Karajoen myllyn tarinaa
ylly on vesivoimalla I / pyörivä mylly. Vesi ei
/ \J § aina täydellisesti riit- mmS r tänyt käyttöön ympäri vuoden, vaan sitä piti säännöstellä.
Keväällä, kun uittotyöt olivat käyn
nissä, piti omatekoinen säännöstely- pato purkaa. Silloin mylly pyöri hei
koimmin ja alavesikin vielä haittasi.
Syksypuolella yritettiin tehdä taas uusi pato talvea varten. Joen niskalle lyötiin puuseipäitä pystyyn. Seipäi
den varaan laitettiin laudoista pato.
Patoa tehtäessä oltiin joessa lähes alasti. Talvella sitten vähin erin otet
tiin lautoja pois. Sillä tavalla riitti vesi sitten kevääseen asti, Jauhamista oli paljon. Sota-aikana oli jo joillakin taloilla kotitarvemylly, mutta ne oli
vat Valtion puolesta sinetöityjä, että ei voinut jauhaa salaa "pim eästi".
Mylly oli ajoittain täynnä jauhatet
tavaa. Jauhatuskortit olivat silloin käytössä. Ihmisviljalle sekä eläinvil- jalle molemmille oli omat kuponkin- sa. Niistä piti sitten leikata "sopiva"
määrä. Kupongit jouduttiin viemään kansanhuoltoon. Myllyä käytti kaksi vesi turbiinia. Isompi turbiini oli jat
kuvasti jauhatuskäytössä, pienem
pää turbiinia käytettiin myös pyö
rittämään sähköä. Myllyllä oli sähkölaitos, joka "jau hoi" pienelle kyläkunnalle sähköä. Myllyssä oli kaksi kiviparia, hiomakone, sekä puhdistuskivipari, jolla m.m. teh
tiin kauraryynit. Ihmiset kuljettivat viljan monenlaisissa säkeissä. Oli paperisäkkejä, monenkokoisia kan-
gassäkkejä, omakutomia ja ostettu
ja. Oli myös suuriakin kotitekoisia säkkejä johon mahtui jopa 90 kg viljaa. Tuohinpa myllyyn viljaa jopa patjan kuoressakin. Miehet kun oli
vat sodassa, laitettiin lapset usein tuomaan myllykuormaa. Myllärin piti silloin kantaa viljasäkit myllyn sisälle. Suurien säkkien kantamises
sa löivät myllärin jalat kovasti vint- turaa. Myllyn kivien "rihlat" taottiin kiireen aikana n. kerran kuukaudes
sa, yksi kivipari annettiin kulua tylsäksi, sillä silloin alkoi talkkuna-
souvi. Kesällä ihmiset söivät paljon talkkunaa, ja talkkunajauhojen piti olla hienoja, koska talkkuna-aineet jauhettiin kuorineen. Myllykuormat tuotiin ja vietiin hevosilla. Lähiym
päristöstä kuljettivat viljat myllyyn myös kelkoilla. Sodan loputtua ihmiset ostivat omia myllyjä. Sen jälkeen myllytoiminta alkoi vähetä ja viimein loppui. Tällaista muisteli mylläri, joka työskenteli tässä m yl
lyssä vajaa 6 vuotta.
Juho Toikka
Mylläri työssään.
