TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

LUPAPÄÄTÖS

Nro 108/05/1

Dnro Psy-2004-y-85

Annettu julkipanon jälkeen 10.10.2005

ASIA

LUVAN HAKIJA

93400 Taivalkoski

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ... 4

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 4

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 4

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4

TOIMINTAA KOSKEVAT LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 4

TOIMINTA... 5

Yleiskuvaus toiminnasta ... 5

Vesilain mukainen toiminta ... 5

Rakenteet ... 5

Veden johtaminen ja säännöstely... 5

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta... 6

Tuotantotapa, tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti ... 6

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ... 7

YMPÄRISTÖKUORMITUS ... 7

Päästöt pintavesiin... 7

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen sekä varastointi ... 8

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ... 8

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus... 8

Alueen luonto ja suojelukohteet ... 8

Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8

Vesistön tila ja käyttö ... 8

Vedenlaatu... 8

Kalatalous ... 8

Muu vesistön käyttö ... 9

Pohjavesiolot... 9

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN ... 9

Vaikutus pintavesiin ... 9

Ilmaan joutuvien päästöjen ja melun vaikutus ... 9

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ... 9

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 10

Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ennaltaehkäisy ... 10

Ympäristövahinkovakuutus ... 10

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET ... 10

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 10

Lupahakemuksen täydennykset ... 10

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 10

Muistutukset... 10

Hakijan kuuleminen ja selitys ... 13

TARKASTUS ... 15

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 15^U VESITALOUSLUPARATKAISU ... 15

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 16

LUPAMÄÄRÄYKSET ... 16

Vesitalousluvan lupamääräykset ... 16

Rakenteita koskevat määräykset... 16

Säännöstelymääräys ... 16

Kunnossapitomääräykset ... 16

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ... 17

Päästöt pintavesiin... 17

Päästöt ilmaan ... 17

Melu ... 17

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ... 17

Tarkkailu- ja raportointimääräys... 17

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ... 17

Toiminnan lopettaminen... 18

Toimenpiteet vahinkojen estämiseksi ... 18

Korvausmääräys ... 18

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE ... 18

RATKAISUN PERUSTELUT... 18

Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet ... 18

Luvan myöntämisen edellytykset ... 19

Vesitalouslupa ... 19

Ympäristölupa... 19

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT ... 19

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 20

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ... 21

Päätöksen voimassaolo ... 21

Lupamääräysten tarkistaminen ... 21

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 22

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 22

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus ... 22

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 22

KÄSITTELYMAKSU... 22^U Ratkaisu ... 22

Perustelut... 22

Oikeusohje ... 23

MUUTOKSENHAKU ... 24

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille ympäristölupavirastoon 23.6.2004 saapuneella hake- muksella.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Latva-Juurikan luonnonravintolammikko on perustettu vuonna 1984. Se si- jaitsee Taivalkosken kunnassa noin 7 km kunnan keskustasta itään Taival- koski–Jokijärvi-maantien varressa Pekka Vääräniemi Oy:n omistamalla se- kä Metsähallitukselta, Jokijärven jakokunnalta ja yksityisiltä vuokratulla alu- eella.

VESITALOUSLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 11c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonra- vintolammikolle tai lammikkoryhmälle.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 6) kohdan nojalla ja säännöstelyä koskevissa vesilain mukaisis- sa lupa-asioissa vesilain 8 luvun 1 §:n nojalla.

TOIMINTAA KOSKEVAT LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOI- TUSTILANNE

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on 11.4. 2003 antamallaan päätök- sellä velvoittanut Pekka vääräniemi Oy:n hakemaan luonnonravintolammi- kolle ympäristönsuojelulain mukaista lupaa.

Hanketta varten ovat voimassa seuraavat vuokrasopimukset:

Tila RN:o Vuokra-ajan päättymisvuosi

Valtio-Ylisimonen 11:10 2024

Putaanranta 2:45 2024

Lampi 11:17 2024

Manninen 11:18 2024

Jokijärven jakokunnan yh- teinen vesialue

876:1 2024

Taivalkosken valtionmaa 893 2013

Tilat Ojala RN:o 11:16, Pukkisenvoima RN:o 83:39 ja Juurikka RN:o 11:15 omistaa Pekka Vääräniemi.

Alueella ei asiakirjojen perusteella ole luonnonravintokasvatusta rajoittavia kaavamääräyksiä.

TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Latva-Juurikan luonnonravintolammikko on perustettu niittymaiksi kuivatul- le alueelle. Pohja koostuu pääasiassa eloperäisistä maalajeista. Rannat ovat suurimmaksi osaksi kangasmaita.

Lammikon pinta-ala on noin 65 hehtaaria ja kesäaikainen valuma-alue noin 40 hehtaaria. Alkuperäinen lampi on kuivattu Juurikkajokeen kaivetulla ka- navalla lähes täydellisesi. Pohja koostuu pääasiassa eloperäisistä maala- jeista. Rannat ovat metsä- ja suorantoja, ja alkuperäinen kalasto (hauki) on hävitetty kalastamalla.

Keskisyvyys on noin 1,3 metriä. Pinta-ala on enimmillään noin 51 hehtaaria ja valuma-alue 300 hehtaaria. Lammikossa on runsaasti saraheinikkoisia saaria, joiden yhteispinta-ala on noin 8 hehtaaria. Hyötypinta-ala on enim- millään noin 43 ha. Ylin vedenkorkeus on 259,50 m, jolloin lammikon tila- vuus on noin 559 000 m³. Lammikon kevätvalunta on noin 384 000 m³, jo- ten lammikko ei täysin tyhjänä ollessa täyty kokonaan sulamisvesistä.

Lammikkoon ei laske puroja, mutta pohjoispuolelle laskee kolme he- tenoroa Juurikkavaarasta.

Vesilain mukainen toiminta

Rakenteet

Lammikon rakenteisiin kuuluvat purkukanavan suulla oleva lasikuituinen pintapoistotoiminen munkki, jonka padotuskorkeus on 2 metriä. Munkin alapuolella noin 50 metrin päässä on puurakenteinen kalojen keräilylaite.

Munkin molemmin puolin on yhteensä noin 8 metriä leveä maapato. Pari metriä leveän purkukanavan pituus on noin 200 metriä. Munkille ja keräily- laitteelle on rakennettu noin 100 metriä pitkä pistotie Taivalkosken- Jokijärven tieltä. Munkin ja keräilylaitteen vieressä sijaitsee noin 8 m²:n suuruinen pyöreäalustainen siirrettävä lautarakenteinen huoltorakennus.

Lammikolle johtaa Taivalkosken–Jokijärven tieltä myös noin 50 metriä pit- kä pistotie, jonka levikkeellä lammen rannassa on lintutorni.

Veden johtaminen ja säännöstely

Luonnonravintolammikon täydellisestä säännöstelystä on luovuttu ensim- mäisten vuosien jälkeen, mistä lähtien myös kalojen keräilylaite on ollut käyttämättä lukuun ottamatta kalojen varastointia. Lammikkoon keväällä tulevien sulamisvesien vastaanottoon varaudutaan siten, että huhti–

toukokuun vaihteessa viikon tai kahden viikon aikana vedenpintaa laske- taan noin 25–30 cm lähtövedenkorkeutta alemmaksi. Tulvahuipun lasku- vaiheessa lammikon vedenkorkeutta säätelevän munkin setit asennetaan

kesävedenkorkeudelle, jolloin poikasten istutusvaiheessa touko-kesäkuun vaihteessa lammikon vedenpinta on kesävedenkorkeudessa (259,50 m).

Kasvatuskaudella vettä ei juoksuteta mahdollisista runsaista sateista johtu- vaa ylivaluntaa ja sen satunnaista tasaamista lukuun ottamatta. Äkillisen vedenkorkeuden nousemiseen on riittävästi tilaa.

Ympäristönsuojelulain mukainen toiminta

Tuotantotapa, tuotteet, tuotantomäärä ja kapasiteetti

Lammikon tuotanto on aloitettu rakentamisvuonna 1984. Kasvatettava kala on alusta lähtien ollut Iijoen vaellussiika. Tuotantomäärä on viime vuosina ollut 55–60 kg hehtaaria kohti vuodessa. Poikaset menevät pitkäaikaisiin sopimuksiin perustuviin velvoiteistutuksiin Vaasan ja Kokkolan väliselle merialueelle. Velvoitteen mukainen kalojen keskipituus on vähintään 10,0 cm, joka nykyisellä viljelytekniikalla on vuosittain saavutettu.

Kalat kerätään alkusyksyllä asennettavilla pauneteilla. Pyynti aloitetaan syyskuun 10. päivänä, jolloin veden lämpötila on noin 10 astetta. Lammi- kosta juoksutetaan vettä noin 10 l/s varastointitilana toimivaan keräilylait- teeseen. Pyynti kestää yleensä lokakuun loppupuolelle, jolloin vedenkor- keus on laskenut noin 25 cm. Marras-joulukuussa lammikon vedenpintaa lasketaan vielä noin 25 cm.

Lannoitukset aloitetaan melko pian vastakuoriutuneiden poikasten istutuk- sen jälkeen veden lämpötilan ollessa noin 15 astetta. Epäorgaanisen lan- noituksen käyttö ajoitetaan tuotantokauden alku- ja keskivaiheille, jotta ra- vinteet ehtisivät nopeasti mukaan tuotantokiertoon ja tulisivat mahdolli- simman tarkkaan käytetyiksi ennen poikasten keräilyn aloittamista. Lannoi- tukseen käytetään noin 20 kg/ha superfosfaattia, jonka fosforipitoisuus on 11 %.

Lammikon vedenlaatua ei ole tutkittu. Lannoitemäärä lienee sopiva, koska haitallisia leväkukintoja ei ole esiintynyt ja kalojen kasvussa on päästy vel- voitteen mukaiseen keskipituuteen. Lannoitteen levitykseen on käytetty muun muassa verkkopohjaisia lannoituslauttoja. Lannoitus lopetetaan elo- kuun 10. päivän paikkeilla, jolloin yöt alkavat pimetä ja lammikon vesi jääh- tyä. Tällöin lammikko ei enää kykene hyödyntämään ravinteita.

Lammikkoa on viime vuosina kalkittu dolomiittikalkilla sulamisvesien neut- raloimiseksi ja lammikon perustuotannon parantamiseksi. Kalkkia on levi- tetty huhtikuussa 8–10 tonnia lammikon rantavyöhykkeelle ja jäälle. Heh- taaria kohden kalkitus on ollut noin 200–220 kg/a.

19.4.2005 ympäristölupavirastoon toimitetussa hakemuksen täydennyk- sessä on ilmoitettu, että Taivalkosken kunnan lämpölaitokselta hankittua puutuhkaa on käytetty vuosittain 15–25 m³ munkkien ja vesikanavien su- lamisen nopeuttamiseksi. Tuhkaa tarvitaan myös jatkossa enimmillään 30 m³ vuodessa.

Lammikossa ei ole esiintynyt vieraita kalalajeja, joten niiden myrkytystar- vetta ei ole ollut. Kalakuolemia ei ole kasvatuksen yhteydessä tapahtunut.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

Luonnonravintolammikoiden purkuvesien kiintoaine- ja fosforikuormitusta voitaisiin pienentää poistokanavaan rakennettavalla laskeutusaltaalla. Al- taan tulisi kuitenkin olla suuri, ja toimiakseen se tulisi tyhjentää vuosittain, jotta laskeutuskyky olisi mahdollisimman hyvä. Pienissä yksiköissä, kuten Latva-Juurikalla, laskeutusaltaan käyttö ei ole järkevää. Myöskään riittävän suurien kosteikkojen käyttö purkuvesien kiintoaine- ja fosforikuormituksen vähentämiseen ei Latva-Juurikan luonnonravintolammikon kohdalla ole mahdollista.

Tavoitteena on toiminta, joka aiheuttaisi mahdollisimman vähän kuormitus- ta. Lannoituksen ajoittamisella tuotantokauden alku- ja keskiosalle sekä lannoituksen ja tyhjennysajankohdan optimoinnilla vähennetään merkittä- västi ravinnekuormitusta. Tavoitteena on ravinteiden mahdollisimman tark- ka käyttö lammikon kalantuotantoon ennen veden laskun aloittamista.

Lammikon vain osittaisella säännöstelyllä vähennetään myös merkittävästi kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Lannoituksessa käytetään vain teollisia lannoitteita. Lammikon pohjan ja tyhjennyskanavan muokkausta vältetään ja patoturvallisuudesta huolehditaan.

YMPÄRISTÖKUORMITUS

Päästöt pintavesiin

Latva-Juurikan luonnonravintolammikon ja alapuolisen vesistön vedenlaa- tua ei ole tutkittu. Luonnonravintoviljelyn tuotantokauden ja purkuvesien laadusta on tutkittua tietoa muun muassa Koillismaan alueelta.

Yhteistä lammikoiden ja poistovesien vedenlaadulle ovat suuret lammikko- kohtaiset ja lammikoiden väliset vaihtelut. Runsaillakaan lannoituksilla ei saavuteta lammikon ravinnetason pysyvää nousua. Fosforipitoisuus laskee lyhyessä ajassa lähes luonnontilaisten vesien tasolle, koska suuri osa lammikoihin lisätystä fosforista sedimentoituu lammikon pohjalietteeseen lopun sitoutuessa kasvillisuuteen ja poistuvaan kalamassaan.

Täysin tyhjennettävissä olevien lammikoiden tyhjennyksen loppuvaiheessa mahdollisesti pohjalietteestä liukenevia ravinteita ja kiintoaineita ei Latva- Juurikan lammesta käytännössä pääse alapuoliseen vesistöön. Lammikon alapuolella olevaan Keski-Juurikkalampeen on noin 3,5 km, joten loivapiir- teinen Juurikkajoki ehtinee sitoa ainakin suurimman osan mahdollisesta kiintoaineesta ja ravinteista ennen lampea. Myös kesäaikainen kuormitus on käytännössä erittäin vähäistä, koska tuotantokaudella lammikosta ei juoksuteta vettä muutoin kuin poikkeustapauksissa.

Lammikon vedenlaatu on ainakin talvella riittävän hyvä, koska edellisenä syksynä lammikkoon satunnaisesti jäänet kalat säilyvät talven yli. Happi- kadosta johtuvaa pohjasedimentin ravinteiden liukenemista ei näin ollen tapahdu.

Muihin lammikkoihin verrattuna Latva-Juurikan lannoitusmäärät ovat keski- tasoa. Lammikko on pehmytpohjainen ja luonnostaan rehevä, joten vapaat ravinteet otetaan nopeasti käyttöön. Keväällä suoritettavien kalkitusten an- siosta lammikon läpi alapuolisiin vesistöihin virtaavat sulamisvedet ovat to- dennäköisesti hyvin kalkkipitoisia ja siten edullisia alapuoliselle vesistölle.

Jätteet, niiden ominaisuudet, määrä ja hyödyntäminen sekä varastointi

Lannoitusten, kalkitusten ja kalojen istutusten yhteydessä syntyvä muovijä- te on toimitettu jätekeräyspisteisiin. Ongelmajätteitä ei synny, eikä lammik- koalueella varastoida ongelmajätteitä tai vaarallisia aineita. Lammikon huollossa mahdollisesti tarvittavien työkoneiden poltto- ja voiteluaineet va- rastoidaan yrityksen varastotiloissa Taivalkosken keskustassa. Kompos- tointia vaativia jätteitä syntyy vähäisiä määriä lähinnä pyynnin ja varastoin- nin yhteydessä kuolleista kaloista, jotka on haudattu paikan päällä.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen ja ympäristön yleiskuvaus

Latva-Juurikan luonnonravintolammikko kuuluu Iiviöjärven vesistöaluee- seen nro 61.314, jonka pinta-ala on 23,72 km² ja järvisyys 3,33 %. Ympä- röivä luonto on tyypillistä koillismaalaista havusekametsä- ja suoylänkö- seutua. Korkeus merenpinnasta on 200–300 metriä.

Valuma-alueella on noin kymmenen pienehköä metsälampea. Alueen ve- det virtaavat Iijokeen noin 7,5 km pitkän Juurikkajoen kautta. Valuma- alueella on harjoitettu vuosikymmenien ajan voimakasta metsätaloutta.

Maanviljelyä ei harjoiteta.

Alueen luonto ja suojelukohteet

Natura 2000 -alueita ei ole lammikon läheisyydessä tai vaikutusalueella.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Vakituista asutusta on ainoastaan Taivalkosken–Jokijärven tien varressa, ja lisäksi pari vapaa-ajan asuntoa on valuma-alueen itälaidalla Siikapuron varressa ja Pöykönahossa.

Vesistön tila ja käyttö

Vedenlaatu

Latva-Juurikan luonnonravintolammikon ja alapuolisen vesistön vedenlaa- tua ei ole tutkittu.

Kalatalous

Lammikon arvioidun vaikutusalueen, Juurikkajoen yläosan, kalastosta ei ole tarkkaa tietoa. Kalastus lienee erittäin vähäistä, satunnaista onkimista ja katiskakalastusta. Juurikkajoen yläosan kalasto on Keski- ja Ala- Juurikkalammen tapaan ahventa, haukea, mutua ja satunnaisesti siikaa, joka lienee luonnonravintolammikosta peräisin. Juurikkajoessa on edellä mainittujen lisäksi purotaimenta Ala-Juurikkalammen ja Iijoen välisellä osuudella.

Muu vesistön käyttö

Latva-Juurikan luonnonravintolammikko on suosittu metsästysalue ja lintu- jen tarkkailualue. Taivalkosken metsäoppilaitos on rakentanut lammikon rantaan 1990-luvun alkupuolella lintujen tarkkailutornin. Alueella on havait- tu 53 kosteikkoalueiden lintulajia, joista seitsemän on ollut Koillismaan alu- eella harvinaisia vierailijoita. Aluetta on suunniteltu yhdessä Oulun riistan- hoitopiirin kanssa valtakunnalliseksi vesilintujen laskentapisteeksi.

Pohjavesiolot

Jokijärven vesiosuuskunnan vedenottamo ja pohjavesialue sijaitsevat noin 0,75 km:n etäisyydellä Juurikkavaaraan menevän tien alkuosalla Latva- Juurikan luonnonravintolammikon valuma-alueen itälaidalla. Joukokummun pohjavesialueen luokka on I ja antoisuus 40 m³/d. Salmisenkankaan poh- javesialue sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä pohjoisessa Juurikkavaaran takana. Salmisenkankaan luokitus on II ja antoisuus 1 500 m³/d.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Lammikoiden purkuvesissä fosfori on lähes kokonaan sitoutuneena kiinto- aineeseen. Maksimikuormitus ajoittuu lyhyelle ajalle aivan tyhjennyksen loppuvaiheeseen. Kiintoaine ja fosfori sedimentoituvat alapuolisessa vesis- tössä nopeasti eikä suhteellisen intensiiviselläkään näytteenotolla ole voitu osoittaa tyhjennyksen aiheuttavan muutoksia vastaanottavan vesistön ra- vinnetasossa.

Lammikon käytöllä ei ole merkittävää vaikutusta Juurikkajoen alivirtaamiin.

Ennen lammikon perustamista alue oli soistunut, lähes umpeenkasvanut, ja kuivana aikana ei ole ollut juurikaan virtaamaa. Pääosa puron vesistä tu- lee lammikon ohitse Juurikkavaaran itäpuolisilta soilta.

Ilmaan joutuvien päästöjen ja melun vaikutus

Pölyä ja melua syntyy lammikon hoidon ja kalakuljetusten aiheuttamasta liikenteestä, joka ei kuitenkaan ole haitallista, koska liikenne on vähäistä ja naapurit ovat etäällä. Tiet lammikolle ovat lyhyitä. Taivalkosken–Jokijärven maantie on kestopäällystetty, joten pölyäminen on vähäistä. Hajuhaittoja voi aiheutua kalojen laajamittaisista kuolemista.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Hakija ei ole esittänyt luonnonravintolammikon päästöjä ja vesistövaikutuk- sia tarkkailtaviksi. Toiminnasta (lannoitukset, kalkitukset, vedenkorkeudet, tuotanto) pidetään päiväkirjaa.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ennaltaehkäisy

Toiminnassa riskejä voi liittyä lähinnä patoturvallisuuteen ja kalojen mas- sakuolemiin. Patopenkereen ja munkin kuntoa tarkkaillaan ja tarvittaessa niitä huolletaan lammikolla käyntien yhteydessä.

Kalakuolemat voidaan välttää tuotannon huolellisella suunnittelulla. Yritys on säännöllisen kalatautitarkkailun piirissä.

Ympäristövahinkovakuutus

Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus. Vakuutus korvaa muun muassa mahdollisen säännöstelypadon purkautumisesta alapuolisille kiinteistölle tai rakenteille aiheutuvat vahingot.

VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET

Hakija ei ole tehnyt esitystä korvauksista tai toimenpiteistä vahinkojen eh- käisemiseksi.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on 30.9.2004, 19.4.2005, ja 16.6.2005 täydennetty lammikon rakenteita koskevilla piirustuksilla, asianosaistiedoilla, tuhkankäyttötiedoilla sekä vuokrasopimuksella.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Taivalkosken kunnassa 21.10.–22.11.2004 sekä eri- tyistiedoksiantona Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Taivalkosken kunnalle sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselle sekä muille asian- osaisille. Lausuntoa on pyydetty kunnan kaavoitusviranomaiselta. Kuulu- tuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 21.10.2004 Iijokiseutu-sanoma- lehdessä.

Muistutukset

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristökeskus on katsonut, että toiminnan jatkaminen ei näytä sanotta- vasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon seuraavaa:

– Säännöstelymunkin välittömässä läheisyydessä on oltava vedenkor- keusasteikko, johon on selvästi merkitty lammikon ylin vedenkorkeus.

– Lammikko on tyhjennettävä hitaasti välttäen nopeita virtaaman muutok- sia.

– Lammikon pohjaa ei saa muokata eikä kaloja saa ruokkia lammikon ul- kopuolisella ravinteella.

– Lammikon käytöstä on pidettävä hoitopäiväkirjaa, joka sisältää ainakin tiedot vedenpinnan korkeudesta sekä juoksutus-, tuotanto-, lannoitus- ja kalkitustiedot.

– Tuotannon harjoittajan tulee vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimittaa vuosiyhteenveto valvontaviranomaiselle lammikon toiminnasta ja tuotannosta, aiheutuneista päästöistä, muodostuneista jätteistä sekä toteu- tetusta tarkkailusta.

– Tyhjennysjuoksutuksen aikana tulisi päästöjä tarkkailla ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla. Purkautuvasta vedestä tulisi määrittää esimer- kiksi kahden viikon välein ainakin pH, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori ja kiintoaine sekä mahdollisesti myös kokonaistyppi ja CODMn. Tarkkailuajak- si voisi riittää kaksi peräkkäistä vuotta ja tulokset liitettäisiin Iijoen yhteis- tarkkailuraporttiin.

– Lupamääräykset tulisi tarkistaa seuraavan kerran viimeistään 10 vuoden kuluttua.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että luonnonravintolammikon käytöstä voi aiheutua ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Latva-Juurikan ta- pauksessa kiintoainekuormitusta vähentää lammikon käyttötapa; sitä ei tyhjennetä kokonaan. Lannoittaminen lisää fosforikuormitusta.

Käytöstä ei ennalta arvioiden aiheudu kalataloudellisen kompensaation tai tarkkailun tarvetta. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi niin, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään vuoden 2014 lop- puun mennessä tai aiemminkin, mikäli käytettävän lannoitteen määrä on tarpeen lisätä. Hakemukseen on liitettävä tarkkailuun perustuva arvio ai- heutuvasta kuormituksesta.

3. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta

Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on vaatinut otettavaksi huomioon, että Latva-Juurikan alapuolisessa Keski-Juurikassa on esiintynyt voimakas sinileväesiintymä kesällä 2003. Valuma-alueella on luonnonravintolammi- kon lisäksi myös metsätalouden ojitusalueita ja jonkin verran maanviljelys- tä, eikä sinileväkukinnalle voitu osoittaa yhtä erityistä syytä.

Vaikutusten täsmentämiseksi ympäristöluvassa tulisia asettaa vesistötark- kailuvelvoite, jossa otettaisiin tyhjennysjuoksutuksen aikana näytteitä lam- mikosta lähtevästä vedestä ennen kaikkea ravinteiden ja kiintoaineen pi- toisuuksien selvittämiseksi. Tarkkailuvelvoite voisi olla määräaikainen, esimerkiksi kolme vuotta, ja se voidaan lopettaa, mikäli näytteet osoittavat, ettei merkittävää alapuolisen vesistön kuormitusta synny.

4. AA

Puolakanaho on tilan RN:o 11:15 määräalan omistajana vaatinut, että hä- nen omistamansa osuus tilasta säilyy luonnontilaisena, mikä koskee myös lannoitusta ja vedenpinnan sääntelyä.

Jos lupa myönnetään, on määrättävä kohtuullinen korvaus muistuttajan alueen käytöstä. Korvauksen määrä on tarkistettava vuosittain. Lammen nykytila on tutkittava ja tilaa on seurattava säännöllisesti. Raportti on toimi- tettava asianosaisille.

Luvan saaja on velvoitettava korvaamaan aiheutuvat vahingot ja korjaa- maan tilanne välittömästi.

5. BB ja CC

Muistuttajat ovat kiinteistöjen Mutkala RN:o 11:2 ja Mutkala II RN:o 11:6 omistajina vaatineet luvan hakijan velvoittamista

1) huolehtimaan siitä, että lammen vedenpinnan taso lasketaan ja pysyte- tään maksimitasolla 259,00 metriä merenpinnan yläpuolella

2) tyhjentämään lammikko talviaikaan kokonaan

3) asentamaan lammelle sellainen mittalaite, josta pinnankorkeus on ulko- puolisen nähtävissä

4) selvittämään vaikutukset alapuoliseen vesistöön sekä järjestämään ve- sistön tilan jatkuva tarkkailu

5) esittämään ennen hakemuksen hyväksymistä riittävä asiantuntijaselvitys siitä, että Joukokummun pohjavedenottamoon ei pääse ravinteita eikä myrkkyjä, ja ryhtymään sitä varten lupaviranomaisen erikseen määräämiin toimenpiteisiin

6) poistamaan tyhjennyskanavan suulta pohjapadot

7) korvaamaan muistuttajille aiheutuneen haitat 600 eurolla.

Lupaa ei tule myöntää, jos edellä mainittuja määräyksiä ei voida asettaa.

Muistuttajien mukaan luonnonravintolammikon käytöstä aiheutuu heille olennaista haittaa:

Ennen vuosina 1986–1987 tapahtunutta vesiosuuskunnan perustamista heidän talousvesikaivonsa vedenlaatu huononi juomakelvottomaksi lam- men pintaa nostettaessa kesäaikana. Muistuttajilla ei ole nyt omaa kaivoa käytettävissä varavesilähteenä, kun vesi on lähes koko vuoden käyttökel- votonta. Veden pinnan nousun vuoksi kaivoon asennetut vesimittari ja sul- kuventtiili jäävät ajoittain veden alle, mistä seuraa rikkoontumisvaara.

Alusta asti lammikon vedenpinnan nostaminen on aiheuttanut veden nou- sun talon kellariin. Kun vedenpinta lammikossa on nostettu sovittuun mak- simikorkeuteen 259,50 m, kellarin lattialle on noussut vesi. Jo alkuvaihees- sa ongelma yritettiin poistaa valamalla lattiaan 10 cm:n vahvuinen lisälaa- toitus. Tämä on ollut jatkuvasti kokonaan kostea. Lisäksi lammikon veden- pinnan noustessa sopimuskorkeuden yläpuolelle kellarin lattialle on tullut vettä. Lattiakaivoon tulee uuden ja vanhan laatan väliin vettä aina, kun lammen pinnankorkeus on kalankasvatuksen aikaisella tasolla. Kellarin jat- kuva kosteusrasitus aiheuttaa talon rakenteille merkittävän kosteusvau- rioriskin.

Asuinrakennuksen kosteusongelma on yritetty poistaa myös tekemällä noin vuosina 1986–1987 talon ympärille 10–15 metrin päähän seinästä sa- laojitus. Tämä ei ole kuitenkaan poistanut ongelmaa, ja salaojaputki liettyy nopeasti umpeen aina kunnostuksen jälkeen.

Kellarin lattiakaivossa virtaavan veden mukana kulkeutuu myös hiekkaa, joka on ilmeisesti peräisin rakennuksen perustuksista. Näin ollen kysy- myksessä on myös rakennustekninen riski.

6) DD

Muistuttaja on Jokijärven osakaskunnan yhteisen vesialueen osakkaana vastustanut luvan myöntämistä sekä vaatinut alapuolisen vesistön puhdis- tamista ja aiheutuneen vahingon korvaamista.

Hakijan kuuleminen ja selitys

Hakija on 21.12.2004 antanut selityksensä määräaikana tehdyissä muistu- tuksissa esitetyistä vaatimuksista:

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2. Kainuun työvoima- ja elinkei- nokeskus ja 3. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Hakijalla ei ole ollut muistutuksiin huomauttamista muilta osin kuin päästö- tarkkailusta ja raportoinnista:

– Vanhojen lammikoiden päästöt ovat pieniä ja vakiintuneita. Niistä on saa- tavilla runsaasti tutkimustietoa. Tuotanto pyritään pitämään tasaisena, eikä sen kasvattamiseen ole tarvetta. Lannoituksen tai kalkituksen lisäämisellä ei ole saatavissa merkittävää hyötyä, eikä lisääminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

– Lammikon päästötarkkailua voidaan tulevalla lupakaudella tehdä kor- keintaan kahtena peräkkäisenä vuotena tyhjennysjuoksutuksen aikana.

Näytteitä otetaan kulloinkin yhteensä kolme kertaa: tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Näytteistä määritetään pH, kokonaistyppi, koko- naisfosfori ja kiintoaine. Tarkkailua ei jatketa, mikäli lammikon päästöt eivät tarkkailuaikana merkittävästi poikkea Iijoen vesistöalueen luonnonvesien tai muiden luonnonravintolammikoiden päästöistä tai lammikon tuotannos- sa tai toiminnassa ei tapahdu muita merkittäviä muutoksia.

– Vuosittaisen raportoinnin sijaan toimitetaan kolmen vuoden välein laadit- tavaa yhteenvetoraportti valvontaviranomaiselle lammikon toiminnasta.

4. AA

Muistuttaja omistaa ¼-osuuden Latva-Juurikka-nimisestä kiinteistöstä RN:o 11:15; loppuosan omistaa Pekka Vääräniemi. Muistuttajalle on ma settu osuudestaan, joka on noin 0,9 ha, vuosittain lammikon muiden sopi- musten mukaista vuokraa. Muistutuksen muiden kohtien osalta hakija on viitannut edellä muistutuksista 1, 2, ja 3 viranomaisille antamiinsa selity siin.

5. BB ja CC

1) Lammen vedenpinnan laskeminen nykyisestä 259,50 metristä 259,00 metriin mpy lopettaisi kalanviljelytoiminnan lammessa. Lammikon kes- kisyvyys on noin 1,3 metriä. Vedenkorkeuden laskeminen 50 cm supistaisi lammikon tuottavan pinta-alan alle puoleen nykyisestä.

2) Lammikon säännöstelyn hoitamisella osittaisena pyritään ehkäisemään muistuttajan mainitsemaa liettymistä ja pohjalietteeseen sitoutuneiden ra- vinteiden pääsyä alapuoliseen vesistöön, joten vaatimus lammikon talviai- kaisesta tyhjentämisestä on perusteeton. Lammikon talviaikainen veden- pinta on jo nykyisin ollut noin 50–80 cm kesäaikaista matalampi.

3 ja 4) Muistutuksen kohtien 3 ja 4 osalta hakija on viitannut edellä muistu- tuksista 1, 2, ja 3 viranomaisille antamiinsa selityksiin.

5) Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomauttamista luonnonravintolammikon mahdollisesta vaikutuksesta Joukokummun pohjavedonottamoon. Kaivon pohja on 0,5 metriä Latva- Juurikan vedenpintaa ylempänä. Lammikolla ei myöskään käytetä mitään pohjavesiä vaarantavia myrkkyjä.

6) Lammikkoon aikoinaan säännöstelylaitteiden yhteydessä jääneen työ- padon jäänteiden poistamiselle ei ole perusteita. Lammikon pohjan turha kaivaminen lisää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta alapuolisessa vesistös- sä.

7) Korvausvaatimus on perusteeton. Korvausperusteita ja -laskelmia ei ole esitetty eikä myöskään sitä, vaaditaanko kertaluontoista vai vuotuista kor- vausta madollisista haitoista.

Lisäksi muistuttaja on oikaissut ja tarkentanut mielestään virheellisiä tieto- ja:

– Toisin kuin muistutuksessa väitetään, Pekka Vääräniemi Oy:n ja muistut- tajien välillä ei ole voimassa olevaa vuokrasopimusta tilojen Mutkala ja Mutkala II alueiden käytöstä.

– Yhtiömuodon muutoksella kesken vuokrakauden ei ole sopimusoikeudel- lisesti merkitystä, eikä siten tarvetta uusia vuokrasopimuksia, koska sopi- muksessa mainitun kohteen toiminta tai käyttö ja vastuulliset henkilöt eivät ole muuttuneet.

– Väitetystä luonnonravintolammikon aiheuttamasta kaivon pilaantumises- ta ei ole esitetty mitään näyttöä esimerkiksi vesinäytetietojen ja niistä an- nettujen asiantuntijalausuntojen muodossa. Lisäksi Oulun vesipiirin vesi- toimiston 5.6.1986 tekemissä vaaituksissa kaivon vedenpinta on ollut 34,5 cm korkeammalla kuin Latva-Juurikan vedenpinta, jolloin virtaus on ollut kaivosta ja pihapiiristä lammikkoon päin. Väite ja vaatimukset ovat siten perusteettomat.

– Kellarin lattialla ajoittain lainehtiva vesi ja laatan kosteus on tavallista siellä, missä pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa, ja usein keväisin il- menevä ongelma. Vuonna 1986 tehtyjen vaaitusten mukaan kaivon koh- dalla maanpinnan ja kaivon vesipinnan välinen ero on vain noin 1.22 met- riä. Talon kohdalla kuistin laatan ja kellarin laatan välinen korkeusero on noin 2,09 metriä. Muistutuksessa kuvatut ongelmat viittaavat lähinnä kella- rin rakentamisen yhteydessä huonosti tehtyyn salaojitukseen.

– Väite Juurikkajoen liettymisestä ja sen aiheuttamasta peltojen vettymi- sestä ja liettymisestä sekä talon ympärillä olevan maaperän soistumisesta on liioiteltu ja toteennäyttämätön. Talon ympärillä oleva maa on kangas- maata.

– Lammikon metsästysasioista huolehtivat Juurikan Erä r.y. ja Järvenkylän Riistamiehet r.y.

– Toisin kun muistutuksessa väitetään, Vääräniemi on riitojen välttämiseksi tehnyt vuosien varrella useita myönnytyksiä ja tilannetta korjaavia toimia, kuten muun muassa kustantanut salaojituksen talon ympärille. Samoihin aikoihin yrittäjä kustansi myös vesijohtoputket, joilla taloon olisi johdettu vesi läheiseltä lähteeltä.

6. DD

Hakija on 6.6.2005 toimittanut ympäristölupavirastoon Taivalkosken kun- nan rakennus- ja ympäristölautakunnalle muistuttajan vaatimuksista anta- mansa selityksen, jossa on lausuttu seuraavaa:

– Kaloja ei ruokita, joten kalanruokajätettä ei voi syntyä.

– Lammikko tyhjennetään vain osittain, ja kiintoainetta ei luonnonvaluntaa enemmän pääse vesistöön.

– "kivipato" on majavien tekemä. Latva-Juurikan luonnonravintolammikon käytössä ei ole intressiä rakentaa patoja kilometrien päähän alapuoliseen vesistöön.

– Vesinäytteet eivät ole virallisia muilta osin kuin määritystulosten osalta.

Vettä voi kukin viedä tutkittavaksi laboratorioon.

TARKASTUS

Ympäristölupavirasto on 2.6.2005 suorittanut paikalla tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

VESITALOUSLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Pekka Vääräniemelle luvan Latva-Juurikan luonnonravintolammikon rakenteiden pysyttämiseen sekä vesistön sään- nöstelyyn Taivalkosken kunnassa.

Hankkeesta aiheutuu tilan Mutkala RN:o 11:2 asuinrakennuksen kellarille ja kaivolle vahinkoa, joka määrätään poistamaan toimenpitein. Jo aiheutu- neesta vahingosta määrätään maksettavaksi korvaus. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Pekka Vääräniemelle ympäristöluvan Latva- Juurikan luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Taivalkosken kunnassa.

Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtu- vaa korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä.

LUPAMÄÄRÄYKSET

Vesitalousluvan lupamääräykset

Rakenteita koskevat määräykset

1. Latva-Juurikan luonnonravintolammikon rakenteineen on oltava seuraa- vien hakemuksen liitteenä olevien kartan ja piirustusten mukaiset:

– Liite 8. Rekisterikartta ja Latva-Juurikan lrl:n asemapiirros MK 1:20 000–

30.9.2004 ympäristölupavirastoon toimitetun täydennyksen liite 1. Latva- Juurikan lrl. Tyhjennysmunkki MK 1:50. Patopenger MK 1:10 000. Pato- penkereen poikkileikkaus munkin kohdalta MK 1:100

Säännöstelymunkin välittömässä läheisyydessä on oltava valtakunnalli- seen korkeusjärjestelmään sidottu vedenkorkeusasteikko, johon on selväs- ti merkitty lammikon ylin sallittu vedenkorkeus.

Säännöstelymääräys

2. Luvan saajalla on oikeus säännöstellä Latva-Juurikan luonnonravinto- lammikon vedenkorkeuksia niin, ettei vedenkorkeus ylitä korkeutta 259,50 m mpy.

Kunnossapitomääräykset

3. Luvan saaja on velvollinen pitämään luonnonravintolammikon kaikki ra- kenteet asianmukaisessa kunnossa. Patorakenteiden osalta on myös nou- datettava patoturvallisuutta koskevia määräyksiä.

Luvan saaja on velvollinen pitämään laskuoja kunnossa huolehtimalla,ettei luonnonravintolammikosta ajautuva aines aiheuta haitallista padotusta tai muuta haittaa.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

4. Luonnonravintolammikon veden pH-tasoa saa säätää lisäämällä veteen tarvittava määrä dolomiittikalkkia. Lannoittamiseen saa käyttää superfos- faattia enintään 20 kg/ha vuodessa, ja lannoittaminen on lopetettava vuo- sittain heinäkuun 31. päivään mennessä. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammi- kon pohjaa muokata.

Munkkien ja kanavien sulattamiseen saadaan käyttää puutuhkaa enintään 30 m³ vuodessa. Tuhkan alkuperä on merkittävä hoitopäiväkirjaan.

5. Lammikosta vettä on juoksutettava aikaisintaan 1.9. alkaen niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä vältytään.

Päästöt ilmaan

6. Luonnonravintolammikon toiminta sekä kuolleiden kalojen käsittely on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja.

Melu

7. Luonnonravintolammikon toiminta on järjestettävä niin, ettei aiheudu kohtuuttomia meluhaittoja.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

8. Kuolleet kalat on käsiteltävä kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ter- veydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jäte- huolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

9. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toiminnan ympäristöön kohdis- tuvista pilaantumis- ja vesistövaikutuksista.

Luvan saajan on huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti.

Tarkkailuohjelmaa ja sen raportointiaikoja voidaan päätöksen lainvoimai- suudesta huolimatta muuttaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hy- väksymällä tavalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

10. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Taivalkosken kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tar-

vittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen varalta sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu.

11. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Poh- jois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä.

Toiminnan lopettaminen

12. Jos laitoksen toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennak- koon ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Taivalkos- ken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Toiminnan loputtua rakenteiden suhteen on meneteltävä vesilain 2 luvun 31 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Toimenpiteet vahinkojen estämiseksi

13. Luvan saajan on 30.6.2006 mennessä asennettava tilan Mutkala RN:o 11:2 kellariin pumppu lattiarakenteisiin tulevan veden poisjohtamiseksi tai toteutettava muut toimenpiteet rakenteiden kosteuden poistamiseksi. Lu- van saajan on tarvittaessa huollettava ja uusittava kuivanapitolaitteet.

Käyttökustannuksista (sähkö) vastaa kiinteistön omistaja. Ellei toteuttamis tavasta päästä yksimielisyyteen, luvansaajan on saatettava asia erikseen ympäristölupaviraston ratkaistavaksi.

Korvausmääräys

14. Luvan saajan on maksettava jo aiheutuneesta vahigosta liitteen 3 mu- kainen korvaus.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE

Vahingonkärsijä voi hakea luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvausha- kemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet

Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemukses- sa tarkoitettu luonnonravintolammikkohanke rakenteineen täyttää ympäris- tönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaati- mukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Vesitalouslupa

Luvan saajalla on omistukseen ja vuokrasopimuksiin perustuva oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin.

Luonnonravintolammikon rakentamisesta ja vesistön säännöstelyksi kat- sottavasta luonnonravintolammikon käyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaa vahinkoa, haittaa ja muuta edunmenetystä huomattavasti suu- rempi. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät.

Ympäristölupa

Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoi- tuspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioi- den aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittä- vää ympäristön pilaantumista, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toi- minnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille.

LUPAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista koh- tuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika mah- dollisimman pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, rajoittamalla lannoit- teen ja tuhkan määrää lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotan- tokauden loppumista ja välttämällä pohjalietteen sekoittumista veteen.

Lannoitusaikaa koskevassa määräyksessä on otettu huomioon, että luvan saaja ilmoitti 2.6.2005 pidetyn tarkastuksen yhteydessä hakemussuunni- telmasta poiketen lopettavansa lannoitteen käytön viimeistään heinäkuun lopussa.

Vettymishaittoja voidaan vähentää asettamalla alapuolista laskuojaa kos- keva kunnossapitomääräys.

Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja me- luhaittojen vähentämisestä ovat riittävät.

Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä annetaan tarpeelliset määräyk- set.

Ympäristönsuojelulain 46 §:n 1 momentin (506/2002) mukaan muun mu- assa toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta on annettava määräykset lu- papäätöksessä. Ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 momentin perusteella toi- minnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaiku- tuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdolli- suuksista. Ympäristöä kuormittavan toiminnan harjoittajan on tarkkailtava erityisesti päästöjä, jotka ovat ympäristövaikutusten syntymisen kannalta keskeisimmässä asemassa. Luonnonravintolammikon vedenkorkeuksia, poistoveden määrää, päästöjä ja ympäristövaikutuksia on siten syytä tark- kailla tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Käyttötarkkailua varten on pi- dettävä hoitopäiväkirjaa ja päästöjä on tarkkailtava kahden vuoden ajan.

Erillistä vaikutustarkkailua ei määrätä tehtäväksi. Vesistötarkkailuksi riittää

silmämääräinen havainnointi ja havaintojen merkitseminen hoitopäiväkir- jaan ainakin, jos haitoista tulee ilmoituksia. Koska lammikon käyttö on va- kiintunut, ei ole tarpeen antaa enempiä tarkkailua koskevia määräyksiä.

Ympäristölupavirasto katsoo saadun selvityksen ja paikalla tehdyn tarkas- tuksen perusteella, että Latva-Juurikan luonnonravintolammikon säännös- telystä aiheutuu vahinkoa tilan Mutkala RN:o 11:2 asuinrakennuksen kella- rille. Vedenpinnan nostaminen on lisännyt asuinrakennuksen alla olevan pohjaveden korkeutta siten, että vesi on noussut kellarin lattiarakenteisiin ja ajoittain lattialle. Haitan poistamiseksi ja mahdollisten lisävahinkojen es- tämiseksi annetaan toimenpidevelvoite veden poistamiseksi rakenteista.

Kellarille ja kaivolle jo aiheutunut vahinko määrätään korvattavaksi vaati- muksen mukaisesti. Vaadittu korvaus on katsottava kohtuulliseksi.

LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA

1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Ympäristölupavirasto on antanut yksityiskohtaisen tarkkailumääräyksen lu- vassa liitteen 2 mukaisesti. Muilta osin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus

Lupamääräysten tarkistamisaikaa ja hakemusasiakirjojen sisältöä koskeva vaatimus otetaan huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla.

3. Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta

Tarkkailua koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksestä ja tä- män päätöksen liitteestä 2 ilmenevällä tavalla.

4. AA

Ympäristölupavirasto katsoo, ettei muistuttajan omistamalle määräalalle ennalta arvioiden aiheudu vahinkoa kalankasvatustoiminnasta. Muistuttaja on sopinut korvauksesta alueen käytöstä. Tarkkailun osalta viitataan lupa- määräykseen 9 ja tämän päätöksen liitteeseen 2.

5. BB ja CC

Ympäristölupavirasto hylkää vaatimuksen lammikon vedenpinnan pysyväs- tä alentamisesta luparatkaisuun ja sen perusteluihin viitaten. Vedenpinnan alentaminen 50 cm:llä tekisi toiminnan kannattamattomaksi. Veden noston aiheuttaman haitan ja vahingon poistamiseksi määrätään toimenpidevel- voite lupamääräyksessä 13.

Vaatimus lammikon talviaikaisesta tyhjänäpidosta hylätään. Se aiheuttaisi enemmän vesistökuormitusta kuin osittainen veden varastointi.

Vedenkorkeusmittaria koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyk- sessä 1.

Tarkkailua koskevan vaatimuksen osalta viitataan lupamääräykseen 9 ja tämän päätöksen liitteeseen 2.

Joukokummun vedenottamon kohdistuvia vaikutuksia koskeva vaatimus hylätään aiheettomana. Lammikko ei vaikuta Joukokummun vedenotta- moon.

Pohjapatojen poistamista koskeva vaatimus hylätään aiheettomana.

Korvausvaatimus kellarille ja kaivolle aiheutuneista vahingoista otetaan huomioon tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevästi.

6) DD

Ympäristölupavirasto hylkää luvan myöntämistä vastustavan vaatimuksen luvan edellytyksistä lausuttuun viitaten. Korvausvaatimus hylätään aiheet- tomana, koska luonnonravintolalammikon käytön ei katsota aiheuttaneen korvattavaa vahinkoa alapuolisessa vesistössä.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tällä päätöksellä myönnetty lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 §:ssä säädettyjen edel- lytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa ympäristölupaa tai ympäristön- suojelulain 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa ympäris- töluvan valvontaviranomaisen aloitteesta.

Lupamääräysten tarkistaminen

Mikäli luvan saajalla on oikeus alueen käyttöön ja se aikoo jatkaa luonnon- ravintolammikon toimintaa vielä vuoden 2015 jälkeen, lupamääräysten tar- kistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle 31.12.2015 mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto tarkkailutuloksista sekä selvitys hankkeen vaikutuksesta vesis- tön veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen, muuhun ympäristöön, kalastoon ja kalastukseen ja vesioloihin sekä ehdotus tarvittavista hoito- ja muista toi- menpiteistä vahinkojen poistamiseksi tai korvaamiseksi. Lisäksi hakemuk- seen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämi- seksi toteutusaikatauluineen sekä muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman.

Tämän päätöksen mukaiset toimenpiteet edellyttävät, että luvan saajalla on voimassa olevat oikeudet säännöstelemäänsä Latva-Juurikan vesi- alueeseen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 4 momentti sekä 55 § 2 momentti

Jätelaki 4 § ja 6 §

Vesilaki 2 luku 3 §, 6 § 2 momentti, 14 §, 14a § ja 31 § sekä 8 luku 2 § ja 6

§, 9 § 1 momentti 10 § sekä 10a § 1 momentti, 11 luku 3 § 1 momentti 2) ja 8 § 2 momentti, 13 § 1 momentti sekä 14a §

Korkolaki 12 §

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 1 820 euroa.

Perustelut

Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittely- maksu on 980 euroa. Vesilain mukaista alle 10 km²:n suuruista vesialuetta koskevan säännöstelyasian käsittelymaksu on 2 800 euroa. Vesitalous- ja ympäristölupa-asioita koskevan, alla mainitun oikeusohjeen liitteenä ole- vien maksutaulukkojen mukaisista maksuista säädetään, että mikäli pää- tösasiakirja sisältää useita maksutaulukossa maksulliseksi säädettyjä pää- töksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonai- suuden, peritään korkeimman maksuluokan mukainen maksu. Koska työ- määrä on ollut vähäisempi kuin maksutaulukossa oleva, määrätään maksu 35 %:lla alennettuna. Näin ollen maksu on 1 820 euroa.

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1238/2003)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Matti Hepola

Urpo Myllymaa Simo Perkkiö

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristölupa- viraston johtaja Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Urpo Myllymaa (esittelijä) ja Simo Perkkiö.

UM/pl

Tiedustelut, asian esittelijä, puh. (08) 5348 500.

Liitteet Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

Liite 1

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 9.11.2005, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: vaihde (08) 5348 500; telekopio (08) 5348 550 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi

aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

LATVA-JUURIKAN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa, johon merkitään lammikon tapahtumat, kalkitukset, lannoitukset, tuhkan käyttö ja alkuperä, havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalakuolemat, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn taikka lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät.

Hoitopäiväkirja säilytetään laitoksella ja vaadittaessa esitetään valvoville viranomaisille. Luvan saaja antaa vaadittaessa ympäristökeskukselle hoi- topäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeel- liset tiedot ja selvitykset.

Päästötarkkailu

Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavien kahden vuoden ajan on ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan vesistöön johdettavan veden laatua tarkkailtava tyhjennysjuoksutuksen aikana tyhjennyksen alussa, keskivaiheilla ja loppuvaiheessa. Näytteistä määritetään pH, kokonais- ja fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine.

Raportointi

Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettä- vässä muodossa sekä Taivalkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. Vuosipäästöistä laaditaan yhteenveto, joka toimitetaan ympäristö- keskukseen helmikuun loppuun mennessä.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita ympäristökes- kuksen hyväksymiä menetelmiä.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät.

Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi- tukset.

Liite 3 KORVAUS

Pekka Vääräniemi Oy:n on maksettava tilan Mutkala RN:o 11:2 omistajille pohjaveden pinnan nousun kellarille ja kaivolle aiheuttamista vahingoista korvauksena 600 euroa. Korvaus on maksettava kuu- kauden kuluessa siitä, kun päätös tulee lainvoimaiseksi (eräpäivä).

Eräpäivän jälkeen maksetulle korvaukselle on maksettava viivästyskorkoa, joka on seitsemän pro- senttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko.