Kysyntäshokki on yllättävä ja äkkinäinen muutos kulutuksen rakenteissa, jonka taustalla on jokin merkittävä yhteiskunnallinen muutos. Kysyntäshokki voi olla negatiivinen tai positiivi-nen. Koronakriisi on esimerkki kysyntäshokin laukaisevasta tekijästä, sillä koronakriisi on muuttanut kysyntää merkittävästi ja yllättäen. Vaikka yksittäiset yritykset ja toimialat ovat hyö-tyneet koronakriisistä, voidaan koronakriisin aiheuttama kysyntäshokki nähdä kokonaisuutena negatiivisena kysyntäshokkina. Koronakriisi voidaan nähdä kokonaisuutena negatiivisena ky-syntäshokkina, sillä kriisin kokonaisvaikutuksena kysyntä on pienentynyt.
Kuvio 1 mallintaa kansantalouden kokonaisuuden kiertokaaviona kysyntäshokin kokonaisvai-kutusta koko talouden osa-alueille. Kuvion 1 malli kuvastaa, miten yhden talouden kiertokulun osan häiriö voi vaikuttaa koko talouden kokonaiskuvaan ja lopulta myös muihin yksittäisiin talouden yksiköihin. Kuvion 1 mallin avulla voidaan hahmottaa, miten yksittäisestä tekijästä aiheutunut häiriö leviää koko talouden kattavaksi häiriöksi. Koronakriisin myötä häiriöt ovat kohdistuneet viivytyksinä kansainväliseen vientiin ja tuontiin liittyvässä maksuliikenteessä, ra-joituksista johtuvana yksityisen kulutuksen häiriöinä, yritysten konkurssiin ajautumisena, kon-kurssien vaikutuksesta muihin konkurssiin joutuneiden yritysten sidosryhmiin, arvoketjujen vä-lisissä häiriöissä, kuluttajien tulojen ja palkkojen vähentymisessä lomautusten ja irtisanomisten
myötä sekä rahoituksen saannin ja mahdollisten pankkikriisien uhkan tuomana epävarmuutena.
(Baldwin 2021.)
Kuvio 1. Koronakriisin vaikutukset kysyntäshokkiin (Baldwin 2020).
Koronakriisin alussa Suomeen tuli hallitukselta maaliskuussa 2020 koko Suomen kattava etä-työsuositus. Etätyösuositus käytännössä tarkoitti suositusta etätyöskentelyyn kaikissa sellai-sissa työtehtävissä ja työpaikoissa, joissa etätyöskentely oli mahdollista. Etätyöskentelysuositus muutti työntekijöiden työskentelytottumuksia ja lähityöskentelyyn liittyviä aiemmin itsestään selvänä pidettyjä arkisia tapoja ja niihin liittyvää kulutusta. Etätyösuosituksen osalta kulutus ja tarpeet muuttuivat työmatkaliikenteen ja siihen liittyvän oheistoiminnan vähentyessä, ravinto-lalounaiden loppuessa ja kasvokkain tapahtuneen verkostoitumisen siirtyessä verkkoon. Monet palvelut ja sijainnit on mietitty ihmisten päivittäisen liikkumisen perusteella, ja etätöiden myötä päivittäinen liikkuminen muuttui. (Kauppalehti 9.5.2021.) Lounasravintolat, julkinen liikenne ja tapahtumajärjestäjät joutuivat turvautumaan muihin vaihtoehtoihin tai lopettamaan toimin-tansa kokonaan kysynnän käytännössä loppuessa osalta toimialoista kokonaan. Mahdollisuuk-sia etätyöskentely avasi kotiin tarvittavien etätyötarvikkeiden sekä toimivien verkkoyhteyksien kysynnän kasvun myötä. Suomalaisista työikäisistä 60 % oli etätöissä vuonna 2020 maaliskuun jälkeen (Eurofound 2020). Etätyöskentely ei koskenut vain työssäkävijöitä, vaan myös päivä-kodit, peruskoululaiset, toisen asteen opiskelijat, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot siirtyivät
ajoittain rajoitusten vaihdellessa kotikouluihin ja kotipäiväkoteihin kouluissa ja laitoksissa ole-misen sijasta. Etätyöskentelyn tuoma liikkuole-misen rajallisuus kohdistui myös lapsiin, nuoriin ja opiskelijoihin. Opiskelijat ja koululaiset tarvitsivat myös kotikouluihin lähiopetukseen verrat-tuna paremmat laitteet ja yhteydet.
Työntekijöiden, koululaisten ja opiskelijoiden työmatkaliikenteen vähentyessä, myös erikseen tehtävät työmatkat työpaikan ja tilapäisen työpaikan välillä vaihtuivat etänä järjestettäviin etä-kokouksiin. Matkustusrajoitukset valtioiden välillä, pitkät karanteenisuositukset ja sulkutilat ovat estäneet työmatkat ulkomaille, jolloin vastaavat tapaamiset on järjestetty videopuheluiden välityksellä. Myös suositus kotimaassa turhan matkailun vähentämiseen vaikutti myös koti-maan työmatkojen välttelyyn. Kulutus, joka liittyy työmatkoihin ja niiden suunnitteluun työ-matkojen vähentyessä tai kokonaan puuttuessa vähentynyt tai loppunut kokonaan. Työmatko-jen ja matkustuksen välttelyn vuoksi julkinen liikenne, hotellimajoitukset sekä taksikustannuk-set ovat vähentyneet. Vastaavasti striimauspalveluiden ja tietoliikenneyhteyksien kulutus on kasvanut, kun on pitänyt hakea vaihtoehtoisia tapoja järjestää palavereja ja saada välttämättö-mät tietoliikenneyhteydet toimimaan sujuvasti myös kotona. (Kauppalehti. 27.5.2021.)
Vahvasta suosituksesta pysyä kotona siirryttiin hallituksen sulkutoimiin, joka on rajoittanut osan toimialoista liiketoimintaa. Toimintaa on rajoitettu ravintoloissa rajoittamalla aukioloai-koja, asiakasmääriä ja sulkemalla lopulta ravintolat ja yökerhot ruoan ulosmyyntiä lukuun ot-tamatta kokonaan osassa Suomea. (HE 25/2020.) Tapahtumien yleisörajoitukset ovat tehneet käytännössä mahdottomaksi järjestää tapahtumia ja kulttuuriesityksiä niille tarkoitetuissa ti-loissa paikan päällä. (Kauppalehti. 6.7.2020). Suositus pysyä kotona, on myös vähentänyt asi-akkaiden kiinnostusta käyttää palveluita tai käydä ravintoloissa, kuntosaleilla tai kulttuurita-pahtumissa myös niinä aikoina, kun niillä on ollut mahdollisuus olla avoinna. Pelko sairastu-misesta on vaikuttanut siihen, että kaikki välttämätön kontakteja sisältävä kulutus on vähenty-nyt. Vastaavien palveluiden turvallinen korvaava kulutus on lisääntynyt kotona tai ulkotiloihin siirrettyinä ratkaisuina. Vahva suositus pysyä kotona ja välttää kontakteja on vaikuttanut kotona tai mökeillä mahdollistettaviin aktiviteetteihin ja niihin liittyvään kysyntään. Liikkumisen vä-hentyessä on kulutus perinteisistä erikoiskaupoista sekä vähittäiskaupoista siirtynyt verkko-kauppoihin, joka näkyy verkkokaupoilla positiivisena kehityksenä. Koronakriisi on myös avan-nut uusia mahdollisuuksia ja tulomahdollisuuksia nopeasti uusia ideoita ja korvaavia vaihtoeh-toja keksineille yrityksille. (Kauppalehti. 27.5.2021.) Ravintolamahdollisuuksien vähentyessä,
on myös ruoanvalmistus kotona lisääntynyt ja kaupassa käynnin välttely ajoi ihmisiä ”hamst-raamaan” pakollisia tuotteita tarpeen ylittävän määrän. Erityisesti koronakriisin alussa Suo-messa keväällä 2020 ruokakauppojen kulutus lisääntyi ja ruokakaupat olivat hetkittäin normaa-litilannetta tyhjempiä säilykkeiden ja vessapaperin osalta.
Pelko sairastumisesta on lisännyt tartuttamisen ja tartunnan saamista ehkäisevien tarvikkeiden kysyntää. Osaa tuotteista, kuten kasvomaskeja ja desinfiointiaineita on suositeltu käytettäviksi sekä hallituksen että terveysviranomaisten toimesta. Näiden hankintaan on myös annettu vero-helpotuksia, jolloin niihin liittyvä kysyntä on madaltunut. Työnantajilla on ollut velvollisuus hankkia suojavälineitä työntekijöiden käyttöön työpaikoille. Myös julkisissa paikoissa kuten kauppakeskuksissa ja julkisissa kulkuneuvoissa on ollut vahva kasvomaskisuositus. Pelko sai-rastumisesta ja tartuttamisesta on myös lisännyt muidenkin puhdistusvälineiden kysyntää, kun hygieniaan ja puhtauteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. (Kauppalehti 8.8.2020.)