Jefreitteri Emil Kallenpoika Paavola asepalveluksessa 1.11.1888-31.10.1891 Hämeen pataljoonassa eli Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonassa · DIGI

Jefreitteri

Emil Kallenpoika Paavola asepalveluksessa

1.11.1888 31.10.1891 Hämeen P atalj oonassa eli

Suome n 7 . Hämeenlinnan tarkk'ampu japatali oonassa

IGrhiniem eläi sp o j an vaih eit

^ ^utono ^mia

n

ajan a s ep alveluk-

SCSSA.

Emilin kuvan tulkinnassa olen saanut

^pu^ kaupallinen neuvos

KanJ. Talvitieltä:

Valokuvassa Emilin asetakki näyttäävaaleaka, se oli kuitenkin kaytånnössä musta. Päähine oli musta lampaannahkainen pyo- reä lakki, joka oli kesäatkaankin panattlakkina. Lakin keskellä

oli suurehko Venäjän kaksipdinen kotka kokardikuvioineen.

Kuvassa näkyy osittain piilonapituks en alfa kellonperä ket- juineen, mikä oli siis sallittua. Se saattaa myös olla ampuma- kilpailun palkinto. Arvomerkit olivat keskisinisen värisissä olkalaatoissa, samoin

kuin

patalioonan numero eli tässä tapauksessa numero seitsemän. Pukuun kuului pitkävartiset sa^pp^at sekä harmaa påållys takki.

Kuvasta ei pysty sanoma;an onko Emil Paavola tässä jo jefreit- teri. Jor ^{on, on} olkalaatorssa silloin yksi kapea poikkirarta eh

"natsa". Pataljoonan numero seitsemän näkyi myös palve- luslakissa, _f oka oli muodoltaan pyöreä ("merimiesmallinen").

I(uvas sa

Emil

Paav oIaIIa on "sr.rolivyöhön" kiinnit ettynä pistin, _foka kuului Berdan

II

-malliseen kivääriin Coiselta nimeltään "neljän linjan kivääri'). S. oli Emilin aseena koko hänen palvelusaikansa.

Myöhemmin, 1896 alkaen pataljoonat ottivat kdyttöö nMl ^{1 891} -kiväärin eli ns. kolmen linjan kiväärin, joka puolestaan oli myö-

h e mmin s uom alai s e n Py s tyko rva- kiv åårtnkehi ttelytyo n p o h j an a.

Mistä

olen

kerännyt aineistoa:

Tietoja

aineistoani

varten olen

kerännyt Sota-arkistos-

S2,

Flämeen Pataljoona

eli

Suomen

7.

Flämeenlinnan tarkk' ampui apatali oonan päiväkäskykirj oista sekä muista arkistos sa olleista asiakiri oista.

Tietojen löytymisessä on minua palion auttanut kaupallinen neuvos I(ari _J. Talvitie, joka on tutkinut ^{useita vuosia Suomen} autonomian

^l^rt sotaväkeen liitryvi ä asrotta.

F-inar Palmusen kiti asta: "Hämeen Pataljoona eli Suomen

7 . Hameenlin nan tarkk'ampui apatalioona" ia l<uloitelmani kuvatkin suurimmaksi osaksi ovat kyseisestä kirj asta. Latna- us tutkija Veli-Matti Syriö, Sota-arkisto, esitelmästä Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa ¹ 4.12.1'982.

E,etu-Eero Saarisen kirja: "Ensimmäiset asevelvolliset resefvimiehet", josta olen myös saanut aineistoa sekä kuvia Emilin reservikomppanias sa oloa tkaan.

Asiaan liitt)^/ää yleistä

tietoa:

Suomen Suuriruhtinaskunnassa oli hallitsijana I(eisari Alek- santeri

III,

_f oka oli rullut valt^ n 13.3.1881. Suomen sotaväen päällikkönä oli kennah Georg ^{Edvard Ramsay.}

Autonomian ajan Suomessa kutsuntapiirit jaettiin 8:aan tarkk' ampvlzipataljoonai^n

l^

^niiden alaisiin 32 reservikomp- p^nt^an ^lisäksi

oli

muuta sotaväestöä Flenkivarttoväen ^3.

Suomen tarkk' ampujapatalioona eli Suomen l{aarn _ia Suo- men kadettikoulu. Näiden lisäksi oli maassa vielä venäIäisiä sotajoukkoja.

Tarkk'ampuj apataljoonat olivat lääneissä, ia siiainti paikka oli läänin pääkaupunki. Tarkk'amp uiapatalioonta oli ^maassa kaikkiaan B; Uudenm^an,Turun,Yaasan, Oulun, I(uopion, Mikkelir,

Viipurir

_I a Hämeenlinn an, jossa huittislaisia _ia lå- hikunnan miehiä palveli.

Flämeen Pataljoona

eli

Suomen

7.

Flämeenlinnan tarkk' ampuj a p atallo onz- p erus tettiin vuo nna ^{1 B B} 1 i^ lakkau-

tettiin

vuonna 1,901, ftenraalikuvernööri Bobrikoffl.

Kaaassa 7. Häneenlinnan tarkk'ampryapataljoona. Maseouirasto. Kr- jotto EinarPalmunen: Hämeen Pataljoona eli Suomen 7. Hämeenlinnan

t a rk k' a mp u1 ap a t a lj o o n a.

Suome n 7. Flämeenlin n^n, tarkk' ^ampuj apatalioonassa oli reservipiirit;

25. Lammin Reservikompp 26 . IJ rjalan Re s ervikomp p

^il^

27 . Oriveden Reservikompp

^n^

28 . Saarrjårven Re ^s ervikom ppa;nte-^n1^

Hämeenlinnas s a kas armtalue oli Myllym äen kaupungino s as - sa Turuntien varrella, varthaa hautausmaata vastapäätä ns.

"suomen kas afmtt" vastapainoksi "Ryssän kasarmLt", iotta

olivat Linnan kasarmi ja Poltinaho. Puukasarmit ovat säilyneet näihin päiviin asti. (I.{ykyään ne on korjattu asuntokdyttöön.) Aseveljeydestä huohmatta ei suhteet venäläisen varusväen kanssa ollut kovin hyvät.

Suoruen kasarnit keucicillci L,ilnnna / 89/. Kaya on Museouiraston. Kr- lasta EinarPa/ntanen: Hänteen Patafoona e/i Suoruen 7. Härueen/innan

ta rk k' a rup ry ^{ap a ta} lj o o n a.

Palveluaika armeriassa

oli

3 vuotta ja reservissä oloaika ⁵ vuotta. Silloinen palkkataso: suurin vuosipalkka ol-i patalioo-

n

n komentajalla ^7500, plutoonan aliupseerilla 360 _1a ahn jefreitterillä 55 mk.

Pataljoon oli Hämeenlinnassa aluksi vuosina 1'BB2-1884 ns. Gaddin talossa. Arm elle- oli otettu kaupungissa mieluisasti vast^^n, se sai monenlais ia Iahjoituksi a, _1orlla saatiin hankittua esim.

kiriasto @-ilin

aikana siellä

o[

useampi s^t^ l<niaa) ja ehtoollisastiat.

Uusiin uloihin oli päästy muuttarmaarn 30.5.1884. Uudet kasarmirakennukset olivat yksikerroksisia _1a kasarmiolot oli- vat loistavat. Silti suuri lude- ja tonkkaope raatso piti _larlestaå kun pataljoona oli leirillä.

Ahveniston uimala oli valmistunut7.7.1B84 ja stta saatiin kayttåa kun pidettiin ampum aharioituksia Poltinaholla. Varti- ointi

oli

järjestetty kasarmin porteilla, Poltinahon varastoilla 1a Satrto n ruutivara s toilla.

Pataljoonan koeampumarata lcihellci kasarmela M1lfimciessci. Museouirasto.

Kryasta ^E inar Palmunen: Hämeen Pataljoona eli ^S uomen 7. Hänteenlinnan tark k' amp a1 ap a ta lj o o n a.

P atalio o nan p äälly s tö ä H äm e e nlinna ^{s s} a Emilin arkana:

Seuraav alla sivulla kuvassa Suom en 7 . Hämeenlinnan tarkk' ampuj apataljoonan ensimmäinen komentaia eversti _Julius I(ontantin Sundman ^{(s. 1,828),} osallistunut Turkin ^sotaan vuosin a 1,877-1878. Patalioonan komentaiana ^1880-1891.

Sundman kuoli

v

1,893. Museovirasto. ICrl astaEinar Pal- munen: Flämeen Patalioona eli Suomen 7. Hameenlinnarr tarl<k' amp u, ap atalio o na.

Eversti Fredrik Willehart von \Wendt

(1,843-1891)

oli

patalioonan komentaiana vuosina ^1890-1891 ia ^hän

kuoli

^{11.11 .1891.} Museovirasto.

I(iriasta

F-inat Palmu- nen: Flämeen Pataljoona

eli

Suomen

7.

Hämeenlinnan

tarl<k' am p u j a p atalj o o n^.

Euersti Julius Konstantin ^Sundman

E uersti Fredrik uon Wendt

KonentQan tehtciuiä aon Wendt'in sai- raslontalla ollessa hoiti eu. luutn. l/iktor

Alexan der Krogera s, 1 oka alle kijoitti

E rt i I Pa a uo la n 1 efrei tteri ksi ua lm i stu sto- distaksen.

Pataljoonan lääkäriksi tuli

I(arl Flenrik

Bartram

i^

^o11

virassa an kaartin koko olemas- sa oloaj^n.

Pataljoonan ambulanssi sairaa/an edessci. Keske//ci tri Bartram. Maseouirasto.

Kryasta Einar Palmunen: Hämeen Pata/oona eli Saomen 7. Hcimeenlinnan ta rk k' a np u1 ap a ta I ^{o o n a.}

Talousjohtajana ev.luutn. E. Furuhjelm ja 24.1 0. 1 890 ylennet- tiin everstiksi _I a hän siirtyi Ouluun kom entajaksi.

Suome n ⁷ . Hämeenlinnan tarkk' ampu japataljoonaan jossa

Emil Paavola palveli

nimitettiin

1, .11. 1 BB1 ensimmäiseksi

I

kompp

^ntarn päälliköksi alikapteeni Bernd Strandertskjöld, ja sar ylennyksen 16.4.1887 kapteeniksi. I(apteeni Standertsk- löld ^{lopetti 30.5.1890} (oli ollut lähes 9 vuotta 1,. komppaintan päällikkönä) . Ja uudeksi

I

kompp

^nl^npäällikkö tuli luutn.

Brander II

komppanian ensimmäinen päällikkö kapt. Ver- ner Schrey erosi 13.3.1 886

III

kompp^nl^an ensimmäinen päällikkö alikapt. Emil Lind

IV

kompp^nl^an ensimmäinen päällikkö Gerog

Nftan

Sotilasarvot,

jotka olivat

armeijassa silloin käytössä ^: kentaali, ke nraaliluu tnan tti, ke nra ahmajuri, eve r s ti, eve r s tiluu t- nantti. Yliupseerien arvot: kapteeni, alikapteeni (Stabskapten), luutnantti, aliluutnantti, vänrikki. Alip äällikö rtä: vääp eli (ftilt- bväbel), varusmestari (rustmästare), vanhempi aliupseeri eli plutoona-aliupseeri, nuorempi aliupseeri (alikersantti).

Miehistöön kuuluivat: jefreitteri fto rpnah), olkaimen poikki yksi keltainen nauha, tarkk'ampuja (skarpskytt).

Kom ppan iassa olevat soti lashen ki löt:

upseereita 2, ahupseereit^ rtnt^massa 10 (plutoonan johtaja, m^jamest ari, aseitte nhortaja, aliupseerikurssin iohtaja ia jalonöötD, signaalistoaliupsee

rt

1,, signaalisteja (miehistö) 4, aliupse ereita rintaman ulkopuolella 1,, miehistöön kuuluvia rintaman ulkopuolella 3, jeffreittereitä 1,0, tarkk' ampujia 90, v^p^aehtoisia yhmåårårsrå 6 .

Rintaman ulkopuolella: Iåäkårq

s^

rnaaja, auditööri eli sotatuo mafl.

Rauhan aikana pataljoonaan kuului yhteensä 580 miestä, upseerit ja mrehistö ja vapaaehtoiset mukaan lukien.

Kuaassa komppanian pcicillstön ast/a: istuntassa aaserurzalta; signalisti, ucicipeli, luutnantti, kapteeni, aliluatnanttija uarasmestari. Seisomassa platoona-aliupsee- re1a. Kiryasta Einar Palmunen: Hämeen Pataljoona eli Suomen 7. Hcirueenlinnan ta rk k' a mp ty ap a ta / ^{o o n a.}

Pataljoonass a olt lisäksi soittokunta, johon kuului 23-27 soit- tajaa. I(asarmilla ollessa soittokunta esitti päivittäin musiikkia upseeriruokalan edessä. Pataljoonan lähtiessä kesällä leirille.

lähti soittokunta mukaan.

I(omppant^n miehet jakaantuivat kolmeen eri ikäryhmään.

I(olmannes oli ensimmäistä vuo ttaan palvelevra " nuona" ja

loput toista ja kolm^tta vuottaan palvelevia miehiä.

Latnaus: tutkija Veli-Matti Sytiö, Sota-arkistosta esitelmä kutsunnoista Suomen Sukututkimusseuran kokouksessa 1,4.12.1982.

"Vuodesta 1880 alkaen joutui kutsuntaan kukin asevel- vollisuusikäinen miespuolinen ikäluokka vuoronsa jälkeen, ja varkka varn harvat näistä miehistä vakinaiseen väkeen joutuivatkin, perr^atteessa jokainen ioutui kutsuntaan ja sat nimen sä armellan pro tokolliin ^j a s upli kaanelhin, kuten Jukolan Timo sanoisi.

Kutsuntaluettelo t laadittiin kuts untapiireittdin ^ja pitåjittäin

sekä kirkollisten että maalhsten viranomaisten toim esta ja niitten p erus teella sitten kutsun tavitanomais e t ^laattvat omat luettelons a. Kutsu ntatiatsuude s s a sitten _I okainen vuo tolTaan huudettiin esille ia"Iääkäri ^{syynäs ja vdlskäri} mittas" ja poika oli kelvollinen tahi kelvoton, miten kulloinkin päätettiin.

Koska väkeä oli paljon enemmän kuin tarve vaai, oltiin Iää- kärintarka s tuks e s s a halukk aita s uhte elli s en vdhäi ^s enkin v^Lvan perusteella mies nal<ka m^

n

Sellaiset tapaukset merkittiin

kirf oihin kutsuntaluetteloon (ripp1l<tiaan) _ia monet miehet,

j otka kutsun taIååkåri sauaallois e n ^ja hennon ruumiinraken- teen perusteella merkitsi palvelukseen kelpaamattomiksi, elivdt tervein ä i^ hyvinvoivina vuosikymmeniä.

Paitsi lääketieteellis ten perus teiden nojalla, myö s ammatin perusteella saattoi sotapalveluksen välttaå. Esim. kaupp alai- vastossa palvelevat merimiehet eivdt joutuneet vdkeen, mikä on hyvd muistaa ranntkkoseunja aiatelTen, eivät myoskåan lååkånt, apteekkant, farmaseutit eikä

talon

ainoa poika.

Kaikista näistä tuli kuitenkin merkintä kutsuntaluetteloon, joten kenties

voi

genealogisesti hyodyllisiä tietoja löytyä sellaisestakin, ^j onka ainoa ko sketus asepalveluks een raj oittui

ku t s u n talautakun t a an .

Hyuttt monille oli palvelus vakinaisessa armeiiassa polun

alku sosiaaliseen nousuun. Siellä mies hiottiin sopivaksi valtion muottiin,

niin

että ainakin ne, jotka kohosivat aliupseereiksi olivat haluttua ainesta sekä rautateitten että postin palveluk- seen. Jotkut tietysti loivat uransa armeljassakin. Myoskin se, että mies joutui pois kotipaikkakunnaltaan niinkin pitkäksi ajaksi kuin kolmeksi vuodeksi, avarsi hänen maailmankuvaansa ja su monen varmaan palveluksesta vapautumisen jdlkeen jååmåån näille uusille olinpaikoille, jotka tuntuivat tarioavan mahdollisuuksia enemmän kuin ahtaat kotinu rkat" .

Emil Kallenpoika Paavolan kutsuntatilaisuus

Ennen atmelja n menoaan oli Emil Paavola (sinä vuonna kun tdytti 22 vuotta) Turun ^ja Porin läänin kutsunta-alueen

2:n

kutsuntatilaisuudessa todettu palvelukseen kelvolliseksi ja nostanut kulhosta arvania siinä olleen numeron perusteella ratkesi se, joutuiko hän kolmivuotiseen palvelukseen oman läänin ^s ä tarkk' amp u j ap atalj o o naan vai ain o a s taan kolm ena kesänä harjoituksiin kotiseutunsa lähimp ään reservikomp- panteran (45+30+15 pnvån eli yhteensä 90 päivdn ajan).

Selvittämättä minulla on miksi

juuri "Emilin

vuonn^"

huittislaisia javampulalaisia meni Hämeenlinn^ n eikä Tur- kuun, ^jonne Huittisten miehet todennäköisemmin kuuluivat.

Samaten kesäLlä Lammin reservikompp^nt^ssakaan ei ollut yhtåån huittislaista vuonna 1,891 paitsi Eemil, joka sinne oli komennettu apukouluttaj aksi.

Hämee n pataljoonan reservikompp antat olivat 25. Lammin, 26.IJrialan,27 . OÅveden tar 28. Saaniärven.

Kutsunnan suorittivat ia atvannostotilaisuudessa olivat

lä s nä kuts un tavtanomai s et, ^j ohon kuuluivat s o takomi s s aari,

lainoppinut sihteeri, Suomen sotaväessä palveleva upseeri ja kolme kunnan valits emaa jäsentä. Nimismiehen ja kaupungin viskaalin

oli

oltava myos läsnä tilaisuudessa.

Kutsuntatoimisto ja sen Iääkäri asettivat ankar^tv^ tJmuk- set hyväksytylle; miehen

piti

olla todella "terve ja mtttav^"

påaståkseen seulonnasta läpi.

Raadin sana

oli

tärkeälausunto miehelle koska hän saattoi vielä kahdeksankymppisenä ukkona muistaa, että oli saanut

kutsunnassa arvosanan "erinomaisen kaunis ruumiinrakenne".

Kutsuntojen hylkäysprosentti oli joinakin vuosina jopa ₆₀ % jahyvaksyttyjä 40 ^o/o.

Tarkastuksessa hyvdksytyt pääsivdt nostama;^n

^rp^utrr-

nasta itselleen numeron, jonka perusteella he syyskuun lop- puun mennessä saivat ttetää menevätkö he kolmivuotiseen palvelukseen vaiko kolmena kesän palvelema n reservikomp- Pafiaan.

Emilin nostaman

alvan numero oli

3 Mies _f oka nosti

^rvan numero 3, oli määåtq kolmivuotiseen palvelukseen. Emil olisi vielä tässä vaiheessa

voinut

vahta Hämeenlinnan sij asta palvelupaikakseen Helsingissä olevan Suomen Kaartin eli Henkivartiokaartin 2. Suomen tarkk'am puiapataljoonan, joka otti miehensä koko m^ n alueelta.

S uome n Kaartiin p ää s emi s eksi vaadittii n rnttävät ulkoi ^s et

mitat, jotka Emil kyllä tåyttt koska

oli

180 cm

pitkä.

Emil valitsi palvelupaikakseen kuitenkin koti

^

^{nlähemp änä olevan}

S uome n ⁷ . H äm e enlinnan tarkk'ampu japatalj o onan.

Al;-tF b.Arl, Jnrl rrdr * illF.b F.lda.ar rbr{ nr SC rrrh., Obr { rr*ln

rnlff* *n rroe hb

{ ;lhb r*r;frh* få*

n h crnbldl lrttrlc, i4rrdrn th- larrli ?m ll* lr]

+lrlr{nr ir n mr'llh ,r lT{lrrtrbfh rt h.r

'f-ti -trerqrc rE {rtdL t-13 l,lrt ArtlErgrr cdrå 4irur iAlE r.

l'tr $l !{r dr m d- äb l|l Ltc l--a - ur.

EHf * lrrrlrilr d }l .Fr lLlc$i* rnåa .'tr llb kÅr. E rriri r lå rn rr:l b5o r;:fl.

t.ld ldåo 16 E- -an

rl*r l[L Lr [ flrg ri-.

lwlar rlåcftmr ff.r& d- -c

ocro*. rdrfr f";[].T.,*r Äi.rd.tl. blb rrn.{a !åt ,D hr

*'.r"d.* ffi* tPlr tJc a lr a lrla rc aH b G n*ir rllr re r*ll frrr* lla rfl:r &

IrdlL er- bs c{natm nrrrr*I dtu&f dl.r-r ta -a!- klail hl_Ld+il- dcill F GildEr rirF.

Kirl as ta E e ro -E e tu S a ari n e n : E n s i m m cii s e t as e ae lu o I /i s e t re s erui m i e b e t.

Armeijan palvelukseen astumispdivdksi oli valittu perintei-

nen

palkollisten kontrahtipdivä, m^rraskuun 1. påiva. Emil

Paavola astui siis armelian palvelukseen 1,.'1,1,.1888, sama n alkaan hänen kanssaan meni Huittisista jaYampulasta

ky--

menkunta miestä.

I. komppant^an meni numeron 10 saanut Emil Paavola.

II.

komppaniaan menrjåt:

numero

41, Oskari Säteri Vam- pulasta

ja

Frans Oskar Reunanen Huittisista ^ja numerc72 Johan Vastamäki myöhemmin Luoti Huittisista, sekä numero

101 Frans Satola Huittisista. Myohemmin he siirtyivdt komp- panias taan reserviin tarkk'ampu jtna.

IIII. kompp^nt^ n meni Kalle Soininen Vampulasta.

IV. komppaniaan Gustav Koivisto Huittisista ja siirtyi reser-

viin

taÄ<k'ampujana.

Palvelukseen mennessä jokainen mies sai nimensä eteen numeron. Emilin numero oli 10.

Emilin "atmerjassa olon kutsumanimi"

oli

I. K No 10 Paavo- Ia ja se tarkoitti, että hän oli ensimmdisessä komppaniassa nu- merolla 1.0. Emilin kanssa patalioon

^n ^saapui 169 miestä.

Miten Emilin teki ^matkan Huittisista Hämeenlinnaan muka- naan suuri japarn v^ hyutn raudoitetru matka-arkku. ^(arkku on nykyisin Emilin tyttären tyttärentyttärellä Tiinalla olohuo- neen pöytänd).

Rautatie Porista

-

Hämeenlinn^ n valmistui vastav 1897 eli kuusi vuotta sen jälkeen kun Emil vapautui armetjasta eli junalla hän ei Äets ästä voinut matku staa.

Varmimmalta näyttää, että hän olisi mennyt "hollikyydillä"

IJrjalaan, koska sinne

oli

Lauttakylästä "lunja". Hollikyydin

pårvämatka oli noin 50 venåjän virstaa (runsas 50

km)

_{ia sen} pituinen matka Huittisista l)\aIaan siihen arkaan oli. IJrjalasta sitten pääsi junalla jatkam^an Hämeenlinna n.

Päiväkäskykirian

mukaan Emil

kuittasi esimieheltään matkarahaa silloista mk 6:1.6, ioka nykyarvolla olisi reilut

1.60 mk.

Ensimmciisetjanat kulkiuat tcillaisen uetarin uetäminä.

Emilin alokasaika

vuosina

1888- 1889

Alokkaiden

piti

ensimmäisenä vuonna oppia venäläisiä ko- mento j^ j^vastaam

^an yksinkertaisiin kysymyksiin venäjäksi.

Tatto jäi joskus kyseenalaiseksi. Pataljoonan päiväkirjassa oli

tarl<kaan määritelty mitä asua äksiiseissä ja muissa tilaisuuk-

sis s a patalioonas ^s a palvelevat kulloinkin käyttivät. E simerkiksi vuodesta 1881 lähtien sai kasvattaa partaa ken halusi.

P ataljo ona n tulle s s a oli alo kkaiden koulutus tarkas tuks en tulos tyydyttävä. Osa miehistä atkan^

n

valittiin opetuskomen- nu s kun taan elt eräänlai s e en puolivuo ti s e en aliup ^{s e} erikouluun.

Edellytyksenä oli luku-, kirjoitus- sekä laskutaito. Taidoissa oli siihen arkaan puutteita koska yleistä oppivelvollisuutta ei silloin vielä ollut.

27 .1,1 . 1 888 oli

Emilin

valantekotilaisuus,

joka

pidettiin

yleens å Håmeenlinnan kirkossa ja sen jälkeen

pidettiin

_P^-

taai..

Sotilaskoulutuksen ampum atatdossa saavutettiin korkea taso. Monipuolisella sotilasvoimistelulla oli myos keskeinen osa, opetuksessa kdytettiin poikkeuksellisesti suomenkie- lisiä komentosanoja. Sam aten pistintaistelukoulutus, ^jossa mitattiin tarkk'ampuj an mie s kohtainen tais telu taito, voima ja jåntevyys.

Talvella hiihdettiin hyvinkin pitkiä matkoja. Samaten pot- kukelkkailu oli talvisin harjoitettavalaji. Kelkkailusta oli myös pataljoonas ^s a kilpailuj a.

Pistintaistelun eri aaiheet: asento, ualmiusasento, pisto, uäistö. Kaua kiryasta Eero- E etu S aainen: Ensimmciiset aseueluol/iset reseruimiehet.

I(e s äi s in H äm e e nlin nan tarl<k' amp u _i ap atalio o n a o

li

^I eirill ä

ioko Lappeenfannassa tat I{rasnoje Selossa, iossa oman patalioonan paremmuus

piti

^näyttåä muille ja erikoisesti venäläisille rykmenteille.

M uutamia Pataljoonan päiväkäskymerki ntöiä:

1,2.12.1 8BB Metsästys-

l.

jääkärikom anto,

johon

osallistui aliupseerit i^ ^{13 miestä.}

Tehtdvd oli erittätn haluttu. Ryhmanpaållikkönä toimi nuori luutnantti ia jokaisesta kompp antasta olt, 4 miestä ia aliup- seeri. Ryhmä oli viikkokaup alla erämaissa, jossa huolehtivat itse maj oittumisestaan _1a hankkivat ruokansa metsästäm älIä ja kalastamalla. Opettelivat samalla suunnistusta ia kartan lukua, tarkoitu s ke hit tää kauko p ar ti otartoja.

1,7 .1,2. 1 888 kasarmilla pidettiin perintöruhtirt ^{an nimipäivä-} pataatt.

Jouluksi myönnettiin lom aa 1.8 aliupseerille iu ^{122 mtehel-} le. I(asarmille _iååvrlhe tarjottiin ruuaksi perunatuutinl<ra ^ja riisikryynipuuroa.

Emil vietti

ensimmäisen ioulun ^poissa kotoaan.

28 .-30 ^{.1, .1,8} 8 9 Hämeenlinnan markkinoiden ^aj aksi määrättiin

ka s ar mill e lo m aki elto ja p atal ^j o o na s ta määrättiin kulkuv artrotta kaupungille.

20.2.1 889 pataljoonan päällikkö rankaisi ^{haavuÅa tylystä} käytöksestä sairasta

koht^^tt.

^{9 .3.1} 889 pidettiin keis arrn

s yntym åp åiv ån p ar aatt.

14.3.1 889 pidettiin taas keisari n valtaistuimelle nousuParra tL, paraatta komensi Standerstski öld.

27 .3.1889 oli kompp^n:^n potkukelkkakilpailu matka ^1,0 km ja voittajan atka 47 ^mrn _1a pall<rntona hopea lusikka.

28.3.1889 "jääkärtjoukkue" teki luutn. af Enehjelmin johdolla hiihtoretken Helsinkiin, paluu seuraav^rt påtvåna.

9.4.1889 pataljoonass a paåttyi aliupseerikurssi 38 hyvdksyt- tiin.

1 8.5. 1 BB9 perintöruhti

n^

n syntym åpäivåparaatt ev. luutn.

Furuhj elmin toimi patalioonan komen taiana.

31, .5.-5.9 .1,889 pidetään reserviharjoituks et pataljoonan re- servipiireissä.

7 .7 .1 889 patalioorta tähti Yanantaan kananon njamaalTe Ja-

nakkalan Leppäkoskelle kenttäammuntoihin 5 päivän ajakst.

Kasarmiin jäi varusmestari j^ 2 aliupse eruz- j^ 5 miestä jokai- sesta kompp

^rtt^sta,. Ammuntoja leirillä suoritettiin useilla etäisyyksillä; 300 askeleesta aina 800 askeleeseen asti.

Leirillä

vuorotteli vartiopalvelu, lepo sekä ammunta.

Pataljoona palasi 12.7 .1890 marssien ev.luutn. Furuhjelmin

j ohdoll a. htatmis to palautettiin Iatv alfa.

17 .7 .1889 jatkuivat ampumaharjoitukset uudella Poltinahon radalfa. Sotaväen ylipäällikkö

piti

katselmuksen 22.7 .1 889.

Parhatten ampuneet saivat nhapalkintoja. 3. ja 5.8.1889

pidettiin

panatt.

Anpanta-asennzt. Kaua kiryasta Eero-Eetu Saarinen: Ensimmciiset aseueluolliset reserviniehet.

14.-17 .8.1889 patalioona oli leirillä Hauhon Vitsiälässä, josta marssittiin kasarmille ja

14.8.1 BB9 pidettiin kaksipuoleinen taisteluharjoitus Hauhon ja eteläisten kylien välillä. Puolustusta johti kapt. Standertsk-

iöld

^ja hyökkdystä kapt. Lindh.

25.8.- 16.9.1889 oli Emilin ensimmäinen loma.

Loma- arka oli Emilille kahdelTa tavalTa hyvin merkityksel- linen paitsi että hän pääsi kåyrnåän kotiinsa Fluittisiin 8 kuukauden palveluksen jälkeen ja totnen asia

oli,

että hänen vanhempansa myivät kotitilansa Emil-pojalleen. Lieneekö vanhemmat pelänneet, että poika jäisi sotilasuralle. Siihen arkaan hyutr palvelleet iefreitterit ^{olivat kysyttyjä henkilöitä} valtion palvelukseen.

Pataljoonassa 11.9.1889 oli taas paraaaja 5.10.1889 jaettiin pataljoonan ammuntakilp ailun palkinnot.

Emil Paavola sai ensimmäisen ylennyksen sotilasuralfaan 1,6.10.1889 määrätään täksi vuodeksi 1. kompp^nta npamLn- kantajtksi; 10. Paavola, 3. Oksanen, 45.

Tilli,47.

Ritvanen.

Opetusta pa annkantajille antoi ruokasalissa pataljoonan IääkäÅjoka pe\antarna klo 2-4 _i.p.p.

Pataljoonassa 31,.10.1889 vanhat kotiutettiin ja Emil Paavola oli palvellut pataljoonassa L vuoden.

Pataljoonan lcicikintciryhnci. Oikealla tri C.Bartram. Kaaa Museouirasto. Takana paarinkantQia. Kirlasta Einar Palmunen: Hämeen Pataljoona eli Suomen 7. Hä-

m e e n li n n an tarkk' ^a mp a1 ap a ta / ^{o o n a.}

Eemilin

toinen

vuosi pataljoonan leivissä

l.

I I. I

889-

30. I 0. I 890

P ataljo onan oh j elm aa pätväkäs kykirl asta:

23.4.1 890 reservlharjoitusten kouluttaj aksi lähtevdt siirtyvät reservikomppanioihinsa. 1 8.5.1 890 pidettiin pffiaati perin- töruhti n^an syntym apåivån vuo ksi.

Silloin osallistui vuosittain Venäjän sotavoimien leiripåi- ville

^Ln^ Suomenl(.aata ^ja vuorovuostn^ kaksi Suomen tarkk' amp u ^j a p atalj o o naa (kahd e ks a s ta) . Vuo nn a ke ^s äIlä 1,8 9 0

vuoro oli Hämeenlinnan patalloonan japann^ n B. Viipurin tarkk' amp ui ap ataljo o na o s alli s tua leirille I(ra s no j e S elo s s a,

paikka sijaitsi Pietarin eteläpuolella.

Hämeenlinnassa 1. komppanian (jossa Emil oli) ^kapteeni Starndertskjöld tehtdväksi oli annettu I(rasnoje Selon leirille jårjestaytyminen.

Pata/oonan miehiä lähdössä Hämeenlinnan asemalta uiineiselle leiille aannna

1 90/ KrasnEe Seloon. Kuua on Aila Charpentier.. Kryasta Einar Palmunen:

Hämeen Pataljoona eli S uomen 7. Hcimeenlinnan tarkk'ampajapata/oona.

Juhannuks ^en a tarjo

ttiin

pataljoonas s a rii sikryynipuur oa ja kotitekoista olutta.

Pataljoona lähti ja Emil sen mukana I(rasnoje Seloon 6.7 .1890 leirille.

Varuskunt^ n jätvarusmestari Qvistin johdolla ^{15 miestä.}

Perille I(rasnoje Seloon saavuttiin ^8.7 .1890 ia pataljoonan komentajaksi tuli eversti Fredrik von S7endt, joka oli sair^ n^

koko

leirin

ajan. Pataljoona komensi everstiluutn. Furuhjelm ( _f oka oli

tullut

^Suomen 3. tarl<k'ampujapataljoonasta) 9.7.1890 leirillä

pidettiin

äksiisejä, asuna kenttäpuku ^ja vir- katakit.

Kenraalin adjutantti Ramsay komentaa paraatissa, johon osal-

listuvat Henkivarttokaatn

3.

^{j^ 7} .tarkk' ampuj apataljoona sekä 8. tarkk'ampuj apatalloona. Asuna kenttäpuku, virkatakit

ilI,

nahkalakit I, uudet parseelipussit ja hihnat.

Huomi ontava, ^j os miehiä on laskettu pataljoonan leiripiirin ulkopuolelle, tulee hänellä olla kuvease (pistin) ja ulkopuolelle komennettuien tulee olla puettu voimistelupaitoihin ; ^ynnä niihin sinellit, ja sinelli sallitaan riisua ainoastaan siksi ajaksi kun itse tyo kes tää.

4. komppania uoimistelutunnilla uuodelta I 896. Museouirasto.

Kirlasta Einar Palmunen: Hämeen Pata/oona eli Saomen 7. Härneenlinnan ta rk k' a np a1 ap ata / ^{o o n a}

I(eisari

vieraili

1,5.7.1890

ja

tarkasti leirin ja seuraav^n^

påivånä sotaväen kom entaja kulki keisarin kanssa leirissä, miehistö^ oli varoitettu olemasta "esteenä tiellä"!

5.8. 1 890 pidettiin leirillä panaa.

I{eisari saapuu leiriin 8.8.1890, miehistö puettuna vtrkatakkiin no

III,

verkahousut no 2,karcalakkiin

i"

^hyutn mustattuihin saappaisiin.

I{o

11 sotilaskentällä paraati. Oli sotaharjoituk-

sia.

9.8.1890 keisari seurasi paraatta. ja _10.8.1890 keisari oli myös leirillä; miehistöllä samat vaatteet kuin edellispäivdnäkin li- säksi 60 löysää patruuna päälle asetettuna. ^L L.8.1890 oli

tai s teluharjoi tuk s i a.

19 .8.-24.8.1 890 oli suuret sot aha\otrukset Narvan ja Karsnoj e

Selon vähmaastossa ja

tultiin

takaisin leiriin. ( l7ysotskajan kylässä, Stasaja Bequnitsan luona, Russkoja Golukovitsassa, Bolin hovin luona oli majapaikka).

24.8.1890 oltiin takaisin I(rasnoie Selossa.

28.8.1890 leiri purettiin ja 7 . tarl<k' ampujapataljoona lähti Baltniskin asemalta.

29 .8.1 890 Pietarin asem alTa tarjottiin miehistölle hernekeittoa ennen lähtöä _1a Hameenlinn aan saavuttiin 30. 8. 1 890. 1 .9 .1 890 jaettiin leirillä suoritettujen kilpailujen palkintojen jaot; ho- peisia ankkurikelloja perine en

ja

nhapalkintoja.

Oli Emilin toisen loman atka;

6.9 .1 890 lomalle laske taan

I

komppant^sta tarkk'ampujat;

10. Paavola, 14. Setålä ja 83. Saarinen syyskuun 28. paivån tltaan asti.

1. 2.9 .1 B 9 0 re s ervikompp aniois s a olleet koulu ttaiat p alasivat pataljo ona n Hämeenlinn aaru.

1,6.9.1890 jaettiin keisarin lahf oittamat 50 kopeel<kaa niille, jotka olivat osallistuneet 1,2.8. i^ 13.8. 1890 paraateihin.

28.9.1890 merkintä, että

I

kompp^ttL^n 10. tarl<k'ampuja Emil Paavola palasi lomalta.

Emilin

toinen

ylennys sotilasuralla

jefreitteriksi

31.10.1890

hyvdstå kåytöksestä ja viran tuntemisesta 1,. komppaniassa ylennettiin jefreitteriksi mm. tarl<k'ampui

^t ^1.0. Emil Paavola sekä 14. SetäIä,22. Heinu ja 83. Saarinen.

31, .10. 1 890 alkaa nuoren ikäluokan kouluttajiksi; määrättiin kompp antasta 4-5 aliupse erLe- sekä 8 mies tä "terveyskantoon"

paarinkantajrksi.

I . I I .

I890-

30. 10. 189

I

Emilin kolmas vuosi

3.1,1.1890 vanhaikdluokka kotiutunut ja uusi saapui yhteensä 20 4 mie s tä.

€"hi

^{ois -Häm ee s tä ja eteläis e s tä Pohj an maalta) .} Vanhemmalle ikäluokalle, ^jossa ilmeisesti Emilkin

o[,

^toi-

mitettiin luokk ajako kyrrykkyyden ja kåytö ks en p eru ^s teella.

19.1,1 .1 890

l.luokk^ n

165 miestä 2. luokk^ n 83 miesta ja

3. luokk^an 13 miestä yhteenså261 miestä.

Eversti von ^\Wendt oli huomavtt^nut kasarmialueen ja keitti- ön epäsiisteydestä ja varaorupien sisäjärjestyksestä, alkoholia kåytetåån ja tuodaan siviilejä sisään.

8.1.1B91, jaetun I(rasnoje Selossa olleille 518 ruplaa.

Varusmiesten kesken kdytetty alkohoha ja rikkomuksia tehty viinapäässä. Päällikkö

von

^\Wendt teki aloitteen 15.1.1891 raittiusseuran perustamisesta. Raittiuseu ran hopeista jäsen- merkkiä HPRY sai kantaa asepuvussa.

30.1 .1 891 everstiluutnantiksi I(rogerus.

12.2.1 891 Sotaoikeus tuomitsi aliupseerin kunnianteon lar- minlyömisestä j^ esimiehen käskyn tayttamättä jåttåmrstä 3

kk vankeuteen.

27.3.1891,-31.3.1891 rltaan asti sai Emil lomaa.

Emil merkittiin

sairaaksi 16.4.1,891, ja 27.4.1,891,

Emil

oli merkitq pm^ntuneeksi.

Ainoa kerta ilmeisesti iolloin Emil oli ^{sair^an^.}

22.5.1 89 1 kome ntaja määräsi, että reserviharj oitukset alkavat 8.7.1891..Pataljoonan komentajamääräsi, että jos 1. luokka n kuuluvat miehet käyvåtiltalom alfaNordesvanin talossa naut- timassa alkoholia, heidät pudotetaan 2. luokka n. (A.inoastaan 1. luokk^an kuuluvat saivat

iltalo-i").

2.6.1891, Pataljoona lähdössä Lappeenrantaan leirille ^ja vänrikki Nummelin

+

23 aliupseerta ja miestäIähtr valmistelemaan.

Leirille Iahttlåt varu s te ttiin alla mainituilla p ars e eleilla

:

^p attoja 4 kpl, s^ pparta2pana, alushousuja 2parta, kaulaliinoja 2kpl, verkahousuja 2 pana, virkatakki nrot II,

III, II

^sinelliä nrot

II jaIII,

liinapattoia 3 kpl, virkalakki 1 kpl, sama keinoteltuja 1

kpl, jalkartepuj^ 4 paria, henskeliä 1. part, vatsapeitteitä 1 kpl, sänkytarpeita kertamus kivääri, hihnalla 1 kpl, pieni kirves kotelolla 1, kpl, sama lapiokotelolla 1 kpl _, pzrseelipussi 1 kpl saapaskotelo 1 kpl, patroonataskui^ 2 kpl, suolivyö soljella

1 kpl, sinelli hihna 1 kpl, kenttäkansla 1 kpl, vesisi.iliö 1 kpl, juomapikari 1 kpl, kenttätelti 1 kpl.

Emilin komennus

kouluttajaki

Lammin reservikomppaniaan.

Merkintä 3.6.1.891. pataljoonan valittujen alipädllystön ^ja mie- histön tulee matkus taa asianomatsiin reservikomppanioihin ja huomata, että he ovat ulostettuina ravinnon puolesta huomisesta pdivästä. (päväkäsky annettu 1,4.5.1,891 no 11 mukaan).

Reservikomp paniaan 25:een Lammille lähtevät tilatuillla hevo- silla aliupseeri Wirmannin ^johdolla 1. komppanian nuoremmat aliupseerit Fors (fammelasta), \ilfirman, tilTillebrand _ja Wirta.

sekä jefreitterit: 10. Paavola,22.Hetnu (I-opelta), 14. Setiilä (I(uhmoisista), 8 3. S aarinen (Luopiois ista) ia 32. Intala.

Piiiväkäskykirjan mukaan 29.6.1891 ldhti pataljoona Lappeen- r^nta rleirille, varusteena tdysi kenttäpuku, upseereilla kåaiteryt sinellit ^ja arkilakit. Hernekeittoa syödään erlnefl lähtöä.

21..7.-21..9.7891 pädllikkö von S7endt lomalla ja Krogerus oli venä. ^3.8.1891 pidettiin paraai Lappeenrannan leirillä.

5. 8. 1 89 1 patali oonan vuosipävä; muut saivat olut-annoksen ja raittiusseuraan kuuluvat kahviannoksen. 6.8. 1 89 1 vieraili

keisari Aleksanteri

III

leirillä. 18.8.1891 leiri päättyi ia19.8.1891 leirille osallistuj at olivat Hämeenlinnas sa.

6.9.1891 Kasatmilla oli perintöruhtinaan kotiinpaluun ^jdlkei- nen kirkkoparaati. (ruhtinas

oli

ollut2 ^{kk matkalla).}

Emil ei komennettu Lappeenrantaan leirille, jossa olisi uudes-

taan nähnyt keisarinsa Aleksanteri

III

vaan Emil komenettiin jefreitteri- toveriensa kanssa äkseeraamaan Lammille sinne tu- levia reservikomppanian miehiä (piimiihousuiksi kutsutnrja)

Lammin reservikomppantan kasatmialue oli ostettu aliluut- nantti Etholenilta, jolle myös annettiin kasarmin rakennusurakka.

Paikka sijaitsi Lammin kirkolta noin 3 km pohjoiseen, Porkka- lan kartanon maalfa. Uintipaikka Ormajärvessä. Ampumarata tehtiin Takanperän ja Kaurasen jfuvien väliin kannakselle, linnuntietä m^tkaa

kertyi

4 km kasarmilta. Ryhmään kuulu upseeritakennus, sairastupa, ulkohuonerakennus ja ruutikella- ri, miehistökasarmi, ruokailukatos keittiöineen, varusvarasto, arestihuone, muonavarasto ja käymdlä, aliupseerirakennus ja sauna.

Ruokana Lammin reservikomppaniassa oli ^joka p:inå l€rpää, silakoita, miftoa ^ja juustoa jos löytyy. Lihasoppaa oli kolmasti viikossa, hernesoppaa kahdesti viikossa. Puuroa oli kahdesti viikossa puoliseksi ja kahdesti illalla. Kokonaisia perunoita kol- masti iltaseksi. Velliä kahdesti iltaseksi. Aliupseerien tuli opettaa reserviläsille veitsen ja kahvelin käyttöä. Reserviläset ilmeisesti pitivät ruuasta koska kehuivat sitä vielä kotaankin.

Päåillikön ohje ruuan mååråstå oli

että,

syötävä suhteelli- sesti keittoru okaa ia leipäå; "hyvää ruokaa ja jokaiselle maha täyteen".

Pädllystö ja alipädllystö sekä jefreitterit _@,mil mukaan lukien) antoivat reserviftiisille opetetusta mm. sotakuria 11 t, kunnian- tekoa 6 t, valmistavia harjoituksia ampumiseen

19,

voimistelua 18 t ( folla vastustettiin kivuloisuutta, litteärintaisuutta, vinoa ja vdåräå selkää, koukistuneita jäseniä, heikkoutta ja kompelyTttä, torruksissa oloa ia hajamielisyTnä, pelkuruutta ja hempeyttä), marssia 5 t, uintia 2 t,l<tvåäritemppuja 10 t, ampumista 9 t.

Reserviläiset saivat aseekseen saman Berdan Il-kiväärin, joka oli varusmiehilläkin. Aseen pituus oli pistimen kanssa 1,85 m

ja painoi 4,7 kg.

Re s erviläi s kom pparnt^s s a oli pidetty ampumakilp ail uja ja 1. palkinto oli ankkurikello kelloperineen2. palkinto hopea silinterikello perineen ja 3. palkinto 8 markkaa rahaan ja 4.

palkinto 5 markkaa.

Päiväkäskyn mukaan puku virantekoon komennetuille oli virkatakki käärityitlä sinelillä. Lomalle lasketuille virka- takki.

Pdivdohjelman oli yleensä vahdinvaihto klo 8 ^u/+ e.p.p.

Palvelua oli klo 6- 7 ^3/o ja 9- 10 ^3/+ sekä ehtolla 21/z - ^6.

Lammilla

oli

vahdissa

^tna pärvystäiä kasarmilla ¹ aliupseeri, 1, tarl<k'ampuja, 1 soittaj a

ja

1 reserviläinen keittiössä.

I(äskyläisenä: komen taialTe 1 reserviläinen, kasarmille 4 reserviläistä, isolle portille 3 reservildistä.

Vahdissa halkopihalla 3 reserviläistä, takaprhalla 3 reservi- läi s tä, ruutikellanlla 3 re s erviläi ^s tä. Yövartiovaru s huo ne ella 2 rcservildistä. Tulipalon varalla 1 aliupseeri, 1 tarkk'ampuja ia 30 reservildistä.

Reserviläisellä oli leirillä käytössään seuraavat kruunun

pars eelit: sinelli, virkatakki, lakki, kaulava ate, voimis telup ai- ta, suvihousut (piimähousut, jotka olivat saaneet nimensä valkoisen värinsä mukaan), saappaat, suolivyö solkineen matrassi, tyynypussi, aluslakana, rFynyv^ ru ^ja filtti.

Uloskirjaus Lammilta. Reservikompp

^nt^ 25 ehlammin päiväkäsky no 93, joka oli annettu Lammilla 1,0 pårvånå syyskuuta 1891.

" 1, $ 7:männestä Hämeenlinnan tarkk'ampuiapatalj oon asta komennettu opettaja upseeri aliluutnantti Ström on eilispäivdstä

v^p^

kaikista komppanian toimista ja täten patalioon^ n takaisin komennetaan.

2 _$ Tänåpåivanä kotiutettiin Plutoonan aliupseeritJohan

\7ätkki, Augost Aiiälä, Johan ^Salonen, Johannes Keino ja heiltä eilisestä eteenpäin ruokaraha lakkauteta n.

35 ⁷ :männestä Hämeen tarl<k' ampuja pataljoonasta komennetut opettajat ahupseerit Kustaa Willebrand, Aret Wyrman, Anton Fors ja Evert \Wirta."

Jefreitterit no ¹⁰ Emit Paavola, no _{14 Johan} SetäIä, no 22 Oskar Heinu, no 32 Ylktor IntaIa ^ja no 83 Kad Saari- nen. Torvensoittajaoppilaat _Johan Eskelin _{ia Johan} San- ter. Haavuri Leonard Lindeman tänä päivdnå patalioonaan takaisin lähetetään ^ja heiltä eilisestä eteenpäin ruokaraha lakkautettiin. Allekir joittaia Ko mp p

^n^n ^{p äällikkö} Luut- nantti Etholen.

Tällöin kotiutettiin 166 miestä Lammin reservikomp- paniasta. Niille reservildisille, jotka ohvat kdyttäneet omia s^ pp^itaanmaksettiin 5 p/påivä.

Merkintä paluusta 7 . tarkk'ampujapataljoon^an FIä- meenlirtnaan.

Emil

palasi

kouluttaian

komennukselta,

josta

on

1,1,.9.1891 merkintä, että reservikompp antasta 25 koulu- tuksesta palanneet jefreitterit: 10. Paavola, 14. SetäIä,22.

Fleinu, 32. IntaIa ja 83. Saarinen.Emilin viimeinen loma l8.syyskuuta 1891 laskettu lomalle aina lokakuun 31 päi- vän rltaan 1891

I

kompp^nt^sta jefreitterit; 10.Paavola, 1.4.

Setälä, 22. Heinu ja 83. Saarinen.

Ohjeistus: lomalle pääsemiseen vaikutti ikäluokka, j^

ten oli kåyttäytynyt Herca Pataljoonan komentajan mielestä.

^-

Vanhin ikäluo kk a; lomall e la s ke min en ^s ar atkai s in taa n alkaa 25. elokuuta niille, jotka kåyttavåt omia parseeleitaan mutta ne, jotka kdyttivät kruunun parseeleita pääsivdt lomalle arkar-

sintaan 11. lokakuuta. Loman jälkeen tuli reserviin siirtFuän joukon lain uhalla ilmoittaa itsensä pataljoonan. Ja nuoremmat ikäluokat voivat saadalomaa 1,1, pätvaån lokakuuta asti.

Ikäluokkien vaihdos, ja 1.11.1891 saapui 159 miestä.

E mil Paavolan paluu lomalta patalloonaan )^ siirto reserviin 31,.10.1891 merkintä palanneet lomalta ja siirretään reserviin

1 . komppaniasta jefreitte rrt; 10. Paav ola,1 4. SetäIä, 22. Heinu ia 83. Saarinen.

Emil Paavola oli koko

^rmetlassa oloaikan

^n lomalla nelia eri kert^ ; 25.8.-16.9.1889, 6.9.-28.9.1,890, 27 .3.-31.3.1891,

1 8.9 .-31.1 0.1 891 yhteensä 91 patvaa.

Yleistä

tietoa

pataljoonasta:

Ruuan valmistus: Ottaen sen aikaiset ruuan säilyrysolot _ia yleisen hy,geniatason huomioon, sairastumisia oli havaintojeni mukaan aika vähän. Llha kun tuotiin pataljoonaan sen tutki ensin laakari ja sitten haavuri ja sen jälkeen se hy'väksyttiin käytettäväksi.

I

kompp^nta (jossa oli Emil) oli helmikuussa

l89l

kaytta- r),t kerma a 7 l, sokeria 25 kg, silakoita ei oltu syöty lainkaan, voita 34 kg, juustojo 95 kpl, m^rto^ 1031 li, piimää 502 I, sianlih aa ⁷ 5 kg, hernei ta ja perunoita ²⁶⁰⁰ l, lanttula 656 I, kaurarlT'nei o jo riiskrll'nei ä 27 kg, suolaa ^1,64 I, hiivaa 5 l.

Paraattt: niitä pidettiin hlwin usein; keisariperheen kaikki mahdolliset merkkipäir'ät huomioitiin kirkko paraateilla tai pa- raatellla, samoin tietenkin kaikki patalloonan omat merkkipäi- vät, ja yleiset juhlapärvät. Tuntuu, että paraatela oli par^ tren peräan mutta sehän oli osa sotilaan koulutusta.

Jumalanpalvelukset ^lähes viikoittaisia ja osallistuminen niihin oli vap aaehtoista, mutta keisariperheen kunniaksi jnt- jestettyihin tilaisuuksiin osallistujat komennettiin.

I3paiIuia:

ampumakilpailuja

oli

eniten, hiihtokisoj ^a _ia potkukelkkakilpailuja. Palkintoina saattoi olla hopeakuorinen kello, hopea lusikka

tai

rahaa.

Pataljoonassa annettuja

mm.

rangaistuksia:

Jor marssiessa kompp antan miehien polvet nousivat likaa,

tay tyi _latkaa m ar s s iharioi tu k s i a.

P ataljo o n an p äälli kkö m ä äräsr, että S airio n ^r uutivara ^s tolla vartiomiehistö ei saanut alkaa kiroilemaan v^an "noud attaa

mieluummin hiljaisuutt^" ^{jos eivät} ymmärtäneet venäläisen rykmentin tarkastusupseerin kysymyksiä.

P atalj o o n^an ko m ^e n tala t e ro i tti h e n kil ö ko h t ai s e s ti ^ankansta kurista, alaisille kasvatettava siveellistä ryhttä ja alarststa pidet- tava isällistä huolta. I(ortinpeluu uhkapelinä

oli

kiellettyä.

Jor ^upseeri poistui luvatta kas armralueelta, hän sai 5 vrk kotiarestia ja han

joutui

sapelinsa säilyttämään komentaian virkahuoneessa.

Jor tarkk'ampuia poistui luvatta kasarmist^ l^ kiroili ^vielä upseerille, rangaistus oli 28 vrk arestia ja toisessa tapauksessa rangais tava sat 2 kk sellivankeutta.

Sairion ammusvaraston vartija oli luvattomasti ottanut puita komendantin puupinosta teen keittoa varten, tang istus oli

8 vrk arestia.

Miehistön

kunto

ja sairastavuus

Sairaud et l^ syyt ^{miksi mies} voitiin vapauttaa palveluksesta;

sairastoimikunnan päätös 2.7 .1 886;

olivat

"kehnopäisyys", likinäköi syys, tulehdu s ^j alkaniveli ^{s s} ä, p aha

^rpr, ^vääräs orminen t^t "vats^röhkä" . Harvoin ^nättä vapautuksia pataljoonassa oli, syykin selviää tutkija Veli-Matti Sytjön esitelmästä; kun porukkaan oli valittu ikäluokkansa fyysine n j^ psyykkinen parhatmmisto.

I(uole mantapauksia sattui päiväkäskyki

lan

^{mukaan aika}

harvoin. Vain aja haudattiin

^tn^ sotilaallisin menoin. Hau- tajaistilaisuudessa

oli

vahti, johon kuului 2 ^{aliupse ert^, 1} torvensoittaj a ja 20 sotilasta. Vahtia komensi aliupseeri tai vääpeli.

S aat uani ^{i s oi s cicini ko s k eu} an aine i s t on

j

cirj e s ty k s e en, I cib ^-

dimme uiime kescinci kulkema,an sen reitin,

jota

_kuuittelin

Emilin

kulkeneen, tosin

yli

170 uuotta aikaisemmin.

\ioimme Punkalaitumen kautta Urjalan

Asemalle, jonne

junat

eiucit encici pyscihdy. Sieltci matkaa

jatkoim-

me Hcimeenlinnnnn Suornen kasarmille,

jonka

uierestci nykyäcin menee moottoritie. ^Entiset

jäljellä

oleuat kasar- mirakennukset ouat yksityiskäytös s ci.

Poltinabolta

löysimme uanhoja

tiilisici kasarmira-

kennuksia. Abuenistolla on hautausrnaa,

iota io

^Emilin

aikanakin

kcijttettiin.

Emilin

esimiesten bautoja emme sieltci löytcineet.

Matkaa jatkoimme Lammille, josta löysimme ^reserui- komppanian 25:den "cikseerauspaikat". Emil oli kesciksi

1 89 1 komennettu Lammille opettarnaAn reseruikiisici.

Kesciinen paiiuci alkoi painua

jo

iltaan kcicintciesscimme

auton kobti Huittista. Paluumatkan aikana,

tuli

mieleen paljon ajatuksia

ja

kysltmyksici, ettci minkcilainen se ma,A-

ilma

isoiscin aikaan olikaan...

Irja-Liisa Marku