TUU-13-091
3544000
3544000
3545000
3545000
3546000
3546000
7385000 7385000
7386000 7386000
7387000 7387000
7388000 7388000
7389000 7389000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
SUOMUKANGAS
Tietokantatunnus: TUU-13-091
Pinta-ala: 132,6
Korkeus: 181
Alueen suhteellinen korkeus: 21
Geologia
Suomukankaan muodostuma on tuulikerrostuma, joka on syntynyt hiekasta koostuvan deltamaiselle harjulaajentumalle. Muodostuma sijaitsee Kemijärveltä ja Ailangista tulevien harjujen yhtymäkohdassa.
Mannerjäätikön peräännyttyä alueelta noin 10 600 vuotta sitten alue jäi 255 metrin korkeustasolle ulottuneen Sallan jääjärven peittoon (Johansson 1995). Jäänreunan peräännyttyä kauemmas länsiluoteeseen jääjärven pinta laski noin 210 metrin tasolle ja Juujärven alueelle muodostui salmiyhteys muinaisen Itämeren Ancylusjärveen noin 10 500 vuotta sitten (Johansson 2005). Maankohoamisen seurauksena Suomukankaan laki kohosi Ancylusjärven peitosta noin 9 800 vuotta sitten. Ennen kuin kasvillisuus ehti peittämään harjulaajentuman pintaosan, niin länsilounaiset tuulet kuluttivat ja kuljettivat hiekkaista ainesta ja kerrostivat sitä paraabelidyyneiksi. Dyyniselänteet ovat muodoiltaan laajoja kaarimaisia selänteitä, jotka avautuvat tuulta vastaan eli kohti länttä. Selänteiden tuulen puoleiset vastasivut ovat loivempia ja hieman matalampia kuin dyynien suojasivut. Dyynit ovat kohtuullisen hyvin kehittyneitä ja niiden korkeus vaihtelee hieman yli metristä aina seitsemään metriin. Suomukankaan itäosassa matalien dyyniselänteiden välisellä moreenialueella on pintalohkareita.
Biologia
Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Alueen puusto muodostuu eri aikoina hakatuista männikköistä. Dyynien kosteilla alarinteillä on myös muutamia kuusia. Aluskasvillisuutta vallitsee laidunnettu poronjäkälikkö. Sen seurana kasvaa hieman puolukkaa ja variksenmarjaa. Alarinteillä on paikoin myös kanervaa.
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta ja puuston tiheydestä johtuen Suomukankaan tuulikerrostumat hahmottuvat heikosti
lähiympäristöä etäämmäksi. Samasta syystä dyyneiltä aukeaa maisema vain lähialueelle. Dyyniselänteiden koon ja korkeuden vaihtelu sekä lohkareiset kulutuspinnat muodostavat hieman vaihtelua muodostuman sisäiseen maisemaan.
Sijainti: Suomukangas sijaitsee Kemijärven kaupungin kaakkoisosassa, noin 2,5 kilometriä Suomutunturilta pohjoiseen.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Tuulikerrostuma
Arvoluokka: 3
Muodon suhteellinen korkeus: 7 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Kemijärvi
3634 02
Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys.
Summary: Quaternary deposits of northern Finland - explanation to the maps of Quaternary deposits 1:400 000.
Geologian tukimuskeskus. Espoo. 236 p.
Johansson, P. 1995 The deglaciation in the eastern part of the Weichselian ice divide in Finnish Lapland Geological Survey of Finland. Bulletin 383. 72 p.
Johansson, P. 2005. Jääjärvet. Teoksessa: Johansson, P. (toim.) & Kujansuu, R. (toim.); Eriksson, B., Grönlund, T., Kejonen, A., Maunu, M., Mäkinen, K., Saarnisto, M., Virtanen, K. & Väisänen, U. 2005. Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1:400 000 selitys. Geologian tutkimuskeskus. Espoo. 127-149.
