Tarinaa isoisäni Emil Kallenpoika Paavolan lapsuudenkodista ja kotikylästä Karhiniemestä · DIGI

Thrinaa isoisäni Emil Kallenpoika Paavolan Iapsuudenkodista ja kotikylästä Karhiniemestä

Huittisten _Joulussa

2003

kerroin isoisäni Emil Paavo- lan nuoruuden kolmesta vuodesta, jolloin hän suoritti asepalvelustaan Hämeen Pataljoonassa eli Suomen 7 ^, tarkk'ampuja-pataljoonassa Hämeen-linnassa. Nyt kerron Emilin lapsuudenkodista ja _hänen vanhemmistaan lGrhi- niemellä sekä kylästä, jossa hänen äidinpuolen sukunsa on asunut 1600-luvun puolivälistä lähtien.

Tietoja olen kerännyt erikoi- sesti qttäneni pojille Samu- lille ja Panulle. Sitten kun he aikuisi na ovat kiinnostuneita muorinsa satakuntalaisista juurista, on heillä valmiina

f onkinlaiset pohjatiedot asi- asta. Parin vuosikymmenen ajan olen merkinnyt asioita muistiin mm. Turun Maakun- ta-ail<tstosta, Sota-arkistosta ja Suomen Sukututkimusseu- t^n ^kirj asto sta. Valitettavas ti minä niin kuin useat muutkin huom aavat alkavans a tieto-

i.t

^{keruun liian myohään.}

Parhaat tietolähteeni kuten

Emil

ja lähes koko hänen perheensä nukkuu io ikiunta Pyhän

Katarinan

kirkon hautausmaalla. Jonkinlai ^{s en} kuvan isoisäni perheen tapah- tumista olen saanut lukemalla perheen tyttärien kirf eitä.

Emilin äidin Maijastiinan lapsuudenkoti

Emilin diti

Marta Elisabet

ftutsuttiin

Maijastiinaksi)

Mikonrytfu

Kastari syntyl

7.3.1,826

Karhiniemellä, vanhempiensa

Mikko

Mi- konpoika Kastarin ^ja Anna Tuom

^

^{ntyttäten perheen}

kolmantena lapsena. Anna Tuom^ nqrtär

oli

kotoisin Liukkaan Mäkelän torpasta.

Vanhemmat olivat kolmis- sakymmenis sä Maij astiinan syntyessä. Mikko Mikonpoika oli Kas tann isäntänä vuosina 1,821,-1,832.

Maij astiinan isoisä Mikko Jaakonpoika oli myös synty- nyt Kastarilla ^ja hän ehti isän-

nöidä taloa vain seitsemän

vuotta

1800-luvun ensim- mäisellä vuosikymmenellä.

Vaimon Mikko oli löytänyt

naapurista

Vähä-Kennin

Marria Matintyttärestä.

Maijasti ⁱ nan sisaru kset Anna ja Eeva-sisaret kuolivat aikuisiän kynnyksellä. Velf istä ainoas t

^an Kalle Mikonpoika eli vanhuuteen asti. Nuorin

veli

_Johannes Mikonpoika kuoli vauvaikäisenä.

Maijastiinan

sisarukset jåivåt vdhälukuisiksi, lasket- taessa sen aikaisen perheen lapsiluvun mukaan, koska perheen isä Mikko Mikon- poika Kastari kuoli parhaassa miehuusiässä keuhkotautiin

vain

kolmekymmentäneljä ajastukaa eletqään. Maif as-

tiinan diti Anna

oli

^38-vuo-

tias menehtyessään sama n tautiin.

Kahdeksanvuoti

Maijastiina jdi Kalle-veljensä^ana kanssa orvoksi kotitaloon

vanhan isänäidin hoiviin. Iso- äiti ei pystynyt lasten kanssa

hoitam^

n

^Kastarin taloa, v^an sitä viljeli vuosina 1,839- 1,845 lampuoti eli vuol<raaja Juha Juhanpoika ^vaimonsa

Vilh elmiina H eikin tyttär en kanssa.

Talonpito ei oikein onnis- tunut hyuu lampuodiltak

^an)

j oten yhdeks äntoistavuoti Maij astiinan oli etsi ttävä itsel-^an leen aviomies, joka samalla

olisi

myös

taloon

sopiva isäntä.

Tiedossani ei

ole miten Maifastiina

ja

Kalle Juhanpoika Raska toisiinsa tutustuivat. Puhemiehet oli- vat silloin yleisiä "ral<k^uden våbttajrä" , ^{eikä tässä tapauk-} sessa varrrraan laaiaa tiedon

vdlitys tä tarvittukaan, koska Kallen koti sijaitsi Kokemä- enjoen vastarannalla.

Maijastiinan aviol ⁱ

itto

Heinäkuun 4. påivånä 1,845

Kalle

Juhanpoika ^Raska (28-vuotias)

ja

Maifastiina

Mikontytår I(astari

(19- vuotias) solmivat avioliiton.

Ajan tavanmukaan Kalle otti sukunimekseen talon nimen eli hänestä tuli Kastarin Kal-

le. Perheeseen synrF 10 lasta.

Pariskunnan 51 vuotta kestä-

nyt

avioliitto pååttyr Kallen kuolem^an 29.5.1896.

Kastarille vävyksi tullut Kalle Juhanpoika ^Raska oli syntynyt ²⁷ .9.1818 Raska- Ian kylän Juha Pertunpoika Raskan ja

l{atarina

Tuo- maantytär Pro tingin p erheen nuorimmaiseksi lapseksi. Kal- len vanhemmat Katarina ^ja Juha olivat ^{saaneet talonsa} isännyyden vafsin nuorina.

Perheeseen synryl kahdek- san lasta,joista vanhin poika Matti Juhanpoika, jdi ^Raskan taloon isännäksi.

Maijastiinan ja Kallen lapset

L. vanhin tytår Anna Kris- tiina Kallentytår synry ¹⁸⁴⁶ ja kuoli elettyään runsaat 1,3

vuotta.

2. Karoliina Kallentytår syntF 1848 ia nntttn naapu- ritaloon Höyssylle emännäk- si. Pariskunta sai kahdeksan lasta. Karoliina kuoli varsin

Iäl<käänä. Flöyssyn tila on edelleen suvun hallussa.

3. Juho Kallenpoika syntyl 1851

ja

oli pojista vanhin.

Hänelle vanhemmat vuonna 1878 myivät talonsa. Juho perusti perheen ja kasvatti kolme lasta aikuisiksi. Juho eli 70 ajast' arkaa. Talo on edelleen suvun hallussa.

4. Kaarle Vihtori Kallen-

poika

syntyr 1853. Kaarle hukkui tdysikdisenä Koke- mäenjokeen syysjdihin 1,877 .

5. Vilho

Kallenpoika synrF 1855 ja kuoli runs a n vuoden ikdis enä.

6. Seunaval<rn poika kas-

tettiin Vilhoksi

(kutsuttiin

Villeksi). Vilho

Reinhold Kallenpoika synrF 1858 ja

eli runs^

t

71. vuotta. Ville

asui perheineen avioliittonsa alkuvaiheessa Paavolassa,

josta myohemmin muutti talosta erotettuun torppa n.

Villell e iaJohannelle ^synryl lapsia yksitoista, joista yksi kuoli lapsena ja kaksi poikaa menehtyl vapaus sodas sa.

7. Fnns Fredrik Kallen- poika syntyl 1860 ja _kuoli 1909 USA:ssa. Frans ^asui nuoruutensa Kastarill a. Hän muutti atkanaan perheineen Tienh^ ran torppaan, _iosta lähti vuonna 1908 "kultaa vuolema

n"

Amerikkaan.

Hän kuoli jonkin alkaa siellä olnlaan. Lieneekö koti-ik ävä

ollut osasyynä menehtymi-

seen.

8. Matilda

Kustaava

Kallentytår synry

¹⁸⁶³

ia

^{perusti perheen Frans}

Evert Kaakin kanssa. Perhe

asui avioliiton

alkuaikana Paavolassa. He ostivat Kei- kyästä Kaakin talon, ^missä Matildalle _ia Fnnsille syntF kahdeksan lasta. Lapsista kak- si kuoli imevdisiässä. Matilda saavutti varsin korkean iän.

9. Isoisäni Emil Kallen-

50

Huittisten _Joulu 2004

poika, josta

tuli

Paavolan talon isäntä, syntF 1866 ja eli runsaat SL vuotta. Emi- lin perheessä oli kahdeksan lasta. Talo on edelleen suvun hallussa.

10.

Nuorin lapsi

Iida Sofia

I{allentytår

syntyl 1,870,

jolloin

vanhemmat olivat jo varsin iäkk;ntä. Iida avioitui naapuritalon Frans Kouhin kanssa. Fleille syntF kahdeksan lasta, joista kaksi kuoli imevdisiässä.

Sisarusparvesta Juho, Ida

ia Emit

asuivat

koko

eIå- mänsä Karhiniemellä lähellä toisiaan.

Maijastiinan ja lGllen

elämä

^ja talonpitoa

Avioliiton

solmimisen (v.

1845) jälkeen alkoi l(allella ia Matiastiinalla kova puur- taminen.

Heidän

kotinsa

elintason

voinee pååtellå talossa tehdys tä vuallisesta katselmuksesta. I(astarin talo oli kruunun augmentti- talo. Jor ^{tällaisen talon} vilje- hiå iata ^verons a maksama;tte- kolmen vuoden ajalta, joutui

hän luovuttamaan tilan takat- sin kruunulle.

Maijastiinalla ja Kallella oli vuonn a 1,852 mahdollisuus

hakea itselleen perinnöksios- to-oikeutta Kastarin taloon.

Hakeminen oli ^{arka mutkikas} iakauan ^ai.kaa kestdvd tapah-

tuma.

Näden

asiakirjojen selvittelyn jdlkeen minua ihmety ttää, miten tavallinen karhiniemeld,inen talonp oika alkanaan selvisi ndistä monis- ta mutkikkaista ruotsinkieli-

sistä asiakirjoista.

Nykypolvelle

voisi

loh- dutukseksi sanoa,

kun

he kampp atJevat EU :n kans sa, että kyllä kruunu ennenkin

osasi vaaia

monenlaista selvityksiä.

Mainitsen tässä muutamta asiakirioj^,

jorta

tarvittiin

täs sä perinnöksio s totapah-

tumassa:

L.

Turun

lääninkonttoris- sa

käsiteltiin

3.3.1852 ia

t7 .12.1857 Maijastiinan ^ja Kallen p erinnö ksio s to asiaa.

2. Kihlakunnan

kaikissa

kirkoissa kuulutettiin

6.3.1857 heidän perinnök- siostoaikeensa. S,rtkalaitu- men, Kauvatsan, Vampulan,

Huittisten,

^Kokemäen,

Harjavallan, Säkylän, Koy-

liön,

Alastaron, Lotmaan, Oripään sekä Metsäm^an kirkossa). Kuulutuksen iäl- keen

oli

muilla kuukauden

atka moittia ostoaietta, iot oli aih ettta.

3. Seutaavaksi

3.6.1857 suoritti kruunun apulainen kihlakunnan tuomari Tuomas Jaakonp oika Penttil ä Lautta-

kylästä ja ntmtsmies Heikki Heikinpoika Käki Sammus-

ta

katselmuksen Kastarin kruununaugmentin talossa

lro

1, Karhiniemen kylässä Huittisten pitäjässä, joka- on Ylemmän Satakunn an alem- massa kihlakunnassa.

Ruotsinkielisessä katsel- musasiakirj as sa lueteltiin tilan kaikki rakennukset ja kiinteä omaisuus sekä niiden nhal- linen arvo. Luettelen tässä muutamia. Mittan a kåyettiin

"k"

= ^kyynärää. ftirjoittaian huomautus)

Asuntopirtti

etutuvalla ja kamarr)Ia, tuohinen mal- kakatto, vuosi sitten uudesta

hirrestä, 22 k prtk^, 1."1, 1/4 k leveä,61/, k korkea,4 ikku-

nalTa tavallisesti sisustettu: 70 hopear ahaa. Leivintup a vasta- päätä, samanlainen katto, 9 k pitkä, 11 1/4 ^k leveä j^ 6 1/4 k korkea, yhdellä ikkunallaia asiankuuluvasti sisustettu, hyvdssä kunnossa: 40 hope- anhaa. Vierastupa eteisineen ja kamari, tuofu j^ malkak atto, muutama vuosi sitten uudesta hirrestä pyrtytetty, ^1,3

3/4k

pitkä,

9 1/4 k

leveå

j^

_{6 k}

korkea ia tavallinen sisustus, hyvdssä kunnossa: 40 hopea- rahaa. B ränni, kellarirakennus, avoin liiteri, tyokalurakennus, kotankennus.

Navettapiha,

jossa oli

talli, jonka ovet oli varustet- tu fautasaranoilla. Hårkå- ja lammasrakennus,

uusi

na- vetta, sikala ja useita latoja.

Ulkohuonetta ei ollut, mutta se tuli hankkia.

Talon ulkopuolella Ruo- ka-attta, saun a, nthi kutsuttu mäkiriiheksi, 2latoa, toinen rtthhakennus, kotoriiheksi kutsuttu,

2

^{latoa, kolmas}

nthrakennu s kauka-riiheksi nimitetty luuvalla ja ladolla,

Pelto on savi ja hiek^n- sekoitteisia maanlaadult

^

^rr,

44 tynnyrtnalaalaaja (non 22

h"), 3-vuorovilj elyksessä, ta- vallisesti ojitettu ia ^udattu.

Niitty

ulkona

4

osassa,

tavallisia Latoja ia ^tavallisia ruoko udatr$a.

Metsä, joka on asul<kaalta

tullut ^s ääs tdvd,is e s ti kåytettya,

sij aitse e 7 vrrstaa asuintil alta.

Rakennus-hirsiä, leveitä ^ja muita luonnolliseen tarpee- seen riittdvdsti sekä muuta talon tarpeeseen.

Totppa,

Tienhaataksr nimitetty, maksaa korkoa 8 hopearuplaa vuosittain ia te- kee lisäksi viikon parvåtyöta talolle.

Kalavettä ei ole.

Mylly

Sääkskosken myllyssä ^'1.2.

osa.

Kaivossa hyoä vesi, yh-

teinen kahden

naapurin

kanssa.

Vahvis tetaan, että vilj elij ä

on

uuttera

ia

^{tarkka sekä}

omista a tatpeelliset tavarat, ka\an ^j a pellonkalut. Tarkas- tajat iååvåt siihen käsityks een, että tilan ^asiat ovat hyvässä kunnossa

ja

näyttää, että tulevaisuudessa tila kykenee maksamaan vefonsa.

Tarkastusmie s vaku uttaa K.O. Kumelin

4. Tutun lääninverokontto- rin verolaskelma 15.12.1857, jossa veroa oE, määtåtty mak- s^m^ n kuluineen 78 ruplaa

31,,5 kopeekkaa.

5. Keisarillisen

Suomen

s enaatin finans sikonttorilta Kalle sai 30. pa,ivå tammikuu-

ta 1858

lausunnon, ^jossa

to deta an asian tap^htumien kulku sekä että ei ole mttäån estettä, etteiko Kalle Juhon- poika Kastari voisi ostaa tiaa perinnöksi.

6. Vatsinainen kruunun-

tilan perinnöksi

osto tapahtui 13.2.1858. Kalle Juhanpoika

sai

edellisten asiakirjof

en jälkeen

ostaa

Suomen Keisarillisen Se-

naattn

valtiovatatntoimi- tuskun nalta Turun läänis sä,

Ylä-Satakunnan Alisessa

kihlakunnassa Huittisten pitåiån Karhiniemen kyläs s ä olevan Kastari-nimisen kruu- nuntilan no 1, maks effiiaan veron 78 ruplaa ja ^31, ja ^t/, kopeekkaa hopeaa.

Kaupassa Kalle sai itsel- leen talon ia"kalkille ^jdlkeen tuleville perillisilleen talon, rr'aan, pellon, triityn, met- sän, kalat, kalavedet, myllyt, myllynpnkat, torpat j^ torpaln paikat _fa kaikki muun omai- suuden".

Helsinki 1,3. helmikuuta vuonna 1858 meidän FIer- ramme Jeesuksen Kristuksen syntymån jåIkeen.

Vahvist^

:

Etrligt

K.i-

sediga Senatens för Finland E,kono mie -D .p

^ttments

Beslut På Dragande Håll och Embets wägnar K. \Tidenius C. Sauren

Maijastiina ja lGlle ostavat lisäksi naapurista Paavolan talon

Kun Kastarin perinnöksiosto oli tapahtunut vuonna 1858,

jo runsaan kuuden vuoden kuluttua vuonna 1,864 Kasta- rin isäntåpart osti naapurista Paavolan talon. Ilmeisesti p^tL

oli "visusti" hoitanut ttfaansa kun pystyivät nziin lisäämään omaisu uttaan Kaup paktrja- kopiot^ en voi tilanpuutteen tähden lisätä tähän.

Kauppal<rcjan mukaan

Kalle

Kastari (46

v)

osti

5.1.1. .1,864 tehdyllä kaupp^-

k rialla Anto n Tuomaanp oika Paavolan kuolinpesdltä ¹

/3

Huittisten _Joulu

2004

^{5 I}

mantt^alin Paavolan p erintö - talon 10.920 Suomen markal- Ia. Kallella jaMarjastiinalla oli ilmeisesti mielessään lastensa tulevaisuus, olihan perhees sä kasvamassa useita poikia. Iso- isäni Emil syntyl vasta p^rr vuotta kaupanteon ^jälkeen ia ^perheen nuorin lda-tytår synry vasta vuonna 1,870.

Talonk

^upain

j dlkeen perhe ei heti muuttanut Paavola n)

va n sinne siirtyi ensin Mai-

jastiinan veli I(alle Mikonpoi- ka I{astari. Paavolan talon kunto ei ollut hyvä.

Maijastiina ja lGlle myryät omistamansa l(astarin perintötalon ja muuttavat Paavolaan

Maijastina ia I{alle myivdt I(astarin

talon

²⁷ .3.1878,

ajan

tavan mukaan van-

himmalle

pojalleen _Juho Kallenpojalle 5.000 markan suuruisesta hinnasta. Lisäksi hintaan kuului tarkkaan mää-

ritelty syytinki vanhemmille sekä osuuksien maksaminen sisaruksille.

I(aroliina-sisar sai osuu- tensa rahassa, mutta Ftans-

veljen osuus

maårrteltiin tarkka an: alarkäis enä hänelle

kuului maksuton ylöspito, mutta tdysikdisenä, jos hän edelleen oli tlalTa, sathän

n-

han lisäksi asunnon tavallista työtä vastaan sekä vuosittain mm. pdivittäiset pitovaatteet

ja kolme p^rr^

saappaita sekä joka toinen vuosi py- hävaatteet kesäkankaast a ja joka kolmas vuosi verkaisen vaatekerr^n. S amoin Fransin hevoselle kuului elatus talon hevosten kanssa.

Emil-veli sai rahaa, _f oka hänelle maksetaan vasta tul-

rttaan tdysikäis eksi. Samaten Emilille kuului ilmainen ylös- pito 21, Ikävuoteen asti.

Vanhempien syytinkiin kuului mm. vuosittain 5 tyn- nyrtå ruista, elatus lehmälle,

1 0 ^kapan alaa kunnostettua ia Iannoitettua peltoa ^kevät- kylvöä varten. Asunnoksi

kammari lämmityspurneen sekä summ a käteistä rahaa.

Lisäksi he jåtavät Paavolan

tilan

omistuksen itselleen kymmeneksi vuodeksi.

Viimeisenä mainita n ehto, jos ostaja Juho Kallenpoika ei kykenisi taloa prtämään, olisi kans saperillisillä oikeus lunastaa talo tiettyyn hin- taan.

Lopuksi oli lauseke: "Vlä- mainittua kauppasumm aa ja sitoumus ta Yastaan sidomme itsemm e ja meidän muut pe- rillisemme kyseisessä Kasta- rin verotilass a I{arhiniemen

kylässä ja omistaa tälle ostaja Juha I(allenpoialle, ^hänen

lapsille en ja perillisilleen, että nyt on heti lupa tulla sisään ja sekä täten omistaa jakayttaa kuin omaansa".

Maij astiina ja Kalle siirtyi- vät vuonna 1,877, silloin vielä kotona asuvine lapsineen ( Ville 22 v., Matilda 1,5 v., Emil 11 v. ja Iida 7

u.)

Paavolan taloon. Talon kuntoon lai- tossa vierähti yli kymmenen vuotta, mutta I(allen tåytettyä 70 vuotta, halusi pariskunta f,;rvata itselleen levolliset vanhuudenp arvåt ja myivåt

Paavol an talon nuorimmalle pojalleen Emilille.

Emil ostaa Paavolan talon vanhemmiltaan

14.9.1 889

I{aupantekohetkellä Emil oli päässyt Flämeenlinnan tarkk' amp u j ap atalj o o na s ta

ensimmäiselle lomalleelr.

Siitä Emilin elämän vaihees-

ta l<rrjoitinkin viime vuon-

rra.

Tilanpuutteen tähden kirjoituksessani

on

Emilin

kaupp al<tjan ensimmäis e s tä sivusta vain osa.

Vanhoi.t

asiakirf ojen mukaan nåyttäa siltä, että vanhemmat olivat ensin aikoneet myydä Paa- volan toiseksi vanhimmalle pojalleen, mutta muuttaneet kuitenkin mielensä.

Isännyyden Emil sai vasta

muutaman vuoden kulut- tua ilmeisesti vasta vuonna

1,896, _f olloin isä-Kalle kuoli.

Aiti-M aliasuna vietti viimei- set elinvuotensa

Emilin

^ja Fannyn

juuri

perustetussa perheessä.

Emil oli nähnyt jo nuoruu- dessaan ihmiselon vaikeuksia, mutta tuskin hän osasi aavis-

taa oman perheensä osaksi tulevia suuria suruja. Perheen ainoa poika Arvo kuoli rippi- kouluikdi s en ä vapaus s odas s a

ja kaksi

tytärtä menehtyi keuhkotautiin, mutta onneksi yhdestä, qttårestä tuli ^jatkaja perintötilalle.

Uskon , ^että Emil-isoisäni on tyytyvdinen katsellessaan

"taivaan kannen fuolla puo- len" kuinka hänen entisillä pelloill^

n nyt

^taapertaa

"harjoittelemas s a is ännöin-

tJä" suvun neljännen polven

j älkeldinen, pikku-Eemil.

Mikä on se Karhiniemen kylä, jossa Emilin suku on asunut?

Karhinierni kaunis kllä ni@ alla, pelto päällö

kalauesi kahdm puolen, Suo suuri lönsipuolla

Å--/ra

Ripouuori iso idässä mets ärnatk a ty u ip ö ö s s ä,

Karhiniemen kylä on ollut tärkeä paikka jo ammoisina aikoina.

I{yIää

koskevista tapahtumista voimme lukea

e simerkiksi Suur- Fluittis ten

historiassa.

Pakanuuden arkana

oli

I(arhiniemen Hiidenkalliolla uhrip atl<ka ia myöhemmin sen läheisyyteen

oli rakennettu alueen puinen

kirkko.

Tarinan mukaan prtåiän seuraavaal<rn kirk- koa ryhdyttiin rakent ama;^n

Karhiniemelle, mutta hiidet estivät rakentamisen ja neu- voivat Karsatinmäelle, jonne kirkko sitten pystytettiinkin.

I(rkon

suojelifaksi tuli Pyhä I{atarina.

Karttaotos kylästä on osa

"Geometrisk Chata öfuer Karhiniemi

Byr

Bohlåkrar Ängar och T'ppor Belägne uti Biörneborgs Lähns Öfre

Sattagunda Nedredels Hfuad och Hvittis Sochn, fö{attad uppå Hög^rederbörlig befall-

rirg

till Storskifte är 1,7 66 af Jochim Hornborg."

3r',[ '

52

Huittisten Joulu 7004

F/3 TIRRI

A/7 = Vähä Rautio

L/2 = Kouhi C/S = ^Iso Kuukinen

E/l

= ^Kastari

Iflän

talot on rakennettu Myllym äen ympärill e. T ällar- silla måtJla saattoi entisaikoi- na olla kylän puolustustorni.

E milin syntym åparkan nimi I(astari merkitsee muinais- ruotsissa tornillista ^ltnnaa

f

linnoitusta. Linnoituksesta saatua

talon

nimeä tukee myös se asia, että I{astarin talo sijaitsi kylän korkeim- malla kohdalla.

Suur-Huittisten histo Åan

II

osassa mainitaart) että luutnantti

Johan

^Gripen-

berg, Unton puustellista oli rakennuttanut 1750-luvull puolessa välissä itselleen pitåjån

^rnoan tuulimyllyn.

I(artassa näkyy Myllymäen

B/ 4 = ^Paavala K/ 6 = ^LJnto

D /7 = ^{Iso Rautio} G/8 _{= Vähä} Kuukinen

länsireunalTa tuulimylly. Se lienee juuri tärrrä pitäiän at-

no^ tuulimytly.

I(arhiniemen ^{kyläyhtei s ö} on noudattanut Länsi-Suo- messa silloist a kåytäntöä, _I

ot-

ka mukaan talot oli ahdettu lähekk ätn tonttialueellen ^s a.

Tontin eli

sikopiirin ulko- puolell e _1åivat aitat, riihet ^ja

saunat.

Peltovainio oli ^jaettu kah- teen yhtä suureen osaan, jotta vilf eltiin kaksivuorovilj elys sä, (toinen puoli rukiilla ^ja toinen kesannolla). Varsinaisen kylän

ulkopuolella olevia peltoja kutsuttiin umpiaidoiksi . Maa- laki oli aikotna n määrttellyt, että pellon suoja-aidan tulee

M/9 = Vähä Kenni G/E = ^Höyssy H/9 ₌ Iso Kenni

F

/l

= Tirri

olla sellainen, ettei kohtuulli-

sen pitkä ^mies ulotu kumar- tuessaan ardan yli kyynärän pituisella kalikalla ^maahan vastakkaiselle puolelle. Jot kotieläin kuitenkin ^{pååsr at-} dan yli,

piti

ardan omistajan korvata vahinko. ^Metsästä, joka kuului yhden tat use-

^mrn n kylän jakokunnalle, oli erotettu alueet hevosi a ja hail<tå varten.

Poi mi ntoja ⁱ kivanhoista tapahtumista

Karhiniemellä

Vuodelta ^{1, 45} 6 löysin tiedon, että Niskakosken tienoot I{okemäekä

olivat

kuulu-

neet Fluittisten

karhinie-

meläisille mutta miestapon sovitukseksi paikka oli iou- tunut I(okem ^äen Ylistaron kylän asukkaille.

Noin

^sata vuotta myö-

hemmin vuodelta

¹⁵⁵⁵

löyrfy

merkintä; Markus

I(enni

I(arhiniemeltä ^sai sakkoa kolme markk^ v^- hingos t^, jota hän oli tehnyt

E skil Torkkelinpoj an tuohille.

Oman käytön lisäksi tuohia

vietiin

silloin paljon ^mm.

Tukholman kuninkaanhn-

n

^n ^{sekä Juhana}

III

vuon-

n 1558

rakennuttam^ n Poriin kunink aankartano on.

Samaan arkaan tärkeä vienti- artikkeli oli myös niini, lot^

saatiin lehmuksen kuoresta.

Tån;'ä jalopuu

viihryi

I(o- kemäenjokilaaksossa mm.

I{arhiniemellä, Sammussa ja NanhialTa.

I(arhiniemeläiset

ovat osakaan pitäneet yllä myös Ruotsin hyvinvointi a maksa- malla 7 5 markkaa ju 19 äyrIä

30 penninkiä hopeavero^.

Veron oli kuningas _Juhanna

III

^määrännyt vuonna ^1.571' lunastaakseen trlfsborgin

linnan

takaisin Tanskalta.

Paikka

oli

Ruotsille tärkeä koska sitä kautta päästiin I(eski-Eurooppa n.

Näyttää siltä, että vero-

tusasias sa karhiniemeläinen

ja

suomalainen talonpoika on palaamassa ikivanhaan

tapaan

veroparseeleiden maksamisessa, ennen mak- settiin Ruotsille t^L Venäiälle ja nykyinen sukupolvi maksa- nee verol^ yhteisen Euroopan hyväksi. Toivottavasti uusi kdytäntö

tuo

suomalaisille kaikkea sitä hyvää, mitä meille on luvattu.

Lopuksi

haluan l<ljttaå Iuokkatoveriani

hma

Yli- Äyhöä sekä Paavolan talon nykyistä isäntåå Jari Lehto-

rrräkeä. jotka ovat auttaneet

minua

saadakseni tär-:än aineiston painokuntoon.

Irja-Liisa Marku

''rå1r?- :.r:- **-;

;=-li=-_.

.alrq1 5.- 5.ä

-Fs{.*J

;LFy F

i!-l-t-J{3_.;

- ---*- ! ^41. ,"

Kaftassa on talot merkitty seuraavilla metkinnöillä:

Huitlisten _Joulu

2004

53