Koronakriisin vaikutus eri toimialoilla tehtyihin investointeihin suomalaisissa listayhtiöissä

Kauppatieteiden laitos

KORONAKRIISIN VAIKUTUS ERI TOIMIALOILLA TEHTYIHIN INVESTOINTEIHIN SUOMALAISISSA

LISTAYHTIÖISSÄ

Miia Ahde

Kauppatieteiden laitos Pro gradu -tutkielma Laskentatoimi ja rahoitus Ohjaaja: Mervi Niskanen 1.7.2021

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos

Laskentatoimi ja rahoitus

Ahde, Miia: Koronakriisin vaikutus eri toimialalla tehtyihin investointeihin Suomalaissa lis- tayhtiöissä

Pro gradu -tutkielma, 63 sivua

Tutkielman ohjaaja: KTT Mervi Niskanen Heinäkuu 2021

Asiasanat: investoinnit, toimialat, koronakriisi, liikevaihto, kannattavuus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää koronakriisin vaikutusta eri toimialoilla toimivien Suo- malaisten listayhtiöiden uusiin investointeihin tilikaudella 2020. Teoreettisena viitekehyksenä käsitellään aiempaa tutkimusta investointeihin vaikuttavista tekijöistä sekä koronakriisin ai- heuttamaa kysyntäshokkia ja eri toimialojen reagointia koronakriisissä.

Tutkimuksen aineistossa on käytetty Suomalaisten listayhtiöiden tilikauden 2020 tilinpäätök- sissä esitettyä tietoa tilikaudella tehdyistä uusista investoinneista. Vertailutietona on käytetty tilikausia 2017 -2019, eli aikaa ennen koronakriisiä. Toimialojen luokittelussa on käytetty Kauppalehden toimialaluokitusta. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksen. Tutki- muksessa on tilastollisia menetelmiä hyödyntäen selvitetty investointien reagointia koronakrii- sin synnyttämään kysyntäshokkiin toimialoittain. Tutkimuksessa on myös selvitetty liikevaih- don, kannattavuuden ja velkaantumisen vaikutusta investointiherkkyyteen.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Onko koronakriisissä toimialalla ollut vaikutus uusiin investointeihin?

2. Onko liikevaihdolla, kannattavuudella ja velkaantumisella yhteys investointiherkkyteen?

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että eri toimialoilla uusia investointeja on tehty eri tavoin, mutta toimialan ja uusien investointien välillä ei ole tutkimuksen perusteella yhteyttä. Liike- vaihdon ja kannattavuuden muutoksilla on yhteys investointipäätöksentekoon. Liikevaihto, kannattavuus, velkaantuminen ja toimiala kaikki yhdessä ovat vaikuttaneet uusiin investointei- hin koronakriisissä.

Sisältö

1 JOHDANTO ... 6

1.1 Tutkimuksen tausta... 6

1.2 Aiempi tutkimus ... 7

1.3 Tutkimuksen tavoitteet, tutkimusongelma ja rajaus ... 8

1.4 Tutkimuksen toteuttaminen ... 10

1.5 Tutkimuksen rakenne ... 11

2 KORONAKRIISI ... 13

2.1 Koronakriisi Suomessa ... 13

2.2 Koronakriisin aiheuttama kysyntäshokki ... 14

2.3 Koronakriisin vaikutus toimitusketjuihin ... 17

2.4 Koronatuet ... 18

2.5 Eri toimialojen reagointi koronakriisissä ... 18

3 INVESTOINTIPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ... 23

3.1 Investointien tavoitteet ja investointipäätöksenteko ... 24

3.2 Epävarma taloudellinen ilmapiiri ... 26

3.3 Investointien rahoitus, korkotaso ja velkaantuminen ... 29

3.4 Verotus ja poistot ... 32

3.5 Kilpailutilanne ... 34

4 HYPOTEESI, AINEISTO JA MENETELMÄT ... 36

4.1 Tutkimuksen hypoteesit ... 36

4.2 Tutkimuksen aineisto... 38

4.3 Aineiston käsittely ... 41

4.4 Tutkimuksen menetelmät... 43

4.4.1 Regressioanalyysi ... 44

4.4.2 Pearsonin korrelaatioanalyysi ... 45

5 TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA... 47

5.1 Korrelaatiokertoimet... 50

5.2 Regressioanalyysin tulokset ... 51

5.2.1 Lineaarinen regressio ... 51

5.2.2 Lineaarinen monimuuttujaregressio ... 55

5.3 Tutkimuksen rajoitteet ... 57

6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO ... 58

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen aiheena on koronakriisin vaikutukset uusiin investointeihin Suomalaisissa pörs- siyrityksissä tilikaudella 2020. Koronakriisin taloudellisen ilmanpiirin vaikutuksia sekä inves- tointipäätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä koronakriisin ajalta tarkastellaan eri toimialojen vä- lillä. Tutkimus on toteutettu keväällä 2021, jolloin koronakriisi on ollut ajankohtainen aihe.

Vielä tutkimuksen valmistumisen aikana, eli heinäkuun alussa vuonna 2021 ei ole tietoa ko- ronakriisin päättymisestä. Kesäkuussa 2021 on puhuttu mahdollisesta neljännestä aallosta, joka tarkoittaisi kriisille edelleen jatkoa (YLE 28.6.2021). Tutkimuksen toteutusajankohtana osa vä- estöstä on jo rokotettu ja osaa poikkeustilaa varten asetetuista rajoituksista on alettu lieventää.

Näyttäisi siltä, että varsinainen palautuminen taloudellisesti koronakriisiä edeltävään tilaan vie vielä aikaa ja asiantuntijoilla on vaihtelevia arvioita, tuleeko elpyminen olemaan nopeaa vai aiheuttaako kriisi lopulta pitkäaikaisia vaikutuksia taloudelliseen tilanteeseen (Kauppalehti 12.1.2021.)

Yritysten tarve ja mahdollisuus tehdä investointeja vaihtelee yritys- ja toimialakohtaisesti.

Odottamattomissa tilanteissa yritysten tarpeet ja mahdollisuudet investoida voivat muuttua no- peasti ja odottamattomaan muutokseen voi olla mahdotonta varautua. Mahdollisuus tehdä uusia investointeja voi näyttäytyä kriiseissä eri tavoin. Uusien investointien tekeminen vaihtelee eri toimialoilla kysynnän ja tarjonnan muuttuessa taloudellisen ilmapiirin vaihteluissa. Investoin- tipäätöksenteossa pyritään tulevaisuudessa tuottaviin kassavirtoihin, eli kannattavaan inves- tointiin. Kannattavaan investointiin pyrkiminen voi johtaa siihen, että kriisitilanteissa inves- tointi voi jäädä tekemättä vähentyneen kysynnän vuoksi. Epävarma taloudellinen tilanne voi myös vaikuttaa investointimahdollisuuksiin, vaikka taloudellinen tilanne ei suoraan koskisi toi- mialaa tai yritystä. Myös rahoituksen saatavuus ja rahoitusehdot vaihtelevat taloudellisen ilma- piirin mukana. Rahoituksen vaihtelu tuo oman vaikutuksensa kannattavan investoinnin arvioin- tiin sekä investointimahdollisuuksiin. Taloudellisen ilmapiirin ohella kilpailijoiden asettamat paineet voivat kannustaa uusiin investointeihin. Investointien rahoituksen taustalla vaikuttaa myös yrityksen pääomarakenne sekä kunkin ajankohdan korkotaso. Uusilla investoinneilla on hyötyä kansantalouden kehitykselle, ja uusien investointien tekemiseen kannustetaan mm. ve- ropolitiikan avulla.

Odottamattomana taloudellisena tilanteena voidaan pitää 2020 vuonna Suomeen saapunutta Covid-19 pandemiaa. Covid-19 pandemia, eli koronakriisi, loi epävarman taloudellisen ilma- piirin maailmanlaajuisesti. Koronakriisi muutti valtioiden, yritysten ja kuluttajien kysyntää ja tarjontaa, aiheutti rajoituksia yritysten liiketoimintaan sekä hidasti yritysten globaaleja toimi- tusketjuja. Koronakriisi vaikutti enemmän tai vähemmän jokaiseen yritykseen, ja sen tuomat vaikutukset kohdistuivat epätasaisesti eri toimialojen välillä. Toisille yhtiöille koronakriisi avasi uusia liiketoimintamahdollisuuksia tilanteen tuoman muuttuvan kysynnän myötä, kun taas vastaavasti toisilla toimialoilla liiketoiminta supistui kysynnän laannuttua. Osalle toimi- aloista rajoitukset aiheuttivat sen, ettei liiketoimintaa voitu jatkaa ollenkaan ja osalle toimi- aloista globaalit toimitusketjut aiheuttivat ongelmia tuotannon hidastumisen ja toimitusvai- keuksien muodossa.

Uusien investointien tekeminen vaatii investoivan yrityksen johdolta sekä investointien rahoit- tajilta optimistisen tulevaisuuden näkymän tulevaisuudelle. Optimistisissa tulevaisuuden näky- missä korostuvat tulevaisuuden tuotto-odotukset. Koronakriisin vaikutusten kohdistuttua eri toimialoille eri tavoin, on myös investointimahdollisuudet jakaantuneet toimialojen välillä. Ko- ronakriisin laukaisema kysyntäshokki on vaikuttanut suoraan yritysten liikevaihtoon ja kannat- tavuuteen. Sekä kannattavuudella että liikevaihdon muutoksilla on vaikutus yrityksen tulevai- suuden näkymiin, jonka myötä myös investointimahdollisuudet vaihtelevat kriisin aikana.

1.2 Aiempi tutkimus

Koronakriisin taloudellista näkökulmaa ei ole tutkimuksen toteutusajankohtana tutkittu vielä juurikaan Suomessa. Aikaisesta ajankohdasta huolimatta, joitain tutkimuksia koronakriisiin liit- tyen on tehty. Turto on huhtikuussa 2021 julkaistussa tutkimuksessaan tutkinut ulkoisen shokin vaikutuksia innovointiin ja tutkimuksessa on käsitelty myös innovointia investointinäkökul- masta. Tutkimus on osoittanut, että koronakriisin kaltainen ulkoinen shokki on vaikuttanut uu- siin innovaatioihin vähentävästi.

Aiempi tutkimus investointeihin vaikuttavista tekijöistä on pääosin keskittynyt investointien kannattavuuden arviointimenetelmien tarkasteluun ja investointien kannattavuuden laskennal-

liseen puoleen. Investointitutkimus on jakautunut kahteen pääsuuntaan: normatiiviseen inves- tointitutkimukseen ja behavioristiseen investointitutkimukseen. Normatiivinen investointitutki- mus on painottunut teoreettisten menetelmien kehitykseen ja behavioristinen investointitutki- mus on painottunut empiirisiin havaintoihin. Tässä tutkimuksessa aiempana tutkimuksena on hyödynnetty tutkimusta investointeihin vaikuttavista tekijöistä epävarman taloudellisen ilma- piirin, velkaantumisen sekä laskennallisten tekijöiden kautta.

Aiemmassa tutkimuksessa investointeihin vaikuttavista tekijöistä on korostunut erityisesti vel- kaantumisen vaikutus investointipäätöksentekoon. Velkaantumisen vaikutusta on tutkittu sekä epävarmoihin tilanteisiin reagoinnin, että optimaalisen pääomarakenteen tunnistamisen kautta.

Taloudellisella ilmapiirillä ja pääomarakenteilla on aiempien tutkimusten perustella vaikutusta investointipäätöksentekoon. Vaikutusta on tutkimusten perustella myös toisistaan riippumatta.

Tutkimuksissa on korostunut myös investointeihin liittyvien kassavirtojen vaikutus investoin- tipäätöksenteon kannalta.

1.3 Tutkimuksen tavoitteet, tutkimusongelma ja rajaus

Yritysten investointipäätöksistä, investointien kannattavuudesta sekä investointiherkkyydestä on tehty aiempaa tutkimusta. Talouskriisien taustalla on erilaisia syitä ja myös kriisien seuraa- mukset eroavat keskenään toisistaan. Koronakriisin osalta kysyntäshokki ja taloudelliset vaiku- tukset ovat poikkeuksellisia aiempiin talouskriiseihin verrattaessa. Tutkimuksen teoreettisen osuuden koronakriisiä käsittelevässä osuudessa tarkastellaan koronakriisiä taloudellisten vai- kutusten näkökulmasta. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, sillä koronakriisi vaikuttaa edel- leen Suomessa keväällä 2021. Tutkimuksen toteutusajankohtana koronakriisin talouteen vai- kuttavat rajoitukset, toimitusketjuhäiriöt sekä kysynnän muutokset eivät ole laantuneet.

Tavoitteena tutkimuksella on antaa lisää tietoa koronakriisin talousvaikutuksista sekä kriisin heijastumisesta eri toimialojen välillä. Koronakriisin vaikutuksia tarkastellaan investointien nä- kökulmasta, sillä investointiherkkyys on tiukasti sidoksissa yrityksen tulevaisuuden näkymiin ja tulevaisuuden kassavirtoihin. Tavoitteena on myös tarkastella kriisin aikana investointeihin vaikuttavia tekijöitä ja toimialojen yhteyttä investointeihin. Investointien perusajatuksena on tuottaa tulevaisuudessa tuottoja enemmän kuin kuluja. Eli investoinneilla tavoitellaan tulevai- suuden tuotto-odotuksia ja pyritään kannattavuuteen. Koronakriisi on suoraan kysyntäshokin

myötä vaikuttanut yritysten liikevaihtoon ja kannattavuuteen, jolloin tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää liikevaihdon ja kannattavuuden yhteyttä investointeihin koronakriisin aikana.

Epävarma taloudellinen tilanne vaikuttaa myös velkaantumiseen ja optimaalisiin pääomaraken- teisiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää velkaantumisen yhteyttä uusien investoin- tien tekemiseen.

Tutkimusongelmat ovat seuraavat:

1. Onko koronakriisissä toimialalla ollut vaikutus uusiin investointeihin?

2. Onko liikevaihdolla kannattavuudella, velkaantumisella ja toimialalla yhteys investoin- tiherkkyyteen?

Tutkimuskysymyksiin pyritään löytämään vastaukset tilastollisella, eli kvantitatiivisella tutki- muksella. Koronakriisin vaikutuksia tutkitaan liikevaihdon, kannattavuuden, velkaantumisen sekä toimialan vaikutusten kautta. Tutkimushypoteesit tutkimusta varten on esitetty luvussa 4.

Tutkimusta rajoittaa saatavissa oleva tieto tutkimuksen toteutusajankohtana sekä vertailukau- sien tiedon rajallisuus. Tutkimusta tehdessä keväällä 2021 koronakriisi edelleen vaikuttaa ky- syntään ja tarjontaan. Rajoitukset ovat edelleen tutkimuksen tekoaikana voimassa, jolloin krii- sin kokonaisvaikutus on tutkimusajankohtana vielä avoin. Tutkimus olisi informatiivisempi ko- ronakriisin kokonaisvaikutuksesta investointeihin, jos tutkittavaa aineistoa olisi myös tilikau- den 2020 jälkeiseltä koronakriisin ajalta. Vertailukauden tietoa on vain kolmen tilikauden kes- kiarvolta. Tutkimuksessa on pyritty poistamaan vertailukelvoton tieto, ja poistamaan yksittäiset tutkimustulosta vääristävät poikkeamat. Tästä huolimatta yksittäiset tutkimuksen ulkopuoliset koronasta riippumattomat tekijät vertailukausien tilikausina saattavat vaikuttaa vertailukausien keskiarvon myötä tutkimukseen. Tästä huolimatta tilikausia on päädytty valitsemaan vertailuun vain kolme, jotta vertailutieto olisi mahdollisimman ajankohtaista.

Puutteet tutkimuksen ajankohdan saatavilla olevasta tiedosta tarjoaa jatkotutkimusmahdolli- suuksia. Jatkotutkimusmahdollisuuksia on koko koronakriisin ajan kokonaisvaikutukset sekä tulevaisuudessa koronakriisistä elpyminen. Jatkossa tutkimusmahdollisuuksia on investointien lisäksi myös muiden taloudellisten tekijöiden tutkinnasta. Muita taloudellisia tekijöitä olisi esi- merkiksi velkaantuminen.

1.4 Tutkimuksen toteuttaminen

Aineistona tutkimuksessa on käytetty tilikaudelta 2020 tilinpäätöksissä esitettyä tietoa. Tutki- muksen yritykset ovat Nasdaq OMX Helsingissä listattuja pörssiyhtiöitä. Toimialoja ei voida suoraan vertailla keskenään, koska sekä liikevaihdot, velkaantumisasteet että investointitarpeet eroavat toimialoittain keskenään toisistaan. Vertailussa on käytetty muutosprosentteja vertailu- kauden ja tilikauden 2020 välillä. Vertailutietona koronakriisin vuodelle 2020 on käytetty tilin- päätöstietoja tilikausilta 2017 -2019. Vertailutilikausia on valittu kolme, ja näistä laskettu kes- kiarvo. Keskiarvon laskemiseen on päädytty, jotta yksittäiset muutokset vuosien välillä eivät vaikuttaisi liikaa vertailulukuihin. Vertailukaudet on valittu mahdollisimman läheltä ko- ronakriisin alkua, jotta vertailutieto olisi mahdollisimman ajankohtaista. Tilinpäätöksissä esite- tyt tunnusluvut ja tiedot uusista investoinneista koronakriisin ajalta tilikaudelta 2020 sekä ver- tailukausilta on kerätty Amadeus-tietokannasta. Tutkimuksessa investointeina on katsottu ole- van tilinpäätöksissä esitetyt tiedot sekä aineettoman että aineellisen käyttöomaisuuden uusista lisäyksistä tarkasteltavien tilikausien aikana.

Investointeja on tarkasteltu toimialakohtaisesti, ja toimialaluokituksessa on käytetty Kauppa- lehden tekemää toimialaluokitusta pörssiyhtiöille. Valitussa Kauppalehden pörssiyhtiöiden toi- mialaluokituksessa toimialat on jaettu 16 eri toimialaan. Muihin toimialaluokituksiin verrat- tuna, Kauppalehden toimialaluokitus soveltuu tähän tutkimukseen laajuutensa vuoksi. Kauppa- lehden toimialaluokitus on tarpeeksi laaja, jolloin se mahdollistaa paremmin toimialakohtaisen tarkastelun. Valittu toimialaluokitus ei kuitenkaan ole liian laaja, huomioiden Helsingin pörs- sissä listattujen yhtiöiden lukumäärän.

Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan tilastollisena analyysina, jossa tutkimusmenetel- mänä käytetään lineaarista regressioanalyysia sekä usean muuttujan lineaarista monimuuttu- jaregressioanalyysia. Lineaarisessa regressiomallissa selitettävänä muuttujana on investoinnit (CapEx) ja selittävänä muuttujana toimialat, joista on luotu dummy-muuttujat. Lineaarisen reg- ressiomallin avulla tutkitaan myös yksittäisiä riippuvuuksia investointien sekä liikevaihdon, kannattavuuden (EBITDA) ja velkaantumisen (Leverage) välillä. Lineaarisessa monimuuttu- jaregressiomallissa selittävänä muuttujana ovat liikevaihto, EBITDA, velkaantumisaste ja toi- mialat kaikki yhdessä. Selitettävänä muuttujana on CapEx. Lineaarisia regressiomalleja analy- soidaan Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla.

1.5 Tutkimuksen rakenne

Ensimmäisessä luvussa kuvaillaan tutkimuksen kulkua yleisesti. Ensimmäisessä luvussa käsi- tellään tutkimuksen taustaa ja aiempaa tutkimusta. Ensimmäisessä osuudessa käsitellään myös tutkimuksen toteutusta käsittelemällä tutkimuksen tavoitteita, tutkimusongelmia, tutkimuksen rajausta sekä tutkimuksen kokonaisuuden rakennetta.

Toisessa ja kolmannessa luvuissa käsitellään teoreettista viitekehystä aiemman tutkimustiedon ja kirjallisten lähteiden avulla. Teoreettinen viitekehys on jaettu koronakriisiä ja investointeihin vaikuttavia tekijöitä käsitteleviin osuuksiin. Tutkimuksen toisessa luvussa käsitellään ko- ronakriisin osuutta. Koronakriisiä tarkastelevassa osuudessa käsitellään koronakriisin vaiku- tusta kysyntään ja tarjontaan Suomessa. Koronakriisin osalta käsitellään myös mahdollisia ko- ronakriisin taustalla olevia syitä ja lopputuloksia kysynnän ja tarjonnan muutoksille. Toisessa luvussa käsitellään myös koronakriisin vaikutuksia eri toimialoille tilastotiedon ja ajankohtais- ten artikkelien perusteella.

Kolmannen luvun sisältönä on investointeihin vaikuttavien tekijöiden teoreettinen viitekehys.

Investointeja käsittelevä osuus koostuu teoreettisesta tiedosta sekä aiemmasta investointitutki- muksesta. Investointeihin vaikuttavia tekijöitä on käsitelty enemmän ulkoisten vaikutteiden kautta. Luvun kolme rakenne on jaettu investointien tavoitteita käsittelevään osuuteen, jossa käsitellään aiempaa tutkimusta investointien taustalla olevasta päätöksenteosta ja syistä tehdä investointeja. Investointien teoriaosuuden rakenne jatkuu epävarman taloudellisen ilmapiirin vaikutusten käsittelyllä sekä velkaantumisen, rahoituksen ja korkotason vaikutuksesta inves- tointipäätöksentekoon. Investointeja käsitellään myös verotuksen ja poistojen sekä kilpailuti- lanteen vaikutusten kautta.

Neljännessä luvussa esitetään tutkimuksen hypoteesit, jotka perustuvat lukujen kaksi ja kolme teoreettiseen viitekehykseen, eli aiempaan tutkimukseen sekä teoriatietoon. Neljännessä lu- vussa on hypoteesien lisäksi myös esitelty tutkimuksessa käytetty aineisto sekä käytetyt tutki- musmenetelmät. Aineiston ja tutkimusmenetelmien osalta on myös käsitelty perusteluja käyte- tylle aineistolle ja tutkimusmenetelmille sekä esitelty aineistoa tarkemmin.

Viidennen luvun sisältönä on tutkimuksen varsinaiset tulokset sekä tulkinnat tutkimuksen tu- loksista. Viidennessä luvussa esitetään sekä tutkimuksen aineiston tarkastelu että aineiston ar- viointi. Tutkimuksen tulokset jaetaan lineaarisen regressiomallin sekä lineaarisen monimuuttu- jaregressiomallin analysointiin. Luvussa esitetään myös tutkimuksen rajoitteita.

Kuudennessa luvussa esitetään tutkimuksen johtopäätökset, yhteenveto tästä tutkimuksesta sekä esitetty ajatuksia jatkotutkimuksen mahdollisuuksista.

2 KORONAKRIISI

2.1 Koronakriisi Suomessa

Koronaviruspandemian arvellaan saaneen alkunsa Kiinan Hubein maakunnasta Wuhanin kau- pungista loppuvuodesta 2019. Kiinassa alkoi levitä ennestään tuntematon SARS-CoV-2 virus, joka aiheutti virukseen sairastuneille hengitystieinfektioita. Virusta alettiin nopeasti kutsua ko- ronavirukseksi ja koronaviruksen aiheuttamaa tautia COVID-19- sairaudeksi. Tavallisiin in- fluenssoihin verrattuna suuremmalle osalle COVID-19 sairastuneista infektiot olivat vakavia ja osalle potilaista infektiot olivat jopa kuolemaan johtavia. Koronavirukset leviävät tyypillisesti pisaratartuntana, joten virus levisi nopeasti paikallisesti ja myöhemmin koko Kiinan alueelle.

Globaalin laajan liikkumisen vuoksi virus levisi muutamassa kuukaudessa koko maailman laa- juiseksi pandemiaksi. Vuoden 2020 loppuun mennessä, koronavirukseen on todettu sairastu- neen 90 miljoonaa ihmistä koko maailmassa. Kuolemaan on johtanut 1,9 miljoonaa sairasta- pauksista (WHO 2020b). Suomessa tartuntoja on yhteensä todettu vuoden 2020 loppuun men- nessä 36 100 (THL 2020). Poikkeuksellisen suuri osa COVID-19 sairastuneista vaatii sairaala- hoitoa tavalliseen influenssaan verrattuna. Osa tautiin sairastuneista on joutunut happikoneisiin tehohoidon osastoille, ja happikoneiden riittävyydestä on aiheutunut huolta. Koska koronavi- ruksen tarttuvuus on nopeaa ja sairaalahoitoa tarvitsevaien osuus on poikkeuksellisen suuri, on jouduttu tekemään rajoituksia yksittäisten ihmisten liikkumisvapauteen sekä yritysten liiketoi- minnan harjoittamiseen. Tehtyjen rajoitusten tarkoituksena on ollut hidastaa taudin leviämistä erityisesti riskiryhmien kohdalla. Hitaammalla leviämisellä pyritään helpottamaan terveyden- huollon kantokykyä, jotta potilaita voitaisiin hoitaa mahdollisimman hyvin ja kaikki sairaala- hoitoa tarvitsevat potilaat saisivat asianmukaista hoitoa. Parhaiten taudilta on voinut suojautua välttelemällä kontakteja ja huolehtimalla hyvästä hygieniasta. (WHO, 2020 a.)

Pandemia levisi muun maailman kautta Eurooppaan ja lopulta myös Suomeen keväällä 2020.

Koronaviruspandemian leviämisen vuoksi jouduttiin tekemään rajoituksia ja sulkutoimia sekä valtioiden sisällä, että eri valtioiden väliseen liikkuvuuteen. Myös Suomessa jouduttiin ryhty- mään toimiin pandemian hidastamiseksi. Pandemian myötä tulleet sulkutoimet vaikuttivat ra- joitusten, epävarmuuden sekä kysynnän muutosten kautta talouteen. Sulkutoimet, rajoitukset ja suositukset johtivat siihen, että työntekijät siirtyivät etätöihin, liikkuminen ja matkailu vähen- tyi, tiettyjen toimialojen liiketoimintaa rajoitettiin, ja osalla toimialoista liiketoiminta jouduttiin

jopa kokonaan keskeyttämään. Myös pelko sairastumisesta muutti yritysten ja yksityisten ku- luttajien kulutusta ja tarjontaa, eli aiheutti poikkeuksellisen kysyntäshokin. Koronaviruspande- mia vaikutti myös tavaroiden ja tuotteiden saatavuuteen, kun valtioiden välistä liikkuvuutta alettiin rajoittamaan ja osassa maista yhteiskunta pysähtyi kokonaan ulkonaliikkumiskieltojen ajaksi. (Tilastokeskus 2021.)

Talous sekä Suomessa että kansainvälisesti ajautui taantumaan heti kriisin alettua keväällä 2020. Kysyntäshokki on vaikuttanut talouden eri osa-alueisiin koronakriisin tuomien rajoitus- ten ja kuluttajien muuttuvan kulutuksen myötä Talouden kannalta merkittävimpiä vaikutteita kysynnän muutokseen on syntynyt työttömyyden, lomautusten sekä toimialojen rakenteiden uudelleenjärjestelyiden vuoksi. Koronariisi itsessään on muuttanut kulutuksen rakenteita ja luo- nut epävarman ilmanpiirin talouteen. Epävarmuutta taloudelliseen ilmapiiriin on lisännyt epä- tietoisuus kriisin loppumisesta. (Tilastokeskus 2021.)

2.2 Koronakriisin aiheuttama kysyntäshokki

Kysyntäshokki on yllättävä ja äkkinäinen muutos kulutuksen rakenteissa, jonka taustalla on jokin merkittävä yhteiskunnallinen muutos. Kysyntäshokki voi olla negatiivinen tai positiivi- nen. Koronakriisi on esimerkki kysyntäshokin laukaisevasta tekijästä, sillä koronakriisi on muuttanut kysyntää merkittävästi ja yllättäen. Vaikka yksittäiset yritykset ja toimialat ovat hyö- tyneet koronakriisistä, voidaan koronakriisin aiheuttama kysyntäshokki nähdä kokonaisuutena negatiivisena kysyntäshokkina. Koronakriisi voidaan nähdä kokonaisuutena negatiivisena ky- syntäshokkina, sillä kriisin kokonaisvaikutuksena kysyntä on pienentynyt.

Kuvio 1 mallintaa kansantalouden kokonaisuuden kiertokaaviona kysyntäshokin kokonaisvai- kutusta koko talouden osa-alueille. Kuvion 1 malli kuvastaa, miten yhden talouden kiertokulun osan häiriö voi vaikuttaa koko talouden kokonaiskuvaan ja lopulta myös muihin yksittäisiin talouden yksiköihin. Kuvion 1 mallin avulla voidaan hahmottaa, miten yksittäisestä tekijästä aiheutunut häiriö leviää koko talouden kattavaksi häiriöksi. Koronakriisin myötä häiriöt ovat kohdistuneet viivytyksinä kansainväliseen vientiin ja tuontiin liittyvässä maksuliikenteessä, ra- joituksista johtuvana yksityisen kulutuksen häiriöinä, yritysten konkurssiin ajautumisena, kon- kurssien vaikutuksesta muihin konkurssiin joutuneiden yritysten sidosryhmiin, arvoketjujen vä- lisissä häiriöissä, kuluttajien tulojen ja palkkojen vähentymisessä lomautusten ja irtisanomisten

myötä sekä rahoituksen saannin ja mahdollisten pankkikriisien uhkan tuomana epävarmuutena.

(Baldwin 2021.)

Kuvio 1. Koronakriisin vaikutukset kysyntäshokkiin (Baldwin 2020).

Koronakriisin alussa Suomeen tuli hallitukselta maaliskuussa 2020 koko Suomen kattava etä- työsuositus. Etätyösuositus käytännössä tarkoitti suositusta etätyöskentelyyn kaikissa sellai- sissa työtehtävissä ja työpaikoissa, joissa etätyöskentely oli mahdollista. Etätyöskentelysuositus muutti työntekijöiden työskentelytottumuksia ja lähityöskentelyyn liittyviä aiemmin itsestään selvänä pidettyjä arkisia tapoja ja niihin liittyvää kulutusta. Etätyösuosituksen osalta kulutus ja tarpeet muuttuivat työmatkaliikenteen ja siihen liittyvän oheistoiminnan vähentyessä, ravinto- lalounaiden loppuessa ja kasvokkain tapahtuneen verkostoitumisen siirtyessä verkkoon. Monet palvelut ja sijainnit on mietitty ihmisten päivittäisen liikkumisen perusteella, ja etätöiden myötä päivittäinen liikkuminen muuttui. (Kauppalehti 9.5.2021.) Lounasravintolat, julkinen liikenne ja tapahtumajärjestäjät joutuivat turvautumaan muihin vaihtoehtoihin tai lopettamaan toimin- tansa kokonaan kysynnän käytännössä loppuessa osalta toimialoista kokonaan. Mahdollisuuk- sia etätyöskentely avasi kotiin tarvittavien etätyötarvikkeiden sekä toimivien verkkoyhteyksien kysynnän kasvun myötä. Suomalaisista työikäisistä 60 % oli etätöissä vuonna 2020 maaliskuun jälkeen (Eurofound 2020). Etätyöskentely ei koskenut vain työssäkävijöitä, vaan myös päivä- kodit, peruskoululaiset, toisen asteen opiskelijat, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot siirtyivät

ajoittain rajoitusten vaihdellessa kotikouluihin ja kotipäiväkoteihin kouluissa ja laitoksissa ole- misen sijasta. Etätyöskentelyn tuoma liikkumisen rajallisuus kohdistui myös lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin. Opiskelijat ja koululaiset tarvitsivat myös kotikouluihin lähiopetukseen verrat- tuna paremmat laitteet ja yhteydet.

Työntekijöiden, koululaisten ja opiskelijoiden työmatkaliikenteen vähentyessä, myös erikseen tehtävät työmatkat työpaikan ja tilapäisen työpaikan välillä vaihtuivat etänä järjestettäviin etä- kokouksiin. Matkustusrajoitukset valtioiden välillä, pitkät karanteenisuositukset ja sulkutilat ovat estäneet työmatkat ulkomaille, jolloin vastaavat tapaamiset on järjestetty videopuheluiden välityksellä. Myös suositus kotimaassa turhan matkailun vähentämiseen vaikutti myös koti- maan työmatkojen välttelyyn. Kulutus, joka liittyy työmatkoihin ja niiden suunnitteluun työ- matkojen vähentyessä tai kokonaan puuttuessa vähentynyt tai loppunut kokonaan. Työmatko- jen ja matkustuksen välttelyn vuoksi julkinen liikenne, hotellimajoitukset sekä taksikustannuk- set ovat vähentyneet. Vastaavasti striimauspalveluiden ja tietoliikenneyhteyksien kulutus on kasvanut, kun on pitänyt hakea vaihtoehtoisia tapoja järjestää palavereja ja saada välttämättö- mät tietoliikenneyhteydet toimimaan sujuvasti myös kotona. (Kauppalehti. 27.5.2021.)

Vahvasta suosituksesta pysyä kotona siirryttiin hallituksen sulkutoimiin, joka on rajoittanut osan toimialoista liiketoimintaa. Toimintaa on rajoitettu ravintoloissa rajoittamalla aukioloai- koja, asiakasmääriä ja sulkemalla lopulta ravintolat ja yökerhot ruoan ulosmyyntiä lukuun ot- tamatta kokonaan osassa Suomea. (HE 25/2020.) Tapahtumien yleisörajoitukset ovat tehneet käytännössä mahdottomaksi järjestää tapahtumia ja kulttuuriesityksiä niille tarkoitetuissa ti- loissa paikan päällä. (Kauppalehti. 6.7.2020). Suositus pysyä kotona, on myös vähentänyt asi- akkaiden kiinnostusta käyttää palveluita tai käydä ravintoloissa, kuntosaleilla tai kulttuurita- pahtumissa myös niinä aikoina, kun niillä on ollut mahdollisuus olla avoinna. Pelko sairastu- misesta on vaikuttanut siihen, että kaikki välttämätön kontakteja sisältävä kulutus on vähenty- nyt. Vastaavien palveluiden turvallinen korvaava kulutus on lisääntynyt kotona tai ulkotiloihin siirrettyinä ratkaisuina. Vahva suositus pysyä kotona ja välttää kontakteja on vaikuttanut kotona tai mökeillä mahdollistettaviin aktiviteetteihin ja niihin liittyvään kysyntään. Liikkumisen vä- hentyessä on kulutus perinteisistä erikoiskaupoista sekä vähittäiskaupoista siirtynyt verkko- kauppoihin, joka näkyy verkkokaupoilla positiivisena kehityksenä. Koronakriisi on myös avan- nut uusia mahdollisuuksia ja tulomahdollisuuksia nopeasti uusia ideoita ja korvaavia vaihtoeh- toja keksineille yrityksille. (Kauppalehti. 27.5.2021.) Ravintolamahdollisuuksien vähentyessä,

on myös ruoanvalmistus kotona lisääntynyt ja kaupassa käynnin välttely ajoi ihmisiä ”hamst- raamaan” pakollisia tuotteita tarpeen ylittävän määrän. Erityisesti koronakriisin alussa Suo- messa keväällä 2020 ruokakauppojen kulutus lisääntyi ja ruokakaupat olivat hetkittäin normaa- litilannetta tyhjempiä säilykkeiden ja vessapaperin osalta.

Pelko sairastumisesta on lisännyt tartuttamisen ja tartunnan saamista ehkäisevien tarvikkeiden kysyntää. Osaa tuotteista, kuten kasvomaskeja ja desinfiointiaineita on suositeltu käytettäviksi sekä hallituksen että terveysviranomaisten toimesta. Näiden hankintaan on myös annettu vero- helpotuksia, jolloin niihin liittyvä kysyntä on madaltunut. Työnantajilla on ollut velvollisuus hankkia suojavälineitä työntekijöiden käyttöön työpaikoille. Myös julkisissa paikoissa kuten kauppakeskuksissa ja julkisissa kulkuneuvoissa on ollut vahva kasvomaskisuositus. Pelko sai- rastumisesta ja tartuttamisesta on myös lisännyt muidenkin puhdistusvälineiden kysyntää, kun hygieniaan ja puhtauteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. (Kauppalehti 8.8.2020.)

2.3 Koronakriisin vaikutus toimitusketjuihin

Kiinan talouden voimakkaan supistumisen myötä kansainvälinen talous alkoi myös hiipua jo vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kansainvälisen kysynnän hiipuminen sekä viennin väheneminen heijastui myös Suomalaisiin yrityksiin, vaikka varsinainen pandemia le- visi Suomeen vasta myöhemmin. Vaikka liikkuvuuden rajoitukset eivät ole koskeneet vuoden 2020 aikana Suomeen tulevaa ja lähtevää rahtiliikennettä sekä tavarankuljetusta, on rajat ylit- tävässä kaupassa huomioitu mahdollisuus niihin tuleville rajoituksille. Liikenteen, myös rahti- liikenteen rajoitukset maailmanlaajuisessa rajat ylittävässä liikenteessä on vaikuttanut vientiin ja tuontiin myös Suomessa.

Kiinan tehtaiden toiminnan pysähtyessä alkuvuodesta 2020, on sieltä toimitetuilla tuotteilla ol- lut toimitusvaikeuksia, jotka jatkuvat edelleen. Kiinan Hubein alueella oli alkuvuodesta 2020 ulkonaliikkumiskielto ja kaikki välttämätön toiminta keskeytettiin. Kiinan osalta pahin ko- ronaviruksen aalto osui vuoden 2020 ensimmäiselle vuosineljännekselle. (Kauppalehti 16.4.2021.) Kiinan asema on merkittävä osa globaalien yritysten tuotantoprosessia ja Kiinasta lähtee tärkeitä alihankintaketjuja esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuuden komponenttei- hin. Kiinan teollisuuden pysähtyminen on tuonut häiriöitä globaalien yritysten logistiikkaan ja aiheuttanut toimitusvaikeuksia tuotantoprosessien eri vaiheisiin. Erityisesti auto- ja teknologia-

alalla Kiinassa valmistettavien komponenttien toimitusvaikeudet ovat näkyneet tuotantojen toi- minnan pysähtymisenä, sillä vaihtoehtoisilla toimittajilla ei ole ollut riittävää kapasiteettia kor- vaamaan puuttuvia komponentteja. (Kauppalehti. 12.3.2020)

Toimitusvaikeudet ovat näkyneet sekä yksityisten kuluttajien että yritysten tuotteiden saatavuu- dessa, pitkissä odotusajoissa, ja yritysten tuotannon hidastumisena tai jopa kokonaan pysähty- misenä. Kiinan koronatilanteen helpotuksesta huolimatta, tuotanto ei ole Suomessa 2021 ke- vääseen mennessä palautunut aiempaan kapasiteettiinsa ja edelleen osassa raaka-aineita on saa- tavuusongelmia. (Kauppalehti 30.5.2021.)

2.4 Koronatuet

Koronakriisin aikana on kevennetty tukien ja avustusten tarjoamista kriisistä kärsiville yrityk- sille. Tukia on myöntänyt 1-5 henkilöä työllistäville yrityksille ELY-keskus ja suuremmille yrityksille Business Finland. Tukien tarkoituksena on helpottaa jo valmiiksi ennen kriisiä hyvin pärjänneitä yhtiöitä selviämään koronakriisin synnyttämästä kysyntäshokista. Tukien avulla on pyritty voitu helpottamaan yritysten selviytymistä taloudellisista paineista, vaikka määrältään tuet eivät vastaa kuin pientä osaa puuttuvasta liikevaihdosta.

Tukien saamiseksi on ollut erilaisia ehtoja, joiden avulla on pyritty suuntaamaan tukea yrityk- sille, jotka ovat kärsineet eniten kriisistä. Tilastokeskuksen toimialaluokituksesta on valittu eni- ten kärsiviä toimialoja tukien saajiksi, kuten matkailu ja tapahtuma-ala, mutta toimialarajauk- sen suosituksesta huolimatta tukia on voinut saada myös muilla toimialoilla toimivat yhtiöt.

Ehtona tuen saamiseksi on ollut, että yritys ei ole ollut 31.12.2019 tilinpäätöksessään taloudel- lisissa vaikeuksissa, ja koronakriisin myötä yrityksen liikevaihto on pienentynyt vähintään 10%-30%. (Valtioneuvoston asetus yritysten määräaikaisesta kustannustuesta 509/2020.)

2.5 Eri toimialojen reagointi koronakriisissä

Eri toimialoilla toimivat yritykset reagoivat muutoksiin toimintaympäristössä eri tavoin ja eri muutokset painottuvat epätasapainossa toimialojen välillä. Muutokset toimintaympäristöissä voivat olla toiselle toimialalle liiketoimintaa ja investointimahdollisuuksia lisääviä, kun taas

toisilla toimialoilla liiketoiminta voi vähentyä tai jopa loppua kokonaan. Kuten edellä on seli- tetty koronakriisin kysyntäshokkia käsittelevässä osuudessa, kysyntä on kriisin myötä suuntau- tunut eri tavoin eri toimialojen välillä. Osa toimialoista on kärsinyt kysyntäshokista ja toisilla toimialoilla koronakriisin aiheuttama kysyntäshokki on kasvattanut mahdollisuuksia. Kokonai- suutena koronakriisi on aiheuttanut tilikaudella 2020 taloudelle taantuman ja liikevaihto Suo- malaisissa yrityksissä on vähentynyt toisten toimialojen menestyksestä huolimatta. (Kauppa- lehti. 2.12.2020.)

Vähittäiskaupan alalla toiminta on koronakriisin aiheuttamasta taantumasta poiketen kasvanut.

Muihin kaupan alan toimijoihin verrattuna, erityisesti vähittäiskaupoissa tapahtuva kulutus on nähty välttämättömänä. Muun kulutuksen vähentyessä on kotitalouksien käytettävissä olevat varat kasvaneet elintarvikkeisiin käytettävissä olevan osuuden osalta. Kulutus on siis siirtynyt välttämättömistä sijainneista välttämättömään ja helpompaan kulutuspaikkaan. Vähittäiskaup- poihin liittyvä toiminta on välttämätöntä, joten liikkumisen välttämisen kehotus ei ole sisältänyt vähittäiskaupoissa asiointia. Aiemmat vapaa-ajan viettämisen mahdollisuudet on korvattu vä- hittäiskauppojen tarjonnasta saatavilla vaihtoehdoilla. Vähittäiskaupan alalle ei ole kohdistettu rajoituksia koko koronakriisin aikana asiakasmäärien tai aukioloaikojen osalta. Muulla kaupan alalla kulutus on siirtynyt perinteisistä liikkeistä ja kivijalkamyymälöistä verkkokauppaan, ja erityisesti verkkokaupoilla liikevaihdot ovat kasvaneet poikkeuksellisen paljon. Myös verkko- kauppoihin välillisesti liittyvät kustannukset, kuten paketointi- ja kuljetusalat on hyötynyt li- sääntyneestä verkkokauppamyynnistä. Vähittäiskaupan alan kulutuksen lisääntymisen myötä.

on myös elintarviketeollisuuden kysyntä kasvanut lisääntyvien elintarvikekulutuksen rinnalla.

(Kauppalehti. 3.2.2021.)

Tietoliikenneyhteyksien tarve on kasvanut etätyöskentelyyn ja etäkouluihin siirtymisen myötä.

Kotitaloudet ovat tarvinneet koteihinsa työpaikkojen tietoliikennettä vaativat yhteydet, ja etä- koulussa toimiva internetyhteys on ollut myös välttämätön opiskelijoille ja koululaisille. Kom- munikointi kodin ulkopuolelle etenkin koronakriisin alussa tapahtui pääasiassa verkkoyhteyk- sien avulla, jolloin myös tavalliseen kommunikointiin vaadittiin enemmän tietoliikenneyhteyk- sien käyttöä. Kotona pysyminen on lisännyt myös teleoperaattorien kautta tapahtuvien viihde- palvelujen kulutusta. (Kauppalehti 19.3.2020.) Parempien tietoliikenneyhteyksien hankintaa on tukenut etätyöskentelyn myötä syntyneet verovähennykset, jolloin etätöitä tekevät työntekijät ovat voineet huomioida veroilmoituksellaan työntekoon tarkoitettujen verkkoyhteyksien kulut.

Etätyöskentelyn verovähennykset ovat olleet olemassa jo ennen koronakriisiä, mutta nyt yhä useampi on hyötynyt niistä etätyön lisäännyttyä. (Kauppalehti 19.4.2020.)

Palvelualoilla toiminta on kohdistunut palvelun tarjoajien välillä vaihdellen, mutta yleisesti palvelu- aloilla toiminta on supistunut. Päätoimialoista palvelualoilla ravintola- ja majoitustoiminta sekä tapah- tumatoiminta on pysähtynyt kokonaan. Monet palvelualojen toimijat ovat rajoitusten kohteena joko suo- raan tai välillisesti. Tapahtumatoiminta on kärsinyt kokoontumisrajoituksista, eikä suurempien tapahtu- mien järjestämiseen näy mahdollisuutta vielä kesään 2021 mennessä. Eniten koronakriisi on vaikuttanut palvelualoilla matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien liiketoimintaan, kun rajojen yli matkustusta on ke- hotettu välttämään ja osa maista on sulkenut rajansa. Sellaiset palveluntarjoajat, joiden liikevaihto on aiemmin perustunut ihmisten rajojen väliseen liikkumiseen ovat käytännössä kokonaan pysähtyneet.

Palvelualalta kuljetuksen ja varastoinnin osalta liiketoiminta on laskenut, mutta ei yhtä jyrkästi kuin muilta aiemmin mainituilta aloilta. Palvelualoilta on ollut myös kasvua mm. informaation ja viestinnän alalta, erityisesti ohjelmistojen tarjoajilta ja kustannusalalta. (Kauppalehti. 6.7.2020 ja Kauppalehti.

24.11.2021.)

Teollisuuden toimialalla vaihtelua on ollut teollisuuden alojen sisällä. Kemian teollisuudessa toiminta on kasvanut, kun taas muilla teollisuuden aloilla liikevaihdon kasvu on pysähtynyt hetkittäin. Teollisuu- teen kysyntä on monesta muusta toimialasta poiketen kasvanut reilusti, mutta kysynnän taustalla on komponenttipulan tuomien toimitusketjujen hidastuminen. Kysyntää on reilusti, koska komponenttipula on kohdistunut myös yhtiöiden kilpailijoihin. Teollisuusalan yritykset ovat riippuvaisia alihankkijoista ja komponenttien valmistajista, ja koronakriisin vuoksi tehdyt rajoitukset edelleen vaikuttavat näitä val- mistavien tehtaiden tuotannon hitauteen. Osa komponentteja valmistavista tehtaista on jopa jouduttu ajamaan alas. Komponenttipulan vuoksi teollisuusyritysten kapasiteetti on alhainen, ja tilauksia ei voida toimittaa sovituissa aikatauluissa yksittäisten puuttuvien osien vuoksi. Komponenttipula on kohdistunut erityisesti ajoneuvoteollisuuteen, hissiteollisuuteen, paperikoneiden valmistukseen ja toimintaan. Kom- ponenttipula on myös kohdistunut laivateollisuuteen, nostureiden valmistukseen, kaivoskoneisiin, vaih- teisiin sekä maa- ja metsäkoneiden tuotantoon. Komponenttipulan kokonaisvaikutukset voivat olla ha- vaittavissa kunnolla vasta kriisin jatkuessa. (Kauppalehti 30.5.2021.)

Rakentamisen alalla toiminta on vähentynyt, mutta ei yhtä jyrkällä vauhdilla, kun muilla toimialoilla.

Rakentamisala on herkkä taloudellisen epävarmuuden vaihteluihin, ja vaikka koronakriisi ei ole suoraan pysäyttänyt rakennustoimintaa, on epävarma ilmapiiri näkynyt rakennusalan kehityksen pienentymi- senä. Tavallisesti rakennusalalla laskusuhdanteet näkyvät viiveellä, eli vasta kun taantuma on kokonai- suudessaan vaikuttanut talouden tilaan. Koronakriisin osalta näyttäisi, ettei se ole poikkeus muiden ta- louskriisien joukossa. Tulevaisuuden rakennussuunnitelmat ovat vähentyneet ja tuotanto on toiminut

pääasiassa ennen koronaa aloitettujen hankkeiden voimin. Vuoden 2020 alusta alkanut rakentamisalan yritysten liikevaihtojen kasvu hidastui hiljalleen koronakriisin alettua, ja yritysten liikevaihdot romahti- vat kunnolla kesällä 2020. Kesän 2020 romahdus näkyy rakennusalalla vielä 2021 vuoden keväällä (Ti- lastokeskus 2021). Rakennusalalla erityisesti talonrakentamisen osuus on vähentynyt ja maa- sekä vesi- rakentamisen toimialalla taas on ollut kasvua koronakriisistä huolimatta. Maa- ja vesirakentamisen kas- vusta huolimatta, myös niihin odotetaan liikevaihdon pienentymistä isojen hankkeiden ja elvytyksen vähentyessä. (Kauppalehti. 25.11.2020.)

Kuvio 2. Koronakriisin vaikutus tuotantoon (Tilastokeskus 2021).

Tilastokeskuksen julkaisemassa kuviossa 2 tarkastellaan toimialakohtaisesti työpäiväkorjattua tuotan- non vuosimuutosta. Toimialoittain tarkastelussa on huomioitu teollisuus, rakennusala, kauppa ja palve- lut. Kuviossa 2 toimialojen välillä suurin negatiivinen muutos on kohdistunut palvelujen alalle keväällä 2020 tulleiden rajoitusten ja liikkumiskehotusten myötä. Pudotuksesta on noustu hiljalleen vuoteen 2021 mennessä, mutta palveluiden tuotanto on edelleen vuonna 2021 reilusti koronakriisiä edeltäviä aikoja alemmalla tasolla. Rakentamisessa kriisin myötä tuotanto on hiljalleen laskenut koronakriisin aikana, ja rakentamisen laskusuhdanne on jatkunut edelleen vuonna 2021. Koko teollisuuden osalta tuotanto on

ollut vaihtelevaa vuoden 2020 aikana, ja vuoden 2021 puolella tilanne näyttää teollisuuden kokonaisku- van kannalta paremmalta. Kaupan alalla suurin putoaminen oli 2020 keväällä, ja sen jälkeen se on kas- vanut hiljalleen. Kaupan alalla tuotanto on saavuttanut koronakriisiä edeltävän ajan tasonsa. (Tilasto- keskus 2021.)

3 INVESTOINTIPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Yrityksen yksilöllinen taloudellinen asema, maailmantilanne ja talouskriisit, poliittinen ohjailu, kilpailutilanne sekä sijoittajien usko yritystoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat kaikki yh- dessä investointien kannattavuuteen. Investointien kannattavuuden merkitys on ratkaisevassa asiassa investointipäätöksenteossa, sillä tarkoituksena on tehdä mahdollisimman kannattavia investointeja. Alkaraan ja Northcott (2006) määrittelevät, että investointipäätöksentekoon liit- tyy epävarmuuden kautta riskejä, sillä investoinnin onnistumista, eli investoinnin kannatta- vuutta, ei voida etukäteen arvioida. Investoinnin lopullinen kannattavuus selviää vasta inves- toinnin käyttöajan jälkeen. Tulevaa kannattavuutta arvioidaan nykyhetken kannattavuuden avulla. Investointipäätöksenteko on kertaluonteista ja tavallisesti investointipäätöksiä voidaan joutua tekemään myös nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Toimintaympäristön luomat vaikutteet investointipäätöksenteolle ovat taloudellinen ilmapiiri kotimaassa ja globaalisti, kilpailutilanne muiden alan toimijoiden kanssa asiakkaista ja työvoi- masta sekä teknologian kehityksen vaatimukset (Hannus. 2004, 28). Vaikka muutokset maail- mantaloudessa ja talouskriiseissä eivät aina suoraan kohdistuisi kyseiselle toimialalle, vaikut- tavat ne kaikilla toimialoilla tehtyihin investointeihin usein vähintään välillisesti. Myös rahoi- tuksen ja korkotason muutokset ovat sidoksissa maailmantalouden tilanteeseen. Vaikka yritys ei tarvitsisi investoinnin rahoitusta varten ulkoista rahoitusta, on sen omilla kassavirroillakin verrannaiskustannusarvo ulkopuolisen rahoituksen saatavuuteen verrattuna.

Kilpailutilanne vaikuttaa merkittävästi investointeihin, sillä kilpailutilanne voi pakottaa yrityk- sen investoimaan pysyäkseen mukana toimialan vaatimuksissa. Tulevaisuuden investoinnit ovat myös Suomen valtion taloudelle kannattava mahdollisuus työpaikkojen ja tulevaisuuden talouskehityksen myötä. Valtion toimesta suunnattu kannustus yritysten investointeihin on osa veropolitiikkaa. Investointeihin kannustetaan mm. erilaisilla verotuilla verotuksen poistojen, yritysverotuksen vähennyskelpoisuuksien sekä toimialoille annettujen verohelpotusten muo- dossa. Huonossa maailmantaloudessa investointeihin kannustamisella voidaan tukea yritysten kehitystä ja talouskriiseistä palautumista. Tässä luvussa käsitellään investointeihin vaikuttavia tekijöitä investointien tavoitteiden näkökulmasta, taloudellisen ilmapiirin vaikutuksia, velkaan- tumisen ja korkotason vaikutuksia sekä veropolitiikan näkökulmaa.

3.1 Investointien tavoitteet ja investointipäätöksenteko

Investointipäätöksenteossa on tavoitteena saavuttaa kannattava ja onnistunut investointi, joka vastaa investoinnin tarpeeseen. Onnistunut investointi parantaa tuotantokykyä, kehittää yhteis- kuntaa ja luo uusia työpaikkoja. Epäonnistunut investointi hidastaa talouden kehitystä ja sitoo pääomaa tuottamattomiin tekijöihin. Investoimalla yritys pyrkii ylläpitämään, laajentamaan sekä tehostamaan tuotantokapasiteettiaan. Cooremansin (2011) tutkimusten perusteella inves- tointien tavoitteena ei ole aina ainoastaan kannattava investointi. Myös taloudellisesti kannat- tamattomiin investointeihin voidaan päätyä, jos investoinnin avulla voidaan saavuttaa jotain muuta lisäarvoa. Investointipäätöksenteossa tärkeimpänä vaikuttavana tekijänä voidaan nähdä muutokset yrityksen kysynnässä ja tarjonnassa. Kysynnän lisääntyessä, voi yritys lisätä tuotan- tokapasiteettiaan – eli tehdä investointeja. Muualta tuleva tarjonta asettaa paineita markkinoi- den hinnoittelun myötä tehostaa yrityksen toimintaa tekemällä investointeja. (Neilimo ja Uusi- Rauva, 2007, 206-207.)

Pawlinan ja Renneboogin (2005) tutkimusten perusteella investointipäätöksenteko on helposti altis kassavirtojen vaihteluille. Investointien tavoitteet ja yrityksen ulkoinen toimintaympäristö johtavat siihen, että investointipäätöksenteko on herkkää muutoksille ja epävarmuudelle kassa- virroissa. Investointipäätöksenteossa huomioidaan tulevaisuudessa investoinneista saatavat kassavirrat ja kassavirtoihin vaikuttavat tekijät erilaisissa taloudellisissa suhdanteissa ja ulkois- ten vaikutteiden alaisena. Tulevaisuuden kassavirtoja arvioidaan nykyhetken kannattavuuden ja tuottojen kautta. Investointien kannattavuuden arviointia varten on kehitetty erilaisia kassa- virtaennusteita, joilla pyritään arvioimaan varojen riittävyys tulevaisuudessa. Kassavirtojen kautta voidaan määrittää yrityksen rahaliikenne ja käytettävissä olevat varat. Investointien kan- nalta kassavirroilla voidaan tarkastella investoinnin läpi kulkevaa rahaliikennettä, joka vaikut- taa investoinnin kannattavuuteen. Olennaisia eriä kassavirroissa investointipäätöksenteossa ovat liikevaihto, suorat investoinnin kulut, investointiin liittyvä verotus, investoinnin rahoituk- sen kulut sekä yrityksen velkaantumisen kulut. Tunnusluvuista olennaisessa roolissa on liike- tulos, velkaantumisaste, sekä sijoitetun pääoman tuottoprosentti. (Laitinen. 1992, 190)

Investointipäätöksenteon taustalla käytettävä tieto on usein laskentatoimen avulla luotua tietoa.

Laskentatoimen avulla luotua tietoa tarkastellaan investoinnin rahoitusvaihtoehdoista, tulevista kassavirroista ja mahdollisten riskien näkökulmasta. Laskentatoimen tuottama tieto ei ole ainoa

investointipäätöksessä käytettävä tieto. Investointipäätöksissä hyödynnetään myös epäformaa- lia ja ei-numeraalista tietoa. Tällaisia on mm. epäviralliset keskustelut investointivaihtoeh- doista, jotka sisältävät perusteluna muuta kuin numeerista tietoa. (Pihlanto 1990. 14.) Lasken- tatoimen ulkopuoliset investointipäätöksen taustalla olevat tekijät voidaan Alkaraan & North- cott (2013) tutkimuksen perusteella nähdä strategian kautta johdettuina. Sekä strategiset tavoit- teet, taloudellinen ilmapiiri että investointipäätöksentekijän taustalla olevat yksilölliset tekijät vaikuttavat investoinnin syntyyn. Tässä tutkimuksessa keskitytään pääasiassa laskentatoimen avulla tuotettaviin tietoihin.

Investointien tavoitteet vaihtelevat niiden tuottovaatimusten myötä. Chenin (1995) tutkimusten perusteella investointien tavoitteena on joko korvata jokin tekijä tai laajentaa uuteen tekijään.

Investointien taustalla voi olla lakisääteinen peruste, korvaustarkoitus, kustannussäästö, kysyn- nän kasvun tyydytys sekä investointi kokonaan uusiin tuotteisiin ja markkina-alueisiin. Laki- sääteiset investoinnit eivät sisällä välttämättä tuotto-odotuksia, sillä ne ovat yritykselle pakolli- sia lakien ja säännösten kautta. Esimerkiksi ympäristönsuojeluvaatimuksista syntyvät velvolli- suudet investoida uusiin ratkaisuihin ovat lakisääteisiä investointeja. Tavoitteena on hankkia ratkaisu lainsäädännön velvoittamassa tarkoituksessa. Korvausinvestoinneissa uusitaan van- hoja ratkaisuja ja investoinneissa jonkin vanhan investointiratkaisun tilalle tulee uusi investoin- tiratkaisu. Korvausinvestointien tarkoituksena on, että investointien tulisi säästää kustannuksia korvattavan investoinnin kulutukseen tai tehokkuuteen verrattuna. Kustannuksia säästävissä in- vestoinneissa on tuotto-odotuksena saada kustannussäästöä uuden investoinnin avulla. Kustan- nuksia säästävissä investoinneissa jokin vanha ratkaisu tai työskentelymalli korvataan investoi- malla jotain sen tilalle. Tuotto-odotuksena on korvattavan vanhan ratkaisun kustannusten säästö uuden investoinnin tehokkuudessa. Kysynnän kasvua tyydyttäessä yrityksen kysyntä on kasva- nut yli tuotannon, ja investoimalla pyritään tehostamaan tuotantoa uusien vaatimusten mu- kaiseksi. Investoinnit uusiin tuotteisiin ja markkinoihin on kokonaan investoimista uusiin rat- kaisuihin. Uusissa investoinneissa tuotto-odotus määräytyy riskistä ja kustannuksista riippuen ja sekä riski, että tuotto-odotus on tavallisesti suurempi. (Ikäheimo ym. 2019, 204-205.)

3.2 Epävarma taloudellinen ilmapiiri

Epävarmuus ja pelko taloudellisessa ilmapiirissä vaikuttaa heikentävästi investointien kasvuun.

Epävarman taloudellisen ilmapiirin vaikutukset voivat näkyä kokonaisuudessaan vasta vii- veellä epävarmojen kausien jälkeen. Yrityksillä sekä kuluttajilla tulee olla luotto tulevaan kas- vuun, jotta investointeja uskalletaan tehdä. Epävarma ja pelokas ilmapiiri itsessään voi vähentää investointihalukkuutta ja johtaa lopulta taantumaan. Vaikka taustalla oleva syy epävarmuudelle eivät koskettaisi tiettyä yritystä tai toimialaa, voi kriisin luoma epävarma ilmapiiri ja pelko tu- levasta johtaa investointipäätöksen tekemättä jättämiseen. Epävarmuuden vastapainona opti- mistinen taloudellinen ilmapiiri kannustaa tekemään uusia investointeja tulevaisuuden tuotto- odotusten noustessa. Bobon (2009) määritelmänä optimistinen tai epävarma taloudellinen il- mapiiri ei aina tule ulkoisen tekijän kautta, vaan myös yrityksen oma liiketoiminnan kannatta- vuus voi luoda optimistisen taloudellisen ilmapiirin.

Bloomin (2014) tutkimusten perusteella investoinnit sekä reagoivat että palautuvat kriiseistä hitaasti. Investointipäätökset on voitu tehdä ennen kriisejä, jolloin investoinnit voivat olla vielä kriisien alussa korkeammat. Investointiherkkyys ei palaudu heti epävarman ja pelokkaan talou- dellisen ilmapiirin laannuttua. Aiempaan kasvuun palautuminen ja epävarmuudesta toipuminen voi viedä aikaa, vaikka kysyntä kasvaisi. Investointiherkkyyden pitkä palautumisaika on seli- tettävissä myös investointipäätökseen kuluvalla ajalla. Investointipäätökset voivat olla pitkiä prosesseja, jolloin päätöksenteko investointia varten on voitu tehdä vuosia ennen investointien tuloutusta ja kulujen kirjaamista Päätöksenteko uusissa investoinneissa on voinut tapahtua vuo- sia aiemmin, jolloin kriisien jälkeisinä vuosina tehty päätöksenteko on voinut myös ajoittua pahimpaan epävarmuuden ajankohtaan.

Rahoitusmarkkinoilla vallitsi epävarmuus myös Suomessa finanssikriisin aikana vuosina 2007 -2009, jolloin herkkyys tehdä uusia investointeja laski vielä vuosiksi finanssikriisin jälkeen.

Kuvion 3. perusteella voidaan havaita, että finanssikriisin vuosina 2007 -2009 on investoinnit pudonneet reilusti vuodesta 2009 alkaen, ja finanssikriisin jälkeen investointiherkkyys on py- synyt siitä saakka matalana. Kuten Kuviosta 3 voidaan havaita, Suomessa investoinnit supis- tuivat heti finanssikriisin alettua erityisesti rakennusinvestoinneissa sekä tuotannollisissa inves- toinneissa, eivätkä rakennusinvestoinnit ja tuotannolliset investoinnit ole vuoteen 2017 men- nessä palanneet aiemmalle tasolleen. (Euro ja Talous 2019.)

Kuvio 3. Suomen Pankki 2019.

Globalisaatio on vaikuttanut siihen, että muun maailman kriisit, taantumat ja epävarmat talou- delliset ilmapiirit leviävät maantieteellisistä etäisyyksistä huolimatta. Eri markkina-alueet ovat maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta tiiviisti yhteydessä keskenään. Markkina-alueiden yhteydestä johtuen, myös negatiiviset ja positiiviset vaikutukset leviävät helposti maailmanlaa- juisesti. Muutokset globaalissa maailmantilanteessa tuovat yritykselle paineen muuttaa myös niiden investointistrategiaa uusien tilanteiden mukaiseksi. Taloudelliset suhdanteiden vaihtelut vaikuttavat myös tulevaisuuden odotuksiin, optimaalisiin pääomarakenteisiin sekä rahoituksen saatavuuteen. Koska investointien tekeminen itsessään perustuu tulevaisuuden tuotto-odotuk- sille, on investointien taustalla oltava näkemys kannattavaan investointiin tuottavista kassavir- roista. Pääomarakenteiden optimaalinen rakenne korostuu kriisitilanteissa, jolloin maksuval- mius joutuu koetukselle.

Campello jne (2011) tutkimusten perusteella epävarmoissa taloudellisissa tilanteissa yritys al- kaa vielä tarkemmin harkita pääomarakenteitaan investointien avulla. Epävarmassa taloudelli-

sessa ilmapiirissä riittävä likviditeetti luo varmuutta, jolloin päivittäisen toiminnan ylläpitä- miseksi ei välttämättä tarvitse hankkia rahoitusta ulkopuolisilta rahoitusmarkkinoilta. Epä- varma taloudellinen ilmapiiri vaikuttaa myös rahoituksen hintaan ja saatavuuteen. Rahoituksen vaikutusta investointeihin käsitellään myöhemmin luvussa 3.3 investointien rahoitus, korkotaso ja velkaantuminen.

Epävarmuuden vaikutukset investointiherkkyyteen ovat korostuneet Suomessa pidemmän ajan epävarmuuden sykleissä. Pidemmän ajan kestänyt epävarmuus alkaa vaikuttaa investointiin, mutta lyhytaikaiset epävarmat tilanteet eivät vaikuta investointiherkkyyteen yhtä merkittävästi.

Investointien suunnittelu on pitkä prosessi, ja usein suunnitteluvaihe ehtii ohittaa lyhyet epä- varmat talouden ilmapiirit. Lyhyellä aikavälillä tapahtuneet muutokset voidaan selittää kysyn- tätekijöiden muutoksilla. Alla olevassa Suomen pankin laskelmaan perustuvassa epävarmuutta vertailevassa kuviossa 4 voidaan huomata, että uudet investoinnit romahtivat finanssikriisin loppuvaiheen vuosina. Loppuvaiheen vuosina on voitu tarkastella finanssikriisin vaikutusta Suomen talouteen kokonaisuudessaan. Herkkyys tehdä uusia investointeja ja kysyntä ovat ol- leet alhaisia myös kriisin jälkeen, vaikka epävarma taloudellinen ilmapiiri on laantunut.

(Euro&Talous 2019.)

Kuvio 4. Suomen pankki 2019.

3.3 Investointien rahoitus, korkotaso ja velkaantuminen

Investointeja rahoitettaessa velkarahoituksella, vaikuttaa ulkoisten rahoitusmarkkinoiden pai- neet ja sen myötä ulkoisen rahoituksen hinta investointien kannattavuuteen. Rahoituksen saanti ja korkotaso ovat alttiita talouden suhdanteiden muutoksille, jolloin suhdanteet näkyvät rahoi- tuksen saatavuudessa ja koron suuruudessa. Myersin (1977) tutkimusten mukaan, yrityksen pääomarakenne ja omavaraisuusaste vaikuttaa investointipäätöksentekoon ja rahoituksen mer- kitykselle investointipäätöksenteon kannalta ei tarvita muutosta taloudellisissa suhdanteissa.

Eli velkaantumisaste ja pääomien jakautuminen vaikuttaa jo itsessään investointipäätöksente- koon. Myersin (2001) tutkimusten perusteella lainanantajat ja omaan pääomaan sijoittajat odot- tavat tuottoa sijoitukselleen määrittelemällä investoinnin rahoituksen hinnan, eli koron, inves- toinnin ja yritystoiminnan jatkuvuuden riskin perusteella. Frezatti ym. (2013) määrittelevät, että rahoituksen järjestely investointipäätöksenteolle on tärkeässä roolissa. Jos investoinnin han-

kinta vaatii yritykseltä merkittäviä sijoitettuja pääomia, on investointien rahoittamisen suunnit- telu isossa osassa investointipäätöksentekoa ja mukana kannattavuuslaskennassa. Rahoitus tu- lee järjestää yrityksen ulkopuolelta, ellei rahoitus ole mahdollista yrityksen omista kassavir- roista. Oman kassavirran kautta toteutetun rahoituksen lisäksi rahoitus voidaan järjestää oman pääoman ehtoisella rahoituksella tai vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella.

Jos yrityksen velkaantumisaste on jo valmiiksi korkea, lisää investoinnin rahoittaminen ulkoi- sella rahoituksella yrityksen rahoitusriskiä. Korkojen vaihdellessa suhdanteissa, on riski, että yritys arvioi korkokustannukset liian matalaksi, eikä ole varautunut korkojen mahdolliseen nou- suun. Ulkoisen rahoituksen kustannukset, eli korot, voivat kasvaa yritykselle liian suureksi. Ul- koisen rahoituksen kulujen ollessa liian suuret, investoinnin avulla saadusta lisähyödystä syn- tyvät kassavirrat eivät enää riitä tekemään investoinnista kannattavaa. Ulkoisen rahoituksen kustannuksista huolimatta, voidaan ulkoisen rahoituksen kustannukset nähdä myös kannusti- mena:

Myersin (2001) Free Cash Flow teoriassa yrityksen arvo kasvaa velkaantumisen kasvun mu- kana. Teorian perusteella yritysjohdolle syntyy paine suunnitella yrityksen taloutta paremmin, jolloin yrityksen velkaantumisen kustannukset tullaan kattamaan investoinneista syntyvillä tu- loilla. Kannattamattomat ja heikkotuottoiset investoinnit ja muu turha kulutus jää pois velkaan- tumisen tuoman lisävastuun vuoksi. Free Cash Flow teoriassa yritysjohdon kyky arvioida kan- nattavuutta ja kassavirtoja on tärkeässä osassa, koska yrityksellä ei ole varaa tai mahdollisuutta tehdä kannattamattomia investointeja. Jo valmiiksi suurella velkaantumisasteella yritys pyrkii estämään turhia kuluja ja tuottamattomia investointeja. Free Cash Flow teorian tavoitteena on velkaantumisen avulla säilyttää nykyinen markkina-asema ja tehokkuuden taso. Käytännössä Free Cash Flow teoriaa toteutuu suuremmissa pörssiyhtiöissä, mutta ei pienemmissä yrityk- sissä.

Frezatti ym (2013) tutkimusten perusteella velkarahoituksella tehtyihin investointeihin ja yri- tyksen riskiarvioon vaikuttaa taloudellisen tilanteen lisäksi yrityksen aiemman velan määrä toi- mialasta riippuen. Jos yrityksellä on jo valmiiksi matala omavaraisuusaste, vaikeuttaa se tule- van vieraan pääoman saamista uusia investointeja varten. Myös yrityksen mahdolliset käytet- tävissä olevat vakuudet on saatettu käyttää aiempien velkojen hyväksi, jolloin investointien

velkarahoitukseen ei ole käytettävissä enää vakuuksia. Velkaantuneisuuden vaikutus investoin- teihin vaihtelee toimialoittain, sillä toisilla toimialoilla on jo toiminnan luonteesta johtuen enemmän vakuusmahdollisuuksia, enemmän tuotto-odotuksia ja velkaantumisaste tavallisesti- kin korkeampi. Toimialat voidaan karkeasti jakaa ei-rahoitusrajoitteisiin ja rahoitusrajoitteisiin yrityksiin velkarahoituksen investointien osalta.

Yrityksen oman kassavirran ulkopuolisessa rahoituksessa investointeja voidaan rahoittaa lyhyt- aikaisella ja pitkäaikaisella vieraalla pääomalla, sekä oman pääoman ehtoisella rahoituksella.

Lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa rahoitus maksetaan takaisin vuoden sisällä, pitkäaikai- semmassa tätä pidemmän ajanjakson aikana. Oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa rahoit- taja saa vastineeksi yhtiön omaa pääomaa, esimerkiksi osakkeita tai optio-oikeuksia. Tällöin rahoittaja saa osuuden yhtiöstä ja mahdollisesti myös määräysvaltaa. Investointeja rahoitetta- essa ulkopuolelta, rahoitusvälineenä käytetään pääasiassa pitkäaikaista vierasta pääomaa, jol- loin määräysvalta yrityksessä ei muutu oman pääoman rahoituksen tavoin. Vieraan pääoman rahoituksessa rahoituksen hintana on korko, jota maksetaan luoton myöntäneelle taholle. Oman pääoman ehtoisessa rahoituksessa lainan myöntäjän tuotto-odotus koron sijaan osinko, ja osin- koa ei ole koron tavoin pakko maksaa. Tavallisesti oman pääoman ehtoisen sijoituksen tuotto- vaatimus- eli osinko on korkeampi kuin vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkokulut. Vie- raan pääoman rahoituksessa etuna oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen verrattuna on mata- lampi investoinnin tuottovaatimus. Vieraan pääoman ehtoisessa rahoituksessa tuottovaatimus vastaavasti on pakollinen, koska korko tulee maksaa investoinnin kannattavuudesta huolimatta.

(Berk ja DeMarzo 2007.)

Korkoa lainalle tulee maksaa investoinnit tuottavuudesta huolimatta, jolloin se lisää investoin- nille tulospaineita osinkoon verrattuna. Investoinnin on tuotettava varmemmin, jotta vieraan pääoman ehtoiselle rahoitukselle saadaan maksettua sen kulua eli korkoa. Etuna on, että samalla määräysvalta ja omistus pysyy entisellään. Frezatti ym (2013) määrittelee, että investointien rahoituksessa pitkäaikaista vierasta pääomaa käytetään tyypillisemmin kuin lyhytaikaista, koska myös investointien tuotto jakautuu pidemmälle ajalle. On järkevämpää jakaa investoin- nin tuoton kanssa samalle aikavälille investoinnin takaisinmaksu sekä korko. Lyhytaikaisilla sijoituksilla katetaan pienemmän luokan investointeja tai käyttöpääoman hankintaa, jolloin nii- den hyötykin jakautuu pienemmälle ajalle. (Berk & De Marzo 2007.)

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen kautta tehdyissä investoinneissa ei aina intressinä yrityk- sen etu, vaan voi olla myös yritysjohdon omat intressit. Jensen & Meckling (1976) määrittele- vät, että agenttiteorian perusteella yrityksessä voidaan suosia vieraan pääoman ehtoista rahoi- tusta. Agenttiteorian perusteella investointien rahoituksessa kasvatetaan vieraan pääoman mää- rää ja lisätään yritysjohdolle painetta saada investoinnit tuottamaan. Frank & Goyal (2005) tul- kitsevat, ettei agenttiteoria ole ehdoton. Frankin ja Goyalin mukaan liiallinen vieraan pääoman määrä kasvattaa yrityksen rahoituskustannuksia ja yrityksen arvoa jatkossa vieraan pääoman rahoitusta hakiessa.

Yrityksen omasta kassavirrasta voidaan myös rahoittaa investointeja, jolloin ulkoiseen rahoi- tukseen vaikuttavat tekijät eivät suoraan vaikuta investoinnin kannattavuuteen. Kun yrityksellä on riittävä likviditeetti, ei investoinnin rahoitus ole samalla tavalla riippuvainen ulkoisten ra- hoitusvälineiden suhdanteista tai yrityksen velkaantumisen tilasta. Yrityksen riittävä likvidi- teetti korostuu investointiherkkyydessä erityisesti kriisitilanteissa. Kun yrityksellä on omaa lik- viditeettiä, ei tarvitse turvautua ulkopuoliseen rahoitukseen, vaan investoinnit voidaan kattaa sisäisellä rahoituksella. Huonossa taloudellisessa tilanteessa myös hyvän likviditeetin yritykset joutuvat puntaroimaan maksuvalmiuden säilyttämisen ja usien investointien tekemisen välillä.

Kun ulkoisen rahoituksen saatavuus on huonompaa, on tärkeää säilyttää oma likviditeetti mak- suvalmiuden säilyttämistä varten.

3.4 Verotus ja poistot

Taloudellinen ilmapiiri ja tarjolla olevat rahoitusmahdollisuudet vaikuttavat investointipäätök- sentekoon ja investointien tuotto-odotuksiin. Kansantalouden näkökulmasta uusien investoin- tien tekeminen on valtiolle myönteistä, sillä uusien investointien avulla myös kansantalouden tulot ja valtion saamat verotulot kasvavat. Uusien investointien avulla voidaan myös tukea ko- timaan vientiä ja kasvattaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja. On myös valtion etu, että yritykset tekevät uusia investointeja. Talouspoliittisesta näkökulmasta voidaan kannustaa yri- tyksiä tekemään uusia investointeja antamalla investointeja tekeville yrityksille verotukien muodossa verohelpotuksia sekä verotuksen avulla ohjailla investointien kannattavuutta. Talou- dellisessa epävarmuudessa, kuten talouskriiseissä ja taantumissa voidaan kannustaa yrityksiä tekemään uusia investointeja, vaikka taloudellinen tilanne ei olisi muutoin uusien investointien ja investointien rahoitusvaihtoehtojen kannalta kannustava.

Uusiin investointeihin kannustavassa ohjailussa mahdollistetaan investointien tulouttaminen yrityksen kannalta edullisimmalla tavalla, eli poistojärjestelmän avulla. Myös investointeihin liittyvien verovähennysten avulla voidaan kannustaa yrityksiä investoimaan. Investointien kan- nattavuuden lisäksi verotuksen avulla voidaan myös vaikuttaa investointien rahoitukseen. In- vestointien rahoituksen ohjailussa verotuksella voidaan ohjailla velkarahoitteisten investointien tai käyttöpääomasta rahoitettujen investointien suosimista, jolloin suosittavaan rahoitusvaihto- ehtoon annetaan verovähennysten kautta helpotuksia. Tällä hetkellä veropolitiikka suosii ulko- puolisen vieraan pääoman rahoitusta, sillä velkarahoituksen korko on tuloverotuksessa vähen- nyskelpoinen. Vähennyskelpoisten korkojen ansiosta velkarahoitteisista investoinneista on hyötyä verotuksessa. (Leppiniemi & Walden 2014, 455, 462.)

Käytännössä investointien tekemisen tärkein syy ei ole investointien mahdollistamat verovä- hennykset ja kannattavat poistot. Poistojen ja vähennysten vaikutus investointipäätöksiin ja in- vestointien rahoitusvaihtoehtoihin on enemmän ohjaileva. Useista valinnoista ja mahdollisuuk- sista uuteen investointiin tai investoinnin rahoitusmalliin saatetaan päätyä verohyötyjen tai hy- vän poistosuunnitelman vuoksi. Poistojen ja verohelpotusten vaikutus korostuu siis investoin- tipäätöksenteon viimeisissä vaiheissa tai eri vaihtoehtojen vertailutilanteissa. (Leppiniemi &

Walden 2014, 455, 462.)

Verotuksen ja poistojen vaikutusta investointiherkkyyteen tukee Midiglianin ja Millerin (1958) kehittämä Trade off- pääomateoria. Midiglianin ja Millerin kehittämä, ja myös kritiikkiä saanut Trade off-teoria on huomioinut optimaalisessa pääomarakenteen mallissa myös velkaantumi- sesta koituvat hyödyt. Velkaantumisen hyödyt Trade off-teorian mukaan tulevat verotuksen ja poistojen kautta. Kraus ja Litzenberg (1973) sekä Jensen ja Meckling (1976) ovat muokanneet aiempaa teoriaa ja lisänneet Trade off-teoriaan myös velkarahoituksesta koituvat haittoja. Op- timaalinen pääomarakenne teorian perusteella tulee velkarahoituksen myötä syntyvien vero- hyötyjen ja haittojen sekä konkurssikustannusten tasapainosta. Teoriassa on mukana agentti- kustannukset, eli kustannukset, joiden tehtävänä on huomioida sidosryhmien mahdolliset omat intressit lisävelkaantumisen johdosta. Sidosryhmien intressit eivät aina ole samat kuin yrityk- sen. Trade off-teoriassa pääomamarkkinoilla vallitsee epätäydellisyys, ja pääomamarkkinoiden epätäydellisyys huomioi verohyötyjen ja poistojen vaikutukset investointipäätöksentekoon.

Trade off-teoriassa yrityksellä on optimaalinen velkaisuusaste, jossa yrityksen arvo on suurin.

Optimaalisen velkaisuusasteen löytymistä tukee verotuksessa hyödynnettävät velkaantumisesta syntyvät vähennysoikeudet sekä käyttöomaisuuden optimaalinen poistoaika. (Jensen ja Meckling 1976.)

Poistojen avulla investointeihin kannustaminen toteutuu korotetuilla poistoilla. Poistoilla tar- koitetaan taseeseen aktivoidun käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen tulou- tusta. Poistoja tehdessä siis tarkasteltavalle ajanjaksolle ajoitetaan kuluksi vain osa investoinnin alkuperäisestä hankintamenosta kyseisen poiston säännöksen mukaan. Poistoista säännellään kirjanpitolaissa (1336/1997) sekä laissa elinkeinotulon verottamisesta (360/1968). Kirjanpidon poistoja ja verotuksen poistoja käsitellään eri tavoin, ja investoivan yrityksen kannalta molem- mat voivat olla hyödyllisiä. Investoivien yritysten kannalta on edullista, jos poistot saadaan tehtyä hyödykkeiden käyttöaikana. Etupainotteiset, eli taseeseen aktivoidun investoinnin käyt- töajan alussa tehdyt poistot ovat yritykselle investoinnin kannattavuuden kannalta optimaalisin vaihtoehto. Korotetut poistot mahdollistavat sen, että poistoja voidaan tehdä nopeammin, jol- loin investoinnin tuloutus ja verohyödyt saadaan aiemmin käyttöön. Verovelvollisen edut no- peammassa poistoaikataulussa kiihdyttävät investointeja ja verohelpotukset vaikuttavat myös investointikohteiden valintaan. (Myrsky ja Malmgren 2015.5.)

Poistojen ja verovähennysten kautta ohjailtaessa ja kannustettaessa taustalla saattaa olla inves- tointien kannattavuuden parantamisen lisäksi muita tarkoitusperiä. Verotuksen avulla ohjailta- essa, voidaan kannustaa yrityksiä kohdistamaan investointeja poliittisten näkemysten perus- teella parempiin kohteisiin. Tavallisesti ohjailu tapahtuu korotettujen poistojen tai poikkeuksel- listen vähennysten muodossa. Ohjailtaessa verotuksen avulla voidaan tukea esimerkiksi ekolo- gisia tai erityisen hyvin työllistäviä investointeja tai näihin suuntautuneita toimialoja. (Myrsky ja Malmgren 2015. 5.)

3.5 Kilpailutilanne

Slagmulder et al (1995) on tutkimuksissaan todennut, että kilpailustrategian perusteella luodut tavoitteet ovat yksi merkittävimmistä syistä uusien investointien päätösten taustalla. Investoi- malla voidaan nostaa yrityksen arvoa, ja yrityksen kilpailuasema voi investoinnin myötä paran- tua. Kilpailutilanteen parantamista voidaan pitää investoinnin tärkeimpänä taustasyynä, jos in- vestoinnin tarkoituksena on parantaa yrityksen taloudellista asemaa kilpailijoihin verrattuna tai

kilpailijoiden kannustamana. Kilpailutilanne voi luoda paineen tehdä uusi investointi, jota ei muuten tulisi tehtyä.

Kilpailutilanteessa tehdyn investointipäätöksen taustalla oleva syy on:

1. Halu pysyä kilpailijoiden tahdissa tehokkuuden tai laadun mukana

2. Tehdä investointi ennen kilpailijoita, ja saavuttaa investoinnin avulla kilpailuetua tuotan- nossa tai laadussa.

3. Tehdä kokonaan uusi aluevaltaus, jolla voidaan saavuttaa uusi malli tai markkina-alue uusien kilpailijoiden kanssa.

(Autere & Kotovirta. 2008. 19.)

Baker ja English (2011) ovat tutkimuksissaan todenneet, että kilpailutilanne globaalissa maail- massa vaatii jatkuvaa investointitarpeen tunnistamista. Teknologinen kehitys on nopeaa, jolloin kilpailutilanne vaatii jatkuvaa teknologian kehityksen seuraamista uusien investointien kautta ja teknologisten mahdollisuuksien tunnistamista. Teknologinen kehitys vaatii myös huomioi- maan, että tuotteiden käyttöajat ja eliniät ovat lyhentyneet, jolloin uusia malleja ja versioita tulee olla päivittämässä uusien investointien avulla. Kilpailualueet ovat globalisaation myötä muuttuneet laajemmaksi, jolloin kilpailijoiden määrä on myös kasvanut valtioiden ja maanosien välillä.

Kilpailutilanteen vaikutuksesta tehdyllä investoinnilla pyritään operationaaliseen tehokkuu- teen, teknologiseen erinomaisuuteen tai asiakkuuden parantamiseen. Operationaalisessa tehok- kuudessa investoinnin avulla pyritään kilpailijoita parempaan tehokkuuteen ja tuottavuuteen.

Teknologisessa erinomaisuudessa pyritään teknologisesti kilpailijoita parempaan teknologiseen ratkaisuun. Asiakkuuden parantamisessa pyritään investoinnin avulla parantamaan asiakkaan kokemusta kilpailijoihin nähden. (Autere & Kotovirta. 2008. 19.)