156
monikulttuurisuus ulottumaan myös maaseudulle
koti maalla. käsikirja maahanmuutosta.
maahenki 2010. 110 sivua.
maaseudun sivistYsliitto toteutti vuosina 2008–2010 Poh- jois-Pohjanmaan 12 kunnan kans- sa Muutoksessa mukana -moni- kulttuurisuushankkeen. Kuntien kanssa järjestettiin koulutusta vir- kamiehille ja poliittisille päättäjille ja etsittiin yhdessä jouhevia pai- kallisia ratkaisuja.
Hankkeen tuotoksista ilmestyi viime syksynä maahan- ja maal- lemuuton käsikirja. Se koostuu asiantuntijakirjoituksista, uussuo- malaisten tarinoista sekä maahan- muuton perustietopaketista.
Mukana olleet kunnat eroavat toisistaan paljon. Yhteistä kuiten- kin on, että maaseudun väestö vä- henee ja vanhenee. Tekeviä käsiä ja osaajia tarvitaan alkutuotannos- ta vanhusten hoivakoteihin ja ter- veyskeskuksiin. Yhdessä kunnassa mietitään vastaanottokeskuksen palveluja, toisessa etsitään asunto- ja töihin tuleville, maalaiskunnissa asuminen kun perustuu lähes ko- konaan omistusasumiseen. Yksi kunta haluaa harjoittaa valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa ja toi- nen on avannut ovensa tulijoille.
Helsingin yliopiston Ruralia- instituutin vanhempi tutkija Antti Saartenoja käsittelee artikkelissaan erilaista kokemista maaseudusta tilana, ulkopuolisuutta ja toiseutta sekä kotouttamispolitiikkaa maa- seudun kannalta. Allianssin moni-
kulttuurisuus- ja vähemmistöasioi- den suunnittelusihteeri Mirella Huttunen kirjoittaa oivaltavasti ko- touttamisen kaksisuuntaisuudesta.
Kirjassa oman lyhyen tarinan- sa kertovat kymmenen pohjois- pohjalaista uudisasukasta ovat yksimielisyydessään suorastaan ruusuisen tyytyväistä. Useimmat heistä ovat entisen Neuvosto- liiton alueelta Tšetšeniasta Vie- naan. Muuton syytkin vaihtelevat rakkaussuhteesta pakolaisuuteen.
Joko kertomuksista on jätetty pois rasistiset kokemukset ja koti- ikävä tai sitten olemme ystävälli- sempiä ja ennakkoluulottomam- pia kuin yleinen julkipuhe antaa ymmärtää. Ehkä maahanmuut- tajat ovat oppineet väistämään ikäviä tilanteita. Maahan muut- taneet kiittävät uuden kotimaan turvallisuutta, rauhallisuutta, tasa- arvoa, virkamiesten ja ihmisten luotettavuutta, mielipidevapautta, luontoa ja kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Tekee myös mieli uskoa, sillä kertojilla on vertailu- kohde korruptoituneisiin, epäde- mokraattisiin ja fyysisesti turvatto- miin kulttuureihin.
Kertojat ovat asuneet paikka- kunnilla 3–12 vuotta. Jokainen on myös työllistynyt.
Venäjän Karjalasta Raaheen muuttaneen Oxinan havainnon mukaan maahanmuuttaja saattaa
kokea suomalaisen kulttuurin tär- keämpänä kuin moni kantasuo- malainen.
Kaikki ovat kokeneet mah- dollisuuksien avautuvan oman aktiivisuuden kautta. Sosiaalisten verkostojen merkitys on keskei- nen. Tulevaisuuteen katsovissa kansalaisjärjestöissä mietitään- kin, miten sisäänlämpiävyys väis- tyisi taaemmaksi. Epävirallisten yhteyksien kautta muuttaja oppii kielen, ystävystyy ja saa jalansijaa yhteiskuntaan ja samalla kantavä- estökin ovat monella tapaa saava- na osapuolena.
Käsikirja on nähtävä asenne- kasvatuksena. Sitä tukevat niin maahan muuttaneiden puheen- vuorot kuin kirjan innostava kuvi- tus. Kirja ei puutu kausityön ilmei- siin epäkohtiin. Väärinkohteluun, saati sitten työvoiman rikolliseen hyväksikäyttöön on puututtava ja niiden varalle muuttajia valistet- tava. Mutta se ei ole tämän käsi- kirjan tehtävä, koulutuksen ja ko- touttamisen kylläkin.
Kirja on tarkoitettu kuntien johdolle ja luottamushenkilöille sekä maahanmuuttajia työssään kohtaaville.
http://www.msl.fi/msl/muuttiedos- tot/Koti%20maalla%20web.pdf
Anneli kajanto