(2)Kaavoitus Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- eikä asemakaavaa

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 41 YLO

Dnro LOS-2007-Y-1369-111

Annettu julkipanon jälkeen 14.5.2008

ASIA

Päätös VamBio Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuk- sesta, joka koskee biokaasua sekä lannoite- ja maanparannusvalmisteita tuottavan laitok- sen toimintaa. Laitoksella käsitellään maatalouden sivutuotteita: lietelantaa, kuivalantaa ja kasvibiomassaa 22 500 tonnia vuodessa sekä yhdyskuntien jätevesilietteitä ja elintar- viketeollisuuden lietteitä 37 500 tonnia vuodessa.

Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisen ratkaisun toiminnan aloit- tamisesta lupapäätöstä noudattamalla mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Kyseessä on uusi toiminta.

LUVAN HAKIJA

VamBio Oy

Sallilantie 49 as.2, 32610 Vampula Toimialatunnus 40210

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Laitos sijoittuu Vampulan kunnan Punolan kylään tilasta Puno (RN:o 2:162) lohkotulle määräalalle, jonka kokonaispinta-ala on noin 19,3 ha. Määräalan kiinteistörekisteritunnus on 913-411-2-162. Määräala on Vampulan kunnan omistuksessa.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §, 2 momentti, kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 § 3 momentti

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 6 § 12 d ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu ympäristökeskukselle 26.11.2007

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Vampulan kunnan ja VamBio Oy:n välinen esisopimus määräalan myymisestä yhtiölle biokaasulaitoksen perustamista varten.

Kaavoitus

Alueella ei ole voimassa olevaa yleis- eikä asemakaavaa. Alueen maankäyttöä ohjaa ym- päristöministeriön 11.1.1999 vahvistama ja 4.4.2001 lainvoiman saanut Satakunnan seu- tukaava 5, jossa hankkeen sijoituspaikka on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (kaavamerkintä M). Alueen pohjois- ja länsipuolella on kaavoittamatonta aluet- ta. Kantatien itäpuolinen alue on kaavoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Seutu- kaava on korvautumassa maakuntakaavoituksella, jonka sisältö on vielä avoin.

Vampulan kunta on käynnistänyt alueelle yleispiirteisen osayleiskaavan laadinnan, joka tähtää hankkeen mukaisen toiminnan sijoittamiseen alueelle.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu

Hankkeelle on varattu noin 19,3 hehtaarin määräala, jolla ei sijaitse muuta toimintaa.

Määräala on Vampulan kunnan omistuksessa. Alue on nuorta talousmetsää, kauempana koillis-, itä- ja eteläpuolella on peltoa. Laitos rakennetaan kiinteistölle siten, että sen ym- pärille jää metsää myös laitoksen eteläpuolelle. Noin 200 metriä tontin itäpuolella kulkee Aura-Huittinen – kantatie nro 41. Asutus alueella on harvaa haja-asutusta. Tontin etelä- puolella n. 300 m etäisyydellä sijaitsee kaksi kesäasuntoa ja noin 300 – 500 m tontista itään sijaitsee muutamia asuntoja kantatien toisella puolella. Laitoksen rakenteet sijoite- taan tontin länsireunaan, jolloin laitoksen etäisyys lähimpään pysyvään asutukseen on noin 800 m. Kaksi suursikalaa (Satapossu Oy ja Koskinasula Oy) sijaitsevat laitosalueen länsi- ja kaakkoispuolella. Lisäksi lähistöllä sijaitsevat kuolleiden eläinten vastaanottoa ja tilapäistä varastointia harjoittava Expossu Oy sekä Nordkalk Oy:n kalkkitehdas.

Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila

Alueella ei sijaitse arvokkaita suojelukohteita. Alueen maaperä on osin soista, mutta lai- toksen suunnitellulla sijoituspaikalla maaperä on pääosin moreenia.

Laitos ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesi- alue on Säkylänharju-Virttaankankaan I-luokan pohjavesialue, joka sijaitsee n. 3,7 km alueesta lounaaseen. Hankkeen lähimmät vesistöt ovat Loimijoki ja sen sivuhaarat. Loi- mijoki virtaa lähimmillään noin 1,5 km etäisyydellä alueen itäpuolella. Lähin sivuhaara virtaa noin 800 metrin etäisyydellä koillispuolella. Loimijoen veden laatu Vampulan alu- eella on Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan välttävä.

Biokaasulaitoksen toiminnot tapahtuvat kokonaisuudessaan suljetuissa prosesseissa ja laitoksen varastointitilat ja -säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten laitoksen normaalitoimin- nan aikana päästöjä vesistöön ja maaperään ei ole.

Ilman laatu

Vampulan kunnan alueella ei ole suoritettu ilman laadun seurantaa. YVA-menettelyn ai- kana alueen asukkaat toivat esille ajoittaiset alueen sikalatoiminnasta aiheutuneet haju- haitat.

Liikenne

Hankkeen lähialueen merkittävin melun aiheuttaja on liikenne. Keskimääräinen vuorokausiliikenne kantatiellä nro 41 hankkeen sijaintipaikan kohdalla on noin 3 200 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä on 450 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Biokaasulaitoksen pääasiallinen liikenne muodostuu materiaalikuljetuksista, kun laitok- selle tuodaan käsiteltäväksi materiaalia ja kun laitokselta kuljetetaan lopputuotteita hyö- dynnettäväksi. Biokaasulaitos lisää säiliöauto- ja rekkaliikennettä 60 000 tonnin käsitte- lykapasiteetilla noin 12 päivittäisellä ajosuoritteella. Lisäys on kantatien 41 raskaaseen liikenteeseen noin 2,5 %. Biokaasulaitoksen toiminnasta aiheutuvan meluvaikutuksen on arvioitu jäävän vähäiseksi myös liikennemelun lisäys huomioon ottaen.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Biokaasulaitoksella käsitellään noin 60 000 t vuodessa alkutuotannon sivutuotteita sekä elintarvike- ja vastaavan teollisuuden ja yhdyskuntien sivuvirtoja mädättämällä ja jalos- tamalla niistä biokaasua sekä lannoitevalmisteita, typpipitoista nestejaetta ja fosforipitois- ta humusjaetta. Täydellä kapasiteetilla laitoksella tuotetaan metaanikaasua vuodessa noin 1 900 000 m³, mikä vastaa noin 26 GWh bioenergian tuotantokapasiteettia vuodessa. Lai- toksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 10 % laitoksen tuottamasta energiamäärästä.

Prosessissa syntyvässä biokaasussa on noin 60 - 70 % metaania ja 30 - 40 % hiilidioksi- dia. Laitoksen tuottama energia hyödynnetään kokonaisuudessaan kahdessa CHP- yksikössä, sekä tarvittaessa biokaasukattilassa. Kaasua poltetaan soihdussa vain poikke- uksellisesti huolto- ja häiriötilanteissa. Ylijäämäsähkö voidaan myydä valtakunnan verk- koon. Ylijäämälämpö on tarkoitus hyödyntää kaukolämpönä läheisissä sikaloissa tai lä- histölle rakennettavassa rehutehtaassa. Jatkossa biokaasusta voidaan jalostaa liikenne- polttoainetta.

Laitoksella muodostuu vuosittain noin 14 000 tonnia humuslannoitetta, joka välivarastoi- daan laitokselle rakennettavalla katetulla varastointikentällä. Humuksen loppukäyttäjiä ovat ensisijaisesti viljelijät ja viherrakentajat. Toisena lannoitevalmisteena laitoksella syntyy typpinestettä noin 49 000 m³ vuodessa. Typpineste varastoidaan osin laitokselle rakennettavissa tiiviissä välivarastointisäiliöissä ja osin lannoitevalmistetta vastaanotta- villa viljelystiloilla.

Biokaasulaitos toimii liiketoimintaperiaatteella ja laitoksen liiketoiminnan tuloista suuri osa perustuu vastaan otettavista raaka-aineista perittävään porttimaksuun. Laitoksen vas- taanottamat raaka-aineet voivat vaihdella toiminnan aikana. Raaka-aineen toimittajien kanssa solmitaan sopimus, jossa määritellään laitokselle toimitettavan raaka-aineen omi- naisuudet ja määrät. Sopimukset toimitetaan sekä ympäristökeskukseen että Eviralle tie- doksi kuukausiraportin yhteydessä. Teollisuuden ja yhdyskuntien raaka-aineita arvioi- daan voitavan vastaanottaa kustannustehokkaasti noin 100 km säteeltä. Alkutuotannon raaka-ainetta ei ole kustannustehokasta kuljettaa laitokseen yhtä laajalta alueelta.

Laitoksen ympäristövaikutukset on selvitetty ympäristövaikutusten arviointimenettely- lain mukaisesti. Merkittävimmät päästöt ovat hajupäästöjä, joita syntyy raaka-aineiden vastaanotossa ja prosessoinnissa. Raaka-aineet vastaanotetaan laitokselle suljetussa tilas- sa ja raaka-aineen jatkokäsittely vastaanotosta lopputuotteiden välivarastointiin tapahtuu suljetussa prosessissa, josta hajukaasut johdetaan kaksivaiheiseen hajukaasujen käsitte- lyyn ja konsentroituneempi kaasu biokaasulinjaan hyödynnettäväksi. Sekä hajukaasujen biokemialliselle käsittelylle, että biokaasun rikinpoistoyksikölle otetaan varojärjestelmä- nä käyttöön aktiivihiilisuodatus, jolla turvataan kaasujen puhdistustehokkuus myös bio-

kemiallisten pesurien mahdollisissa häiriö- ja huoltotilanteissa. Hajukaasujen kä- sittelystä puhdistettu poistoilma puretaan noin 10 metrin korkeuteen.

Laitoksen toiminta vaikuttaa positiivisesti kasvihuoneilmiön ehkäisyyn kahdella tavalla.

Uusiutuvan energian käyttäminen ja siitä biokaasuteknologian avulla tuotettu energia on ns. hiilidioksidineutraalia, koska käsiteltävä orgaaninen aines on lähtökohtaisesti peräisin kasvimateriaalista, joka sitoo kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia. Uusiutuvan energian käyttäminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, millä voidaan todeta olevan net- tokasvihuonekaasupäästöjä vähentävä vaikutus. Lisäksi biokaasuteknologian avulla mah- dollistetaan sivutuotteiden jalostaminen lannoitteiksi, joiden käyttäminen vähentää teollis- ten lannoitevalmisteiden käyttöä. Lannoiteteollisuuden kasvihuonekaasupäästöt ovat eri- tyisesti typpioksiduuli- ja hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi sivuvirtojen anaerobinen hyödyn- täminen vähentää materiaalien hallitsematonta hajoamista, jossa muodostuvat kasvihuone- kaasut (typpioksiduuli, metaani) vapautuisivat ilmakehään.

Raaka-aineet kuljetetaan säiliö- ja kuorma-autoissa, samoin kuin lannoitevalmisteet laitok- selta loppukäyttäjille. Laitokselta ei tule päästöjä vesistöihin, eikä laitos sijaitse vedenhan- kinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Laitosalue asfaltoidaan tarvittavilta osin ja lai- toksen sadevesiviemäröinti toteutetaan ns. kaksoisviemärijärjestelmänä, jossa häiriö- ja huoltotilanteissa sadevedet voidaan johtaa laitoksen vastaanottoaltaaseen.

Hakemuksen mukaisella tekniikalla ja päästöjen vähentämistoimenpiteillä toteutettuna lai- tos ei aiheuta haitallisia ympäristövaikutuksia. Laitoksen toiminta voi vähentää alueen ny- kyistä hajukuormaa, kun läheisten suursikaloiden lietteet voidaan toimittaa laitokseen kä- siteltäväksi. Myös lietteen levityksestä aiheutuva vesistökuormitus ja hajuhaitat alueella vähenevät, kun laitoksen lannoitevalmisteita voidaan käyttää peltolannoitteena raakaliet- teen sijaan.

Tuotanto

Biokaasulaitos perustuu biologiseen, anaerobiseen prosessiin, jossa orgaanista ainesta kä- sitellään suljetussa bioreaktorissa hapettomissa olosuhteissa hallitun mikrobiologisen toiminnan tuloksena biokaasuksi. Anaerobikäsittelyn tuloksena lietemassan tilavuus ei oleellisesti muutu, mutta käsitelty liete eli mädäte eroaa ominaisuuksiltaan huomattavasti käsittelemättömästä lietteestä. Käsittelyn tuloksena lietteiden kuiva-ainepitoisuus alenee, jolloin mädäte on nestemäisempää ja tasalaatuisempaa kuin raakaliete. Lietteen orgaani- sen aineksen hajoamisen johdosta hajua aiheuttavien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus vähenee huomattavasti (>95 %). Anaerobisen käsittelyn aikana orgaanisen typen pitoi- suus alenee ja ammoniumtypen pitoisuus kasvaa, jolloin lietteen peltokäytössä typpi on merkittävästi edullisemmassa muodossa kasvien ravinteena. Lisäksi lietteen mineralisoi- tumisen ansiosta peltolevityksen yhteydessä tapahtuva happikato ei ole yhtä merkittävä shokkitekijä kasveille kuin ilman käsittelyä. Prosessissa tuotettu biokaasu sisältää energi- aa 6-7 kWh/m³. Yhdestä kuutiosta käsiteltävää lietettä muodostuu metaania sen orgaani- sen aineksen pitoisuudesta ja koostumuksesta riippuen 15–200 m³, vastaten energiasisäl- löltään 15–200 l kevyttä polttoöljyä.

Tuotteet

Biokaasulaitoksen lopputuotteita ovat biokaasu, mädäte ja mädätteen vedenerotuksesta muodostuva typpineste ja humus. Mädäte on sellaisenaan maanparannus- tai orgaaniseksi lannoitteeksi soveltuvaa ainesta. Sen ympäristövaikutukset ovat merkittävästi edullisem- mat kuin esimerkiksi karjatalouden lietteillä, erityisesti lietteestä erottuvien kasvihuo- neilmiötä ja hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden osalta. Mädätteen lannoiteluokittelu on

riippuvainen biokaasulaitoksen käsittelemistä raaka-aineista. Kasvi- ja eläinperäi- siä sivutuotteita ja jäännöstuotteita käsittelevän biokaasulaitoksen tuottama mädäte ja humusjae ovat maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (12/07) mukaan orgaanista eläinperäistä lannoitetta (IB1-2) tai orgaanista eläinperäistä lannoiteliuosta (IB1-8). Ve- denerotuksessa muodostuva typpineste on orgaanisena lannoitteena sellaisenaan käytet- tävää sivutuotetta (IB4-7). Mikäli biokaasulaitoksella käsitellään myös puhdistamoliettei- tä, ovat mädäte, typpineste ja humus maanparannuskompostin (ID2-1), tuorekompostin (ID2-3), tai maanparannusmädätteen (ID2-4) luokkaan kuuluvia orgaanisia maanparan- nusaineita. Orgaanisia maanparannusaineita voidaan käyttää maanparannukseen ja eroosion estoon (maanparannuskomposti), maanparannusaineina vilja- ja energiakasveil- le sekä maisemointiin ja eroosion estoon (tuorekomposti ja maanparannusmädäte).

Prosessissa käsiteltävät raaka-aineet asettavat lopputuotteen käytölle rajoitteita. Puhdis- tamolietettä ja yhdyskuntabiojätettä sisältävää tuotetta ei voida pitää orgaanisena eläin- ja/tai kasviperäisenä lannoitevalmisteena eikä tyyppinimimääritelmän perusteella tyyp- pinimiluettelon mukaisena maanparannusaineena. Viherrakentamiseen ja muuhun kuin vilja- ja energiakasvien tuotantoon säädökset edellyttävät aineksen stabilointia esimer- kiksi jälkikypsyttämällä.

Mädätyslaitoksen toiminnalle tarvitaan elintarviketurvallisuusviraston (Evira) laitoshy- väksyntä. Tässä menettelyssä todetaan laitokselle vastaanotettavat raaka-aineet ja hyväk- sytään laitoksen lopputuotteiden käyttötarkoitus.

Kaikkia lopputuotteita on mahdollista jalostaa edelleen. Laitoksen käynnistysvaiheessa biokaasu jalostetaan laitokselle hankittavissa CHP-yksiköissä sähköksi ja lämmöksi.

Toiminnan alkuvaiheessa humus ja typpineste toimitetaan sellaisenaan pääasiassa pelto- viljelyyn lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi. Tuotteiden välivarastointi tapahtuu lai- toksella. Rejektiveden varastokapasiteetti on noin 15 000 m³ laitoksella. Loput 34 000 m³ varastoidaan laitoksen osakkaiden varastoaltaissa tai lietelantaa laitokselle toimittavilla sikatiloilla. Mikäli tiloilta ei saada käyttöön tarvittavaa varastokapasiteettia, rakennetaan laitosalueelle useampi säiliö.

Seuraavassa taulukossa esitetään arvio biokaasulaitoksella syntyvien lannoitejakeiden määristä, niiden sisältämistä ravinnemääristä, sekä ohjeellinen arvio jakeiden peltokäytös- sä tarvittavista peltoaloista.

Laitoksen kapasiteetti

60 000 tn/a Määrä tn/a Typpeä tn/a Fosforia tn/a Peltoalan tarve ha (max.

N:120 kg/ha/a, P:15 kg/ha/a)

Typpineste 49 000 225 14 1 875

Humus 14 000 90 77 5 133

Tuotantokapasiteetti

Laitos rakennetaan 60 000 tonnin vuosittaiselle käsittelykapasiteetille. Laitoksen suunnit- telussa on otettu huomioon myöhempi mahdollinen kapasiteetin kaksinkertaistaminen.

Laitoksen mitoitusperusteena prosessialtaiden, säiliöiden ja pumppaustehojen osalta on käytetty 120 000 tn/a kapasiteettia, mikä vastaa noin 330 tn vuorokautista käsittelymää- rää. Näin ollen laitoksen kapasiteetin kasvattaminen on huomioitu vastaanottovaiheesta hygienisointiyksiköihin saakka.

Prosessit ja laitteistot

Laitoksen pääprosessit ovat:

- sivutuotteiden ja jätteiden vastaanotto, - esikäsittely,

- hygienisointi, - mädätys,

- biokaasun varastointi, - mädätteen välivarastointi, - vedenerotus,

- biokaasun jatkokäsittely, - ilmapäästöjen hallinta ja - kuiva-aineen varastointi.

Raaka-aineet/käsiteltävät jätteet

Biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan pääasiassa alkutuotannon, elintarvike- ja muun vastaavan teollisuuden ja yhdyskuntien orgaanisia sivuvirtoja, kuten sian lietelantaa, jä- tevedenpuhdistamoiden ylijäämälietettä ja sivutuoteasetuksen luokituksen mukaista kol- mannen luokan materiaalia. Kolmannen luokan sivutuotteiksi luokitellaan mm. entiset eläinperäiset elintarvikkeet ja elintarviketeollisuuden prosesseissa muodostuvat riskittö- mät sivuvirrat. Laitokselle vastaanotetaan alkuvaiheessa vuosittain enimmillään 60 000 tonnia biohajoavaa raaka-ainetta, jonka keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus on 12–14 %.

Vastaanotto

Sivutuotteet ja jätteet vastaanotetaan laitoksella suljetusti vastaanottoaltaaseen. Vastaan- ottohalli ja vastaanottoallas ovat alipaineistettuja ja niistä poistettava ilma johdetaan ha- jukaasujen käsittelyyn. Vastaanoton yhteydessä suoritetaan kuljetuskaluston pesut. Pesu- vedet johdetaan suoraan vastaanottoaltaaseen, jolloin vastaanottotiloista ei muodostu jä- tevesiä.

Sivutuotteita ja jätteitä otetaan vastaan pääasiassa arkipäiväisin klo 7-18; tilapäisesti myös lauantaisin. Pyhäpäivinä ei ole vastaanottoa eikä lopputuotteiden toimituksia.

Esikäsittely

Vastaanottoaltaasta materiaali johdetaan murskapumpun kautta puskurisäiliöön (esireak- tori). Murskapumppu homogenisoi massan alle 12 mm palakokoon ennen hygienisointia.

Massa voi alkaa tuottaa biokaasua jo puskurisäiliössä. Tästä syystä puskurisäiliö rakenne- taan tiiviiksi reaktoriksi, josta esikäymisessä aiheutuvat kaasut johdetaan biokaasulinjas- toon niiden energiasisällön hyödyntämiseksi ja hajupäästöjen hallitsemiseksi. Puskurisäi- liö toimii näin ollen laitoksen esimädättämönä.

Hygienisointi

Kaikki laitoksella käsiteltävä materiaali hygienisoidaan ennen mädätystä. Käsiteltävät materiaalit pumpataan puskurisäiliöstä lämmönvaihtimien kautta kolmeen rinnakkaiseen hygienisointiyksikköön, joissa materiaalin lämpötila kohotetaan +70 °C:een yhden tunnin ajaksi. Hygienisointiyksiköt ovat täyssekoitteisia, eristettyjä kaasu- ja vesitiiviitä säiliö- rakenteita. Biokaasulaitoksen valvomojärjestelmä kerää hygienisoinnin käsittelylämpöti- lat automaattisesti tietokantaan, josta ne ovat toimitettavissa biokaasulaitoksen toimintaa lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen kautta valvoville viranomaisille. Hygienisoin-

tivaihetta ei voida ohittaa ja käsittelylämpötilan jäädessä alle +70 °C kierrätetään materiaali uudelleen käsiteltäväksi.

Mädätys eli anaerobinen käsittely

Hygienisoinnin jälkeen lietteet johdetaan anaerobiseen käsittelyyn. Materiaalit käsitel- lään hapettomissa olosuhteissa täyssekoitteisessa suljetussa reaktorissa +35-38 °C:ssa, 18-23 vrk:n aikana siten, että niiden mineralisoitumisaste nousee noin 30 %:sta

60-65 %:iin. Lietteen mineralisoitumisen yhteydessä prosessista saadaan talteen biokaa- sua, joka hyödynnetään laitoksen CHP- yksikössä. Lietteet mädätetään yhdessä reaktoris- sa, jonka nestetilavuus on noin 4 000 m³, seinämäkorkeus on noin 18 m ja halkaisija noin 17 m. Käsittelyn aikana orgaanisen aineksen hajotessa muodostuu vettä sekä metaanikaa- sua ja hiilidioksidia eli biokaasua. Biokaasu sisältää myös vähäisiä määriä rikkivetyä (noin 0,1 – 0,3 %), joka puhdistetaan biokemiallisessa pesurissa ennen biokaasun poltta- mista. Orgaanisen aineksen hajoaminen alentaa käsiteltävien materiaalien kuiva-

ainepitoisuutta. Prosessin tuottama biokaasu vähentää käsiteltävän materiaalin massaa ja tilavuutta noin 4 – 8 %. Toisaalta kuljetuskaluston puhdistamiseen ja hajukaasujen puh- distamiseen käytetty vesi, joka johdetaan prosessiin, lisää lopputuotteiden kokonaismää- rää.

Mädätteen välivarastointi

Reaktorista mädäte puretaan pumppaamalla mädätteen välivarastosäiliöön, joka on kaa- sutiivis terässäiliö mädätteen sisältämän ja sen jatkohajoamisen tuottaman biokaasun tal- teen ottamiseksi.

Biokaasuvarasto

Biokaasu johdetaan biokaasuvarastoon, jonka tilavuus riittää mitoitusarvon mukaisesti noin neljän tunnin kaasun tuotantoa varten. Häiriötilanteen sattuessa lietteen pumppaus reaktoriin voidaan lopettaa, jolloin kaasun tuotanto alenee muutamassa tunnissa lähes olemattomaksi. Siten biokaasuvarasto toimii häiriötilanteen aikana mitoitusarvoa merkit- tävästi pitempiaikaisena varastona.

Veden erotus ja rejektiveden varastointi

Anaerobisen käsittelyn ja välivarastoinnin jälkeen mädäte johdetaan vedenerotukseen jo- ka sijoittuu vastaanottohallin yhteyteen rakennettaviin prosessitiloihin. Vesi erotetaan lingolla, jossa erottuu kaksi ravinnejaetta, fosforipitoinen kuiva-aines ja typpipitoinen nestejae eli rejektivesi. Typpipitoinen neste johdetaan välivarastosäiliöihin ja edelleen loppukäyttäjille varastoitavaksi ja hyödynnettäväksi peltolannoitteena. Laitosalueelle ra- kennetaan vähintään 3 kpl 5 000 m³:n katettua säiliötä typpinesteen varastoimiseen. Muut varastosäiliöt ovat Koskinasula Oy:n nykyiset lietesäiliöt yhteensä 6 000 m³, Satapossu Oy:n nykyiset lietesäiliöt yhteensä 6 000 m³, Harjunmaan sikalalla Kaistin kiinteistöllä Huittisissa 1 000 m³ :n säiliö, Emomylly Oy:n sikalalla Huittisissa 2400 m³:n säiliö ja Juha Turton sikalalla Huittisissa 1 200 m³:n säiliö. Loput säiliötilavuudesta, 17 600 m³ hankitaan ensisijaisesti nestelannoitetta vastaan ottavilta viljelystiloilta. Tarvittaessa lisää säiliötilavuutta rakennetaan laitosalueelle. Tarvittavat sitoumukset typpinesteen vastaan- otosta tiloilla sekä päätökset uusien säiliöiden rakentamisesta esitetään ympäristökeskuk- selle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista.

Kuiva-aines johdetaan erilliselle katetulle varastoalueelle, jonka tilavuus on riittävä 12 kuukauden varastoinnille. Varastoinnin aikana tapahtuu myös humuksen jälkistabiloitu-

minen. Varsinaista kompostoitumista ei jälkivarastoinnin aikana tapahdu, koska

humuksen orgaanisen aineksen osuus kuiva-aineksesta on noin 30–35 %, jolloin jäljelle jäänyt orgaaninen aines on hitaasti biohajoavaa tai biohajoamatonta ainesta.

Hajukaasujen käsittely

Hajukaasut käsitellään kahdella linjalla. Alhaisen hajupitoisuuden omaavat kaasut ime- tään vastaanottohallista ja johdetaan biokemialliseen pesuriin. Biokemiallisessa pesurissa hajukaasujen sisältämät orgaaniset yhdisteet sidotaan kemikaaleilla (natriumhydroksidi, natriumhypokloriitti tai rikkihappo) ja sitomatta jääneet yhdisteet hapetetaan biologisesti.

Vastaanottoaltaasta poistettava kaasu käsitellään ensin otsonilla tai muulla hapettavalla kemikaalilla ja johdetaan sen jälkeen samaan biokemialliseen pesuriin muiden laimeam- pien kaasujen kanssa. Käytettävät kemikaalit valitaan käsiteltävän kaasun sisältämien yhdisteiden mukaan. Natriumhydroksidi ja natriumhypokloriitti soveltuvat pelkistynei- den rikkiyhdisteiden poistamiseen ja hapot ammoniakin sitomiseen. Vastaanotto- ja pro- sessitilojen pinta-alan ollessa noin 550 m² on tiloista käsittelyyn johdettavan kaasun mää- rä noin 5 000 m³/h. Suunnitteluvaiheen arvion mukaan prosessitiloista poistettavan kaa- sun hajupitoisuus on noin 10 000 HY/m³, joten käsittelyyn johdettava kuormitus on noin 50 000 000 HY/h eli 13 900 HY/s. Vastaanottoaltaasta poistettava kaasumäärä on noin 500 m³/h ja arvioitu hajupitoisuus on noin 250 000 HY/m³, jolloin vastanottoaltaan kuormitus hajukaasujen käsittelyyn on noin 125 000 000 HY/m³ eli 34 700 HY/s. Yh- teensä käsittelyyn johdettava hajukuorma on siten yhteensä noin 48 600 HY/s. Jos tavoi- tekäsittelytehona on 92 %, alentaa se laitoksen käsittelyn jälkeisen hajukuormituksen ta- solle 3 900 HY/s, mikä vastaa hajupitoisuutta 2 800 HY/m³.

Biokemiallisen pesurin hapan poistovesi johdetaan mädätteen jälkikaasuuntumissäiliöön, mikä osaltaan vähentää ammoniumtypen haihtumista ammoniumtypen reagoidessa rik- kiyhdisteiden kanssa ja muodostaen ammoniumsulfaattia. Hajukaasujen käsittelyn jäl- keen poistoilma johdetaan purkuputkeen, joka purkaa käsitellyn ilman vähintään 10 m korkeuteen. Jos hajukaasujen käsittelyssä on häiriöitä, hajua aiheuttavat yhdisteet laime- nevat ulkoilmaan johdettaessa.

Vastaanottohallin hajukaasuja ei voida johtaa polttoon, koska käsittelyyn johdettava il- mamäärä on 10-kertainen laitoksen tuottaman biokaasun määrään ja täten polttoon joh- dettavan kaasun metaanipitoisuus alenisi alle 6 % tasolle eikä se olisi siten enää poltetta- vissa.

Seuraavassa kuvassa on esitetty laitoksen prosessit ja aine- ja ravinnetase 60 000 tonnin vuosikapasiteetilla.

Kuva 1. Laitoksen prosessit ja aine- ja ravinnetase 60 000 tonnin vuosikapasiteetilla

Biokaasun jatkokäsittely

Laitoksella voidaan tuottaa lämpöenergiaa biokaasukattilassa, sähköä ja lämpöä CHP- laitoksella, sekä liikennepolttoainetta. Kattila- ja CHP-käyttö edellyttää biokaasun käsit- telyltä veden erotusta, biokaasun puhdistamisen rikkivedyn osalta tasolle < 200 ppm sekä kaasun paineistusta. Kaasu kuivataan jäähdyttämällä lähelle kastepistettä, jolloin kaasun sisältämä vesihöyry kondensoituu ja erottuu kaasusta. Prosessista muodostuva vesi joh- detaan mädätteen välivarastosäiliöön. Biokaasun liikennekäyttö edellyttää esikäsittelyn jälkeistä jatkojalostusta hiilidioksidin poistamiseksi, rikkivedyn pitoisuuden alentamisen

< 10 ppm tasolle sekä kaasun paineistusta.

Rikkivety poistetaan biokaasusta noin 95 %:sti biokemiallisella pesurilla. Pro-

sessin käyttämä vesi (5-15 m³/vrk) johdetaan mädätteen välivarastosäiliöön. Veden sisäl- tämät rikkiyhdisteet reagoivat erityisesti ammoniumtypen kanssa muodostaen ammoni- umsulfaattia ja vähentäen ammoniumtypen vapautumista ilmakehään lopputuotteista.

Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus

Biokaasulaitos kuluttaa vettä kalustojen pesussa ja hajukaasujen käsittelyprosessissa noin 5 -10 m³ vuorokaudessa. Tarkoituksena on tehdä oma porakaivo kiinteistölle, koska pää- asiallisesti toiminnassa voidaan käyttää teknistä vettä. Mikäli kaivoveden laatu ei täytä talousveden laatuvaatimuksia, hankitaan tarvittava talousvesi ( 0,5 -1 m³/vrk) liittymällä kunnan vesijohtoverkkoon.

Kemikaalit

Biokaasulaitoksella käytetään vain vähän kemikaaleja. Rutiinikäytössä olevat kemikaalit ovat lähinnä pesu- ja desinfiointiaineita. Lisäksi hajukaasujen käsittelyprosesseissa saate- taan käyttää natriumhydroksidia (NaOH), natriumhypokloriittia (NaOCl) tai rikkihappoa (H2SO4) prosessin pH-tason säätämiseksi sekä rikin tai typen yhdisteiden sitomiseksi.

Tarvittaessa mädätteen vedenerotusta voidaan tehostaa polymeerin lisäämisellä. Kemi- kaalit varastoidaan kemikaalikonteissa vastaanottohallissa erikseen merkityillä ja toisis- taan erotetuilla alueilla. Kemikaalien säilytyspaikat varustetaan lisäksi asianmukaisilla suoja-altailla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Mädättämimen on parasta käyttökelpoista tekniikkaa lietemäisten ja biohajoavien jättei- den biologisessa käsittelyssä Euroopan komission parasta käyttökelpoista tekniikkaa jät- teiden käsittelyssä esittelevän asiakirjan mukaan (elokuu 2006). Asiakirjassa mainitaan anaerobinen käsittely ensimmäisenä biologisista jätteiden käsittelymenetelmistä.

Seuraavassa verrataan hakemuksen mukaista toimintaa BREF-asiakirjaan:

Vastaanotto

Bref-asiakirjan mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa on

- lietteiden ja kiinteiden jätteiden vastaanotto suljettuihin tiloihin, - suljettujen altaiden ilmanvaihto ja tarvittaessa poistoilman käsittely,

- vastaanottohallin ilmanvaihtojärjestelmän toteuttaminen kohdennetuilla poistoputkis- toilla.

- vastaanottoaltaiden ja tilojen suunnittelu mahdollisimman lyhyellä viipymällä, - vastaanottotilojen säännöllinen puhdistaminen,

- automaattiovien käyttö vastaanottotiloissa.

VamBio Oy:n laitokselle toimitettavat raaka-aineet otetaan vastaan suljetussa hallissa ja johdetaan suoraan suljettuihin altaisiin. Altaista ja vastaanottohallista poistetaan haisevat yhdisteet hallitusti hajukaasujen käsittelyyn tai kaasulinjaan hyödynnettäväksi. Hallista poistetaan ilmaa käsittelyyn kohdepoistoilla. Vastaanottoallas on suunniteltu siten, että lietemäärää voidaan säätää altaan pinnankorkeutta muuttamalla ja altaan maksimitilavuus mahdollistaa materiaalien vastaanottamisen arkipäivisin laitoksen toimiessa kuitenkin jo- kaisena viikon päivänä. Laitoksen omavalvontasuunnitelmassa huomioidaan laitoksen vastaanottotilojen puhtaanapito ja laitoksen käyttöhenkilöstön koulutuksessa kiinnitetään

erityistä huomiota hygieenisten epäkohtien korjaamiseen ja hygieenisten riskien välttämiseen. Vastaanottohalli varustetaan automaattisilla ovilla.

Lisäksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa on

-laitoksen prosesseihin parhaiten soveltuvien jätteiden yhdistäminen, kuten puhdistamo- lietteen, orgaanisten teollisten jätteiden, elintarviketeollisuuden jätteiden, maatalouden jätteiden ja yhdyskuntien orgaanisten jätteiden yhdistäminen oikean ravinne- ja kosteus- tasapainon saavuttamiseksi,

- jatkuvan kehitystyön ja toiminnan seuranta laitoksen prosessien ja ohjausjärjestelmien tehostamiseksi.

Laitoksella toteutetaan nämä menettelytavat.

Homogenisointi

Asiakirjan mukaisesti kaikki jätteiden mekaaniset prosessoinnit toteutetaan suljetuissa ti- loissa.

Laitoksella homogenisointi toteutetaan tiiviissä esimädätysreaktorissa.

Hajukaasujen käsittely Asiakirjan mukaan

-jätteiden vastaanotosta ja prosessoinnista muodostuvien haisevien yhdisteiden käsittely biosuodattimella ja pesurilla.

Laitoksella toteutetaan hajukaasujen poisto ja johtaminen kaksivaiheiseen käsittelyyn vastaanottohallista, vastaanottoaltaasta sekä veden erotuksesta. Homogenisointisäiliöstä konsentroituneempi kaasu johdetaan biokaasulinjaan ja edelleen CHP-yksiköille hyödyn- nettäväksi.

Hygienisointi

Asiakirja ei ota kantaa anaerobisen käsittelyn hygieenisten ominaisuuksien parantami- seen. Prosessi tuo kuitenkin merkittävää lisäarvoa laitoksen lopputuotteiden hygieeniseen laatuun ja näin ollen edustaa ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hy- gienisointi lisää myös biokaasuntuottoa ja näin ollen parantaa laitoksen energiatasetta.

Anaerobinen käsittely Asiakirjan mukaan

-anaerobinen käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista jätteiden käsitte- lyä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista toimintaa on mm. seurata käsittelyyn johdettavien ja käsiteltyjen materiaalien COD, BOD, N, P ja Cl – arvoja, kierrättää tar- vittaessa jätevettä reaktoriin, maksimoida biokaasun tuotto ja termofiilinen käsittely.

Laitoksen anaerobiprosessi toimii mesofiilisella lämpötila-alueella, mutta osaprosessia edeltää hygienisointivaihe, jossa materiaali pidetään tunnin ajan 70 °C lämpötilassa. Lai- toksen biokaasun tuotto on maksimoitu ja tuotettu biokaasu hyödynnetään kokonaisuu- dessaan lämpönä ja sähkönä.

Biokaasun puhdistaminen ja hyödyntäminen Asiakirjan mukaan

-anaerobisesta prosessista muodostuvan biokaasun polttamisesta muodostuvien haitallis- ten yhdisteiden määrää voidaan vähentää erityisesti rikkivedyn vähentämisellä poltetta- vasta kaasusta

-biokaasun hyödyntäminen sähköntuotannossa paremmalla kuin 30 % hyötysuh- teella on parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Rikki poistetaan biokaasusta biokemiallisessa pesurissa. Lisäksi rinnakkaisena rikinkäsit- telyjärjestelmänä käytetään aktiivihiilisuodatusta, jolla varmistetaan rikinpoisto ja bio- kaasun hyötykäyttömahdollisuus biokemiallisen pesurin ollessa häiriö- tai huoltotilassa.

Laitoksen CHP-yksiköiden sähköntuoton hyötysuhde (37-39 %) on korkeampi kuin Bref- asiakirjassa mainittu >30 %.

Humuksen ja typpinesteen jälkivarastointi Asiakirjan mukaan

- varastoinnit tulee toteuttaa siten, ettei maaperään pääse johtumaan haitallisia aineita.

Nestemäinen typpilannoite varastoidaan tiiveissä säiliöissä ja humuslannoite katetussa humusvarastossa. Jakeille varataan välivarastokapasiteettia yhtä vuotta varten.

Laitoksen rakenteet, tekniikka ja infrastruktuuri:

Rakenteiden, tekniikan ja toiminnan osalta VamBio Oy:n biokaasulaitos edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä mm. seuraavilta osin:

-laitosalue asfaltoidaan soveltuvin osin ja varustetaan sadevesien kaksoisviemäröinti- järjestelmällä ja tarvittavilla suojaus- ym. rakenteilla,

-laitosalueen pohja- ja muut eristerakenteet tehdään tiiviinä asetettujen vaatimusten mu- kaisesti,

-lopputuotteiden välivarastointi järjestetään asianmukaisesti

-laitoksen käsittelymenetelmät ja lopputuotteiden laatu täyttävät toiminnalle lainsäädän- nössä asetetut vaatimukset,

-laitoksessa käytettävät käsittelytekniikat ovat ajanmukaisia ja koeteltuja ratkaisuja, -raaka-aineiden vastaanottoon, esikäsittelyyn, siirtoon ja prosessointiin liittyvien tilojen poistoilma ohjataan käsittelyyn,

-haju- ja poistokaasujen käsittelyssä käytetään ajanmukaisia ja koeteltuja ratkaisuja, - hajukaasujen käsittelylle toteutetaan varojärjestelmät,

-toimintaan liittyvissä kuljetuksissa pyritään ympäristövaikutusten lieventämiseksi suu- rempiin eriin,

-laitosalue aidataan,

-alueelle järjestetään riittävä valvonta ja laitos voidaan liittää kaukovalvontaan.

Hoito, kunnossapito ja tarkkailu:

-toiminnanharjoittajalla on toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantunte- mus,

-laitokselle on suunniteltu laadittavan Eco Start - ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, -käsiteltävän lietteen, laitoksen lopputuotteiden ja toiminnassa muodostuvien päästöjen määrää sekä laatua tarkkaillaan säännöllisesti,

-laitoksen toiminnasta raportoidaan valvoville viranomaisille (ympäristökeskus ja Evira) kuukausittain.

Energiatehokkuus

Laitoksella tuotetun biokaasun määrä riippuu laitoksella prosessoitavien raaka-aineiden orgaanisen aineen pitoisuudesta. Seuraavassa taulukossa on esitetty raaka-aineiden omi- naiskaasuntuottopotentiaalit ja saatavan bioenergian määrä, sekä laitoksen omaan käyt- töön kuluvan energian määrä.

Biokaasulaitokselle vastaanotettavien materiaalien arvioidut määrät keskimäärin, omi-

naiskaasuntuotto eri jakeille ja vuositasolla tuotettavan bioenergian määrä laskettuna laitoksen kapasiteetille 60 000 t/a.

Raaka-aine Määrä t/a Ominaiskaasuntuotto m³ CH4/t

Tuotettu bio- energia MWh/a Maatalouden sivu-

tuotteet

22 500 7 625

Lietelanta 15 000 10 1 500

Kuivalanta 5 000 70 3 500

Kasvibiomassa 2 500 105 2 625

Teollisuuden ja yhdyskuntien sivu- tuotteet

37 500 50 18 750

Yhteensä 60 000 50 26 375

Laitoksen oma käyt- tö sähkö- ja lämpö- energiana

2 500

Ylijäämä 23 875

Laitoksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 10 % laitoksen tuottamasta energiamää- rästä. Laitoksen energiatase on vahvasti positiivinen. Laitoksen tuottama energia hyö- dynnetään kokonaisuudessaan kahdessa CHP-yksikössä, sekä tarvittaessa biokaasukatti- lassa. Kaasua poltetaan soihdussa vain poikkeuksellisissa huolto- ja häiriötilanteissa.

Laitokselta on tarkoitus johtaa lämpövesikanaalin kautta lämpöä läheisiin sikaloihin. Si- kalat kuluttavat lämmitysenergiaa yhteensä noin 1 000 MWh vuodessa. Tällä hetkellä si- kaloiden lämmitykseen käytetään kevyttä polttoöljyä, jota kuluu vuosittain yhteensä noin 100 000 litraa. Biokaasulaitoksen tuottamalla bioenergialla voidaan korvata lämmityk- seen kuluvan polttoöljyn käyttö. Toisena vaihtoehtona selvitetään myös biokaasulaitok- sella tuotetun biokaasun hyödyntämistä laitoksen läheisyyteen suunnitteilla olevan mitta- van rehutehdashankkeen toiminnassa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan

Laitoksella syntyy haisevia yhdisteitä erityisesti orgaanisten yhdisteiden happokäymisen yhteydessä. Laitoksen prosessi on suljettu ja laimeammat hajukaasut vastaanottohallista ja linkohuoneesta johdetaan hajukaasujen käsittelyn kautta ilmaan. Muut kaasut johde- taan biokaasulinjaston kautta CHP-yksikköön tai biokaasukattilaan hyödynnettäväksi.

Vain poikkeustilanteissa biokaasu johdetaan soihtupolttoon, josta poltettava kaasu vapau- tuu ilmaan. Hajukaasut käsitellään ja poistoilma johdetaan purkuputkeen, joka purkaa kä- sitellyn ilman vähintään 10 m korkeuteen, mikä laimentaa poistoilman hajupitoisuuksia.

Lyhytaikaista hajuhaittaa, joka saattaa olla selvästi häiritsevämpi kuin hajukaasujen kä- sittelyn jälkeisen kaasun kuormitus, voi aiheutua biokaasun soihtupoltosta. Soihtupolttoa käytetään laitoksen häiriötilanteissa, esimerkiksi silloin kun biokaasun puhdistus rikin yhdisteiden poistossa ei ole toimintakunnossa. Tällöin biokaasua ei voida johtaa CHP- yksikölle vaan se johdetaan poltettavaksi soihtuun. Koska soihtupolttimien suunnittelu perustuu lyhyeen viipymään (< 3 s) NO_X-yhdisteiden muodostumisen ehkäisemiseksi, eivät rikkiyhdisteet välttämättä poistu soihtupolton aikana täydellisesti, jolloin haju- kuormitus on merkittävästi normaalia toimintaa korkeampi. Lisäksi laitoksen läheisyy- dessä tämän tyyppisen häiriön havaitseminen on vaikeaa, koska soihtupolttimesta poistu- va ilma on kuumaa ja se kulkeutuu pois laitoksen läheisyydestä. Tämän tyyppisten häi-

riötilanteiden välttämiseksi biokaasulaitokselle hankitaan varojärjestelmä bio-

kaasun puhdistamiseksi tilanteissa, jolloin biologinen tai biologis-kemiallinen biokaasun puhdistus ei ole toiminnassa. Tällöin biokaasun sisältämät rikkiyhdisteet poistetaan aktii- vihiilisuodattimella. Korkean kuormituksen johdosta aktiivihiilisuodatus voidaan käytän- nössä mitoittaa käsittelemään laitoksen tuottama biokaasu noin 10 vuorokauden yhtämit- taiselle häiriöjaksolle. Biologinen biokaasun käsittely palautuu mahdollisesta häiriötilan- teesta tyypillisesti noin 2-5 vuorokauden kuluessa normaaliksi, jolloin 10 vuorokauden varoaika voidaan arvioida riittäväksi.

Metaanin polton päästöt

Laitoksen anaerobiprosessissa tuotetun biokaasun sisältämästä metaanista valmistetaan sähkö- ja lämpöenergiaa laitoksen omassa CHP-yksikössä (yhdistetty sähkön- ja läm- möntuotto). Laitoksella voidaan lisäksi tuottaa tarvittaessa lisälämpöä erillisessä kattilas- sa.

Metaanin palaessa täydellisesti muodostuu pääasiassa vettä ja hiilidioksidia. Biokaasun poltossa voi lisäksi muodostua mm. typen oksideja (NO_x), rikkidioksidia (SO₂), hiili- monoksidia (CO) ja hiilivetyjä (HC), kuten muidenkin orgaanisten hiiliyhdisteiden polt- tamisessa.

Biokaasun polton päästöjen on todettu olevan yleisesti pienempiä kuin fossiilisten ja muiden biopolttoaineiden päästöt johtuen polttoaineen puhtaudesta. Lisäksi uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuva energiahuolto tuottaa hiilidioksidivapaata energiaa, koska kasvit sitovat hiilidioksidia yhteyttäessään.

Liikenteen pakokaasupäästöt

Biokaasulaitokselle käsiteltäväksi tuotavien raaka-aineiden sekä muodostuvien lannoite- jakeiden kuljetuksista aiheutuu pakokaasupäästöjä ilmaan. Näitä ovat esim. typen oksidit (NO_x), hiilimonoksidi eli häkä (CO), hiukkaset sekä epätäydellisestä palamisesta synty- vät hiilivedyt (HC).

Biokaasulaitoksen liikenteestä aiheutuvien ilmapäästöjen määrä on arvioitu käyttäen LII- SA 2001.1 pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmän mukaisia päästökertoimia olettaen laitoksen kapasiteetin olevan 60 000 t/vuosi, raskaan liikenteen ajosuoritteiden 60 kpl viikossa ja raskaan liikenteen ajomäärän124 800 km/vuosi. Häkäpäästöjen arvioidaan olevan vuodessa 0,174 t, hiilivetyjen 0,110 t, typen oksidien 0,857 t, hiukkasten 0,031 t, metaanin 0,007 t, typpioksiduulin 0,004 t, rikkidioksidin 0,0008 t ja hiilidioksidin 126,19t.

Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin ja päästöjen estäminen

Biokaasulaitoksen toiminnot tapahtuvat kokonaisuudessaan suljetuissa prosesseissa ja laitoksen varastointitilat ja - säiliöt rakennetaan tiiviiksi, joten laitoksen normaalitoimin- nan aikana päästöjä vesistöön ja maaperään ei ole. Piha-alueet, joissa kuljetetaan ja siirre- tään käsittelemätöntä ja käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitu ja viemäröity kaksoisviemäri- järjestelmällä, jolloin ulkoalueen puhdistusta vaativissa tilanteissa vesi johdetaan vas- taanottoaltaaseen, normaalitilanteessa sadevesiviemäriin. Asfaltoinnin ja kaksoisviemäri- järjestelmän avulla estetään lieteaineksen joutuminen maaperään ja valumavesiin myös tilanteissa, joissa inhimillisen virheen tai laiterikon johdosta ainesta voi joutua maahan.

Asfaltoidulta alueelta voidaan aines poistaa ja palauttaa käsittelyprosessiin laitoksen oman kaluston avulla.

Laitosalueen sadevesiviemäristä vedet johdetaan sadevesikaivoon, josta vedet puretaan Vähäjoentien varressa kulkevaan ojaan, joka laskee 1,5 kilometrin päässä Loimijokeen.

Melu ja tärinä

Laitoksen prosesseista ei aiheudu häiritsevää melua eikä tärinää. Laitoksen ympäristöön aiheuttaman melun arvioidaan olevan alle 50 dB.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Sekalaista yhdyskuntajätettä syntyy laitoksen toimisto- ja sosiaalitiloissa vuodessa noin 200 kg. Se lajitellaan ja toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi kunnan jätehuoltomäärä- ysten mukaan.

Vastaanotettavien materiaalien vastaanottoaltaan pohjalle kerääntyy hiekkaa ja soraa tms.

noin 50 m³/vuosi. Vastaanottoallas tyhjennetään kerran vuodessa ja jäte toimitetaan hy- väksyttyyn käsittelyyn, esim. kaatopaikalle.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN YVA-lain mukaiset selvitykset

Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitetulla tavalla ennen ympäristölupaprosessia. YVA- yhteysviranomaisen lausunto on annettu 4.10.2007. Lausunnon mukaan ympäristövaiku- tusten arviointi täyttää riittävästi sille asetetut vaatimukset.

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisen terveyteen

Hankkeella ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmis- ten terveyteen. Laitoshankkeen toteuttaminen mahdollistaa alueen hajuhaittojen vähen- tämisen suhteessa nykytilanteeseen, jos viereisiltä suursikaloilta pumpataan lietteet suo- raan laitokseen. Silloin sikaloiden säiliöissä voidaan varastoida typpinestettä raakaliet- teen sijaan. Mikäli lietteen pumppausputkivaihtoehtoa ei toteuteta ja kaikki liete tuodaan laitokselle säiliöautoilla, alueen hajutilanne saattaa muuttua huonompaan suuntaan.

Laitos rakennetaan kokonaisuudessaan metsäsaarekkeen sisään. Myös laitoksen eteläpuo- lelle jätetään puustoa tuomaan näkösuojaa laitoksen ympärille. Laitosalueen sisällä kiin- nitetään huomiota alueen yleiseen siisteyteen.

Liikenteestä ei arvioida aiheutuvan viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Laitokselle kulkevan Vähäjoentien varrella ei ole asutusta. Kantatiellä 41 liikenne lisääntyy hankkeen vaiku- tuksesta noin 0,3 % ja raskaan liikenteen osalta noin 2,4 %.

Vaikutukset luontoon, luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön

Hankkeella ei ole todettu olevan haitallista vaikutusta luontoon, luonnonsuojeluarvoihin eikä rakennettuun ympäristöön.

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön

Laitos ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hankkeella ei ole haitallisia ve- sistövaikutuksia.

Biokaasulaitoksen lannoitevalmisteiden peltokäyttö vähentää pelloilta aiheutuvaa ravin- nekuormitusta maaperään ja vesistöihin verrattuna raakalietteen peltokäyttöön. Hank- keella on näin ollen positiivinen vaikutus maaperään ja vesistöihin niillä valuma-alueilla, joilla peltolannoituksessa siirrytään käyttämään laitoksella jalostettuja lannoitevalmisteita raakalietteen sijaan. Laitokselta saatavien lannoitevalmisteiden käyttö mahdollistaa täs- mälannoittamisen pääravinteiden (typpi ja fosfori) osalta.

Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset

Laitoksen aiheuttama liikenne lisää pakokaasupäästöjä alueella, mutta vaikutus ympäris- töön on vähäinen. Tulevaisuudessa laitoksella voidaan tuottaa metaania liikennepoltto- ainekäyttöön, jolloin liikenteen pakokaasupäästöt alenevat. Laitos on kasvihuonekaasu- päästöjen osalta nettovähentäjä ja näin ollen hankkeella on ilmaston muutosta hillitsevä vaikutus.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu ja raportointi

Biokaasulaitoksessa on sivutuoteasetuksen perusteella otettava käyttöön pysyvä omaval- vontajärjestelmä, joka perustuu HACCP-järjestelmään (Hazard Analysis and Critical Control Points = Riskien analysointi ja kriittisten valvontapisteiden valvonta). Omaval- vontajärjestelmä on kirjallinen kuvaus laitoksen toiminnasta, jossa määritellään prosessin kriittiset valvontapisteet, niiden tavoitetasot ja toimenpiderajat. Lisäksi suunnitelma sisäl- tää mm. laitoksen puhdistus-, näytteenotto- ja tuhoeläintorjuntasuunnitelmat. Laitoksen omavalvontaohjelman mukaisesti kriittisten valvontapisteiden valvonnasta, edustavien näytteiden ottamisesta, ainesten jäljitettävyyden varmistavien sääntöjen käyttöönotosta ja korjaavien toimintamenetelmien kehittämisestä laaditaan asianmukaiset asiakirjat. Oma- valvontajärjestelmän tavoitteena on varmistaa, etteivät taudinaiheuttajat pääse missään vaiheessa leviämään biokaasulaitokseen ja sieltä pois. Ohjelmassa kuvataan rutiinit, joilla ehkäistään taudinaiheuttajien mahdolliset leviämistilanteet. Järjestelmän avulla varmiste- taan myös, että biokaasulaitoksella käytössä oleva sisäinen valvontajärjestelmä vastaa kaikilta oleellisilta osilta sivutuoteasetuksen tavoitteita ja vaatimuksia ja mahdollistaa so- peutumisen uusiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin. Järjestelmä hyväksytetään Eviralla lai- toshyväksyntämenettelyn yhteydessä.

Laitoksen prosessiohjaus ja -säätö perustuvat laitoksen automaatiojärjestelmään. Lisäksi laitoksen päivittäistä yleistä käyttötarkkailua suorittaa laitoksen käyttöhenkilöstö.

Laitoksen käyttötarkkailuun kuuluvat mm. seuraavat toimet:

• vastaanotettavien raaka-ainemäärien seuranta

• prosessin etenemisen seuranta ja laadunvalvonnan näytteenotto (raaka-aineen ja käsi- tellyn mädätteen TS, VS, typpi ja fosfori analysoidaan säännöllisesti)

• lopputuotteiden määrän, laadun ja edelleen toimittamisen seuranta

• tarkkailu- ja huoltotoimenpiteiden sekä häiriötilanteiden kirjanpito

• toteutettujen ja suunniteltujen toiminnan muutosten kirjaus.

Em. käyttötarkkailun tietojen perusteella laaditaan vuosittain ympäristöviran-

omaiselle toimitettava yhteenvetoraportti. Lisäksi kuukausittain lähetetään ympäristövi- ranomaiselle toimintaraportti, jossa esitetään tärkeimmät toimintaan liittyneet parametrit, kuten:

• vastaanotettujen raaka-aineiden määrä ja laatu

• edelleen toimitettujen lopputuotteiden määrä, laatu ja toimituspaikka

• mahdolliset häiriötilanneraportit

• päästöihin liittyvät tiedot

Päästö- ja vaikutustarkkailu ja raportointi

Ilmapäästöt

Laitoksen hajupäästöjä tarkkaillaan säännöllisesti mittaamalla hajukaasujen käsittelystä poistuvan ilman hajuyhdisteiden pitoisuus olfaktometrisesti ulkopuolisen laboratorion toimesta. Samassa yhteydessä määritetään ammoniakin ja rikkiyhdisteiden pitoisuudet.

Ilmapäästöjen analysointi suoritetaan vähintään kerran vuodessa ja tulokset raportoidaan vuosiraportin yhteydessä. Tarvittaessa määrityksiä tehdään useammin.

Päästöt vesiin

Laitokselta ei johdeta jätevettä viemäriin. Sadevedet johdetaan sadevesiviemäriin. Sade- vesiviemäröinti varustetaan näytekaivoilla, joiden avulla seurataan rakenteiden ja putkis- tojen mahdollisia vuotoja ja muita häiriötilanteita. Vuototilanteessa valumavedet johde- taan takaisin vastaanottoaltaaseen.

Ennen toiminnan käynnistämistä analysoidaan lähimpien pintavesistöjen ja pohjaveden laatu alueella. Suunnitelma näytteenotosta ja suoritettavista analyyseistä hyväksytetään ympäristökeskuksessa ennen näytteenottoa. Tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle ja ympäristökeskukselle. Vastaava näytteenotto toistetaan laitoksen toiminnan käynnistyttyä kerran vuodessa. Tulokset raportoidaan ympäristökeskukseen vuosiraportin yhteydessä.

Melu

Toiminnan käynnistyttyä laitoksen melupäästöt mitataan ympäristökeskuksessa hyväksy- tettävän suunnitelman mukaisesti ja tulokset toimitetaan kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle ja ympäristökeskukselle. Mittausmenetelminä käytetään standardoituja tai muulla tavoin validoituja tutkimus- ja määritysmenetelmiä. Näytteenotosta vastaa tehtä- vään koulutettu henkilökunta.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Biokaasulaitoksen toimintaan liittyvät riskit liittyvät erityisesti lietteen kuljetukseen ja pumppaukseen ja kaasumaisten yhdisteiden konsentroitumiseen. Vuototilanteissa voi lai- toksen sisätiloihin vapautua biokaasun sisältämiä kaasuja metaania (CH4) ja hiilidioksi- dia (CO₂), sekä pienempinä pitoisuuksina esiintyviä rikkivetyä (H₂S) ja ammoniakkia (NH3), joista aiheutuu terveysriski sekä tulipalon ja räjähdyksen riski. Vuototilanne aihe- uttaisi välitöntä vaaraa sisätiloissa laitoksen työntekijöille ja ulkotiloissa vuotokohdan välittömässä läheisyydessä, mutta ei laitosalueelle tai laitoksen ulkopuolelle kaasujen laimentumisen johdosta. Kaasuvuodon aiheuttamat riskit ehkäistään asentamalla laitok- sen sisätiloihin kaasunilmaisin- ja hälytyslaitteistot. Käyttöhenkilöstö perehdytetään kaa- sujen ominaisuuksiin ja turvallisiin työskentelytapoihin.

Laitoksen kaasuvarastoissa varastoidaan biokaasua enintään 2 000 m³ kerrallaan,

mikä vastaa noin 930 kg metaanikaasua. Mikäli laitoksella tapahtuu häiriö ja kaasua pur- kautuu ulkoilmaan, tuulen virtaus laimentaa tehokkaasti päästön, joka ei siten vuototilan- teessa aiheuta vaaraa laitosalueen ulkopuolelle. Laitos on suunniteltu niin, että kaasu- vuotojen riski on mahdollisimman pieni ja vuotoihin varaudutaan automaattisilla kaasun mittaus- ja hälytysjärjestelmillä. Mikäli kaasun poistuminen anaerobireaktorista estyy tai estetään, purkautuu biokaasu reaktorin yläosan vesilukon kautta ilmakehään. Laitos va- rustetaan sammutuskalustolla ja käyttöhenkilöstö perehdytetään ensisammutukseen. Bio- kaasureaktoreiden ja kaasulinjojen huollot määräytyvät tarpeen mukaan sekä rikkoutumi- sen että etukäteen suunnitellun huolto-ohjelman perusteella. Ennen huoltotöitä mitataan kaasujen pitoisuudet eri kohteissa ja työssä käytetään asianmukaisia suojavälineitä.

Biokaasulaitoksella vastaanotetaan, varastoidaan, prosessoidaan ja kuljetetaan useamman tilan lietteitä, sekä eläinperäisiä sivutuotteita, minkä vuoksi laitoksella on varmistettava hygieniatason säilyminen. Hygieniaa ja laitoksen toimintaa valvotaan sivulla 16 esitetyn omavalvontajärjestelmän mukaisesti.

Eräs riski toiminnassa on laitoksen tuotteina syntyvien lannoitetuotteiden laadun poik- keamat ja riski liittyen tuotteiden heikkoon kysyntään. Lähtökohtaisesti tuotteet on tar- koitus toimittaa pääosin peltokäyttöön lähikuntien alueelle. Alustavan kartoituksen mu- kaan tuotteille on kysyntää alueella. Tuotteiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti osana laitoksen omavalvontaa. Lisäksi Evira suorittaa tuotevalvontaa. Mikäli laitoksella havai- taan kontaminaatiota lopputuotteissa, selvitetään kontaminaation aiheuttaja välittömästi ja suoritetaan tarvittavat toimenpiteet tilanteen vakauttamiseksi. Pilaantunut tuote-erä pa- lautetaan ensisijaisesti uudelleen käsiteltäväksi. Mikäli uudelleen käsittely ei ole mahdol- lista, toimitetaan lopputuote hyväksyttyyn muuhun laitokseen edelleen käsiteltäväksi tai loppusijoitettavaksi.

Riskinä tunnistetaan myös lakisääteiset muutokset liittyen biokaasulaitoksen toimintaan, sekä laitoksella muodostuvien lopputuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksiin. Erityisesti yhdyskuntien jätevesilietteen prosessointiin ja lopputuotteen hyödyntämismahdollisuuk- siin liittyy tällä hetkellä imagoon vaikuttavia sekä mahdollisiin lakimuutoksiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Näiden vuoksi toiminta on tarkoitus käynnistää ensisijaisesti maata- louden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita vastaanottamalla.

Erityisesti sosiaalisiin vaikutuksiin kuuluva hajuhaitta on tunnistettu riski biokaasulaitok- sen toiminnassa. VamBion biokaasulaitoksen YVA-selostuksessa on arvioitu häiriötilan- teen aikaista hajukuormitusta ja sen aiheuttaman haitan vaikutusaluetta. Tässä vaiheessa suunnittelun mukaiseen mitoitustilanteeseen nähden YVA-selostuksessa arvioitu häiriöti- lanteen aikainen hajuhaitta on 10 kertaa korkeampi kuin mitoitustilanteen mukainen kuormitus, ja häiriötilanteessa häiritsevän hajun pitoisuus yltää normaalien sääolosuhtei- den aikana noin 90 m etäisyydelle hajun lähteestä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilletulosta on tiedotettu Vampulan kunnan ilmoitustaululla 12.12.2007 - 14.1.2008 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 5.12.2007 - 4.1.2008.

Asiakirjat ovat olleet nähtävänä kuulutuksen ajan Vampulan kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Hakemus on kuulutettu Lauttakylä-lehdessä 11.12.2007. Hakemuksesta on erikseen lähetetty tieto 5.12.2007 laitoksen naapureille.

Täydennykset

Hakemusta täydennettiin vakuutta ja pintavesien johtamista koskevilla tiedoilla 17.3.2008 kuulemisen yhteydessä.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Tulevan laitoksen alueelle tehtiin tarkastuskäynti 12.3.2008.

Lausunnot

Vampulan kunnan rakennuslautakunta ja Vampulan kunnanhallitus ovat antaneet 31.1.2008 ja 28.1.2008 samansisältöiset lausunnot, joissa esitettiin seuraavaa:

Hakemuksen mukainen ympäristölupa voidaan myöntää. Lupakäsittelyssä ja lupaehdois- sa on kuitenkin huomioitava jätetyt muistutukset ja mielipiteet. Biokaasulaitosta on kai- kissa olosuhteissa käytettävä siten, että siitä aiheutuvat hajuhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Hakija on velvoitettava noudattamaan toiminnassaan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja erityisesti tekniikkaa, jolla naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa edelleen voi- daan vähentää.

Vaikka yleisen tien käyttö ja liikennöinti jää lupamääräysten ulkopuolelle, on kuljetuska- lustosta ja kuljetuksista aiheutuvan haitan vähentämiseksi annettava lupamääräyksiä. Lai- toksella on oltava asianmukaiset välineet ajoneuvojen ja säiliöiden puhdistamiseksi ja desinfioimiseksi.

Biokaasulaitoksen toiminnan seurannasta ja valvonnasta on annettava selkeät lupaehdot.

Hakemukseen jätettyihin muistutuksiin viitaten lautakunta toteaa, että valittu sijoitus- paikka on liikenteellisesti hyvä ja mahdollistaa lietteen siirron kahdelta suursikalalta suo- raan laitokselle ja syntyvän lämpöenergian käytön sikaloilla.

Luvansaajan on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle toiminnassa ta- pahtuvista oleellisista muutoksista ja myös lähimmille naapureille sellaisista muutoksista ja häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa tai lupaehtojen vastaisen toiminnan.

Ympäristölupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana, mutta lupaehtojen tarkis- tamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika. Mainitut asiat huomioiden biokaasulaitos ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaaran- tumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Toiminta voidaan aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa ja että ehdotettu va- kuus 20 000 euroa on riittävä.

Huittisten seudun terveydenhuollon ky:n terveysvalvonnan johtaja ilmoittaa 16.1.2008, ettei hakemuksesta ja muistutuksista ole huomautettavaa.

Muistutukset ja mielipiteet

Muistutuksessa 1 (Else Koivunen ja Antti Koivunen Jenny Laineen puolesta) vastuste- taan jyrkästi VamBio Oy:n laitoksen toteuttamista. Muistuttajien omistama Kolmikulma- niminen tila sijaitsee noin 300 metrin päässä suunnitellusta laitoksesta ja on vapaa-ajan käytössä. Tilalla on omenapuita, marjapensaita ja vihannesmaa. Laitos tulee aiheutta- maan niin suuria hajuhaittoja ja saastelaskeutumia lähiympäristöön, ettei tilaa voi enää käyttää virkistyskäytössä. Tilan arvo laskisi nollaan. Hanketta ei saa toteuttaa.

Muistutuksessa 2 (Veli-Matti Suisto ja Pia Siivonen) vastustetaan ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttajat omistavat noin 300 metrin päässä suunnitellusta laitoksesta ta- lon, joka on rakennettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Talo on tarkoitus remontoida ja muuttaa siihen pysyvästi asumaan. Tämä ei ole mahdollista, jos biokaasulaitos rakenne- taan. Laitos tulee aiheuttamaan kohtuutonta rasitusta, mm. haju- ja meluhaittoja. Jo nyt alueella sijaitsevasta kahdesta suursikalasta aiheutuu huomattavaa hajuhaittaa. Hakemuk- sessa aliarvioidaan laitoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen.

Laitoksen vaikutuksia luontoon ja ympäristöön vähätellään. Kyseinen tontti ei sovellu biokaasulaitoksen sijaintipaikaksi. Sille tulee hankkia uusi paikka riittävän kaukana vaki- tuisesta asutuksesta ja vapaa-ajan asunnoista.

Muistutuksessa 3 (Markku Koiranen ja 15 muuta allekirjoittajaa) pidetään hanketta si- nänsä hyvänä, mutta laitokselle löytyy parempi paikka muualta. Biokaasulaitosta suunni- tellaan kiinteistölle, jonka lähellä noin 300 metrin päässä on kaksi vapaa-ajan asuntoa.

Lähimmät vakituisessa käytössä olevat asunnot ovat alle kilometrin päässä. Ympäristö- vaikutusten arviointimenettelyssä tutkittiin vain yhden paikan ympäristövaikutuksia; pai- kan, joka on Vampulan kunnan omistuksessa. Sijaintipaikkaa olisi tullut hakea muualta, myös muista kunnista, sillä laitokselle on tarkoitus tuoda lantaa ympäröivistä kunnista.

On mahdollista, että laitos laajentaa toimintaansa tulevaisuudessa ja tämänkin takia si- jaintipaikkaa tulisi harkita tässä vaiheessa huolellisesti. Hankkeen vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen tulee selvittää perusteellisesti. Jos biokaasulaitos saa ympäristöluvan ja aloittaa toimintansa, tarkoittaa se uuden liittymän rakentamista Vähä- joentielle. Uusi liittymä tulisi yksityisen maanomistajan maille ja maanomistaja vastustaa uuden liittymän rakentamista.Biokaasulaitokselle ei tule myöntää ympäristölupaa, vaan yhtiön tulee etsiä laitokselle uusi sijoituspaikka. Yhtiö ei saa aloittaa toimintaansa ennen kuin mahdollinen muutoksenhaku on käsitelty eri oikeusasteissa. Toiminnan aloittamisel- la ei ole kiirettä, sillä Vehmaalla toimivan, samanlaiseen tekniikkaan perustuvan biokaa- sulaitoksen hajuongelmia vielä ratkotaan.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Vastineessa 17.3.2008 ei esitetty kommentteja Vampulan kunnanhallituksen, Vampulan kunnan rakennuslautakunnan ja Huittisten seudun terveydenhuollon Ky:n lausunnoista.

Muistutuksista 1 ja 2 esitetään, että biokaasulaitos ei aiheuta saastelaskeumaa ympäris- töön. Hajupäästön osalta tilanteen uskotaan paranevan nykyisestään, kun Satapossu Oy:n ja Koskinasula Oy:n raakaliete pumpataan suoraan laitokseen jalostettavaksi bioenergi- aksi, sekä nestemäiseksi typpilannoitteeksi ja fosforipitoiseksi humukseksi. Raakalietteen varastointi sikaloiden avoaltaissa loppuu tällöin kokonaan. Lisäksi laitos jää metsäsaa- rekkeen sisään. Metsäpalstaa jää laitoksen eteläpuolelle yli 100 metrin levyinen kaistale.

Muistutuksesta 3 esitetään, että hankkeelle sopivaa sijoituspaikkaa kartoitettiin alun perin toiminnan harjoittajien olemassa olevien sikalatoimintojen läheisyydestä sekä Huittisten

että Vampulan alueelta. Sijoituspaikan valintakriteereinä oli erityisesti laitoksen

sijoittaminen pääteiden varrelle siten, että laitoksen materiaalikuljetuksista aiheutuva lii- kenne kohdistuu mahdollisimman vähän pienille sivuteille. Lisäksi sijainnin tuli olla sel- lainen, että tulevan laitoksen läheisyydessä sijaitsee potentiaalisia tuotettavan bioenergian hyödyntäjiä. Vampulan tontilla erityisen merkittävää etua arvioitiin muodostuvan kahden suuren sikalan läheisyydestä, koska tämä mahdollistaa lietteiden suoran pumppaamisen laitokselle ja biokaasulaitoksen tuottaman energian hyötykäytön. Huittisten sijoituspaik- kavaihtoehdon osalta varsin ongelmalliseksi todettiin mm. kohteen liikenneyhteydet sekä sijainti Huittisten Vanhakosken Natura 2000 – alueen läheisyydessä. Valittu sijoituspaik- ka Vampulassa nähdään toimintaan hyvin soveltuvaksi.

Hankkeen suunnittelu on johtanut myös yhteistyön läheisten sikaloiden kanssa. Alustava sopimus lietteen pumppaamisesta Koskinasula Oy:stä ja Satapossu Oy:stä suoraan bio- kaasulaitokseen on solmittu. Pumppausjärjestelmän ansiosta sikaloiden lietesäiliöt (yh- teensä 12 000 m³) varataan biokaasulaitoksen typpinesteen eli rejektiveden välivarastoin- tiin. Toimenpiteellä vähennetään paikallista hajuhaittaa merkittävästi.

Laitoksen tulevaisuuden laajentamismahdollisuus ei kuulu tähän lupamenettelyyn. Mikäli laitosta tullaan tulevaisuudessa laajentamaan, edellyttää se uutta lupamenettelyä.

Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-lain edellyttämällä tavalla ennen lupamenettelyn käynnistämistä. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen YVA-selostuk- sesta annetussa lausunnossa todetaan ympäristövaikutusten arvioinnin täyttävän riittä- västi asetetut vaatimukset.

Liikennöinnin ja tiestöratkaisujen osalta todetaan, että ympäristölupamenettely ei koske mahdollista uuden liittymän rakentamista Vähäjoentielle.

Vehmaan biokaasulaitoksesta esitetään mm., että Vehmaan laitoksen prosessitoimittaja oli ulkomaalainen yritys, ja että laitoksen hajukaasujen käsittelyjärjestelmä oli käynnis- tysvaiheessa alimitoitettu. Laitoksen käynnistämisen jälkeen hajujen käsittelyä on paran- nettu biologisilla ja kemiallisilla hajukaasujen käsittelyjärjestelmillä.

Aloituslupa

Yhtiö hakee YSL 101 §:n mukaista aloituslupaa ja on valmis asettamaan 20 000 € :n va- kuuden toiminnan käynnistämiseksi ennen lainvoimaista ympäristölupapäätöstä. Aloitus- lupaa perustellaan mm. sillä, että kiristyvän kilpailutilanteen vuoksi on tärkeää, ettei hankkeen käynnistyminen oleellisesti viivästy. Alustavia esisopimuksia sekä hankkeen rakennusbudjetointia on tehty, sillä laitoksen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2008 aikana. Satakunnan työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnon mukaan hankkeella on merkittävä työllisyysvaikutus Vampulassa ja lähikunnissa. Lähialueen ha- jukuorma vähenee, mikäli viereisten suursikaloiden lietteet pumpataan laitokseen. Lisäk- si alueella samaan aikaan käynnistettäväksi suunniteltu rehutehdashanke tuo synergiaetua rakennushankkeen käynnistämiselle suunniteltuna ajankohtana.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää VamBio Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan biokaasulaitoksen toimintaan Vampulan kunnan Punolan ky- lään tilasta Puno (RN:o 2:162) lohkotulle määräalalle. Lupa myönnetään edellyttäen, että jäljempänä seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muilta osin toimitaan hakemuksessa

esitetyllä tavalla. Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Toimintaa koskevat lupamääräykset

1. Biokaasun tuotannossa saa käsitellä seuraavia sivutuotteita, jätevesilietteitä ja jätteitä yhteensä 60 000 t/a:

Jätenimike Tunnusnumero Määrä t/a

Maatalouden sivutuotteet

Lietelanta 02 01 06 15 000

Kuivalanta 02 01 06 5 000

Kasvibiomassa 02 01 03 2 500

Yhteensä 22 500

Teollisuuden ja yhdyskunti- en sivutuotteet

Kunnalliset jätevesilietteet 19 08 05 Elintarviketeollisuuden liet-

teet

02 02 01, 02 02 04, 02 03 01, 02 03 05, 02 04 03, 02 05 02, 02 06 03, 02 07 05 Biohajoava ruokajäte 20 01 08

Yhteensä 37 500

KAIKKI YHTEENSÄ 60 000

Luvan saajan on oltava selvillä vastaanotettavien jätteiden ja sivutuotteiden laadusta ja soveltuvuudesta mädätysprosessiin. Laitos ei saa vastaanottaa sellaisia jätteitä, jotka vai- keuttavat mädätysprosessin toimintaa tai vaikeuttavat lopputuotteiden hyödyntämistä (YSL 45 §).

2. Laitoksen ajoneuvoliikenne tulee rajoittaa pääsääntöisesti tapahtuvaksi arkisin klo 7-18 (YSL 43 §).

3. Sivutuotteiden, jätteiden ja tuotteiden kuljetuksissa on käytettävä suljettavia, tiiviitä säiliöitä siten, ettei kuljetuksista aiheudu hajuhaittoja. Kuljetuksiin käytetyt säiliöt ja ajo- neuvot on pestävä säännöllisesti niille varatussa pesupaikassa, josta pesuvedet johdetaan mädätykseen (YSL 43, 45 §).

4. Laitos on rakennettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Luvan saajan on huolehdittava mm. siitä, että mädätysprosessin laitteistojen ja säiliöiden materiaali kestää mädätysprosessissa vallitsevia olosuhteita ja että ne ovat kaasutiiviitä.

Laitosrakennusten lattiat ja laitoksen varastointialueet on rakennettava nesteenpitävistä, kestävistä materiaaleista, jotka kestävät laitoksella käsiteltävien jätteiden ja sivutuot- teiden kemiallisen ja fysikaalisen kuormituksen. Piha-alueet, joissa kuljetetaan ja siirre- tään käsittelemätöntä tai käsiteltyä materiaalia, on asfaltoitava ja viemäröitävä kaksois- viemärijärjestelmällä (YSL 43 §, JL 6 §). Laitosta rakennettaessa tulee kiinnittää huomio- ta, että rakennusten ympärille jätetään riittävä suojapuustoalue (YSL 43 §).

5. Sivutuotteet ja jätteet on vastaanotettava suljetusti vastaanottoaltaaseen, joka sijaitsee alipaineistetussa hallissa. Vastaanottoaltaasta ja hallista poistettava ilma on johdettava kohdepoistoilla hajukaasujen käsittelyyn ja puhdistettava määräyksessä 15 vaaditulle ta- solle (YSL 43 §, JL 6 §).

6. Lietteet on hygienisoitava hygienisointiyksikössä, jossa vähimmäislämpötilan

on oltava 70⁰C ja ajan keskeytyksittä vähintään 60 minuuttia. Hygienisointiyksikössä tu- lee olla laitteet lämpötilan seuraamiseksi ja tallentamiseksi sekä asianmukainen turvajär- jestelmä, joka estää liian alhaisen käsittelylämpötilan syntymisen (YSL 43, 45 §).

7. Lietteet on käsiteltävä mädättämällä 35-38 ⁰C:ssa vähintään 21 vuorokauden ajan. Pro- sessiolosuhteet, kuten lämpötila ja pH on pidettävä suotuisina orgaanisen aineksen mä- dättämiselle. Mädätyslaitosta on ajettava siten, että siinä syntyy mahdollisimman paljon metaanikaasua. Prosessia ja biokaasun määrää on seurattava. Prosessin hallinnalla on es- tettävä haisevien yhdisteiden, kuten metyylisulfidien ja dimetyylidisulfidien muodostu- mista sekä liiallista ammoniumtypen muodostumista (YSL 43, 45, 46 §).

8. Mädätysreaktorin yläosaan kertyvä biokaasu on johdettava kaasusäiliöön. Laitos on suunniteltava ja mitoitettava siten, että siinä syntyvä biokaasu hyödynnetään lämmön tai sähkön tuotannossa (YSL 43 §, JL 6 §).

9. Biokaasua saa polttaa soihdussa vain häiriötilanteissa. Häiriötilanteiden määrä ja kes- toaika on kirjattava (YSL 43, 45, 46, JL 6 §).

10. Mädäte on kuivattava ja siirrettävä katettuun varastotilaan, joka on mitoitettu 12 kuu- kauden tuotantomäärälle. Siirrosta ei saa aiheutua hajuhaittoja ympäristöön eikä ympäris- tön likaantumista (YSL 43 §).

11. Mädätteen kuivauksessa syntyviä jäte- eli rejektivesiä tulee kierrättää prosessivetenä mahdollisimman paljon. Rejektivedet tulee hyödyntää lannoitteeksi (JL 6 §). Jätevesien ja mädätteen lannoituskäyttöön vaaditaan elintarviketurvallisuusviraston hyväksyntä.

12 Luvan saajalla tulee olla käytössään 12 kuukauden tuotantomäärälle mitoitetut säiliöt rejektiveden varastoimiseksi. Laitosalueelle rakennettavien kolmen 5000 m³:n säiliön li- säksi säiliötilavuutta tarvitaan 34 000 m³. Luvan saajan on ilmoitettava ympäristökeskuk- selle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan käynnistämistä säiliöiden sijaintipaikat.

Säiliöiden tulee olla jatkuvasti varattu ainoastaan rejektivesien varastoimiseen (YSL 43 §).

13. Luvan saajan on määrättävä laitoksen asianmukaisesta hoidosta, käytöstä ja toiminnan tarkkailusta vastaava hoitaja. Hoitajan nimi on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kun- nan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukausi ennen toiminnan alkamista (JA 10 §).

14. Laitosta ei saa ottaa käyttöön ennen ympäristökeskuksen ja muiden valvonta- viranomaisten tekemää käyttöönottotarkastusta (YSL 43 §).

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt ilmaan

15. Laitosta on käytettävä siten, että toiminnasta aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman pieniä. Toiminta ei saa aiheuttaa toistuvia hajuhaittoja. Hajukaasujen käsittelyssä ja haju- jen poistossa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lietteen vastaanotto- ja esikäsittely-, käsittely- ja siirtotilojen hajukaasut on johdettava puhdistusprosessiin. Kä- siteltävät poistoilmat ja prosessikaasut on puhdistettava siten, että ulkoilmaan johdettaes- sa hajupäästöt ovat enintään 2000 HY/m³ ja hajunpoiston tehokkuus vähintään 90 %, ammoniakkipitoisuus on enintään 5 ppm/m³ ja poistotehokkuus vähintään 90 %, rikkive- ty- ja metyylimerkaptaanipitoisuus enintään 0,1 ppm/m³ (YSL 43 §, NaapL 17 §).