Eri toimialoilla toimivat yritykset reagoivat muutoksiin toimintaympäristössä eri tavoin ja eri muutokset painottuvat epätasapainossa toimialojen välillä. Muutokset toimintaympäristöissä voivat olla toiselle toimialalle liiketoimintaa ja investointimahdollisuuksia lisääviä, kun taas
toisilla toimialoilla liiketoiminta voi vähentyä tai jopa loppua kokonaan. Kuten edellä on seli-tetty koronakriisin kysyntäshokkia käsittelevässä osuudessa, kysyntä on kriisin myötä suuntau-tunut eri tavoin eri toimialojen välillä. Osa toimialoista on kärsinyt kysyntäshokista ja toisilla toimialoilla koronakriisin aiheuttama kysyntäshokki on kasvattanut mahdollisuuksia. Kokonai-suutena koronakriisi on aiheuttanut tilikaudella 2020 taloudelle taantuman ja liikevaihto Suo-malaisissa yrityksissä on vähentynyt toisten toimialojen menestyksestä huolimatta. (Kauppa-lehti. 2.12.2020.)
Vähittäiskaupan alalla toiminta on koronakriisin aiheuttamasta taantumasta poiketen kasvanut.
Muihin kaupan alan toimijoihin verrattuna, erityisesti vähittäiskaupoissa tapahtuva kulutus on nähty välttämättömänä. Muun kulutuksen vähentyessä on kotitalouksien käytettävissä olevat varat kasvaneet elintarvikkeisiin käytettävissä olevan osuuden osalta. Kulutus on siis siirtynyt välttämättömistä sijainneista välttämättömään ja helpompaan kulutuspaikkaan. Vähittäiskaup-poihin liittyvä toiminta on välttämätöntä, joten liikkumisen välttämisen kehotus ei ole sisältänyt vähittäiskaupoissa asiointia. Aiemmat vapaa-ajan viettämisen mahdollisuudet on korvattu vä-hittäiskauppojen tarjonnasta saatavilla vaihtoehdoilla. Vähittäiskaupan alalle ei ole kohdistettu rajoituksia koko koronakriisin aikana asiakasmäärien tai aukioloaikojen osalta. Muulla kaupan alalla kulutus on siirtynyt perinteisistä liikkeistä ja kivijalkamyymälöistä verkkokauppaan, ja erityisesti verkkokaupoilla liikevaihdot ovat kasvaneet poikkeuksellisen paljon. Myös verkko-kauppoihin välillisesti liittyvät kustannukset, kuten paketointi- ja kuljetusalat on hyötynyt li-sääntyneestä verkkokauppamyynnistä. Vähittäiskaupan alan kulutuksen lisääntymisen myötä.
on myös elintarviketeollisuuden kysyntä kasvanut lisääntyvien elintarvikekulutuksen rinnalla.
(Kauppalehti. 3.2.2021.)
Tietoliikenneyhteyksien tarve on kasvanut etätyöskentelyyn ja etäkouluihin siirtymisen myötä.
Kotitaloudet ovat tarvinneet koteihinsa työpaikkojen tietoliikennettä vaativat yhteydet, ja etä-koulussa toimiva internetyhteys on ollut myös välttämätön opiskelijoille ja koululaisille. Kom-munikointi kodin ulkopuolelle etenkin koronakriisin alussa tapahtui pääasiassa verkkoyhteyk-sien avulla, jolloin myös tavalliseen kommunikointiin vaadittiin enemmän tietoliikenneyhteyk-sien käyttöä. Kotona pysyminen on lisännyt myös teleoperaattorien kautta tapahtuvien viihde-palvelujen kulutusta. (Kauppalehti 19.3.2020.) Parempien tietoliikenneyhteyksien hankintaa on tukenut etätyöskentelyn myötä syntyneet verovähennykset, jolloin etätöitä tekevät työntekijät ovat voineet huomioida veroilmoituksellaan työntekoon tarkoitettujen verkkoyhteyksien kulut.
Etätyöskentelyn verovähennykset ovat olleet olemassa jo ennen koronakriisiä, mutta nyt yhä useampi on hyötynyt niistä etätyön lisäännyttyä. (Kauppalehti 19.4.2020.)
Palvelualoilla toiminta on kohdistunut palvelun tarjoajien välillä vaihdellen, mutta yleisesti palvelu-aloilla toiminta on supistunut. Päätoimialoista palvelupalvelu-aloilla ravintola- ja majoitustoiminta sekä tapah-tumatoiminta on pysähtynyt kokonaan. Monet palvelualojen toimijat ovat rajoitusten kohteena joko suo-raan tai välillisesti. Tapahtumatoiminta on kärsinyt kokoontumisrajoituksista, eikä suurempien tapahtu-mien järjestämiseen näy mahdollisuutta vielä kesään 2021 mennessä. Eniten koronakriisi on vaikuttanut palvelualoilla matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien liiketoimintaan, kun rajojen yli matkustusta on ke-hotettu välttämään ja osa maista on sulkenut rajansa. Sellaiset palveluntarjoajat, joiden liikevaihto on aiemmin perustunut ihmisten rajojen väliseen liikkumiseen ovat käytännössä kokonaan pysähtyneet.
Palvelualalta kuljetuksen ja varastoinnin osalta liiketoiminta on laskenut, mutta ei yhtä jyrkästi kuin muilta aiemmin mainituilta aloilta. Palvelualoilta on ollut myös kasvua mm. informaation ja viestinnän alalta, erityisesti ohjelmistojen tarjoajilta ja kustannusalalta. (Kauppalehti. 6.7.2020 ja Kauppalehti.
24.11.2021.)
Teollisuuden toimialalla vaihtelua on ollut teollisuuden alojen sisällä. Kemian teollisuudessa toiminta on kasvanut, kun taas muilla teollisuuden aloilla liikevaihdon kasvu on pysähtynyt hetkittäin. Teollisuu-teen kysyntä on monesta muusta toimialasta poiketen kasvanut reilusti, mutta kysynnän taustalla on komponenttipulan tuomien toimitusketjujen hidastuminen. Kysyntää on reilusti, koska komponenttipula on kohdistunut myös yhtiöiden kilpailijoihin. Teollisuusalan yritykset ovat riippuvaisia alihankkijoista ja komponenttien valmistajista, ja koronakriisin vuoksi tehdyt rajoitukset edelleen vaikuttavat näitä val-mistavien tehtaiden tuotannon hitauteen. Osa komponentteja valmistavista tehtaista on jopa jouduttu ajamaan alas. Komponenttipulan vuoksi teollisuusyritysten kapasiteetti on alhainen, ja tilauksia ei voida toimittaa sovituissa aikatauluissa yksittäisten puuttuvien osien vuoksi. Komponenttipula on kohdistunut erityisesti ajoneuvoteollisuuteen, hissiteollisuuteen, paperikoneiden valmistukseen ja toimintaan. Kom-ponenttipula on myös kohdistunut laivateollisuuteen, nostureiden valmistukseen, kaivoskoneisiin, vaih-teisiin sekä maa- ja metsäkoneiden tuotantoon. Komponenttipulan kokonaisvaikutukset voivat olla ha-vaittavissa kunnolla vasta kriisin jatkuessa. (Kauppalehti 30.5.2021.)
Rakentamisen alalla toiminta on vähentynyt, mutta ei yhtä jyrkällä vauhdilla, kun muilla toimialoilla.
Rakentamisala on herkkä taloudellisen epävarmuuden vaihteluihin, ja vaikka koronakriisi ei ole suoraan pysäyttänyt rakennustoimintaa, on epävarma ilmapiiri näkynyt rakennusalan kehityksen pienentymi-senä. Tavallisesti rakennusalalla laskusuhdanteet näkyvät viiveellä, eli vasta kun taantuma on kokonai-suudessaan vaikuttanut talouden tilaan. Koronakriisin osalta näyttäisi, ettei se ole poikkeus muiden ta-louskriisien joukossa. Tulevaisuuden rakennussuunnitelmat ovat vähentyneet ja tuotanto on toiminut
pääasiassa ennen koronaa aloitettujen hankkeiden voimin. Vuoden 2020 alusta alkanut rakentamisalan yritysten liikevaihtojen kasvu hidastui hiljalleen koronakriisin alettua, ja yritysten liikevaihdot romahti-vat kunnolla kesällä 2020. Kesän 2020 romahdus näkyy rakennusalalla vielä 2021 vuoden keväällä (Ti-lastokeskus 2021). Rakennusalalla erityisesti talonrakentamisen osuus on vähentynyt ja maa- sekä vesi-rakentamisen toimialalla taas on ollut kasvua koronakriisistä huolimatta. Maa- ja vesivesi-rakentamisen kas-vusta huolimatta, myös niihin odotetaan liikevaihdon pienentymistä isojen hankkeiden ja elvytyksen vähentyessä. (Kauppalehti. 25.11.2020.)
Kuvio 2. Koronakriisin vaikutus tuotantoon (Tilastokeskus 2021).
Tilastokeskuksen julkaisemassa kuviossa 2 tarkastellaan toimialakohtaisesti työpäiväkorjattua tuotan-non vuosimuutosta. Toimialoittain tarkastelussa on huomioitu teollisuus, rakennusala, kauppa ja palve-lut. Kuviossa 2 toimialojen välillä suurin negatiivinen muutos on kohdistunut palvelujen alalle keväällä 2020 tulleiden rajoitusten ja liikkumiskehotusten myötä. Pudotuksesta on noustu hiljalleen vuoteen 2021 mennessä, mutta palveluiden tuotanto on edelleen vuonna 2021 reilusti koronakriisiä edeltäviä aikoja alemmalla tasolla. Rakentamisessa kriisin myötä tuotanto on hiljalleen laskenut koronakriisin aikana, ja rakentamisen laskusuhdanne on jatkunut edelleen vuonna 2021. Koko teollisuuden osalta tuotanto on
ollut vaihtelevaa vuoden 2020 aikana, ja vuoden 2021 puolella tilanne näyttää teollisuuden kokonaisku-van kannalta paremmalta. Kaupan alalla suurin putoaminen oli 2020 keväällä, ja sen jälkeen se on kas-vanut hiljalleen. Kaupan alalla tuotanto on saavuttanut koronakriisiä edeltävän ajan tasonsa. (Tilasto-keskus 2021.)
3 INVESTOINTIPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Yrityksen yksilöllinen taloudellinen asema, maailmantilanne ja talouskriisit, poliittinen ohjailu, kilpailutilanne sekä sijoittajien usko yritystoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat kaikki yh-dessä investointien kannattavuuteen. Investointien kannattavuuden merkitys on ratkaisevassa asiassa investointipäätöksenteossa, sillä tarkoituksena on tehdä mahdollisimman kannattavia investointeja. Alkaraan ja Northcott (2006) määrittelevät, että investointipäätöksentekoon liit-tyy epävarmuuden kautta riskejä, sillä investoinnin onnistumista, eli investoinnin kannatta-vuutta, ei voida etukäteen arvioida. Investoinnin lopullinen kannattavuus selviää vasta inves-toinnin käyttöajan jälkeen. Tulevaa kannattavuutta arvioidaan nykyhetken kannattavuuden avulla. Investointipäätöksenteko on kertaluonteista ja tavallisesti investointipäätöksiä voidaan joutua tekemään myös nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Toimintaympäristön luomat vaikutteet investointipäätöksenteolle ovat taloudellinen ilmapiiri kotimaassa ja globaalisti, kilpailutilanne muiden alan toimijoiden kanssa asiakkaista ja työvoi-masta sekä teknologian kehityksen vaatimukset (Hannus. 2004, 28). Vaikka muutokset maail-mantaloudessa ja talouskriiseissä eivät aina suoraan kohdistuisi kyseiselle toimialalle, vaikut-tavat ne kaikilla toimialoilla tehtyihin investointeihin usein vähintään välillisesti. Myös rahoi-tuksen ja korkotason muutokset ovat sidoksissa maailmantalouden tilanteeseen. Vaikka yritys ei tarvitsisi investoinnin rahoitusta varten ulkoista rahoitusta, on sen omilla kassavirroillakin verrannaiskustannusarvo ulkopuolisen rahoituksen saatavuuteen verrattuna.
Kilpailutilanne vaikuttaa merkittävästi investointeihin, sillä kilpailutilanne voi pakottaa yrityk-sen investoimaan pysyäkseen mukana toimialan vaatimuksissa. Tulevaisuuden investoinnit ovat myös Suomen valtion taloudelle kannattava mahdollisuus työpaikkojen ja tulevaisuuden talouskehityksen myötä. Valtion toimesta suunnattu kannustus yritysten investointeihin on osa veropolitiikkaa. Investointeihin kannustetaan mm. erilaisilla verotuilla verotuksen poistojen, yritysverotuksen vähennyskelpoisuuksien sekä toimialoille annettujen verohelpotusten muo-dossa. Huonossa maailmantaloudessa investointeihin kannustamisella voidaan tukea yritysten kehitystä ja talouskriiseistä palautumista. Tässä luvussa käsitellään investointeihin vaikuttavia tekijöitä investointien tavoitteiden näkökulmasta, taloudellisen ilmapiirin vaikutuksia, velkaan-tumisen ja korkotason vaikutuksia sekä veropolitiikan näkökulmaa.