• Ei tuloksia

Monikulttuurisuus ulottumaan myös maaseudulle näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Monikulttuurisuus ulottumaan myös maaseudulle näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

156

monikulttuurisuus ulottumaan myös maaseudulle

koti maalla. käsikirja maahanmuutosta.

maahenki 2010. 110 sivua.

maaseudun sivistYsliitto toteutti vuosina 2008–2010 Poh- jois-Pohjanmaan 12 kunnan kans- sa Muutoksessa mukana -moni- kulttuurisuushankkeen. Kuntien kanssa järjestettiin koulutusta vir- kamiehille ja poliittisille päättäjille ja etsittiin yhdessä jouhevia pai- kallisia ratkaisuja.

Hankkeen tuotoksista ilmestyi viime syksynä maahan- ja maal- lemuuton käsikirja. Se koostuu asiantuntijakirjoituksista, uussuo- malaisten tarinoista sekä maahan- muuton perustietopaketista.

Mukana olleet kunnat eroavat toisistaan paljon. Yhteistä kuiten- kin on, että maaseudun väestö vä- henee ja vanhenee. Tekeviä käsiä ja osaajia tarvitaan alkutuotannos- ta vanhusten hoivakoteihin ja ter- veyskeskuksiin. Yhdessä kunnassa mietitään vastaanottokeskuksen palveluja, toisessa etsitään asunto- ja töihin tuleville, maalaiskunnissa asuminen kun perustuu lähes ko- konaan omistusasumiseen. Yksi kunta haluaa harjoittaa valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa ja toi- nen on avannut ovensa tulijoille.

Helsingin yliopiston Ruralia- instituutin vanhempi tutkija Antti Saartenoja käsittelee artikkelissaan erilaista kokemista maaseudusta tilana, ulkopuolisuutta ja toiseutta sekä kotouttamispolitiikkaa maa- seudun kannalta. Allianssin moni-

kulttuurisuus- ja vähemmistöasioi- den suunnittelusihteeri Mirella Huttunen kirjoittaa oivaltavasti ko- touttamisen kaksisuuntaisuudesta.

Kirjassa oman lyhyen tarinan- sa kertovat kymmenen pohjois- pohjalaista uudisasukasta ovat yksimielisyydessään suorastaan ruusuisen tyytyväistä. Useimmat heistä ovat entisen Neuvosto- liiton alueelta Tšetšeniasta Vie- naan. Muuton syytkin vaihtelevat rakkaussuhteesta pakolaisuuteen.

Joko kertomuksista on jätetty pois rasistiset kokemukset ja koti- ikävä tai sitten olemme ystävälli- sempiä ja ennakkoluulottomam- pia kuin yleinen julkipuhe antaa ymmärtää. Ehkä maahanmuut- tajat ovat oppineet väistämään ikäviä tilanteita. Maahan muut- taneet kiittävät uuden kotimaan turvallisuutta, rauhallisuutta, tasa- arvoa, virkamiesten ja ihmisten luotettavuutta, mielipidevapautta, luontoa ja kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Tekee myös mieli uskoa, sillä kertojilla on vertailu- kohde korruptoituneisiin, epäde- mokraattisiin ja fyysisesti turvatto- miin kulttuureihin.

Kertojat ovat asuneet paikka- kunnilla 3–12 vuotta. Jokainen on myös työllistynyt.

Venäjän Karjalasta Raaheen muuttaneen Oxinan havainnon mukaan maahanmuuttaja saattaa

kokea suomalaisen kulttuurin tär- keämpänä kuin moni kantasuo- malainen.

Kaikki ovat kokeneet mah- dollisuuksien avautuvan oman aktiivisuuden kautta. Sosiaalisten verkostojen merkitys on keskei- nen. Tulevaisuuteen katsovissa kansalaisjärjestöissä mietitään- kin, miten sisäänlämpiävyys väis- tyisi taaemmaksi. Epävirallisten yhteyksien kautta muuttaja oppii kielen, ystävystyy ja saa jalansijaa yhteiskuntaan ja samalla kantavä- estökin ovat monella tapaa saava- na osapuolena.

Käsikirja on nähtävä asenne- kasvatuksena. Sitä tukevat niin maahan muuttaneiden puheen- vuorot kuin kirjan innostava kuvi- tus. Kirja ei puutu kausityön ilmei- siin epäkohtiin. Väärinkohteluun, saati sitten työvoiman rikolliseen hyväksikäyttöön on puututtava ja niiden varalle muuttajia valistet- tava. Mutta se ei ole tämän käsi- kirjan tehtävä, koulutuksen ja ko- touttamisen kylläkin.

Kirja on tarkoitettu kuntien johdolle ja luottamushenkilöille sekä maahanmuuttajia työssään kohtaaville. 

http://www.msl.fi/msl/muuttiedos- tot/Koti%20maalla%20web.pdf

Anneli kajanto

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tämä niin kutsuttu asiakysymysedustus on olennaista myös deskriptiivisessä edustuksessa, jossa kuitenkin lähdetään siitä oletuksesta, että arvot ja mielipiteet tulevat

Tutkimuksen empiirisessä osiossa tarkastellaan Suomeen muuttaneiden venäläis-, virolais-, so- malialais- ja ruotsalaistaustaisten äänestysaktiivisuutta vuoden 2017 kuntavaaleissa,

Miksi toimia tieteen kentällä suomeksi, ruotsiksi tai ylipäätään jollain muulla kielellä kuin englannilla – siinäpä kysymys.. Esimerkiksi suomea ymmärtää vain

Kun tarkastellaan Tammisen ja Nilsson Hakkalan arviota koko vientiin liittyvästä kotimaisesta arvonlisäykses- tä, sen kehitys vuoden 2008 jälkeen näyttää jotakuinkin yhtä

Vuorot voivat ensinnäkin olla yksi- tai moniosaisia, mutta niiden keskinäi- siä funktionaalisia eroja voidaan määritellä myös hierarkkisesti: jotkin vuorot, kuten esi-

Psalttarinsa (1551) esipuherunon lop- pusäkeissä Agricola viittaa lyhyesti jul- kaistavan teoksen syntyyn: hän pyytää lukijaa muistamaan rukouksissaan psalmien suomentajia ja

Painatuskustannusten säästön ohella tärkeää on juuri esteetön, nopea, maailmanlaajuinen ja useimmissa tapauksissa julkaisijalle ilmainen tai erittäin edullinen levitystapa.

Kirjan tekstiluvut antavat tiiviin kat- sauksen siihen, millaisia kuvia suomalaiset viime sodissa ottivat, ja taustoittavat kuvi- en merkityksiä yleistajuisella mutta tutki-