Tutkimuksen rajoitteena voidaan katsoa olevan tutkimusajankohta sekä tutkimuksen puutteet ko-ronakriisin laajuuteen nähden. Tutkimuksen toteutusajankohtana on kevät 2021, jolloin koronakriisi on edelleen olemassa eikä vielä ole tietoa kriisin päättymisen ajankohdasta. Tutkimuksen tekohetkellä ei siis voida saada täysin varmaa tietoa koronakriisin kokonaisvaikutuksista taloudelliseen toimintaympä-ristöön. Koronakriisin aiheuttamat kokonaisvaikutukset investointeihin, liikevaihtoon ja velkaantumi-seen eivät selviä ainoastaan tilikautta 2020 tarkastelemalla, vaan mukaan tarkasteluun tulisi saada ko-ronakriisin ajankohtaa tarkastelevaksi ajaksi myös tilikausi 2021. Vastaavasti toimialojen osalta eri toi-mialat reagoivat eri tahdissa talouskriiseihin, ja tutkimusajankohta rajoittaa myös vertailukelpoisuutta toimialojen välisestä reagoinnista.
Tutkittaessa muuttujien välisiä korrelaatioita keskenään, on kausaalisuhteen vaatimuksena muuttujien välinen yhteisvaihtelu, ajallinen järjestys, kolmannen osapuolen vaikutuksen poissulkeminen sekä teo-rian tuki. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin koronakriisiä 2020 tilikaudelta, jolloin ajallinen järjestys ei kokonaan toteudu vielä tilikauden 2020 alun osalta. Kausaalisuhteessa oletuksena on, että syyn on oltava ennen seurausta, eikä tämä näy koko tilikauden 2020 lukuja huomioitaessa. (Heikkilä 2008. 205.) Ko-ronakriisi on puhjennut vasta tilikauden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Varsinainen syy, eli koronakriisi, ei ole ollut Suomessa sellaisenaan kokonaan ennen seurausta. Jos koronakriisin tuoman liikevaihdon vähentymisen muutokset vaikuttavat investointiherkkyyteen, se ei näy kokonaisuudessaan tarkastelemalla tilikautta 2020 sisältäen myös ensimmäisen vuosineljänneksen.
Osalla toimialoista, kuten eri teollisuuden aloilla, on tilikaudella 2020 toteutettu investointeja, joista on päätetty ennen koronakriisin alkua. Koronakriisi ei siis näy kaikissa tilikauden 2020 käyttöpääoman lisäyksissä. Aikaisemmassa tutkimuksessa voidaan todeta, että investointipäätöksenteko voi olla pitkä prosessi, jolloin myös kriisin vaikutus ei kokonaisuudessaan vielä näy tilikauden 2020 uusissa inves-toinneissa. Investointien kokonaisvaikutukset voidaan arvioida vasta pidemmän ajan kuluttua ja kriisin kokonaisuuden ajan tarkennuttua. Kokonaisvaikutukset investointien kannalta saattavat näkyä kokonai-suutena vasta vuosien päästä kysyntäshokin aiheuttamasta liikevaihdon romahduksesta ja epävarmasta liiketoimintaympäristöstä. Erityisesti velkaantumisen tarkastelu on tutkimuksessa rajallista, koska vel-kaantumista on tarkasteltu alkutilikauden arvoilla.
Tutkimuksen laajuus on myös este, jos halutaan tutkia koronakriisin vaikutuksia yritysten taloudelliseen tilaan kokonaisuutena. Investoinnit ovat vain yksi taloudellista tilaa kuvaava tekijä. Tarkemman kuvan tutkimus voisi antaa, jos huomioitaisiin muitakin tilinpäätöseriä tarkemmin.
Jatkotutkimusmahdollisuuksia tutkimuksen ajalliset haasteet tarjoavat kriisin kokonaisajan tarkasteluun ja kriisistä palautumiseen tulevaisuudessa. Myös koronakriisin vaikutuksia muihin talouden osa-aluei-siin voi tulevaisuudessa tutkia tarkemmin.
Tutkimuksessa toimialojen osuus vaikuttavista tekijöistä on rajallinen, koska Helsingin pörssiin listau-tuneista yrityksistä useammalla toimialoilla on sisäistä hajontaa toimialojen sisällä kriisiin reagoinnin parissa. Erityisesti toimialan sisällä olevien yritysten välillä oli eroa teollisuustuotteiden ja palveluiden, tietoliikennepalveluiden, vähittäiskaupan sekä rahoituspalveluiden toimialoilla. Toimialojen tarkempi erottelu tai jokin muu toimialaluokitus voi tarjota uusia jatkotutkimusmahdollisuuksia koronakriisin vai-kutuksesta toimialojen välillä.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO
Tässä tutkimuksessa selvitettiin koronakriisin aikana tehtyjen uusien investointien eroa toimialoittain sekä investointien välistä yhteyttä liikevaihtoon, kannattavuuteen ja velkaantumiseen. Tutkimuksen yri-tykset olivat Helsingin pörssissä listattuja yrityksiä, jotka ovat olleet listautuneena koko tutkimuksen tarkasteluajan.
Tutkimusaineistona käytettiin 121 pörssiyhtiön tilinpäätöstietoja tilikausilta 2017 -2020. Tutkimuksen muuttujina olivat tilikaudella tehdyt uudet investoinnit, liikevaihto, kannattavuus, velkaantuminen sekä toimialat. Toimialat luokiteltiin Kauppalehden toimialaluokituksen perusteella. Rajoitteena aineistossa oli toimialojen jakautuminen sekä velkaantumisasteen tulkinta kriisin alkuvaiheissa. Yhteyksiä inves-tointien, liikevaihdon, kannattavuuden, velkaantumisen sekä toimialojen välillä havainnoitiin regressio-analyyseillä. Muuttujia tulkittiin yksittäisinä sekä monimuotoregressiona. Tutkimuksessa muodostettiin yhteensä 5 regressiomallia.
Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että toimialojen ja investointien välillä ei ole haivattu riippu-vuutta tarkasteltaessa toimialaa yksittäisenä muuttujana ja jakaessa toimialan reagointi kahteen dummy-muuttujaan. Toimialan sisällä olevien yritysten välillä Helsingin pörssissä on eroja yritysten reagoin-nista koronakriisiin, jolloin toimialakohtainen tarkastelu kriisiin reagoinreagoin-nista ei ollut johdonmukaista.
Tutkimustuloksena saatiin positiivinen yhteys liikevaihdon ja kannattavuuden vaikutuksesta investoin-teihin yksittäisenä muuttujana. Tämän osalta voidaan todeta, että liikevaihdolla sekä kannattavuudella on yksittäisinä muuttujina positiivinen riippuvuus uusiin investointeihin. Velkaantumisen osalta riippu-vuutta uusiin investointeihin ei tutkimuksen perusteella ole. Velkaantumisastetta tarkasteltiin tilikauden alun tilanteesta.
Tarkasteltaessa toimialan, liikevaihdon, kannattavuuden ja velkaantumisen yhteisvaikutuksia investoin-teihin, saatiin tutkimuksessa positiivinen riippuvuus uusien investointien tekemisen kanssa. Yhteisvai-kutuksena riippuvuus kaikkien muuttujien kanssa oli merkittävämpää, kun yksittäisten muuttujien riip-puvuus investointeihin. Tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta, että koronakriisissä tilikaudella 2020 tehdyillä uusilla investoinneilla on yhteys liikevaihdon, kannattavuuden, velkaantumisen ja toi-mialojen yhteistekijänä.
Lineaarisen regressiomallin ja lineaarisen monimuuttujaregressiomallin antamat tutkimustulokset eroa-vat osittain toisistaan, mutta tutkimustulokset eivät silti poissulje toisistaan. Lineaarinen regressiomalli tukee liikevaihdon ja kannattavuuden vaikutusta investointeihin, mutta ei velkaantumisen ja toimialojen vaikutusta. Lineaarinen monimuuttujaregressiomalli tukee kaikkien muuttujien yhteisvaikutusta uusiin tilikaudella tehtyihin investointeihin. Vaikutukset tulevat useamman tekijän yhteissummasta, jolloin monimuuttujaregression tulosta voidaan pitää velkaantumisen ja toimialan eroista huolimatta validina tutkimustuloksena.
Tutkimusongelmat ja vastaukset niihin ovat:
1. Onko koronakriisissä toimialalla ollut vaikutus uusiin investointeihin?
Ei
2. Onko liikevaihdolla kannattavuudella, velkaantumisella ja toimialalla yhteys investoin-tiherkkyyteen?
Kyllä
Ensimmäinen tutkimusongelma koskee koronakriisissä toimialan vaikutusta investointeihin. Tutkimus-tulosten perusteella voidaan todeta, ettei toimialalla ole sellaisenaan ollut vaikutusta tilikaudella 2020 tehtyihin uusiin investointeihin. On mahdollista, että yhteys toimialan ja uusien investointien välillä on havaittavissa vasta kun kriisiä voidaan kokonaisuutena tarkastella paremmin. Kriisin vaikutukset eivät näy kaikilla toimialoilla vielä tilikauden 2020 luvuissa. On myös mahdollista, että yhteys toimialan ja uusien investointien välillä on havaittavissa paremmin jonkun muun toimialaluokituksen avulla. On myös mahdollista, että kolmen vertailukauden joukossa on tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet tilikau-sien vertailukelpoisuuteen.
Toinen tutkimusongelma käsittelee liikevaihdon, kannattavuuden, velkaantumisen ja toimialan yhteis-vaikutusta uusiin investointeihin. Tutkimustulosten perusteella tilikaudella 2020 liikevaihdolla, kannat-tavuudella, velkaantumisella ja toimialalla on ollut vaikutusta uusien investointien tekemiseen. Tutki-mustuloksissa kaikkien muuttujien kokonaisvaikutus selittää investointien kasvua tai vähentymistä.
Lähteet
Alkaraan, F. & Northcott, D. 2006. Strategic capital investment decision-making: A role for emergent analysis tools?: A study of practice in large UK manufacturing companies.
Alkaraan, F. & Northcott, D. 2013. Strategic investment decision making: the influence of pre-decision control mechanisms. Qualitative Research in Accounting & Management. 133-150.
Autere, J. & Kotovirta, J. 2008. Vaihda kasvuvaihteelle. Helsinki. Talentum.
Baker, H.& Philip E. 2011. Capital Budgeting Valuation: Financial Analysis for Today’s Investment Projects. H. Kent Baker & Philip English.
Baldwin, R. 2020. Keeping the lights on: Economic medicine for a medical shock.
Berk, J. & DeMarzo, P. 2007. Corporate finance. Harlow: Pearson Global edition/ SMEs capital struc-ture: trade-off or pecking order theory.
Bloom, N. 2014. Fluctuations in Uncertainty. Journal of Economic Perspectives. 153–176.
Bobo, J. 2009. Anatomy of A Recession. Life & Health Financial Services. 34.
Campello, M.., Giambona, E., Graham, J. & Harvey, C. 2011. Liquidity Management and Corporate Investment During a Financial Crisis. Review of Financial Studies, 24, 1944–1979
Chen, S. 1995. An empirical examination of capital budgeting techniques: impact of investment types and firm characteristics. The Engineering Economist 40. 145-170.
Cooremans, C. 2011. Make it strategic! Financial investment logic is not enough. Energy Efficiency.
473-492.
Euro&Talous. 2019. Investointeja heikentävät epävarmuus ja Suomen talouden rakenne.
Euro&Talous. 2019. Investoinnit toipuneet hitaasti finanssikriisin jälkeen.
Eurofound. 2020. Living, working and COVID-19. First findings – April 2020.
Frezatti, Fábio, Diógenes De Souza Bido, Ana Paula Capuano Da Cruz, Marcelo Francini Girao Barroso and Maria José De Camargo Machado. 2013. Investment Decisions on Long-term Assets: Integrating Strategic and Financial Perspectives. European Accounting Review.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta. HE 25/2020.
Ikäheimo, S., Malmi, T. & Walden, R. 2019. Yrityksen laskentatoimi. Helsinki: Alma Talent Oy.
Kauppalehti. 2021. Helsinki EUR – Osakkeet. Luettavissa:
https://www.kauppalehti.fi/porssi/kurssit/XHEL
Kauppalehti. 12.3.2020. Korona pysäytti pyörät Wuhanissa – Nyt viiveet uhkaavat kertautua globaalissa autoteollisuudessa
Kauppalehti. 19.3.2021. Muista nämä vähennykset veroilmoituksella, jos teet koronan takia etätöitä.
Kauppalehti 19.3.2020. Teleoperaattorin koronakriisin ”iso voittaja”: Elisan, Telian ja DNA:n data- ja puhelinliikenne kasvavat rajusti, viihdekin vetää.
Kauppalehti. 6.7.2020. Tapahtumateollisuus ry: Alan yritysten tilanne on synkkä, eikä valtion kustan-nustuesta ole apua.
Kauppalehti. 5.8.2020. Kotimaisuus on kova sana maskikaupassa, vaikka hintaa olisikin enemmän – Uutisointi maskisuosituksesta kiihdytti kysyntää.
Kauppalehti. 24.11.2021. Uudenmaan nopeasti heikentyvä koronatilanne huolettaa matkailu- ja ravin-tola-alaa. – ”Yritysten ahdinko kasvaa rajoitustoimien tiukentuessa”
Kauppalehti. 25.11.2021. Rakentaminen jäähtyy ja käänne huonompaan voimistuu, vaikka muu talous elpyy; Kerrostaloasuntoja jopa tuhansia vähemmän.
Kauppalehti. 2.12.2020. Raportti antaa karun kuvan: Koronakriisi uhkaa jättää pysyvät jäljet Suomen talouteen – investointien vähyys heikentää tuottavuutta ja talouskasvua.
Kauppalehti 12.1.2021. Puolet ekonomisteista uskoo koronakriisin aiheuttavan pitkäaikaisia talousvai-kutuksia - Nopea elpyminen silti yhä mahdollista
Kauppalehti. 3.2.2021. Korona siivitti vähittäiskaupan 1990-luvun lopun kaltaiseen kovaan kasvuun – Mitä pidempään pandemia kestää, sitä enemmän liikevaihtoa.
Kauppalehti 18.3.2021. Nokia mokasi 5g:ssä ja yritti kaunistella tilannettaan.
Kauppalehti. 16.4.2021. Kiinan talous kasvoi yli 18 prosenttia vuodentakaisesta – Ekonomistin mukaan etenkin yksi ongelma hiertää yhä
Kauppalehti. 9.5.2021. Helsingin keskustan kauppiaiden ahdinko jatkuu – ”Teimme paljon kauppaa kii-nalaisten kanssa, nyt turistit puuttuvat kokonaan”
Kauppalehti. 27.5.2021. Korttidata: Tietyt alat yhä vaikeuksissa, toiset porskuttavat – ”Odotan jopa nor-maalia parempaa kesää”
Kauppalehti. 30.5.2021. Pörssiyhtiöitäkin rassaa kaikkien aikojen pahin komponenttipula: ”Päällä on tilanne, jota en ole ennen kokenut”. sanoo maahantuoja.
Kraus, A. & Litzenberger, R. 1973. A state-preference model of optimal financial leverage. Journal of Finance. 911–922
Laitinen, E. 1992. Yrityksen talouden mittarit. 2 painos. Espoo. Weilin+Göös.
Leppiniemi, J. & Walden R. 2014. Tilinpäätös ja verosuunnittelu. Helsinki. Alma Talent.
Myers, S. 1977. ‘Determinants of corporate borrowing’, Journal of Financial Economics. 147–75.
Myers, S. 2001. Capital structure. Journal of Economic Perspectives 15. 80–102.
Myrsky, M. & Malmgrén, M. 2014. Elinkeinotulon verotus. Helsinki: Talentum.
Neilimo, K. & Uusi-Rauva, E. 2007. Johdon laskentatoimi. Helsinki. Edita
Nummenmaa. 2014. Tilastollisten menetelmien perusteet. Helsinki. Sanoma Pro.
Pawlina, G., & Renneboog, L. 2005. Is investment-cash flow sensitivity caused by agency costs or asymmetric information? Evidence from the UK. European Financial Management. 483–513
Pihlanto, Pekka. 1990. Laskentatinformaation hyväksikäyttö yrityksessä. Jungin typologia ja laskenta-toimen käyttötavat. Keskustelua ja raportteja.
Slagmulder, Regine, Bruggeman, Werner, Wassenhove, Luk van. 1995. An empirical study of capital budgeting practices for strategic investments in CIM technologies, International journal of production economics. 121-152
THL. 2020. Tilannekatsaus koronaviruksesta. Luettavissa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-jarokotuk-set/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid19/tilannekatsaus-koronaviruksesta
Tilastokeskus. 2021. Mitä tilastot kertovat koronan vaikutuksista? Talouden tilannekuva.
Valtioneuvoston asetus yritysten määräaikaisesta kustannustuesta 509/2020
World Health Organization (WHO). 2020a. Coronavirus. Luettavissa: https://www.who.int/health-topics/coronavirus#tab=tab_1
World Health Organization (WHO). 2020b. Coronavirus Disease (COVID-19) Dashboard. Luettavissa:
https://covid19.who.int/
YLE. 28.6.2021. Neljäs korona-aalto uhkaa nyt – HUSin Mäkijärven mukaan jopa tuhannet ovat voineet altistua Pietarista saaduille kisatartunnoille.