• Ei tuloksia

Väitös käy monen myllyn läpi näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Väitös käy monen myllyn läpi näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

56 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6 2016 kESkUSTElUA

Väitös käy monen myllyn läpi

Tapio Tervamäki arvioi väitöstyötäni Vallanvaih- don muuttuva kuva (2015) Tieteessä tapahtuu -leh- dessä (5/2016). Tervamäki on poiminut tutkimuk- seni yhdestä luvusta, joka käsittelee presidentti Urho Kekkosen terveydentilan kuvauksia, pienen pieniä yksityiskohtia tehden sitten omat, täysin uniikit johtopäätöksensä. Tervamäen huomiot me- nevät niin pahasti ohi maalin, että pyrin seuraa- vassa selvittämään sitä toimintaympäristöä, mis- sä Tervamäki on kirjoituksensa tehnyt. Analyysini D. C. Wattin typologian toimivuudesta väitökses- säni vaatii oman artikkelinsa.

Väitöstyöhöni tutustui jo ennen esitarkastus- ta useampi ansioitunut lähihistoriaan erikoistunut professori. Yksikään heistä ei tuonut esille palaut- teessaan Tervamäen mainitsemia asioita. Esitar- kastuksessakaan Tervamäen väitöksestäni nyt löy- tämiin virheisiin ei kiinnitetty mitään huomiota.

Muuta palautetta tietysti tuli runsaasti, ja huo- mioin ne sorvatessani tutkimukseni seuraavaa ver- siota. Ennen väittelylupaa oikein kerjäsimme väi- tökseni ohjaajan kanssa mahdollisimman kriittistä palautetta käsikirjoituksestani, jotta allekirjoittanut saisi eväät seuraavan version työstämiseen. Toiselta esitarkastajaltani tulikin sähköpostissa hyödyllinen, mutta kovasti työllistävä kriittinen palaute.

Olin aiemmin, joskus vuosina 2012–13, saa- nut mittavan palautteen myös nyt väitökseeni, lä- hes kaksi vuotta väittelyn jälkeen, aggressiivisesti suhtautuvalta Tervamäeltä. Yritin saada ohjauk- sen avulla kaiken irti Tervamäen palautteesta sii- nä kuitenkaan onnistumatta. Wattin typologiaan Tervamäki suhtautui vihamielisesti. Hän viimeis- teli samaan aikaan omaa 1990-luvun alussa aloit- tamaansa tuskallista väitöskirjaprojektiaan vuo- den 1961 noottikriisistä. Tervamäki oli yrittänyt istuttaa Wattin typologiaa myös oman tutkimuk- sensa metodiseen hetteikköön huonoin tuloksin.

Toisaalta hän myös jossain vaiheessa kertoi puhe- limessa sen toimivuudesta metodina tietyssä on- gelmanasettelussa. Olin kuulevinani jopa pientä ylistystä Wattin typologiaa kohtaan. Tervamäki näki siis valtavan vaivan palautteessaan allekirjoit- taneelle ja kiitänkin lisensiaatti Tervamäkeä tästä väitöskirjani esipuheessa.

Tervamäki syyttää väitöskirjani kritiikissä mi- nua ristiriitaisuuksista, mutta osoittaa itse syyllis- tyvänsä ristiriitaisuuksiin Wattin typologian suh- teen. Aiemmin Tervamäessä havaitsemani vihreän valon pilkahdus Wattille palaakin nyt kirkkaan pu- naisena hänen metodiopissaan. Mielestäni Terva- mäen fanaattisen purkauksen ajankohta ja foorumi on huonosti valittu. Oikea paikka tällaiselle syyte- ryöpylle olisi ollut väitöstilaisuuteni tammikuussa 2015, jonne olin hänet kutsunut. Paikalle Tervamä- ki ei koskaan uskaltautunut.

Toimimatta koskaan missään opetus- tai oh- jaustehtävissä yliopistolla hän katsoo asiakseen kirjoittaa, ettei työtäni olisi pitänyt hyväksyä.

Ammatti-ihmiset arvioivat väitökseni toisin, ar- vosanaksi tuli magna cum laude. Arvosanaani pää- dyttiin yksimielisesti. Toisin oli Tervamäen trivia- liteetteja sisältävän ja sekavan noottiselvityksen kohdalla. Sen hyväksyminen tapahtui eripuraisuu- den vallitessa ja siirtyi syksyltä pitkälle seuraaval- le vuodelle.

Tervamäen väitökseeni kohdistamassa pur- kauk sessa heijastuukin selvästi hänen henkilökoh- taiset metodiset harhansa, jotka liittynevät hänen viivästyneeseen opinnäytetyöhönsä. Pikkutarkkaa turhamaisuuttaan hän purkaa puuttumalla väitök- seni joihinkin jakoviivavirheisiin, jotka ovat synty- neet painossa. Tervamäki ei ole selvästikään käsit- tänyt Wattin typologiaa siten kuin ammattitutkijat sen ymmärtävät.

RISTO HAUVONEN Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori.

LUONNONFILOSOFIAN SEURAN TILAISUUKSIA

29.11. klo 18.15 Salla-Maarit Volanen: Onko tietoisuustaitojen harjoittamisesta hyötyä

koulumaailmassa?

13.12. klo 18.15 Viljo Martikainen: Muisti, mieli ja tietoisuus

TIETEIDEN TALOLLA (KIRKKOKATU 6, HELSINKI)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Sitä tukevat niin maahan muuttaneiden puheen- vuorot kuin kirjan innostava kuvi- tus. Kirja ei puutu kausityön ilmei-

T utkimuksen laatukäsitys voidaan ymmär- tää myös lupaukseksi organisaation kehit- tämispotentiaalista, yhä tehokkaammasta toiminnasta sekä lupaukseksi sidosryhmille ja asi-

Samaan on päätynyt Honig (2004), joka peräänkuuluttaa tässä yhteydessä uskotta- vuutta, relevanssia ja kattavuutta. Simuloinnissa opiskelija paneutuu rooliinsa niin

Työhön liittyvään koulutukseen edellisen vuo- den aikana osallistuneet nimesivät suurimmaksi osallistumisen esteeksi kiireet työpaikalla, mutta ne, jotka olivat

Kirjassa on toisaalta itsestäänselvyyksiä täynnä, toisaalta kirjan ‘totali- teetti’ on erinomaisen lupaava, tunteiden maailman ymmärrys- tä täydellistävä..

Kohteina ovat ennen muuta lääkärit, mutta myös muu

Neuvostoliiton Keski-Aasia toivoo myös apua Unescolta arabiankielisen naisten

Historioitsija Teemu Keskisarja kirjoit- taa Kiven elämäkerrassa Saapasnahkatorni (2018, 149), että Kiven kieli oli niin runsasta juuri siksi, että hänen kielensä voima