YHDISTYSTALOUDEN ARKEA 30.3.2016
SEURANTALO PUKKILA, SALO, RUUHIKOSKENTIE 11, VASKIO
Paula Pylkkänen, taloushallinnon tradenomi, kirjanpitäjä, Hollola
paula.pylkkanen@sahkorenki.fi
Yhdistyksen hallinnon järjestäminen
Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä?
Jäsenet
Ylin päätäntävalta Yhdistyksen kokoukset
Hallitus
Yhdistyksen kokousten päätökset Yhdistyslain määräykset
Toimihenkilöt, työntekijät
Hallituksen ohjaus ja valvonta
YHDISTYKSEN PÄÄTÄNTÄVALTA
Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä?
Yhdistyksessä ylintä päätäntävaltaa käyttää jäsenistö kokouksissaan
Päättää säännöistä ja sääntömuutoksista
Valitsee hallituksen jäsenet ja päättää toimikausien pituudesta ja enimmäismäärästä
Vahvistaa talousarvion ja toimintasuunnitelmat
Vahvistaa tilinpäätöksen
Valitsee toiminnantarkastajan
Päättää yhdistyksen yhdistymisestä, jakautumisesta ja purkautumisesta
Yleiset kokoukset sääntöjen mukaan kerran tai kaksi vuodessa
Tarpeen vaatiessa voidaan kutsua koolle ylimääräinen kokous
Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä?
Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
Sihteeri Rahastonhoitaja Muut tarvittavat toimihenkilöt
Työntekijät
Hallitus
kokonaisuudessaan työntekijöiden esimies, mutta käytännön syistä hyvä nimetä yksi
henkilö
Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä?
Hallitus, johtokunta
Yhdistyksellä on oltava lakisääteisesti hallitus ja puheenjohtaja, jolla asuinpaikka Suomessa.
Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut tarvittavat henkilöt.
Säännöistä riippuen yhdistyksen kokous voi valita myös puheenjohtajan
Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään halutessaan milloin ja mistä syystä tahansa.
Hallitus pysyy toimivaltaisena jonkun erotessa, jos lain tai sääntöjen määräämä jäsenten vähimmäismäärä ei alitu.
Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä?
Hallituksen lakisääteiset tehtävät määritelty yhdistyslaissa:
Hallituksen on huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita lain, sääntöjen ja yhdistyksen päätösten mukaisesti.
Hallituksen on huolehdittava kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.
Hallitus on vastuussa jäsenluettelon pitämisestä.
Hallitus toimii yhdistyksen kokousten koollekutsujana.
Hallitus toimii yhdistyksen edustajana.
Hallitus toimii purkautuneen yhdistyksen selvitysmiehenä
.
Hallitus huolehtii yhdistyksen omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin, kun varat eivät riitä kattamaan velkoja tai yhdistys ei kykene suoriutumaan sitoumuksistaan.
Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä?
Hallituksen muita tehtäviä:
Hallitus ottaa jäsenet yhdistykseen, ellei säännöissä ole määrätty toisin.
hallituksen puheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus, elleivät säännöt aseta tälle rajoituksia.
Hallitus voi myydä, vaihtaa tai kiinnittää yhdistyksen omaisuutta, jos säännöissä on niin määrätty.
Hallitus valmistelee yhdistyksen kokoukset ja erilliset päätökset.
Hallitus hoitaa yhdistyksen juoksevat asiat, kuten kirjeenvaihdon, arkistonhoidon, erilaisten lupien anomisen jne.
Hallitus hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja muuta omaisuutta.
Hallitus johtaa ja valvoo sisäistä toimintaa, palkkaa tarvittavat työntekijät
Hallitus tekee aloitteita yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi.
Hallitus voi delegoida tehtäviä luottamushenkilöille, lopullinen vastuu ei poistu.
Mitä yhdistyslaki edellyttää yhdistyksen hallinnon järjestämiseltä?
Puheenjohtajalla lakisääteisiä tehtäviä:
nimenkirjoitusoikeus
yhdistysrekisteriin tehtävien perus- ja muutosilmoitusten allekirjoitus
yhdistyksen purkautumisesta tehtävän purkautumisilmoituksen allekirjoitus.
Lisäksi puheenjohtaja
johtaa hallituksen ja toimihenkilöiden työtä
hoitaa yhdistyksen ulkoisia suhteita, kehittää yhdistyksen toimintaa
osallistuu tärkeimpiin käytännön töihin.
Varapuheenjohtajasta määrätään säännöissä
Hoitaa puheenjohtajan tehtäviä tämän ollessa estynyt tai kunnes esim.
eronneen puheenjohtajan tilalle valitaan uusi
Muut toimihenkilöt sääntöjen ja tarpeen mukaan
Ei yhdistyslain määräämiä tehtäviä, käytäntö sanelee esim. sihteeri, rahastonhoitaja, kirjanpitäjä
Yhdistyksen talouden hallinta
Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan
Toimintasuunnitelma
Budjetit
Kirjanpito
Kassavirtalaskelmat
Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan
Toimintasuunnitelma esitys
Talousarvio esitys
Hallitus työstää toimintasuunnitelman ja budjetin, yhdistyksen kokous hyväksyy ne.
Hyväksytyt suunnitelmat ja talousarvio antavat kehykset hallituksen toiminnalle
Suunnitteluprosessi
Budjetti luonnos
Budjetti luonnos
Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan
Kirjanpito Tuloslask
elma
Tase
Tilikauden aikainen juokseva kirjanpito tuottaa materiaalia mm. taseen ja tuloslaskelman muodossa.
Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida talouden
kehitystä, korjata ennusteita ja käyttää tietoja tulevien vuosien ennusteisiin ja budjetteihin.
Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan
Pitkän aikavälin budjetit (3-5 v)
Seuraavan vuoden talousarvio
Osabudjetit: mm.
investoinnit, henkilöstö, toiminnan tuotot ja kulut
Suurpiirteisiä, jatkuvuutta tuovia
Tarkempi
taloussuunnitelma vuositasolla
Tarkentavat eri osa- alueita
Talousarvio vuositasolla tehtävä, muut vapaaehtoisia. Muodon saa valita vapaasti, mutta suositellaan tehtäväksi tuloslaskelmakaavan mukaisina - helpottaa
seurantaa.
Keinoja yhdistyksen rahavirtojen ja talouden hallintaan
Kassavirtalaskelmat
Kassavirtalaskelma tuloslaskelman ja taseen lisäksi kolmas taloudenpidon peruslaskelma.
Kassavirtalaskelman avulla saadaan selville todellinen maksuvalmius jo ennakkoon -
> osataan varautua mahdollisiin rahoitusvajeisiin, joita voi syntyä kun kustannuksia koituu jo ennen tuottoja.
Laskelma koostuu kolmesta kassavirrasta:
Juoksevan liiketoiminnan kassavirta muodostuu myyntisaamisista ja kassatuloista sekä toistuvista kassamenoista kuten veroista, vuokrista, palkoista ja niiden
sivukuluista.
Investointien kassavirta koostuu pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden, kuten kiinteistöjen ja arvopapereiden kassatuloista ja menoista.
Rahoituksen kassavirta muodostuu lainojen nostoista ja takaisinmaksuista sekä pääoman maksullisista muutoksista.
Käytännöllisintä on tehdä kassavirtalaskelma suoralla menetelmällä. Siinä otetaan huomioon vain kassaanmaksut ja kassasta maksettavat kulut, näin saadaan selville riittävätkö rahat menoihin. Loppukassa saadaan vähentämällä kassaanmaksuista (esimerkiksi alkukassa, myynti ja voitot) kassastamaksut (ostot, kiinteät kulut ja verot, korot ja lyhennykset). Tarkastelujakso on tällöin yleensä kuukausi.
talousapu_tuloslask_tase_kassav.xlsx
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Yhdistyksen verotuksesta
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti
verottajaa?
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä
kiinnosti verottajaa?
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Paikallisen nuorisoseuran omistama seurantalo
Juhlasali, ravintola, nykyaikainen keittiö, sisävessat
Yhdistysten toimintaa:
Harrastuspiirit: jumppaa, käsitöitä ym.
Omat kokoukset
Lasten ja nuorten toimintaa: pikkukokkikerhot, discoillat
Iltamat, kirpputori, konsertteja
Kansalaisopiston piirejä:
jumppaa, kankaankudontaa
Taloa vuokrataan ulkopuolisille ja jäsenille yksityistilaisuuksiin
Häät, syntymäpäivät, lakkiaiset
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Oma toiminta = yleishyödyllistä toimintaa tai varainhankintaa - ei kiinnosta verottajaa
Kansalaisopiston toiminta = vuokraus yleiseen käyttöön - ei verotettavaa tuloa
Vuokraaminen muille yhdistyksille kokouspaikaksi tai muuhun yleishyödylliseen toimintaan = ei verotettavaa tuloa
Kerran vuodessa pihakirppistapahtuma
Paikkamaksuista saatu tulo pieni, jaettu järjestäville yhdistyksille – periaatteessa on veronalaista tuloa
Tapahtuma lähinnä tuo elämää kylille ja toimii ihmisten
kohtaamispaikkana
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Konsertit
Yhdistyksen yleishyödyllistä toimintaa ja varainhankintaa, tilasta ei ole peritty vuokraa ja pääsylipputulot on jaettu esim. 80/20 suhteessa esiintyjille ja yhdistykselle.
Yhdistys on antanut tilan käyttöön ja hoitanut paikallisesti konserttien markkinoinnin ja pääsylippujen myynnin sekä järjestyksenvalvonnan ja lupa-asiat.
Levyjen myynti konsertin yhteydessä on ollut esiintyjien omaa liiketoimintaa.
Esiintyjät kansanmusiikkiyhtyeitä tai seudullisia viihdemusiikkiyhtyeitä.
Puffetin tuotto varainhankintaa.
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Mitä muuta toimintaa sitten voisi talolla olla?
Kyläyhdistyksen infopiste ja toimisto
Ei ongelmaa, ellei myyntiä: t-paidat, karkit, kahvi, leivonnaiset, limsat jne.
kulutustavarat -> elinkeinotuloa
Kesäkioski
Yleensä elinkeinotoimintaa
Kahvila ympäri vuoden
Yleensä elinkeinotoimintaa
Säännöllinen ateriapalvelu seudun vanhuksille
Yleensä elinkeinotoimintaa
Kylätalkkari
Voi olla varainhankintaa, jos tehdään jokamiehen töitä porukkatalkoilla ja kaikki voivat osallistua
Jos talkkari on nimetty henkilö ja saa palkkaa kyläyhdistykseltä, voi olla
elinkeinotoimintaa varsinkin, jos seudulla on yrityksiä, jotka tarjoavat vastaavaa palvelua = kilpailuneutraalisuuden periaate
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Tuloverolaki 22§ ja 23 §
Yleishyödyllinen yhdistys verovelvollinen
Elinkeinotulo
Yhteisöverokannan mukainen vero 20 %
Kiinteistöstä saatu tulo:
Verollista = vuokratulo muusta kuin yleisestä tai yleishyödyllisestä käytöstä
Syntymäpäivät, häät jne. , vuokraus asuinkäyttöön, myös jäsenille
Vero kunnalle ja seurakunnalle 6,18% v. 2016
Verovapaata = vuokratulo yleisestä ja yleishyödyllisestä käytöstä
Toiset yleishyödylliset yhdistykset
Koulut, päiväkodit, kirjastot (yleinen käyttö)
Jako pinta-alan tai ajan mukaan (käyttöpäiväkirja)
Elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa, jos yleishyödyllinen yhteisö käyttää kiinteistöä yli 50
%:sti elinkeinotoimintaan.
Osakehuoneistosta saatu tulo:
verovapaata = sijoitustoiminnan tuottoja (henkilökohtaista tuloa)
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Yleishyödyllisen yhdistyksen elinkeinotulona ei pidetä:
yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa;
jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa;
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa;
sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa
huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito-, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa
suoritetuista palveluksista saatua tuloa;
bingopelin pitämisestä saatua tuloa
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Kulutushyödykkeiden myynti
Elintarvikkeet, vaatteet
Rajoittamaton asiakaspiiri
Ansiotarkoitus
Pysyvä liiketoimipakka
Kilpailuolosuhteet
Jatkuvuus
Lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa
Kirpputoritoiminta
Elinkeinotuloa ei ole varainhankintana tehdystä tavarankeräyksestä saatu tulo
Jos tavarat saatu lahjoituksena, yleishyödyllisen yhdistyksen kirpputoritoiminta ei elinkeinotoimintaa
Kirpputorimyyntipöytien vuokraaminen toisille veronalaista elinkeinotoimintaa
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Tanssi- ja muut huvitilaisuus
Muun huvitilaisuuden käsitettä ei määritelty tuloverolaissa
Verotuksessa lähtökohtaisesti elinkeinotoimintana konsertit, musikaalit, teatterinäytelmät, kun:
Ammattimaista
Suunnitelmallista
Ympärivuotista
Palkkatyövoima
Otettu huomioon tuotot ja tapahtuman kaupallinen luonne
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Taidetoiminta
Teatteri ja orkesteritoiminta, tanssitaide
Lakisääteinen ja julkisin varoin tuettu toiminta lähtökohtaisesti yleishyödyllisen yhteisön verovapaata toimintaa
Julkinen tuki = valtion ja kuntien harkinnanvaraiset avustukset
Yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttaminen arviointikriteerinä ja lieventävänä seikkana elinkeinotoimintaa arvioitaessa
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
TVL 22 §:n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos
se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi
aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä;
sen toiminta ei kohdistu rajoitettuihin henkilöpiireihin;
se ei tuota toiminnallaan siihen osalliselle taloudellista etua
osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana
palkkana tai muuna hyvityksenä.
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Verottajan tapauskohtainen harkinta
Toiminnan taloudelliset riskit
Avoin käyttäjäpiiri
Kilpailutilanne
Palkattu työvoima
Jatkuvuus ja säännöllisyys
Vähäinen liiketoiminta ei vaikuta yleishyödyllisyyteen
Yhdistyslain 5 § mukaisesti yhdistys saa harjoittaa vain
sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muutoin välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen taikka jota on pidettävä taloudellisesti
vähäarvoisena.
Case kylätalo Länsi-Hollolan toiminta – Mikä siinä kiinnosti verottajaa?
Arvonlisävero?
Elinkeinotoiminnasta, jos liikevaihto yli 10 000 € tilikaudessa ja jos ei erikseen säädetty arvonlisäverottomaksi
liikevaihdon käsite tässä: tavaroiden ja palvelujen verolliset myynnit, yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painoksen myynti, kiinteistön tai siihen kohdistuvien oikeuksien luovutukset, yleishyödyllistä toimintaa ei lueta mukaan
Arvonlisäverovelvollisuus kaikesta elinkeinotoiminnasta
Vuokraustoiminnasta erikseen hakeuduttava
Vuokralaisella oltava tiloissa arvonlisäveron alaista toimintaa
Voi vähentää vuokrattuihin tiloihin kohdistuvien hankintojen alvit
Kirjanpitolain muutoksia 1.1.2016
jälkeen alkavalla tilikaudella
Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan?
Säännökset käyttöön 1.1.2016 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla (Laki kirjanpitolain muuttamisesta 1620/2015)
Vaikutukset liiketapahtumien kirjaamiseen:
Määritelminä pääkirjanpito ja osakirjanpito
Osakirjanpito
erillisessä järjestelmässä olevat myynti- ja ostoreskontrat -> vain saldot siirretään
Tiliote, josta kirjataan yhdistelytiedot
Pääkirjanpito
Ylin taso, syntyy tase ja tuloslaskelma
Osakirjanpidon ja pääkirjanpidon välinen kirjausketjun aukottomuus varmistettava
Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan?
Tililuettelo laadittava niin, että taseen ja tuloslaskelman laatiminen onnistuu asetuksen mukaisina ja kirjausketju on selkeä
Kirjaamisperusteet: meno ja tulo voidaan kirjata veloitukseen (laskuperuste) tai maksuun (maksuperuste) perustuen -> ostovelat ja myyntisaamiset
voitava selvittää jatkuvasti
Kirjanpidon laatimisaika:
Käteisellä rahalla suoritetut maksut kirjattava viipymättä
Muut kirjaukset: ” tässä (laki kirjanpitolain muuttamisesta) tai muussa laissa
edellytetyt ilmoitukset viranomaisille tai muuta tarkoitusta varten voidaan laatia ajantasaisesta kirjanpidosta” ja ” se, joka on yhteisön tai säätiön kirjanpidosta vastuussa, voi täyttää valvontavelvollisuutensa”
= kausiveroilmoitukset, vuosi-ilmoitukset, joilla säädetty määrä-ajat
Hallituksen kyettävä valvomaan taloudellista tilannetta
Laillistaa monessa pienessä yhdistyksessä olevan nykytilanteen, jossa kirjanpito ja tilinpäätös tehdään kerralla
Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan?
Tosite
Olennaista kirjauksen perusteena olevan tositteen yksilöinti = esim.
juokseva numerointi – tositteen ja kirjauksen välinen yhteys todettavissa vaikeuksitta
Voi olla paperinen tai sähköinen
Voi koostua useasta asiakirjasta – arkistointi niin, että kaikki osat voi vaivatta yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi
Tositteen sisältövaatimukset entiset = käytävä ilmi ostaja/myyjä, ostettu/myyty tuote, päiväys, hinta, alv%
Osto- ja myyntilaskun sisältövaatimukset määrittää arvonlisäverolaki
Uusi tositelaji = liitetiedostotosite
Tilinpäätöksen liitetietoja koskeva materiaali tulee numeroida kuten tositteet ja säilyttää kuusi vuotta tilikauden päättymisestä
Liitetietojen ja liitetiedostotositteiden välillä kirjausketjun tapainen yhteys
Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan?
Kirjanpitoaineiston säilytys
Voitava aina tarkastella selväkielisenä = paperi tai PDF
Muutokset kirjanpitoaineistoon
Muutoksia kirjanpitoaineistoon voi tehdä vain tilinpäätöksen
valmistumiseen saakka, kirjausketjun selkeydestä pidettävä huolta
Teknistä esitys- tai säilytysmuotoa voi muuttaa tilinpäätöksen jälkeen
Paperinen tosite voidaan muuttaa sähköiseen muotoon tilikauden aikana
Tietosisältö ja kirjausketju säilyttävä muuttumattomina arkistoinnin ajan
Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista
Pitää laatia ja säilyttää yhdessä tilinpäätöksen ja tililuettelon kanssa 10 vuotta
Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan?
Vaikutuksia yhdistysten tilinpäätökseen
Yrityskoon määritelmät, jos enintään yksi raja-arvoista ylittyy päättyneeltä ja edelliseltä tilikaudelta tilinpäätöspäivänä:
Mikroyritys,
Työntekijöitä 10
Liikevaihto 700 000 €
Tase 350 000 €
Pienyritys
Työntekijöitä 50
Liikevaihto 12 milj. €
Tase 6 milj. €
Suuryritys: 20 milj. €, 40 milj. € , 250 henkilöä
Tilintarkastuslain rajat säilyvät (lv 250 000, tase 100 000, työntekijöitä keskim. 3 tilikauden aikana = tilintarkastus HTM, jos kaksi ylittyy edellisellä ja kuluvalla tilikaudella, muuten toiminnantarkastus yhdistyslain mukaisesti).
Yhdistyksen liikevaihdon määritelmä (varsinaisen toiminnan, varainhankinnan ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan tuotot).
Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan?
Pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöstiedot
(Valtioneuvoston asetus pien- ja mikroyrityksen tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista 1753/2015)
Vertailutiedot edelliseltä tilikaudelta esitettävä
Allekirjoitusten yhteydessä annettava tieto siitä, että tilinpäätös on laadittu pien- ja mikroyrityssäännösten mukaisesti, jos ei muualta tilinpäätöksestä ilmene
Yhdistyksen laadittava tilinpäätös yhdistys- ja säätiökaavan mukaan
Varsinainen toiminta on sääntöjen mukaisen tarkoituksen toteuttamista
Liiketoiminnasta ei tarvitse ilmoittaa kuin tuottojen ja kulujen yhteissummat, jos liiketoiminnasta esitetään liitetietona erillinen tuloslaskelma
Tuloslaskelma voidaan tehdä myös kiinteistökaavan mukaan, kululajikohtaisena tai toimintokohtaisena, jos toiminnan luonne edellyttää/vaatii, liitetietona
esitettävä varsinainen toiminta, varainhankinta, sijoitus- ja rahoitustoiminta sekä yleisavustukset
Tase- ja tuloslaskelmakaavat asetuksen liitteenä
Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan?
Tuloslaskelma
Järjestökaava vanha:
Satunnaiset erät
10. Satunnaiset tuotot
11. Satunnaiset kulut
12. Yleisavustukset
13. Tilikauden tulos
14. Tilinpäätössiirrot
a) Poistoeron muutos
b) Vapaaehtoisten varausten muutos
15. Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tuloslaskelma
Järjestökaava uusi 1.1.2016:
(Kohtaan 9 saakka yhtenevät)
10. Yleisavustukset
11. Tilikauden tulos
12. Tilinpäätössiirrot
a) Poistoeron muutos
b) Verotusperusteisten varausten muutos
c) Konserniavustus (uusi erä)
13. Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan?
Poistokäytäntö
Laadittava poistosuunnitelma pysyvien vastaavien hankintamenon poistoihin
Vapaaehtoiset varaukset => verotusperusteiset varaukset
Yhdistys voi tehdä vain, jos vaikuttaa verotukseen
Satunnaiset erät
Poistuu tuloslaskelmakaavasta
Esitetään luonteensa mukaisesti varsinaisessa toiminnassa, varainhankinnassa tai sijoitus- ja rahoitustoiminnassa
Poikkeuksellisista eristä liitetieto erikseen
Termimuutoksia
”Oikeat ja riittävät tiedot” -> ”oikea ja riittävä kuva”
Olennaisuuden periaate kirjataan lakiin
Netottamiskielto lakiin -> tuotot ja kulut omille tileilleen (asetuksessa säädetty aiemmin)
Miten kirjanpitolain muutokset vaikuttavat yhdistyksen toimintaan?
Helpotuksia mikroyhdistysten tilinpäätöksiin
Maksuperusteinen tilinpäätös, liitetiedot:
Arvio menettelyn vaikutuksesta tilikauden tulokseen ja taloudelliseen asemaan
myyntisaamiset ja ostovelat, joita ei ole merkitty taseeseen
Vaihto-omaisuuden ja pysyvien vastaavien muutos
Lomapalkkavelan suoriteperusteisesta määrä
Vieraan pääoman korkojen suoriteperusteinen määrä
Kirjanpitolain mukaista toimintakertomusta ei tarvitse tehdä, tiedot voi esittää liitetietona
Harkittava: Väheneekö tilinpäätöksen tekijän työmäärä maksuperusteiseen siirtymisen myötä, miten tärkeä on tilinpäätösinformaatio ennestään tutussa muodossa jäsenille?
Huom! Hankkeiden rahoittajien vaatimukset raportointiin ja säilytysaikoihin sekä toiminnan/tilintarkastukseen.
Arvonlisäverolain muutoksia
Arvonlisäverolain muutos voimaan 1.1.2016, sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavaan tilikauteen
Verovelvollisuuden alaraja 8 500 € -> 10 000 € liikevaihto
Alarajahuojennuksen yläraja 22 500 € -> 30 000 €
Kuitintarjoamisvelvollisuus käteiskaupassa yli 10 000 € liikevaihtoa
Maksuperusteisesta arvonlisäveron tilittämisestä keskustelua
Uskotaan helpottavan laskuttavan yrityksen elämää – alv kohdistetaan sille kuukaudelle, jona maksu saatu ostajalta
Taustalla pidentyneet maksuajat
Ei merkitystä käteismaksukauppaa käyville yrityksille – käytännössä maksuperusteinen jo nyt
