantaina pidetään ruotsal, rippi.

Torstaina kello5 j. p. p.Pastori Hinkula. Ah- tisaarnan ^jälkeen pitää ruolsal. rippi-puheen

Pastori Granit.

Kuolleita ^Kuopion maaseurakunnassa.

Huhtik. ^{9 p:nci:} loisen ^lapsiJuho ^Taametti

Tuhkanen, Pellosmäeltä,₁₀k;

—

_{13 p:nä: lap-}

sukainen ^IdaHiltunen, Väänälästä,₂ k;

—

₁₆

p-nä: loisen^lapsiKaarloPohjolainen,Kehmolta, 2 w;

—

_{17 p:nä: talon}

emäntä AnnaLiisa Hoff-

ren,Hakkaralasta, 52 w;loinenPekka Ruotsa-

lainen, Wäänälästä,77 w.

Kuuluutulsiin ^pantuja samassa sev-

ralunnassa.

Renki Mooses Hyn>ärincn, Wehmassalmelta

Tuusniemelle;Möttil.^tytär Johanna^Miettinen, Niistamedeltä^Viipuriin;Renki AaroMiettinen,

Naimalta Maaningalle.

Taloll. ^poikaKaarlo

Fredrik

^{Väänänen.Keh»}

wolta,ja taloll.^tytär AnnaMariaRuotsalainen, Ninänälästä;

—

Loinen ImmanuelTiilikainen, Kuusjärnieltä, ja taloll.tytär Amanda Pohjalai- nen, Kurkiharjulta.

—

_{Möttil-poikaTaametti}

Juho Rissanen ^ja piika EewaPirhonen,pap<

pilasta.

Mnnttotodistullill ^owat

^pyytäneet.

jolla onpääkonttoriHelsingissäja

li

^{88. 8}

OKOIIttO

l6

1t

8.

lViiptirissa,

_{Tiirii^N», Tani|iere«lU%,|Poriss», Waasassa}

OuliiMsa,

liiio|»io»s» ja «I«»eii»iiiiM«»i«.

Ostaa vekseleitä ulkomaan rahalle

ja

myy samoin maksettaviksi Lon- toossa, Pariisissa, _Frankfurt

am

Mainissa,Berlinissä, Hamburgissa, Lybekissä, Amsterdamissa,

Köpenha-

minassa, Tukholmassa sekä

^pankin

konttorissa Pietarissa;

Diskoutaa vekseleitä Suomen markoille, maksettaviksi seuduilla, _missä pankilla

on

konttori;

Myöntää hypotekilainoja

ja

kassakreditivejä;

Lunastaa maksettaviksi

joutuneita

obligationejä

ja

kupongeja Suomen valtion lainoihin;

Ostaa maksettaviksi

joutuneita

obligationeja

ja

kuponkeja ulkomaalaisiin lainoihin;

ja

Myy

rahaksilyömätöntä kultaa

ja

hopeaa.

Diskonto 4'/,)

sja^5',2prosenttia,

vekselien kulku-ajan

ja

laadun mukaan.

Hypotekilainakorko: 4V

?

prosenttia lainoista kullan, hopean sekävaltion

jakunnan tahi

valtion takaamien

obligationien

sekäpankki-talle- tuBtoäiBtuBten

^pauttauBta vaBtaau,

5 prosenttia lainoista

muunlaisia pantteja vastaan.

fiassakreditivikorko

^:

4l4

^{l/a prosenttia}

kreditivistä valtion

ja kunnan

tahi valtion takaamien

obligationien

sekä pankki-talletustodistusten

panttausta vastaan.

5 prosenttia kreditivistä muunlaista panttia

vastaan

sekä

^l

/i ^prosenttia

pääsymaksua.

Helsingissä Huhtikuun

13 päivänä

1886.

Houlttknnlä.

JS®?* ^KorkO alennettu. Suomen Pankki

on

alentanut korko-

määrän

uudistetuista

kauppavekseleistä 6

°/o:sta

^5x5x/a

°/o:ksi/

0

:ksi

ja hypote-

kilainoista tavarapanttia

vastaan 6

°/o:sta ₅ °/o:ksi sekä toimituspalk-

kion

kassakreditiveistä V2V

2

°/o:sta 7* °/o:ksi.

Lakitieteellisiä kirjoja

myötävänä H.i?l«il^Niiltä, kirkkokatu n:o 18.

I s ^{l ll ll Nl l e t ll 11.}

toimittaa toisena Pääsiäispäivänä

t.

k.

26 p. kaup. Seurahuoneella

llcfcscttpUnkcUcja

myötamänä Tapion

tonttorissa.

Ilmoituksia.

Wittenkuin Keisarillinen ^Se- naatti, saattaakseen ^maamme

meijerien omistajoille tilaisuu-

den mhödä kuoritun-tuaidon- juustoa, on ^jokaiselle suoma-

laiselle tarkkampujapataljoo- nalie ^myöntänyt rahanmää-

räyksen tämän tatvaran osta-

miseksi kesäkuukausilla ^tänä

wuonna, kehoitetaan ^Herroja

lneijerien omistajoita s:n Kuo- pion pataljoonan kansliaan, joko kirjallisesti eli suullisesti, jättämään tarjouksensa juus- ton hankkimisesta ^suuremmis-

sa eli pienemmissä määrissä, myötäliittämällä, _lista, jos mahdol-

tawara ^näytteen.

Kuopiossa

Huhtikuun

^{15p:uä 1886.}

Käskystä Taloudenjohtaja,

Elverstiluntlllmtti: Äolström.

Sisäänpääsy:

miehiltä 75 p. ja naisilta ⁵⁰ penniä.

Hliom.!

Kunnan jäsenet pääsevät 50pennillä, mutta

kantakoot

kunnan merkkiä koko illan vasemmassa käsi- varressaan.

DIM. ^{Kaksi pienempää fortteeria}

hyyrätään

¹

p:slä Kesäkuuta.

Antti Pnustjärwi.

Alkaa k:lo^{7j/p. p.}

Ohjelma vasfedes.

Toimikunta.

Eva Benjarasson.

Asuva: Ajuri W.Borgin talossa-

Allekirjoittanut

ottaa vastaan tehdäk- seen vaatteiden silitystä

(strykj

SKST* ^{erittäin hylvää} 'MN

Myydään

«lenneluillll fjinlioilla

Konjakkia

Konkurssipesästä.

ja kaikenlaista ^taup*

putattavaa

Vihosen ^{H HMch.n}

Suomen oloista Ruotsin sanomalehdissä.

Göteborgs Handels- _och ^Sjö-

fartstidning" nimisessä lehdessä ^on

wiime ^syksystä altain tuon tuostakin ollut kirjeitä Helsingistä, _Almarin kirjoittamia, joissamaamme oloja

ja

asioita on jotenkin puolueettomasti esitelty ja jotka siis luonteeltaan

ja

tarkoitukseltaan suuresti ^poikkeemat

niistä Suomen

oloja

wääristelewistä ja parjaamista kyhäelmistä, joita on totuttu Ruotsinmaan fanomaleh-

Tämän kuun

1

päimän numerossa

on yllämainitussa lehdessä samalta

nimimerkiltä jälleenkirje Helsingistä

sen johdosta, että kysymys Suomen kielen asemasta mirkakunnissa ^on ratkaistuksi ^{tullut. Kerromme} siitä

U. Sm mukaan ^pääkohdat.

Ensimmainen ^askel _kansalais- oikeuksien myöntämiseksi Suomen kielelle otettiin ^muonna 1858.

^jolloin

erityisen julistuksen _kautta säädettiin, että niissä seurakunnissa, _joissa yleistä jumalanpalmelusta parhaasta

päästä ^pidettiin

suomeksi, tämä kieli

myöskin

oli kirkon- ja pitäjänkoko-

uksien Pöytäkirjoissa käytettätvä.

Samana muonna «mattiin Iymäs- kylässä ensimmäinensuomenkielinen

lyseo. Mutta kun erityinen komitea 1862 asetettiin ^{tutkimaan kysymystä}

Suomen kielen käyttämisestä oikens- toissa, ilmestyi enemmistön lausun-

nossa mirkamiesten

^etu,

joka was- tusti ^lameampia muutoksia; koko muutos olisi lykättämä tietymättö- mään tulemaisuuteen. Lausunto syn-

nytti suurta harmia. Niistä komi-

tean

jäsenistä, jotka ^panimat was- talauseen, mainittakoon Elias Lönn-

rot,

Kalemalan löytäjä,

joka

ennen useissa tilaisuuksissa ^oli maatinut

täyttä

tasaarmoa Suomen molem- mille kansallisuuksille.

Wuonna ^1863, kun keisari ^Alek- sander ^{IIkäwi Suomessa,} onnistui I.V. Snellmaninsaada hänen

^{an^}

tamaan

se ^tunnettu käskykirje, jonka kautta Suomen kieli kaikessa, _mikä suorastaan koski maan nimen-omaan suomalaista lväestöä, julistettiin

Yhtä-oikeutetuksi ruotsin ^kanssa;

muutoksen ^oli miimeistäcin _enneu 1883 nmoden loppua astuminen täyteen moimaan. Samalla mää- rättiin, että ruotsi mastakin pysyi

maan mirallisena kielenä.

Wirkawaltainen konfermatismi oli

siten ^kärsinyt ensimmäisen ^tappion

eikä moinut kormata mahinkoaan muulla kuin

nmmytystä

maikutta- Kuopiossa,

Keskimiikkona

Ja ^31.

Hlihtiliinn 1886.

21|i:iui.

Tilaushinta:

Sanomia SaMsta ^ja Oarjalasta.

Toimitusja ilmoitusten»vastaanottopailka W. Kuninkaan-katu^93,

Lehteä

^jaetaan:

joka arki keskiwiikkona ja laumantainakello 2 p«iwällä A.Harald'inkirjapainossa jaI.^Möm>

monkanppapnodiesa.

Suomen Pankki

Ilmoituksia

»vastaanotetaan joka tiistai- ja perjantai-iltanakrllo

ss.

_Hintaon 12 penniä ensi simulla^ja 10 ^penniä»viime ^{simulla,pieneltä}pttitti riwiltä eli sitä »vastaamatta alalta. Rilotfmkleliset suomennetaan en maksutta.

—

Maihtollmoitukfia

mälitctään kaikkiinmuihin maammesanomalehtiin

/IT^SHtifißfe

'¦'j.W. il HK^

MattustuSrahain

koroitus.Kyy

tirahan koroituksen

johdosta on

keis. senati katsonut

tarpeelliseksi määrätä muutamille mirkamiehille, joilla on

missi »vuosimäärä matkakustannuksia

^niarten, jolu koroilus

näihin matkustus-rahoihin

nimittäin kruu- nunlvoudeille Kuopion

läänissä

^{200 m.,}

henlitirjureillc 150 ^m., ja piirilääkäreille 25 prosenttia koroitusta kuntin »ylyisecn

matkustus-rahaan.

Korko

alennettu.

^{Suomen pantti} on alentanut korkomaärän uudistetuista kauppalvekseleiStä 6 °,y:Sta s'/,°/<,:tsi ja hypotctilaiuoisla tamarapauttia »vastaan6

«/<,:sta 5°/<,:ksi

selä

toimituspalkkion laS-

sakrcditilveiStä

^'/,°/,:Sta

»/.

",'<,:tsi.

Senaati

on

ehdottanut Joensuun suo-

malaisen

lyseon laajentamisen yhdelläluo»

kalla

wuofiltain seitseuluolkaisetsi.

Helsingin

merlkoulussa

^pidettiin

t.k. 16 ^p:nä jullinenniuosilultinto; mc.

rita pte inina laskettiin muiden mu-

assa

koulusta perämies

F.

^Lindborg.

s.

Kuopiossa.

P

^ll

h ^e

pidetty Kuopion

R:scuran tec-illaSsa

t. k. 18 p:nä,

Armoisat kansalaiset!

Noin ^{80 muotta} sitten ^{kaikui Suo-}

messa ^huuto,

^joka

esi«isäimme

^me-

ren sai jähmettymään ja kauhistusta lemitti kaikkialle. ^Se huuto ^oli:

wihollinen ^{on tullut maa-} hau!" silloin ^{Suomi maa-}

raa torjumaan. Ei ollut ^{yhtä kun-} non miestä, joka olisi epäillyt men-

nessään mihollista

^»vastaan.

Hen- kensä nhrasimat ^jalot kansalaiset

isänmaansa, tään köyhän Suomen edestä. Kaatuimat silloin ^miehet

kuin korteet miikatteen edessä ^ja

merta

höyrysi armas maa. Runoi-

lijamme

laulaa näistä

^ajoista:

los

kielin möisi ^kertoa Näkönsä manhat

puut,

Ia ^meidän maarat mirkkoa,

Ia ^meidän laaksot lausua, Savella

sallnein ^sunt. Niin niistävä use-

ampi Hym' ois todistamaan: Tass'

Samon joukko ^tappeli Ia

^joka

kyusi kylmeni Edestä ^Suomen maan."

Siunattu olkoon esi-isäin ^muisto.

Rauhassa heidän luunsa ^lemätköön

sen ^{maan pomessa, jota} he ⁿⁱⁱⁿ suu-

resti rakastimat.

Mutta ^hymät kansalaiset! ^Omat-

ko esi-isälnme ^{kaikki Suomen wi-} holliset kukistaneet, mai jättimätkö jälkeensä

joitakuita

meidänkin osalle?

Onko Suomen onnellisuus ^täy- dellisesti

^turmattu,

^mai uhkaamatko sitä ^»vielä

^{maarat joltakin}

taholta?

Vaaditaanko myös meiltä esi-isäin

uskollisuutta, _lrakkautta

ja

alttiiksi- antamaisuutta? — _{Waaditaan tosin,}

maaditaan aiman »varmaan. Wi-

hollinen ^{nytkin mielä} rannoillamme

tuhoa

^tuottaa;

^{huolta, murhetta}

^ja

kärsimystä kaikenmoista se ^lemittää

ympäri Suomen uiemen. Ia niin- kuiu ^{Samon maa} enuenkin

^etupääs-

sä ^oli mihollisen ^{jaloissa, niinkuin}

se _silloiu ^{pahimmat iskut} sai ^kes- tää,

^{niinpä on}

laita tähänkin ^ai-

kaan. SamoonSuomeu

^sydän,

ja kun surut

^tulemat,

ne sydämessä

ensin tuntumat. Sydämeen midol- linen nuolensa ^täh!ää, elämän alku-

zuureen osutakscen. ^Mutta mihol-

linen, joka meitä

^nyt

hätyyttää on:

köyhyys, nälkä! Miattomat

^lap-

set itktmät

^{leipää, murtuneet ivan-}

hemmat ^{eimät jaksa} sitä ^hankkia.

Ia köyhyys kasmaa, lemiää

^ympart

kauhistamassa ^{määrässä;} se

^lyö

^maa-

han moimia, joita maan

^maurastu-

miseksi tulisi ^täyttää,

^ja

^enemmistö

Suomen kansMa ^jo kärsii sen ^ikeen

alla. Vihollinen ^{kolkutti omeamme;}

maromattomuudesta

^päästimme

sen

sisään.

Kansalaiset! Miehet ^{janaiset, kaik-}

ki, joiden pomessa _mielä esi ^isäin henki ^sykkii,

^kaikki,

^{joissa kuuloa ja}

kykyä oni

nouskaamme yksimielisesti syyden kanssa, joka huolimatta ^kai- kista kauniista sanoista ^oikeudesta

y. m. on tuominnut itsensä

^pitkäl-

lisen liittonsa kautta niiden kanssa, jotka kaikkea suomalaista mihaamat.

Jotenkin ^{laimeakin myönnytys} olisi siihen ^aikaan rauhoittanut kansan suurta ^{enemmistöä ja} melkoisesti

estänyt

sitä eripuraisuutta,

_jotanyt

kaikki malittamat,

mutta

liberalit eimät osanneet

^{pitääjohtoa}

käsissään.

Fennomanit sill'aikaa

^jattoimat

^ras-

kasta ja

mäsymätöntätyötänsä lan- sanmalistuksen, oppikoulujen, tie»

teellisen suomalaisen tirjallisnuden,

suomalaisten sanomalehtien,

jopa

suomalaisen ^teaterin kehittämiseksi,

ja

näiden harrastusten menestymisestä saattaa ^olla maan yksi ajatns.

(Jatketaan).

mihollista lurloittamaan, koettakaam-

me,

mieläkö on

^tarmoa

ja vontta

tässä sukukunnassa, mielätö se ^elä-

mään pystyy, mai onko

^jo

kuoleman tuomion saanut. Elkäämme masen-

tuko ennen aikojaan! Nonskaamme kaikki, _ja nouskoot etupäässä

^ne,

joita mihollisen ^{nuolet eimät »vielä}

ole haamoittaneet, nouskoot karsimi-

en

kansalaisten amnlsi! ^{Lapset itke-}

mät, _maimot

malittamat,

miehet sor-

tumat.

Jolla sydäntä on, hän ^rien-

täköön! Woimia ^tarmitaan, ei ruu-

miillisia ainoastaan, henkisiä ^myös-

kin. Ia samaa ^{rakkautta tarmitaan,} samaa

^jaloa

mieltä kuin ennenkin

mihollista

^mastaan

^{mennessä. Suo-}

koon Jumala, _ettei kansassamme

melttoja löytyisi,

jotka ymmärtä^

mättömyydestä

taikka ^oman edun tähden yhteistähymää mastustamaan

rupea»vat!

Kansalaiset! ^{Ei ole hetken}

^työ

eikä ^yhden lhmisen Mallassa ^selmille

saada, kuinka taloudellinen tila Suo-

messa _olisi järjestettämä', että kaikki yhteiskunnan jäsenet saisimat ^tilai- suutta

^{työhönja työn}

^{kautta re-} helliseen ^elatuksen ansioon. ^Kuiten-

kin rohkenen tuoda teille esiin ^muu-

tamia ajatuksia, joista itse ^Mallan

hymin tiedän, eitä ne mielä

^omat

tyvsymättömiä ja heikkoja, aiman tuin

^nno

pienet taimet, jotka nyt kemään tultua tuolla ^ulkona

^päimän

maloon

pyrkimät.

Taka taimea ne odottamat,

joka

niille surman ^tuo;

samoin ^kenties

^käynee

^ennen

^pitkää

näillekin henkisen ^{mainion oraille.}

Mutta takatalmen jälkeen

taas

kesä

tulee,

ja ruoho uudelleen mirkoaa.

Ehkäpä _aatteiden maailmassa sama

järjestys mallitsee,

ehkäpä

sielläkin

kemään myrskyjä toimottu kasmuu aika seuraa.

slatk.)

Kansantalouden ^{tiede on wasta}

nykyaikana

rumennnt

maailmassa

kehittymään.

Siinä

ilmestyy

mielä paljon mietteitä

ja

otaksumisia,

_jotka

sotimat toisiaan ^{mastaan. Ettei} kansantalous missään maassa ^tätä

nyfyä ole hymällä ja tukemalla ^poh-

jalla,

siitä ^{kumminkin ollaan yksi-} mieliset. ^Samoin

^myöskin

^siitä,

että ruumiillinen

työ

on suurempaan

armoon saatettama, sekä ^{että ah-}

keruus ja nero on enemmän knin tähän saakka m aa n lviljelyksen alalle suunnattama. ^Luonto

^on

se

lähde, josta rikkaudet muotamat, maa

Miljan

kasmaa ynnä ruohon.

Luonnontuotteet

neomat, joista

kan-

sat elatuksensa saamat. ^{Kaikki mitä}

luonto meille

^antaa,

on ^puhdasta

sappeeneannan

_rata. $.M Kei-

sari

^on,kuten

H. ^D.

^tietää,

wahwistanut

säätyjen päätöksen Lappeenrannan radan yhdistämisestä

»valtionrautateihin.

Suomen

kadettien palveleminen

Wenäjän

sutamäesss. ^Ehdotus

^on,

kuten ennen olemme kertoneet, tehty

siitä

että Suomen kadcttilouluSta laolettujen kadettien

tulisi

^{pallvellakolme muoltaWc,}

näjän sotamäesiä,ennen tuin

saisimat

^aS«

tuapalmelutseen Suomen

sotamäen

^patal-

joneissa.

Nyt kuuluu,kuten

H.

^{D.tietää,kysy-}

mys

nostetunuuden

ehdotuksen tekemisestä siihen

^suuntaau, että kadettikoulusta las- ketut Suomen kadetit

tosi» ^ensin

^upsereina

suoriltaisiivat

jossali» Suomen

sotamäen

pataljouassa pakollisen yhden muoden

ase-

welwollisuutensa,maan

sen

^{jälteenkomen-}

nettaisiin kolmetsi ^niuodrtsi

^{Ncnäjän mä-}

keen pysymällä kuitenkin

sillä

^{aitaa Suo-} men

sotamäen

^kirjoissa.

Palkka maksettaisiin

komennuSailana Suomen »valtion waroista.

Tällaisen lär-

jestelmänon laslettutuottamanSuomelle menoja

lvuositlain

^{200,000 m.}

Kuopion

maasenrakunnan

^palo

apuyhdistykse»»

kokouksessa

^miime

maauaniainamalittiin yhdiSlytsen

nimessä

2,300 markan

suuruiseu

lainanottaja j»

tuli

siihen malitulfi

talolliuen Rcelr.

Pek-

karinen.

Toimikunnan marajäseniksi malittiln: ta--

lolliset Juho

^Stamin

Vehmersalmelta. P.

Hämäläinen

HaktaralaSta,

P. I.

^Karltu-

tunenRytkyllä, Aron Holpaincn Ritonie- mcltä ^jaOlliVoutilainen

Puutossalmelta.

Raittius seuran

tee-iltaan Kuu

liaUishuoneelle

^miime

sunnuntai

^{iltana oli} saapunut jommoinenkin joutko

ihmisiä Esitelmiä

oli useampia. Maisteri Granit luki

tohtori Graufelt'iu

kirjoittamanrait- tius-luennon juomutusjuo- mien nautinto!" NeitiStählberg..ylösluli"

erään

naisen

^tätä

tilaisuutta

^marteukir-

joittaman

esitelmän

ja lukiolainen

Fors-

berg puhui parannuslailoksiSta juopposai- raila »varten.

Esitelmien

malilla luultiin

tonvisoitautoa

^ja

raittiuSscuran

laululunta sujumaSli

esitti

laulukappaleita.

Kuopionpataljonan

raittiussen-

rassa

^{on tätä nykyä227 henkeä, joista}

ainoastaan 16 on yleisessä

osastossa.

Seura on perustanut oman kirjaston

raittiusoseuran

jäseniä marlen. Tämä to- distaa, _että

seurassa

on elämä lvirkeälä.

Talon

kauppa. Wiime maanantai»

na Maistraatin

edessä

pidetyssä julkisessa huutokaupassa myötiin

tukkiasioitsia

Gust.

Väänäsen

^{kartauo ja puoli}tonttua n:o 218

tässä

taupuugissa ja

sai sen lehtori I.

Schivartzberg ^9,980markatta.

Tapaturmainen

kuolema.

^Tämän luun 16 ^päilvänäon

loisen Wilho Poh-

jolaisen kolmannella »vuodella olema ^poita Kaarlo

hukkunut

pieneen mesi-kuoppaan

Keh-

molla.

Walitfijamlehikfi

maallitloedusmie.

heu

^{»vaalia niarten}ou malittu Kaamin

seu-

rakunnan ^puolcslatalollinen Irjö

Juhana Panviainen

^ja

luu'an seuralunuau

^{puo^}

lesta lautamies

Petter

^Kalkiuen.

Kuusjärmeu funnalle on myöunetty miljelySlainaa 2,700markkaa.

Kauniita lahjoituksia.

Konrahti-

rowasti A.

F. Äterblom

Lipevistä ja kauppias

Juho ^Kuokkanen

KunSjärmeltä

omat lumanneet lahjoittaa

KuuSiärmeu

kuntaanperustettalvaanwaiwai

Sh

^oito- ja työhuonecsen,edellinen 2,500, jälki- mainen 600

Suomen

^{markkaa. (Karj)}

Lamantauti

^luu'assa,jota pitkin tallvea on ollut muutamin paikoinole-

massa,

_on nyt nnvennut lemiämään.

Niinpä Paalaslnaan ja Polwijärwen ly-

lissä

^on

mllutamissa taloissa

melkein kolo perhe

siiheu sairastunut.

^(Kari.)

wllln cntyismääräykfillä muonna

186 d annetussa asetuksessa, jossa tarkemmin määrättiin, kuinka Suo- men kieli oli

täytäntöön

saatettama

maan oikeustoissa ^ja mirkakunnissa.

Samana muonna, 1863, termehti keisari Aleksander ^{II Suomen 54-} muotisen ^{lemon jälkeen kokooukut-}

suttuja säätyjä maltaistuinpuheella,

loka olisi ^ollut kunniaksi ^{mille pe-} rustuslailliselle hallitsijalle

hymänsä.

Tähän ^{puheescn oli} Snellman an-

tannt

luonnoksen; hän ^oli samaan

aikaan saanut ^sijan hallituksessa.

Mutta tämän mavaamielisten ^nä- köalojen ja turmallisten toimcitten

ihanan ^kemään

^jälkeen

^tuli

^taantu-

misen ^{aika. Snellman oli liian}

taipumaton ja hänen ^{oli peräyty-} minen 1867; moiton sai ^{joksikin ai-}

kaa mirkaivaltaiuen katsanto-tapa, jota edustimat miehet semmoiset

tuin mapaaherat Nordenstam ^ja von ^Born, senatori ^{Travp ja kou-} luhallituksen ensimmäinen ^esimies,

mapaaherra von Kothen. ^Näitten

miesten yhteensomittaminen ei ole oikea siihen ^katsoen, että Norden-

stam ^{todellakin oli} maltiomies,Born

ja

Trapp

_tamattoman

kelmollisia

mirkamiehiä,

mutta

Kothen ^malti- ollisen seikkailijan esiknma, jossa

sortomaltaiseen itsekylläisyyteen ja taitamattomuuden koko rohkeuteen

yhdistyi

tamaton

periaatteiden

puute.

Mutta niiden

yhteensomitus

on kui- tenkin paikallaan, kun

on

puheena Suomen kielen oikeus, siinä kohden he eimät olleet kaukana toisistaan.

Woimakas tuki oli tällä suunnalla

maan silloisessa kenraliknmcrnörissä, treimi Adlerbergissä, Olaus Sme-

biliuksen

^pojanpojan

pojanpojanpoi- ta, mntta kreikan-uskon tekoharras

tunnustaja, johou uskoon hän ^itse

oli kääntynyt, muutoin

menäläisyy-

den innolas edistäjä Suomen pää- kaupungissa.

Niissä monissa kiistoissa, jotka

owat

tehneet tämän aikakauden sur-

kean mainioksi, oli raha-asioita ^kos-

kemilla kysymyksillä etemä sija. Sää-

tyjnl

oikeuden tunnustaminen oli maikeata miehistä, jotka _olitrat käy-

neet

harmaiksi ^{tottuneina mapaasti,}

maikkapa majcstetin nimessä, hoita-

maan Suomen maroja ja asioita.

Mutta luastustus kämi Marsinkin

rajuksi kieliasian ^alalla. Pääkau-

pungin hiljakkoin

^perustettu

ja puo- lieräiuen ainoa suomalainen ^koulu

lakkautettiin ^{ja muita} suomalaisia

lyseoita uhkasi sama kohtalo. ^Liimat-

tujen määräysten sijaan Suomen kielen lameammasta käytännöstämir-

kakunniösa ^tuli supistamia määräyk-

siä. 20 muoden aika oli selitetty liian ^lyhyeksi kielimuutoksen ^toimeen-

panemiseksi,

^mutta

nyt nukuttiin hymä osli ^tästä

^ajasta

^luottaen sii-

hen, että koko asiasta päästäisiin lamalla taikka ^toisella, kuu säädetty malmistusaika oli umpeen kulunut.

Kenties olisimat asianomaiset ^tuskin muistaneet 1883 muodeu tulon mer- kitystä, ell'eiwät ^Suomen kansan edusmiehet

maltiopäimillä

parem- malla moimalla kuin suomenmieliset sanomalehdet ^ulisi moincet muistut-

taa

kieliasian ratkaisemisesta.

Liberalisen ^puolueen anteekfi«an-

tamatou

mikä tähäu aikaan oli ^että

se ^{tahtoi tykkänään olla tietämättä}

tahi ^{Pysyä erillään juuri} siitä ^asiasta,

johon useimmat tärkeimmät malti- olliset

^ja

yhteiskunnalliset muutokset

meidän maassa, _{jopa koko} mastaisen

asemamme ^{moima kansana olimat}

mitä lähimmin yhdistettyinä. Ny- kyisen wiikinssi-pu olueen alkeet oi-

mallisesti ^miihtyimät samassa ^pe-

sässä ^tämän teoretisen mapaamieli-

Luciaan ^ja tarkastetaan tämän muo- Den Kuopion maalaisluntaa tosl.mat ot»

teet

Aseivelmollistcn lutsunla-

^{ja täyden-}

nys

luetteloista. Nämät luettelot omat allekirjoittaneen luonna nähläminä, joka päima, aina mainittuun tokouspäimään 2. KesluStellaan ja päätetään maan.

»viljelys- ja

täsitöidcn

^ueumojan

asetlami- sesta

luntaan.

3. Valitaan

tvaracsimichen

^kunnallis-

lautatuntaau.

Kuopiossa

Huhtikuun

17 p. 1886.

Edwin Nylander.

Huomautus ^{niille, jotta aikomat}

maltustaa Salsaan tahi ^Sal<

san ^{lautta muualle.}

Herra

Toimittaja!

Sanomalehdet

^{omatkertoneet,}että tal- wen

kuluessa

^pari

Saksanmaalla

^oleskele-

maa

suomalaista

^{ou pollsilta}

saanut

^käs-

kyn jättää»valtakunnan

tahi

^ainakin

Preus- sin

^{alueen,syystä}

siitä

^että

he

kotipaitas.

lansa

lähtiessään

eimät olleet

hanklincct

passiinsa näyttölodislusta

sikäläiseltä

^Sat-

san tonsulilta.

Uutena

todistuksena

^niistä rettelöistä,

joihin

se

suomalainen*), joka tuota mää- räystä ei ole tiennyt ^noudattaa, moipi

joutua, mainittakoon

se

itämä miimylys, mitä lvenälälS-ialsalaijella ^rajalla

loissa»

päilvänä tapahtui eräälle Tamperelaiselle.

Kun hän, mullalla

Pielarin

^ja

Salsan

lautta

NanSkanmaalle.

^Venäjällä

tulemassa

junassa saapuiEydhluhlicninpyiäySpailal- le, ei

Saksan

^rajapolisi

sallinut hänen

^kul- kea eteenpäin,»vaan

hänen

läylyi tuintän- lyitinmiipymältä palata

lataisin

^{rajan yli.}

Nylkös mieS pulassa, ^josta

sentään

^pelas-

tui siten, _eltä

halien

^onnistui

Satsan

lon-

sulilta lilimmäiseS>ä

Wenäjän kaupungissa

saada

^{maadittu todistus,} jolla marustettu^

na

— hau

Kuten läetälin^{eilm pääsi} jallamaan mattaauja.tapauksestanäkyy, on

tonsulintodistuS ihan

»välttämätön ^ja

hank>

likoon

sen siis

jokainen, ken aitoo matkus-

taa

Salsaan tahi Saksan

kautta

etcmmälsi.

Eikä

olisi sekään

^{poistieltä, että lumer,}

nörinmirastot.

^passia

ulkomaanmatkaa

mar«

ten antacSsausa, joka kerta

huomaultaisimat asianomaisille

^tätä

seikkaa.

Asian

^{tärkeyteenkatsoen, pyydän Teitä,}

Herra

Toimittaja, lUudcn

Suomettaren

palstoihin ottamaanylläseisomat_ruuit,joi-

den silällytscStä muutkin

lehdet huomauttaa

nemat

lutiioilansa.

Berlimssä

^{10 p.}

huhtik.

^{K. C.}

<nir<i.ipu. Htuopion

läänissä

Kuopion läänin futnernörittä tulleen^kirjoi,

tutsen

^{johdosta,jokakirjoitus} koski eriloi»

menpileihinryhtymistä tnnttitoifflman^lyön.

ja rahanpuutteen poistamiseksi Kuopion läänin Karjalaan

kuulumansa osassa,

kuu- luu senati,kuten

H.

^{D.tietää,myöntäneen}

lumernörillc täytctlämäksi aina^12,000mart taan ^asti yleisistä muroista, joka

summa

tulee kuntain

cdcsmastauksclla lainaltamalsi

kehruu»,

toli»tcollisuuS-

^{ja muita aputöitä}

Marten. Lainat annetaan niille lunnille, joiden apumaraStot omat totonaan tai

suu- remmaksi osaksi

^{käytettyjä ja jotkamuuten}

tarmilscmat

^apua.

—

Mainitut lainat an netaau korolta ja omat

takaisin matsetla-

wat miiden muoden sisällä,lunalin lolme- na

lviimeisenä

^»vuotena

kolmasosa.

Päijänteen pohjoispuolella ole^

Wien »vesistöjen

kanavoimisen

^luu-

luu

senati

päättäneen jättää tylkänään

sil»

seen,

jotenka myöskin kysymys Temintai-

paleentanaman

rakentamisesta

^onrauennut.

Nlioplsto. Julkisen filos. lisensiati-

tutlinnon fysillia-matcmatiscSsa

osastossa suoritti

^{t.k. 16p:nä} luutnantti O.Nord- qmist.

Postilaitos. Postitirehlöri

^{on tä-}

män luun 17 ^p:nä nimittänyt neiti Edla Maria

Hannilaisen

Pielisjärmen postitoi- miston hoitajaksi.

Htonkurssi asioita. Oikeudessa teh-

dyn

ilmoituksen

^mukaanomatViclor Weur- lander'in

konkurssiin

^{luomutetun pesänma-} rat Sm.^1l1,9b0:14 p.

sekä

^{melat Sm.}

W8,928: 83 p. Varain

lumussa

^eimät

ole

konkurssien

^lautta kärsityt mahingot, jotka tekemät Sm.^33,673:43 ^penniä.

Wiime keskilviiltoua tulkittiin Oulun raaStumanoikcudesja

marsinaisesta

^konkurs»

siasiasta

^eroitettua juttua, jokakoski^kaup»

pias

I.

^G.Nyselinin ja

fiskaali

^{G. To-}

peliuscn nostamaa kannetta leski profes»

sorsla Ida

^{Nylanderiamastaan, petolli-}

sesta konkurssista.

Kuulusteltiin^parilym- mentä todistajaa,jonka jälleen

asia

^lylät' tim t. k. 17 päimätsi maan lesti^Nylander määrättiin

heti

^mang

iltamaksi

^jamieliin oilcuden ^passillatruununlinnaan,josta

hän

pitemmittä mullilta on tuotama oikeuden tämäupäimäiscenistuntoon. (O. L.)

kummallinen

pyssyn

laukaus.

lisalmella ^eräässä

kylässä kuin muuan metsästäjä tuli ^totia,niin

sattui

^jäämään

pyssy

^{latinkiin, joula}

heitti

^porstuan nurttaan. Kuitenkin otti

hän

^{nallin pois,}

pelossa että ei mitään

mahinkoa tulisi ^za

meni syömään^pirttiin. Mutta

samassa

otti

sen

^muuan poikanen jameni karta- nolle tekemään sotaharjoiuksia. Siellä

sat-

lui olemaan talon lylläriätuin poika il-

mehti ^pyssyn

^{kanösa, jopa}

hän sihtaa

^ja

laukaiee erästä ^tytärtä

tohti.

Silloin la- tinki syttyi ^jalmlla meni tyttären pään

sisään. Ihme

tumma mitä latingin^sytntti maitta ^ci nallia ollut. Tytär

sairastui haamansa

^{tähden, mutta} ei kuollut. Muu- tamain miikkoin perästä tuli ^kuula

suuu

kautta ulos ja tytär parani jotenkin ter?

»vecksi.

Tämä

asia

oli miime käräjissä tutkittamatta maan ei mielä päättynyt»

Vallesmanni kantajana, tytär, poika ja

se ^metsämies

mastaaiaua,kaikki

selittimät asian

^niinkuin

se

^{tapahtui, ja}

se

^kuula,

joka ^{tyttären pään}

sisästä

^{ulos tuli,oli}

oikeuden

edessä nähtämänä.

^{Tytär on}

parannutmelkoisesti,_multaoikeus

määräsi

tyttären lääkärin

hoidon

alle ^ja asia jäi tulemiin syyssäriijiin, kirjoittaa Kuilulle

Pirttimäen

^ukko.

Wahw<stettu

^päätös.

Kcis

^Wii«

puri»

Howi«oikcus

^on mahwistam,t Sa»

monliuuan Naastumau oikeuden päätöksen, jolla entinen rokottajan poika O, W.

Fc.

Nander kunnian

loukkauksesta

tuomittiin paitsi 50 markalla tormaamaan ^oikeuden, käyntikulungit myösmctämään sakkoa 500 mrl.

tahi sen

^puutteessa

somittamaan

^{te^}

tonsa

mesileipiimanteudclla 24 muorotau'

den ailana. (Samonl.)

*) Kysymyksensä olemaa todistusta kuulutaan waatiwan ytstnomaisesti Menäjänalamaisilta^ia

niihin

luomalaisetlin ^luetaan.

fauiniitemeu ^S

^{tiijiislll myödään}

^hl»wissa

¹⁰

^Heiuämcdeu viiilvä Toulo»

^pi-

!imto iDapacljioifeUa julftjella Ijuutufau- paUa hcm^isia, ^{lypsylehmiä,} nuortafai.

jaa, (ampotto, sikoja (ulkomaan rotua) ^ja lanoja

sekä

^{työ- ja ajolärriä, maunut,} maanmiljelys ^ja meijeri työkaluja,

huone- faluia

^{y.m. y m. Valter}

Granfelt.

«^arveellisen ottamiseksi ^marokeinon ilmoitetaan täten ^waarim- yleisölle, että kaupungin manhan hautausmaan

^ja

Kuopion pataljoo- na^rakennusten mäliscn kallion po»

rausla tingit

^(autetaanarklpäiminä

kello 2—

3 pciiroälla.

Kuopion Raatihuoneessa, Huhti-

kuun ^{19 p:nä}

^1886.

Maistraatin ^puolesta:

F. ^{O. Möller.}

DaiZopettiljan irirka

Kuopion maaseurakunnan Kasurilan

kylän ylhäisemmcissä faufafoiihiöfo

on

haettamalla ^{ennen tuleman} Kesä-

kuu» 24:ttä

^pälmää.

Palkkaedut

^omat,

paitsi maltioapua, hinnalta 400 markkaa, asuin' ^ja ulkohuoneet ^ynnä

lämmin, sekä

yksi nnttatynnörin

ala

vnalmtifft ^muokattua

^peltoa.

^Vir-

kaan on

astuttama

Syyskuun I:nä

päimänä

1886.

Johtokunta.

Katamapalmelijan loimi tässä ^laupun»

c?^

gissa julistetaan

liactlamaksi

^lymme- nen päimän

kuluessa

taota päimäölä. Wir»

kaa

seuraa

^{palkkana10 prosenttia}

satama-

plllmcliillu ylöstannosla, waan ci luilen- laan alle 600 markkaa

muodessa. Halul»

lijet antakoot

omakätisesti

kirjoittamansa

hatcmnlset

^ynnä

mainelodistulsen

>a ^ta-

kauksen tuhannen

markan ylöstantoiummasta

Rahatoimikamariin.

Kuopiossa 17p.

Huh- Rahatoimikamarin

^puolesta:

K. M. Stenius.

Noin

^{«O,OOU tnarfan}

»vaiheille

kerrotaan Tampereen laupunginmoudin tileiSjä jo

huomatuksi

lassanmailintia,tie- tämät T. S.

Kuullut. Kaupungin mouli

Fredrik

Wigren tuoli Tampereella t. k. ^14p:nä 25 ^{muodeu»vanhana,} tietää T. A.

pitäjästä

Kamala onnettomuus tapahtui ^t.

k. 14 p:n aamulla Fredriksbcrgin^ampumar- adalla Helsingissä. Siellä

sai

^{Ȋet pat-}

terinlnona

miiltaalana

^olenmlarll'umsiuja 4:nncSjä komppaniassaUudenmaan ^patal:

jonaa Kaarle

Lindelöf surmansa

^tuulan

sattuman

lautta. OnnellomuuS tapahtui t>wärien tartluulla

loctellaessa.

^{jota loi-} u.illl neljällncukomppanian päällikkö ^lap

teni Björling. Kun

hän

^{oliampunutkol-} me ^laukausta, menj luutnantti

samassa

komppaniassa Tammelander

sattumia

^lar-

lastamaan. Waan kun ^{tämä ilmoitti,}et»

leimat

sattumat

olleet lyydyllämiä,annet»

tim käsly ^uuden ampuiuasignalln anlami-

scen.

^{Siguali soitin,maan Lindelöf,joka}

sitä

ei tuullut tai

sen

^{määrin lasit!!,luul-}

len

sitä ^ehkä

^ampumisen

lakkaamisen

^mer-

kitsi, juoksi

esiin

miittaajasllollm takaa maa- lllaulun ^eleen, jolloin

samalla

kapt. Björ»

ling ^laukasi, jamies ^maipuialas ^patterin

etceu luodin lämiStämänä. Se oli

satlu-

nut

sclkääu

^ja tullut ulos ^{sydämeualapuo-} lella. Tämä ^tapahtuinoin l:lo 9 aikaan aamulla.

Tunnuksissa

pantlin mies

lohta

paareille ja luoliin ^laupuntiin

soliiassai- rashuoneescn.

^Siellä

heitti hän henkensä

k:lo 4 ^j.pp. Vainaja oli

kotoisin Inkoon

Karjalan

Weikon"

ajaja», Kar

miscu

ruumis amalliin miime perjantaina,

ja tuuluu lääkäri

sen

^{johdastaantaneen}

sen

lausunnon,että Karminen on

itse

^hirttäy-

tynyt. tHämäl.)

Lyhykäisiä osoitteitu sairassa-

nanmejitlle.

Tohtori

^{A. E. G oldku}

h

^{l antaa}

seu-

raamat lyhyet ^neumot sairassananluojille:

Kosla lääkäreillä ei ^ole aikaa^käydäkun.

tm

salraan

^{luona, eitä}

sairas itse

^aina

moi

saapua

_lääkärin luo, jolla siis,kuten tuimottama olisi, ei ole

tilaisuutta

^tullia

jokaista

hänen

^apuaan

hakemaa

^henkilöä;

niin annan

tässä

^lyhyläisiä

osoitteita

^siitä,

mitä sairassananmiejän mältlämättömästi tulee tuntea taudintapautseSla, jolle

hän

kysyy neumoa.

3. Minä ^päimnä

hän sairastui

SairaSsananlviejätsi on »valittama ym»

märtämäinen ^{hentilö, joka}

itse

^{äsken on}

nähnyt ja puhutellut

sairasta

^jaottanut tiedon

seuraamista seikoista:

1. Sairaan sukupuoli jaikä.

2.

Josko sairaalla tamallisesti

^{on hymä}

termeys,

tahi

päinmastoin.

4. Miten tauti ^{alloi, joko äkkiä,}

ehkä

lomalla miluntärlStylsellä ja

sitä

^peuraa»

malla kuumeella y.^m.,

tahi

^joSlo

sairaalla

on ollut ^yleinen

huono

^{mointi jonkunai»}

laa ^eilncn

sairastumista.

5. Miten tauti

sitte

^{on ollut, josko}

se

on ^tapaellut tuko ruumista kuumeella y.

m.,

tahi

^josko

se

parhaastaanontapaellut

erinäistä

ruumiinosaa, ja mitä.

6. Josko tautiin on joku tunnettu

syy

ja josko

talossa tahi

läheisyydessä

useam- massa henkilössä

^ou

tahi

äsken on ollut

sama

tauti.

7.

Josko sairas

^{onkäyttänytjoitakuita} parannuskmioja

tahi

^{lääkteilä, jamitä-}

Jos

^joku resepti löytyy

sairaan

^käyttä- mistä lääkkeistä, on

se

^{olettamaluukaan,}

lääkäriltä ei

saa salata

^mitään

tahi

^koct>

taa

saattaa häntä harhateille. Jos toisen

lääkärin neumoa ennen on ^haettu, on

se

ilmoiletlama.

JiUllfullifilM.

Rahatoimikamarin kokous tällä

»^ ^viikolla

^pidetään

keskiviikko- j

^na

^kello

⁶

iltasella,

_josta y-

leisölle

täten

tieto

annetaan.

Kuopiossa, Huhtikuun

19 päivänä 1886.

Rahatoimikamarin puolesta

:

li. U. Btenlu».

Kuopion

kaupungin

taksecrausluettelomuo-

!V delle 1885 on

neliäntoiSta

muorotau- den kuluessa artipäiminä kello11—1 ^päi- mällä

Naaiihuoucessa

^{yleisönnählämänä;}

ja omatmuistnlukjet

talsccraulscsta

^jätet-

tämätmaistraattiin yhden miilou kuluessa

siitä

kuin mainitut neljätoista muorokautta omat ^kuluneet, ylciiölle

lieoksi

^annciaan.

Kuopion

Raatihuoneessa Huhtikuun

¹⁵

pmä 1886.

Maistraatin ^puolesta:

F. D. Möller.

§uopion Paloasetuksen

^{25 §:«fä säädelty}

<M

^palosyyuitoimitetaan

tässä

laupungisia

ensi

Toukokuun 17 ja

sitä

jeiirauiimiapci»

minä,alkaen lello 9^{aamulla,io£ja}

suhteessa asianomaisia

talonomistajiaia

isä

iinöitfijöitä muistutetaan ^siitä,ettäfartauoibcu^piirrok- set ^japaloaseelkin näytcttätöötsyynimichille.

jolla omat^mapaastlpääöleltämät

huoneisin

jaminncihin,

Paloasetuksen

^{26 §:ssä}

sää

delyn

uhkasakon haaslolla.

Kuopion Raatihuoneesja

Huhtikuun

¹⁵

p:uä 1886.

F. ^D. Möller.

Maistraatin ^puolesta:

Kuopion kaupungin herrat Varsinaiset Valtuusmiehet lolooutulvat _Kcs- liumltona tämän luun 2l

^päimänä

1.10 6 illalla toloushuoueesen.

Esityslista:

1. Viime

kokouksen

pöytäkirja.

2.

Ehdoitus

ohjesäännöksi

Rahatoimi-

kamarille.

3. Kysymys

teurastushuoncen

^ralenta-

misesta,

Nahatoimitamarin

^{lausunto,pii-}

rustukset

^ja tuStannus^armio.

4. Kysymysrästien^poispyyhkimisestä;

malmiStuslvaliolunnan lausunto.

5.

Rahatoimikamarin

^esitys

Ulisilsi

muolrakoutrahteitsi; walm. »valiokunnan

lausunto.

6. Saman ^esitys tänä muonna muok- raltamista

tiluksista^

^lvalm. maliokunnan

lausunto.

A. Herclman.

ensi ^Kesäkuun

^21päimänä

kello N e. ^{p. p.}täällä Maistraatin

edessä

tapahtumallajulkisellahuutokaupalla, tulee^KauppiasE. T.

Mnlilalscn

^kontnrs-

sipesäntässä kaupungissa omistama^kartano ja koko tomltu l'.:o 49

sekä

^{kolme tamara-}

malasiiniä

enimmän

maksamalle

myytämätsi;

jota

asianomaisten

kiinnitystenomiStajain ja

halullisten

^huutajien

tiedoksi

ilmoitetaan.

Kuopion

Raatihuoneessa Huhtikuun

¹²

p:ua 1886.

Maistraatin

^puolesta:

F ^{D. Möller.}

Mmiiäriiinen kuntatalous

pidetään Kuopion maalaiskuntalaisten kans-

sa kunnallishuoneella

Lauantaina ensitule- man Toukokuun 1^p:uä lello 1 j.p. p. ja

tulee

siinä esiin:

Siemen ^tamroja

myydään

Rauhalahden

^tilalla.

Palo- ja Henkimäkuutus-yhtiö

(PS>

Iti

i^

tfc**

Gö

^{t r}li^or g'issa,

perustettukuninkaallisen ^{päätöksenkautta} Toukokuun^{16 päimänä1866.}

Pohjarahasto kruunua (marl )10,000,000

Resermi „ „

_« 750,000

antaa hengen-, pääoman^, jälleen-clonkoron-,ma- kuutus- ^japaloniakuutuksillkiinteätä-^jairtainta- omaisuutta »varten tamarnstoja, wapriiktoja,y. m.

ginittä_ehdoilla ^jahelppoamaksuaruastaan.

KuopiossaTammikuulla^1886.

G. Sillvendoinen.

Uyrtiuoksi»

y. m. myiitämänä entisellä ^läänin kanslialla. Maria Swahn.

Terveys-Suolaa,

Heymann niocKin

Io<ll8tulc8ia:

joka 16 vuoden kuluessa ^on voittanut yleisön luottamuksen erinomaisilla omi- naisuuksillaan täydellisestiparantaa seuraukset huonosta

ruoansulatuksesta

^ja sitä seuraavista^taudeista,niinkuin Raskasmielisyyttä,Hermotautia,Hengen- ahdistusta,Sydämen-tykytystä,Kivivaivoja,Eläintautia,Peräjuoksuja,^Pyörty-

mistä 7. ^m. jota onsuosittanut Ileiikilfiäkäri V. A.

WR«tfelt

Tukholmassa y. m.luotettavat ^henkilöt,myydään Suomessa useimmissa apte- keissa¹kr. 33 äyristä ^x/ix

/i

naulan ja 75 äyristä

'/a

^naulan

paketti.

Kunink. Hovisaarnaaja Ritarikunnan jäsen y. m. «I.

A.

^Ol

s

nMal- mössäkirjoittaa:

Erittäin suurella ilolla tunnustan minä että Herra Heymann Bloch'in^n.

k. Terveys-Suola, jota sekä minä ^ettäminun perheeni^ovatpitemmän ajan käyttäneet, on liitetyn käyttö-osoituksen ^mukaista,onnäyttäytynyt erittäin hyväätekeväksi mahakatarria ja

hapenmuodostumisia

^vastaan,ja sitä luotta- muksella voi suosittaa ei ainoastaan näitä kiusallisia ja kaiken työnhalun karkoittavia pahoinvointia, vaan myös tehokkaana ruoansulatusta edistävänä keinona ylipäänsä.

Luen sen ansioksi sunreksi osaksi sen parantuneen terveyden, jotaminä nyt saan nauttia.

liimoilija

Alexander lilellancl

^{kirjoittaa m m}

En ole ainoastaan itse käyttänyt Heyraann Bloch'inTerveys-Suolaa^elin- tavan-virheiden seurauksia ^vastaan,vaanolenmyös saanut montamuutahen- kilöä koettamaan ^{tätälääkettä,}jakaikkiovatsiitä minua jälestäpäin

kiittäneet.

Grimäistä ilmsitnkfia.

Myötälvana:

AH" ^Hienoja "KHL

L ^{il ti ja n} h ^{o j a,}

ajan mukaisesti

Valmistettuja

huoke- aan hintaan. John ^Carlson.

Ensimilineil ^Venäjän

Palowaluutus-Hhtiö

(Perust. w. ^1827.)

Pohjarahasto 4,000,000 Hopea-

Ruplaa.)

Makuuttaa kauttani palomahinloa^»vastaan,Teh-

aita, Taloja, Kauppatamaraa ja muuta irtainta olimisuutta Kaupungissa setä^maalla, kohtuullisilla ^»vakuutus maksuilla.

Kuopio,Tammikuulla 1896.

ErnstDahlström.

Palowalnntus-yhtiö

F ^{e ti tt i a}

antaap

alomakuutuksia

^kauttamme Carl Sundman. Bruno Granit.

MystäwäNM3

Steariini»,

Palmu-

ja Talilyntleliä

I. ^Mömmöllä.

Paittelin'in

^{hymäksi tunnettualakkaa}

I Mömmöllä.

Ilmatietpä

li,inpi»BBa llllUtik. ^iBBb.

I

kello 7nam.

Suomen Pankin

Konttori ^Kuopiossa.

Meisön tiedoksi

ilmoitetaan,että Suo»

men ^pantin

tätälälseen

^konttoriin

täksi

«vuodeksi

määrätty diskontti-komitea ^jota artipäuvä kello ¹¹ edeltä ^puoltapäi- wää

tuttiltalvaksi

^ja

ftäätcttäwntsi

^ottaa

niitä

sitä

ennen konttoriin

sisääntulelvia

asioita, jotka koskemat koto- ^jaulkomaiden

mcxclien

^ostoa

sekä

hypoteclki-lainojen myönnytyksiä ja kassakrcoitimeja.

—

Suo- men^pantinkonttori Kuopiossa 2 p. Tam«

mltuuta

Nyt tulleita:

KnIUU ^pohMNMhkSM

l).m.

I. ^Mömmöllä.

Dlcisön ^tiedoksi ilmoitetaan, että

sairaita ^{otetaan Vastaan läänin la-} sareettiin ^{joka päimä kello 12} — ₁

päiwällä.

Käynti liiäuin sairashuoneella sai-

raiden lnona sallitaan ^ainoastaan

kello 2—3 Ulälillä. G. Alvellan.

-1-2

^a

"2^{°« <»}

«?E

eteläMi jaint(

voim 18i;»

BO21

PPEL¹ LPL³ 0

181

^{« 786371}

764,₀ 763,, 757,, 758,.

tl » I t

ustutas. P. merkitsee pohjoista, E.

i, I. ^itää ja L. länttä. .Numerot^kir-

in oikealla puolenilmaisevat tuulen

tn asteissa^Q:statyyni9:sään^myrsky.

+0.. +

_1/6

KO,₆

Myt tulleita:

Mies-

ja naisväen Sadenuttuja,

"jTNSfaisten

Doffelipaletoita.

§k>m CJade- ja Kesäkappoja,

Sö^^JP

iina- ja

$jsL3{ '33T

uopamattoja,

S^adepolaania,

SlÄustia ja

"¦MFärillisiä

vaatekankaita.

X&ukkia

^ja

t\T\):ii\^"¦!])- ja

S^j (cr;iitMMiv;ii;josliinia^^B

raameja]

Sftit.cniiiikMTiiiiija^B

m

äea&okeria.stioitii^^^B

m ioiStiUoka- ja

C. H.

WlLfiN'in

^leskellä.

C.

H. WlLfiN'in

^leskellä.

jTpUTicstcii

hattuja Wexelin hyväksi

330fc

^{tunnetustatehtaasta}

C. H.

WlLfiN'in

leskellä.

SSpukkain- ja Puutarhakasvien »ie-

"i'i^ifa

meniä Bockström'in

sicincnkau|

gQg* MyötävSnä: «^3?

J. D. ^Sirullekin leskellä:

jy|?iustia

villakankaita,

33Siyt)

ouvasväen Doffelipaletoita,

«XIfeyi,

^ai

^van

^varjoptimia,

i^CTJDöyhtöjä,

*)jyftohärilanka-

fJJffohäri

^lankoja,

3fclSt)jjy|?>iesten

Rosettia ja

silkkisiä aluspaitoja

@)

pilkki-

^ja

ö>ll^p>ahka

^hansik-

XHi

^kaita,

J^ultasia

taulunraamilistoja

3^>

^{y.ra. y.}m.

J. v. ^Strunck'in leskellä.

JJ^^Täkäläisissä virastoissa 2p||S^ valvoo asioita,

nopeasti ja vähäisestä maksusta, M. Heiskanen.

Sähkö- ja posti-osoite:

omtU N.o

Kuopio.

JtäE" ^{»isuuto i}Toikanderin talosta.

Mloshyyrään

^{yhden pirtin}

ia

^turmitta-

oljuoucct 1 päiraäötä

Cefäfuuta

M. XioUlilicn.

| ^Kuopiossa.A.Harald'!» ^{kirjapa IHWJ.}

FT22:M.

206: 40 138: 50.

122:«0,

122:

«ai

Rabalnrssi.

Suomen

Pankki

^21p.

Huhtik.

^1886,

kello 7 ja ⁵⁵ m.e. p.p.

Myyntilurssi. Ostturssi.

P l.

,

l.s Pietari

London

Pariisi^l.

s. . .

Hampuri_»Opl.

s

Amsterdam ^{90 p.}

. .

^{208: 40}

Tukholma ^l.

s. . . .

^138/

— _.

Sawol»n kirjakauMss»:

Fr

a

ni t1d.

Fria kätten för

frägor

rörandeqvin- nans

deltogande

i kulturarbetet

I

75 p.

Bengaalisia tulija.

U. Koistisen tekemiä vaate-, ni-

vus-ja

saapas-harjoja; partasutia;

hevos-

ja

lehmä-harjoja.

YliiiTjä paketeissa

kaupittelemme

nyt taas

toimikau- den

ajalla

meidän kaikkialla

tun-

netuissa kauneissa vaiheväreissä

ja

kieltämättä kaikkein ^parasta

^la-

jia.

— Suosiollisia tilauksia

^vas- taan otetaan

mielellään

ja

toimite-

taan

aina kunnollisesti

^ja

^{ensi ti-} lassa.

Pyydämme

arvoisia

ostaji-

amme tarkkaan vaarin-ottamaan,

että

jok'ainoa paketti meiltä

on merkitty.

t!. M* Otto ja Kumpp.

Helsingissä.

M ^{Henki- a ja} < Palovakuutus _{e tv a} ^yhtiö _n

puolesta Helsingissä

antaa allekirjoittaneet hengen jälteen eloto<

ron. ^{waruStus«, el intoron» ja pääoman}

makuutuksiahuokeilla ^{ehdoilla,joistamyösan»}

tamatlilemviäselä suullisiaettälirjalUlia selitytsiä.

V.

^Kiljanvev.

^I.

^Niskanen,

rt S

piiiiift#)t Httocf abont" HM,

owat tulleita

W. P. K:ta

kalustohuoneelle ensi Sunnuntaina

tämän kuun 25p:nä

kello

⁷

aamulla, säiitilleen. Joka mies riviin!

Kunnan päällikkö.

anuöiämanfi.

Palo-

&

Henkivakuutusosakeyhtiö

Malmössä

Perustus-ja Tasausrahastos

16,800,000 Suomen markkaa

antaa

Palo-, Räjähdys-, Henki- ja Elinkorkovakuutuksia

helppoja valeuusmaksuja vastaan^ja hyvillä ehdoilla.

'I. F,Malmborg. John Carlsson.

Kumnlaalliscn

Maanmiljclysopistol, Siemen kontrolli

rlmtokscn tarlaelleluclsa

^lyMMsa

ja

makuittetuissa

^{säleissä, josta käy}

sclmätsi sicmclUen

puhtausja tylmökuntolsuus.

—

Näytteitä ja

hmtaluctteloita maadittaissa

postimatsutta.

»»niittää

faataroaffi

^paraimptalajia fjeinätn t). m. <3Hcmeniä Ijerrain ^9lemat)l

\a

tO(il'cr'iu Tukholmassa fiemcn=waraöto«ta.

)k_niQann)incliiät, jotfo luntetoat I>nödN>i INln^lä ficmci^laiigta,

_

tefn"i .

Piet »rissa,

Pohjarahasto 4,000,000 _{Hop, Rupi.}

antaa Hengen-,

«ää-oiaan*.

jälkeen-

elon, koron-,

varustus- ja

palova- kuutuksia palovahinkoa

^vastaan

teh-

taita, taloja, kauppatavaraa jakai-

kenlaista

irtainta omaisuutta sekä kaupungissa että

maalla, helppoa

maksua vastaan.

l).

Blruneli.

kohta ^{loppuu myönti-}

%J

^atfamme,

^{niin saamme ta-}

V^

_ten

ilmoittaa, että ^myodään mieläkin huokeammalla kaikellaista kauppatavaraa, niinkuin:

haljuna

ia ^sokeria,

Riis-ryyniii useampia lajia,

Mehua- ja Lesty-Jauhoja, Ruis- ^ja Otra-Maltasia.

Miinejä useampia ^lajia.

Jyrkän ruukin ^{Rautoja ja} Teräksiä.

Hywää Oulun Pohjanahlaa.

Turun tehtaan hymätsi tunnettua Kirjoitusmustetta.

Useammanlaisia Maali-aiueita Y.

m.,

Y.

^tn.,

huokealla hinnalla

myöpi

Jos. Tiaisen konkurssipesä.