Uudenmaan ja Hämeenlinnan

Uudenmaan ^ja Hämeenlinnan

läänien maamviljelyskokonk-

sesta ^{joitakuita seikkoja.}

pr^onblntinmukaan.

lnkijoillcmmc joitakuita^seikkoja yllämainitnsta maanmiljelyskokonksesta ^en,me

saata aluksi

^olla myöskiu huomauttamatta, kuluta ^hyö- dyllistä ja hupaista olisi, jos täälläkin meidän kcs-

kessä olisimme tilaisnndcssa saada

^yhdessä

toossa nähdä

jonkinmoisen ^näyttelyn siitä,mitä^maanmilje- lijämmc tekemät kodissaan, mitä pellollaan, tmn- moista ^woita, kummoista juustoa laittamat, mille pitäjäälle ou

se tahi se

^{omituista joukuu työn toi-}

mittamisessa:

^jos

olisimme tilaisnudessa

^{knnlla tes-}

kusteltaman,mitä

Kestisuomeu

maaumiljelijä tuumii tuosta

tahi

^tästä näkemästään

tahi

koettamastaan pellonwiljelyskapiueesta, tuosta

tahi

^{tästälauuoitns-}

ainecsta, _tnosta

tahi

^tästä moinmaimistus-tamasta j. n. e. j n. e. j.n. e.

Olisihan ^siten

^{emännät ja}

isännät tilaisuudessa

^toinen

^toistansa

^{opettaa jatoi-}

nen

toiseltaan

^oppia, näyttämällä kninka ja miten

he kussakin

maanmiljclyksen

kanssa

^{yhteydessä ole-}

massa toimessa

ja työssä omat menestyneet:

olisi- ivathan siten

tyttäret ja pojat tilaisnndcssa,kilpail- len

kättensä

^teoksilla,

kiihoittaa

^toinen

toisiaan

^tark-

kaan,

huolelliseen

eteenpäin pyrkimiseenkaikissa,_mitä hymällc maanmiljclijälle on hyödyksi ja

kunniaksi.

Näppcrä-käsiuen talon ^tytär

saisi tehdä itsensä

^tun-

netuksi

taitaivuudestaau,uerokas uuorukaiueu

saisi

osoittaa,

miteu hau saa

puusta kapiuceu syutymään

tahi osaa aatraansa

joutuisasti jataitamasti ^ohjata.

aikaisen

^isojaon mukaan kunkin pellot omat

siellä

täällä,cncmmiten kaukana taloista,jotka omat koot- tnina

suuriin

kyläryhmiin.

lunri

^{tämä seikka, joka}

myöskiu tamatnan

suurimmassa osassa ^Hämettä

^ja

muuallakin

maassamme,

ou Uudella maalla ollut syyuä mainittnnn kallran miljclystapaan, knn on ollut maikca kaukaisempia miljelysmaitalannoittaa.

Knu

näiksi kanramaiksi

^{on otettumyösnuttuja,niin}

on

heinän

^mähyyden

maittamiseksi miimeisinä

^ai- koina rnmettn paljon pellossa

heinää

miljelcmään.

Snurcmniasta

heinän

miljclyksestä

senranksena

^taas

on ollnt

se

hyödyllinen edistymisen askel,että myös

siellä

^täällä talonpojissa on rnmettn nudcmpaau ta- paan moita

malmistamaan s.

o. happamattomasta maidosta, enemmitcn niin että maito

astioissa suo-

rastaau pannaan kaimoonkylmenemääu ja

siitä

^otettu

kerma

sitten

^kirnntaan

ivoiksi.

Erityisistä maanmiljelyksen

haaroista

^maanwiljc-

lyssenran määräämistä palkinnoista tnli Orimatti- laisten

osaksi

^9—

siis ^sangen

^{paljon yhtäpitäjästä}

kohdeu

^{ja yhtä}

^mouelle

^{kuiu koko}

Hämeenlinnan

läänistä.

Huomiota ansaitsee

^myös,että

sangen kankaisista Häneen

^{pitäjäistä oli}

kokonksessa

^{kämijöitä, niin}

esim.

Längelmäeltä, josta oli tnotn näytteille härkä, josta omistaja latinen

saikin

IMmarkan palkin- non. Samoin oli Humppilasta, Urjalasta,Kan- gasalta

kokoukseen

^tultn.

Mitä näyttelyyn tnlee, niin

hnomanttaa

Mor- gonbladin kirjcmaihta'a myöskin,että naisten teol-

lisuuden

^{tuotteet olimat}

sangen

hymin edustettnina ja että niistä

saattoi

^{hnomata, että pitäjäässä} Sanalla

sanoen:

tämmöinen meidän

kcskcssä

^joka

wnosi

^pidettäwä maanwiljelyskokons

olisi

^meidän

oloissa

^{paras konln opettamaan} maanmiljclijälle,

miten hänen

^tulee

cliukeinossaau

^{pyrkiä etceupäiu,}

paras

keiuo

^pitää

häueu ^mieltään

maaumiljelystä

koskemissa asioissa

mircillii, pitää

hänessä

^raktantta

ja intoa

sen

harjoitukseeu malmeilla. Muttamin kaumau kuiu emme ole

tilaisuudessa

omiu korwin kuulla,mitä meidäu

keskessä

maaumiljelykscu

suhteen tehdääu

^{ja tuumitaau, uiiu ou aiuakiu}

tcrmeellistä

ja hyödyllistä

heittää

lyhyt silmäys

muiden sentu-

jen wiljelystoimille,

esim.

^niihin,mitäyllämainitussa

kokouksessa huomattaman

^on.

Orimattilan pitäjäs, jossakokous pidettiiu,on jo euuestään tuuuettu

sangen

_lamealla

Suomessa

^hy-

wislä ojureistaau. Mitään

harwinaista

^{ei täällä}

Keskisnomessakaan

^{ole ollnt tamata}

Orimattilaisia

ojatyössä, jossa

he

^{omat taitamia. Tämäkin jo}

osoittaa, että

se

^{pitäjäs on} maanmiljelystä

harras-

tama. Sitten ^on

sille

^mielä kunniaksi, että

se

^on

suosinut

kansakouluja. Sillä

siiuä

yhdessä pitä- jäässä ou, ei

wähemmän

^{kuiu 5korkeampaa}

kansa-

koulua. Omituineu

haitta

maanmiljelyksellc tätä

nykyä melkeiu koko Uudella maalla,maan

erittäin-

kin Orimattilassa, on

se

^että

_suuret

alat miljeltä-

wää maata on yksipuolisella

kaurau

»viljelyksellä enemmiten ilmau

sonnittamatta

^{niinuumutettu,että}

eiwät juuri niitäkään kaswa.

Haittana

myöskin

Keskisuomen

^{pitäjästen riunalla on}

se,

_että

_ivanhan

on

ahkeraan kansakoulua

miljelty ja että

seudulla

ou talmeu

knlncssa

ollut kiertämä

tcollisnuskoulu.

Nykyaikana niillä paikoin,

missä kchrnu-

^{ja kan-}

gas-tehtaideu maikntns on ^tnntnma, on yleensä yksinkertaisempi naisteollisnus,

uiiukuin kehruu

^ja kutomiueu, _alkauut

entisestään mähetä. ^Tehtaat

tekemät ne ^työt niin ^halivasta, että

ihmis-käsi

^ci

jaksa

niiden kanssa

^kilpailla. Niinon

esim.

^Tampereen

scndnilla

^käynyt.

Sentähden

ci olekkaan mitäänoutoa kuulla, että,

tähäukiu kokoukseen

oli naisten

teollisuu-

desta

cuimmäksi osaa

^{uäytteilletuotu}

semmoisia

^tuot-

teita, jotta euemmäu kuulumat

koristelemiseen

^kuin

yksiukertaisimpiiu ja mälttämättömimpiiuelämäntar- peisiu. Kun

naisten

käsityöt omat

tähän suuntaan

rumenneet kääntymään, on

se

^jnnri

^tehtaitten

^wai-

kutuksesta silläkiu

paikkakunnalla tapahtunut, eikä mistälääu

moitittamasta tahi

sopimattomasta korci-

lemiseu halusta.

Kokouksessa

olimyöskiu marsanäyttely, johon1.3 hymin ruokittna

marsaa

olinäytteille tnotu.Näistä meti

erittäinkin huomiota vuolccusa

^{muutamat(sug-}

lautilaisista Norfolkiu

^oriista

siiuuect marsat.

Mimmoisia

^{mcidäu maan} tarpeisin sopimia

hemosia

näistä

koetnksista

^ja

sekoituksista ^saataueeu. sev

jo joideukuideu aikaiu kuluttua

saamme ^nähdä.

Mutta

^{hymä on että}

kokeideutiu

^tekijöitäou.

Kesknstcltaissa eusimmäistä

^{kysymystä: Miteu}

moidaau

^parauuettu maitotalous talon<

poikaistiloilla

saada

par aiten tarkoitus-

taan mastaamaksi, ^ja miten

sen

^tuotteet

saa

^{da au hyödyllisi}

mmm

^myödyiksi,

_ensiksi

kupernyöri

Alf th

^an

lausui ^tähäu

kysymykseen moitaman

siten

^{mastata, cttä}

toimotcttiiu

etta^n,nnt

seurakunnat scuraisimat

Orimattilaistcn

esimerkkiä.

Maito mnka

siinä

^pitäjä

ässä

^käytettiin

Smärtan

menettelynlnnkaau i

niinkuin

edellä lyhyesti olcnnne miitanncct! ja tnore moi

lähetettiin

rantatiellä Hel^

sintiin, jossa pitämällä oli oma asiamiehensä, ^joka

sen

möi. Vaaninmaanwil^jely

s

^{nenmo j a}

For s- scll

^taas, armelleu että Orimattilassa karjanhoito ei totiniinkorkealla kannalla ^ollut,

esitteli

^että moin tekijät yhtyisimät yhtiötsi,niinettämähcnnnät^mää>

rät

koottaisiin

^{yhteen ja hymyytcnsä} mnkaan laji-

teltaisiin

^ja

sitten

^myytäisiin

sunremmissa määrissä kerrassaan.

^Kun täten helposti

saataisiin

^hylrästä

tamarasta hymä hinta, niin laitostapa pian paran-

tuisi.

^{Sitä mastaan} johtaja Zitting

sanoi

^että helppo myynti ci ole tyllin, knn

miimcisillä

^aikoja

moin

hinnat

^kyllä omat olleet korkeat,_mntta moin laatu

hnonoa. Pää-asia olisi

parannntsen aikaan saamiseen, _{jos oltirnnan sijastaetikoita}

rumettaisiin heinällä

^{ruokkimaan ja myöskin}

heinämaita

^parem-

min lannoittamaan. Kun

se

^{tapahtuu,niin} knllä

rumettaisiin

^{parempaamoita}malmistamaan, _ja

siitä saataisiin

^{hymähinta,kun} yhtäläisiin

astioihin

^pal-

taisiin.

Talonpoika taas oppisi tnntcmaan, mim- moista ^hymän moin tulee olla, jos

usciu

^pidettäi-

siin

karjantnottcidcn näyttelöitä, joissa näytteille tnodnt tuotteet julkisesti tarkastettaisiiu, ja

lausut-

taisiin, mitä mitä kullakin lajilla on ja miten

se

moidaau

saada

poistetuksi ja mältetyksi. Kupernliori

Nlfthan sauoi

Onluu lääuiu maanmiljclysseurau antaneen^<Ws)m. lainojameijerienlaittamistamarteu

melmollisundclla, että50(O kaunna maitoa malmis- taisimat, ^ja

ensimmäisinä

^{kolmeua mnonna palkkasi,}

senra

^{myöstaitamankarjakon}

sitä hoitamaan.

^Sem-

moisia

^{meijeriä oli}

läänissä

^tnotta pikaa laitettu 10, ja omat uc olleet hymäksi opetutsetsi parem-

Toisen

^kysymyksen

suhteen:

^Oivatko

^säänuöl- lisesti

^palaamatelainmarkkinathyödy

lli<

se

^{t kar ja}

nh

^{oiidollejamaan»v ilje lyk}

s

el!e>"

oltiin yksimieliset siinä, että

senlaisia

^nmrktinoim

kyllä tarmitaau, että

ihmiset olisimat tilaisnudessa

o^taa ^{hymiä etikoita,} Knitcnkaan ei kerran joka

knutauocssa

pidetyt toripäimät, niinkuin

Vahdclla

Kausalassa,olleet

siihcu tarkoitukseeu

^sopimat,

sillä

niin

usein

^ei

tulisi

^tarpeeksi elikkojen myyjiä

tahi

ostajia^paikalle tulemaan. Joku^puhuja

tahtoi

^eläin-

martliuatkahdesti, ^jokuueljästi

muodcssa

pidettämitsi.

ztolmauncn kysymyksen:

miten

^{nnmute tut}

kauramaat pikemmin ja helpoimmin

saa-

taisiin

^jälleen

tasmawiksi" katsoiwat

^{eri ta-}

walla oleman eri tapauksissa ratkaistaivuu. Ojittami- nenoli näille maille

ensimmäinen. Sonnittamiseksi

^oli

joku käyttänyt

sawimaahan hiekkaa

4<lO— sM kuor- maatynnyrinalalleja

siitä

^hywiä

seurauksia huoman-

nut.

Ma

ist. Duncker

erittäinkin sitä

^huomautti,

että maanwiljelijäin

kussakiu

tapauksessa ou

asian- haarain

^mukaau asettumiuen, maata köyhkeämmäk.

Päijänne

Perjantaina 12 ftäiwä Heinäkuuta

U:o ^55, 1878.

Tilaushinnat:koko wuodelta^{4 m.,} kolmeneljännekseltä 3m., _{puolelta 2}m., neljän,

nekseltä ^{1 m.}

—

Postikonttoreissa:

koko wuodelta⁵m.64 p.,kolmeneljänn.

4m.23p., puolelta2m.82 p..neljännekseltä1m.41p.

—

_Yksityiset

numerot10p.

Nlosannetaan ^{Weilin ja (Yöös'in}kirjakaupassa Iywäsknlässä joka Tiistai ja

Per»

mntai-aamu. missä ^myöskinilmoituksia wastaanotetaan10 p:stä pieneltäriwiltä.

—

Toimittajat: K.Göös,wastuunalainen toimittaja,

H.

^Hellgren,

F.

Canth.

Palkinnon

^hylvästa maanlviljelytsestä, ₁₀₀ markkaa, on

Waasan

^läänin maanmiljelysseuran

kokouksessa

^Kronobyssä

saanut

^talokasE.

Paana-

nen Laukaasta.

Hudet

^kuulumat Korpilahdella yhä jatkaman

turmiotöitänsä

karjalaumoja

kohtaan. ^Meille

^on

kerrottu

^että hiljakkoin petojen

hämittämistä

Mar- ten

siellä

^{ou pidetty}

ⁿⁱⁱⁿ sanottu

^susijahti.

^Ker- tomuksen ^{mukaan tässä}

susijahdissa kuitenkaan

ei olisi

ollut ketään

asianomaista

johtamassa, jonka

tähden

jahtimiehet

olimattin kulkeneet

joukottain ja toinen

toisensa

^jäljessä.

^Mutta

^tämä jälkimmäinen

osa kuulumisesta ^eli

^johdonpuute

^ei

^toki

mahtane

^olla

totta kun kerran

kaksi ^henkeä

talosta olijahtiin

kutsuttu

ja

semmoiuen siis kämisi sangen _kalliiksi

leiktijah-

diksi.

Vakuutettuina kuin olemme

siitä

^että

tässä

tänne

lewinneessä huhussa

ei ole perää, pyytäi-

simme

Korpilahden pitäjäläisiä tämän

asian sano-

missa selmittämään.

kerrotaan moniaalta tänä

»vuonna

ole-

man tamallista

^enemmän

ihmisten

^{näkymissä, tu-}

leman kylille ja

asunnoille.

^{Sen tietysti an-}

nellaan jotakin tietämän,

sillä

^minkä

tähden

^nämä

muuten niin

metsästä ihmisten

^kotiin

tunkisiwat?

Missä

niiden luullaan ennustamaan sotaa,

missä

tulipaloa,

missä

nälkäMuotta,

missä

^mitäkin.

^Dra-

willa toki ei

semmoista

^symcmpääennustusmoimaa ole.

loka

^{on pannut mieleen}

huomioitansa sade-

kesiltä,

se ehkä

^muistaa ennestään, että niinä

wuo-

Wuodentulotertomulsia

^:

Kuopionläänin tumnrnttöriltä17 p.lcsäluuta: Ruislai»

hot toto Samon

osassa

lääviä elilisalmen,Kuopion ja Naulalammcu kihlakunnissasetäPielisjärmeutihlatunnassa

Karjalau

osaa

näyttämät ylipäätään hymiu lupaamilta, mutta Viperiu ja

Ilomantsi»

tihlatuunissaainoaSlaau ^hy- miu lauuoiteluilla mauhalla siemenellä aikaiseen kylmetyillä pelloilla, jota mastoin ne omat Harmoja, mieläpäzliteeu ^ja Kesälahden ^{pitäjissäkiperin} tihlatuutaal,ymiu huouojatiu

setä pelloilla ja taökimailla ^ettäsuomiljelytsissä, missä ^tyl-

»uö miime syksynä kylmö-ajau jältimäiseuäpuolisloua tul- leitten sateittcu kautta tuli Mlimytetytsii ja tehdyksiuutis- rutiilla.

Siemeuohricn ^puutetta oli aikaisemmin lemättalmella, mutta saatliu poistetuksi osittaiu ^läävin

truunuumatasii-

ueistä,osittain seurakuntain apumarastoibta.

Kemätlylmöjäon ästön tehty suotuisilla ^ilmoilla za^oraat aikaisemmin kylmetyillä pelloillaomat tiheitä ^jarehemiä.

Heiuäkasmu ou kaikkialla rehemä ^{ja hymiu jomauras-}

tunnt.

Ei madot, eitäruoste,ei kemättulma eitä tohmataan ^ole

mahingoittaueet tasmeja.

Puuteittälcimäuemeestä ei olehuomattu.

Mittelivi^{v läänin}kumernöörimirastolta17p.tesäluuta:

Kaikki mauhalla siemenellä ^kylmetyt ruislaihot ^{omat tau-} uiita ja lupaamia,mutta miime muodensadosta saadulla siculcuellä ^kylmetyt heikommat ^jamähemmäu ^toimoa anta- mia,maikka aitamcu tcmät ja taitelle tasmullisuudellc

suo»

tuisat ^ilmatomatuäihiutiu lasmeihiu maikuttancet ^hymää.

kabtujcu mukaan, missä suhteensa ^väitä siemcuiä ou ^täy-

tetty, ou tumpaatiu lajiameuuä muouua läytettliläänissä yhtä paljon, jonka muotsi

möisi

^toimoa ruissatoa ^{yli kes-} kinkertaisen.

Että temätkylmöt ou tehty suotuisilla ilmoilla ^onmyös ilmoitettu ^ja maitta tirdot oli koottu eri ^aitoilla,osittain niin aikaiseen ^ettäoras tuskin olinoussut ^maasta,saatta- nee tummiutiu,siihen tatsoen ^ettäteNomutset yhtäpitämäi»

sesti maiuitsemat siemeniä' ^{tiiuä temänuä,} mastoin mitä luultiin,läänissä ^{eipuuttuneen ja että,} missä siemenkään.

Bomiteltu.

Novelli.

Kirj. Emilie Tegtmeyer.

Mukailemalla suomentanut ^Nilja.

llattoa wiime ^u:roou.)

Anna^jokatuskin »vielä olitointunut

edellisestä häm-

mästyksestään,

tunsi itsensä loukatuksi miehensä sano-

jen ja etenkin

hänen katsantonsa

^ja

äänensä nuhteesta.

Peittääkseen kiusallista

hätäytymistään tekeytyi

hän uh- tamieliseksi saa,

_ja

nuhdellut

^{ja »vastasihauta,jäykästi:jonka}

Olisit huutanut huostaan

olin lapsen^Lii- jättänyt".

Miehensä katsoi häneen

^pitkään.

Hau

^{oli tottunut}

näkemään waimoaan »välinpitämättömänä ja

halutto-

mana, _mutta

areana

ei

hän

^»vielä

konsaan häntä näh-

nyt. Sinä tiedät, Anna, _kuinka

huolimaton se

^tyttö

on, ja

scntähden

^{on minun} kääntyminen äitiin, tnu kysymys on lapseni _edusta ja

tunuallisuudcsta.

Vaimolla

oli jotakintekemistä

hameensa

^kanssa,

jontatähden

hän

^{ei »voinut}

mieheensä katsoa.

^Kokien

päästä

hänen

^ohitsensa, intti

hän

^hiljaa:

^Kuinka

minä

»voisin kaikkialla

^olla?"

Tähän

^{aikaan, aiwan} yksin?"

Miehensä sulki häneltä

tien. „_Mutta

missä sitten

olit oikeastaan,"kysyi

hän toska sinulla

^{ei ollutai-}

taa

lastasi

ajatella?"

Täällä

pellolla, niinkuin näet."

Anna wältti yhä

miehensä

silmäyksiä, jaoli liian

wiihän

^oppinut teeskentelemään,

woidatseen

^{näyttäytyä}

levolliselta hänen

^tätä kysyessään.

wätsceu, knn

isä

^toki

rauhoittaa

^{itkcwää lasta, put-}

kahti hau heidän ohitsensa

^{ja pakeni}

^huoncesen.

Kauan

katsoi Heikkinen hänen

^{jälkeensä, ja synkkä}

ja ^yhä syntcmpi warjo pimensi

hänen otsaansa. Ei hän siitäkään

^{mitään wälitä,} että lapsi on

waarassa

ollut,"

lansui ^hän

^{hiljaa ja}

huolcstuueena itsekseen.

Hellästi

^puristi

hau

pikku Katia

rintaansa

^{wasten ja}

täweli hiljaa koiwujen warjostamaapolkua pitkinpel- toa kohden, jossakullaukarwaineu ruis kauniina ja tu- leentuneena aaltoeli, leikkaajan sirppiä odotellen.

Tästä päiwästä lukien woi Hrjö

Heikkinen huo-

mata

maimonsa ^olennossa nähtäwän muutoksen. Tosin

ei

hän ^{tähänkään} saakka

^ollut

osoittanut miehelleen

Hellempää rakkautta eitä ^näyttänyt

wähäätään

^ym-

märtämän

sitä intoisata

^lemmen halajamista, josta tämän rehelliset,

siniset silmät

^{puhuiwat, mutta}

hän

oli kuitenkin sietänyt ja melkein ystäwällisesti was-

taanottauut kaiken

hellän

huolenpidon. Nytoli

toisin.

Ilmeisesti ^hän

^karttoi miestään, jawältti

katsoa häntä

silmiin, ja

samassa suhteessa hänen ^olentonsa

^käwi

yhä wastahatoisemmaksi,

kaswonsa

kelmeämmäkn jaas-

tuntansa

wäsyneemmäksi. Mjon sydälnessä alkoi

hento

toiwon taimi

wähitellen

lakastua, ja yhä

tuskallisem- maksi

^käwi

hetki ^hetkeltä

^kysymys, mitä oikeastaan oli.

tekeminen

sen

^{hilpeän ja}

heiton

^{olennon eteen, jota.}

niin auttamattomasti näytti

kuihtuwan hänen

^kaina-

lossaan.

Ettekö ^sitä

^huomaa,weli

Heikkinen" sanoi

^eräänä

päimänä muuan ystäwällinen naapuri, „_ettekö

huo-

maa, että teidän waimoanne waiwaa koti-itäwä? Eikä teidän

sitä

ole ollenkaan

ihmetteleminen. ^Noin

^nuo-

relle

naiselle mahtaa

^{tnntua hywintin oudolta, kun}

Anna,"

huudahti Heikkinen

^{äkkiä ja}

hänen miehi- set kaswonsa ^{wäwähtiwät}

^surusta,

^{sillä asia}

^oli

^hä-

nelle nyt

sclwä.

^{Sinä etole yksinäsi}ollut. Tänään on tiistai, oletko taaskin puhellut aidan ^luona Lei- puri-Leenan

kanssa?"

Waimo nosti hienon,

»valko-tnkkaisen

^{päänsä ja}

silmäinsä säteet tohtasiwat

^nyt

suoraan hänen

^miestään,

mutta niiden

luonnissa ^asui

kylmyyttä ja miltei wi-

haa. Ia

^{josko niin}

olisin

^tehnytkin, mikä onnetto-

muus

siinä

sitten oli? Et toki woine minua kieltää paria

sanaa »vaihettamasta hänen

^{tai jonkunmuun}

kanssa, jonka

satunnaisesti

tuolla tien ^warrclla tapaan."

..Satunnaisesti?" ^Hän katsoi

^{kiinteästi ja}

^surul- lisesti

liikutetulla mielellä »vaimoonsa,

ioka

^punastuen

taaskin loi

silmänsä

^alas.

^Auna"

^{pitkitti hän, hy-}

wäellen ja wyyhdyttäcn lasta, joka alkoi käydä lewot-

tomaksi hänen

^{sylissään. Sinä tiedät ja}

olenhan sen

monasti sanonut,

minkätähden ^terrassaan

olen kieltä- nyt Leipuri-Leenaa käymästä

talossani. Hän

^{on in-}

hottawiu

kiclitteliä koko paikkakunnalla, wie ^»valhcjnt- tuja talosta toiseen, ja on jo paljon pahaa

sillä

^ta- moin

matkaansaanut.

Sinä tiedät

sen,

etkä kuitenkaan usko etkä ^luota minuun

sen

^{werran, että pitäisitkiel-}

toani

armossa."

Nuoren waimou sydämessätaisteli

nistoittelemisen halu

^janiaknutus

määrässä

olemisesta,mutta kuu

hän

^en-

nen kaikkea

tahtoi Päästä

^tuosta

kiusaamasta haaste-

tusta, _turmautui

hän edelliseen. Warmaan sen

^teki-

sinkin, Mjö"

wastasi hän ^sentähden

^nurpeasti,

^ell'ci

tämä kielto

olisi ^sinulta

^maan pelkkiä juonia.

Ei

^ku- kaan ole woinut ^{näyttää toteen,} ettäLeena on

»valhe-

juttuja kertonut", ja samalla,käyttäen

tilaisuutta

^hy-

puotein ja

ruiskuhuoneen muuttamisen kanssa

^mak-

saisi

^{4,000 m.}

Tämän

^johdosta

oli seurakunta kutsuttu

^kirkon

kokoukseen

^wiime

keskiwiikkona.

Puheenjohtaja luet-

tuansa seurakunnalle

yllämainitun rakennustoimi- kunnan

kokouksen

pöntätirjan

tchoitti kokouksen

^jä-

seniä lausumaan

ajatuksensa näistä

»valittamissa olemista ehdotuksista. Nilkkaan keskustelun

pe- rästä ^päätti _kokous äänestyksellä, että koulutontit hylätään

kirkonasemaksi. Tässä

äänestyksessä oli

ääntölistan

_mukaan

moittamien

^puolella 3lii mrk.

äänet, mähemmyytecn jääneiden ^puolella ₁₃₆ m. Kun

sitte

äänestettiin, rakennetaanko

se

^torille

Mai muualle, niin päätettiin

suurella

enemmistöllä

rakentaa se ^torille.

Hallan

^{kertoo eräs} matkustaja, jota on tullut Pohjan maalta, yöllä miime perjantaita mastaan nipistäneen perunanwarsia Pohjan maalla

sangen

tuntuwasti,

erittäinkin

Peräseinäjoella.

sina kuin

^alkupuoli

kesää

^onmärkää ja kylmänlaista, näkee oramia ^paljon enemmän kuin tamallisten ke-

säilmain hallitessa,

^tulematpa mielä

ihmisten asun-

noillekin. Lieneekö

heitä semmoisina kesinä

^enem-

män _{mai miten} lienee, mutta yllämainitun ilmiön ainakin tämän kirjoittaja muistaa ennen

hamain-

neensa ^tällaisina kesinä

^niillä

^seuduilla, missä hän

on

asunut.

Weteen hntlui

^Myllärisen 15 m.

manha

^poika

uimamatkalleTourujoenniskaan miime

laumantaina.

Pienempiä lapsia oli

hänellä

^ollut mukana, jotka jäimät rannalle molikoimaan, kun mahempi meni symemmälle, jonne yhtäkkiä maipui.

Maamies

no

Itt

on ilmaantunut ja

sisältää:

Maidon

yhdistyksestä ja

tuotteista; Woin

malmis- tus tuoreesta kermasta;

Woin

malmistus lämmi- tetystä kermasta; Maanmiljelyskotous Orimatti-

lassa;

Kauppatietoja;

Ilmotuksia.

Palkinnon

hywästä ojituksesta, 50 markkaa, on maamiljelyskokouksessa

Orimattilassa

^{t. k.2 p.}

saanut

^torp.

Hakala

Korpilahdclta.

—

_Tuskinpa

useita

Kesti-Suomen pitäjistä lienee tänä

kesänä

kilpailemassa jossakin niiden kolmen läänin maan- miljelyskokouksissa, joihin Kesli-Suomen pitäjäät on jaettu! Eikä

se

^{oletkaan ihme, kun matta}

esim.

Miimeksi

^{mainittuun paikkaan tekee yli} 20 penikul- man.

rhdäksecu.

^{Käyttäköön}

sitä

^{marteu hiekkaa, rutaa,}

hakosontaa, lchtisoutaa, _mitä maan likellä

sattuu

olemaan ja

kussakin

tapauksessa

halmimmatsi

tulee, mitääu yleistä

sääntöä ^siinä

^{ci moi} antaa.

Kesantona

^{pito, jota}

mauhastaan laihan

^maan

son-

nituksetsi

^{oil käytetty, ei}

siinä

^{yksinään auta.}

Heittäen

neljännen kysymyksen, josta ci mitään keskustelua syntynyt, kerromme maan

huomattamim-

mat

kohdat ^miideuneu

^kysymyksen keskustelusta:

Mitä

on

tehtämä kotimaisen ^hemosrodun

parantamiseksi, erittäinkinmaanmiljelyk-

sen

^tarpeisiu

katsoen?"

Kenraali Ehruroot

^{kertoi että Uuden maau}

hcmosystämäiu

seura

^{oli kysymyksen} toteuttamista warten pieniä lentokirjoja lewitläuyt,

siitto-oriita

ulkomailta hankkinut, _koittanut

teroittaa

^mieliin sitä, että

warsat

^{owat hymiu} ruokittamat. Sen-

tähdeu

^on

seura kihlakunnittain

pitänyt marsauäyt- tclyitä, joihin ei

eusin

^tuotu kuin muutamia

huo-

nosti

ruokitutta

marsoja, mutta nyt

uousee

^näytteille

tuotujen

marsain

^{luku jo noin 20}

maihcille

^{ja ne}

omathyminruokitulta. Seura^onmyöskin,

estääkseen hemoisroouu

huonontumista, _koettanut

saada

^nou-

datetuksi

^erästä

mauhaa

asetusta, että heikkoja yh- den,

tahdcu

^{muodeu manhoja}

^ori

^marsoja

ei

lasket-

taisi

laitumelle, koska

seulaisista tiineiksi

^tulleettam-

mat synnyttämät huouoja, heikkoja marsoja.

Tä-

män

asetuksen katsomat sentään

^{ämäu ajan}

ihmi- set muutamissa kohdin

oleman sopimattoman ja

sentähdeu sitä ^ei

^ole

saatu

noudatetuksi,_muttakun- tain pitäisi

itse

^yhdistyä mapaaehtoisesti

keskenään sitä

tarkoitusta

toteuttaakseusa. Wanhan sanan

parren

suhteen: Mitä

^{lapsen miinasta, mitämar-}

san kauroista" maisteri Duncker

kyttä

edellisen

osan sanoi

^{todeksi, mutta}

^ei suinkaan

jälkimmäistä.

Kaikissa ^mitä marfaiu ruokkimiseen

^tulee

^oli

kokous yhtä

mieltä kuin mitä

^euneu olemme

kerto-

neet Iymäskyläu hemosystämäin

kesken

lausutun, että muka

marsat

pitää hymin ja

huolellisesti

^ruo-

kittaman

niin

^{ruuan kuiu muun korjuun puolesta.}

Uudelle

tirtolle asemaksi

^{esiteltyjä eripaikkoja}

tarkastettuansa

^antoiwat yliarkkitehti Lindqwist,

arkkitehti

^Cawen

setä

rakennusmestari Sundqmist

rakennus-toimikunnan kokoukselle

^wiime

tiistaina sen

likimääräisen kustannus-armion

niistä,

että

koulu- tonteille

rakennettaessa,

jos perustus paalutetaan,

se

^tulee

maksamaan

^{14,000 m., jos} limiperustus tehdään, johon paremmin woi luottaa, 21,500 m.

yli

entisen kustannus-ehdotuksen. ^Torille

^rakennet-

taissa tulisi lisämaksu

^{olemaan 13,750 m.}

^Raati-

huoneitten

tonteille rakentaminen ^ynnä markkina-

Mntta hän saattaisi

^milloin hywänfä mennä he-

wosella

naapureitaan tcrwehtänlääu," wastan

Heikki-

nen

ihmeissään.

(latk.

»Kyllähän

se

^{niinkin on, mutta ei}

se

^kuitcutaau

wastaa monilukuista

koto-verhcttä

^{ja tuttawicn}

ahtc-

rata luona-käyntiä. Uskokaa waanminua, _waimoanuc wuiwaa toti-ikiiwä," wäitti^naapuri,aawistamatta sitä

huolien

helpoitusta, jonka

hänm sanansa toisessa

wai- tuttiwat.

Hnkkuwakin

^tarttuu olkikortccn, eikö »'«'»'s Mjö

Heikkinen halukkaasti

^kiintyisi

siihen

ajatukseen,

että hänen ^nuoren

waimonsa hnolcstuttawaan

^tilaan

oli waan koti-ikäwä syynä. _Monasti

hän

oli knullut tämän

snrkuteltawimman

tandin kalwaawasta woimasta ja jos tämä waan oli

se

^{waiwa, joka Annaa nnnti,}

niin

woisihau siihen

^{toti jonkun nemvon keksiä, kun}

siitä ^kerran tiedon

sai. Kun Heikkinen

^myöhem- min jäi yksinään,

kuiskasi

tosin ^jokuääni

hänen

^sy-

dämessään

^{näinkin:..Jos}

hän

^waanpuoleksikaan lem- pisi

sinua

niinkuin

sinä

häntä, niin _ei

hän wanhaa

kotiaan iläwöitsin,"_mutta

hän

koki kaikin woimin

saada

tätä ääntä waitenemaan ju alkoi tuumia,mitä ^keino, asian näin ^ollen,

hänen waimoaan Parhaiten

auttaisi.

..Mitä

arwelet, Anna," alkoi

hän

^jo

seuraawana

päiwänä, kun

he

^kumpikin yhtä puhumattomina kuin ennenkin oliwat vuolipäiwällistä atrioinect, _{et ole}

pitkään aikaan ^{ollut totonasi,}

tahtoisitko ehkä

^joksikin aikaa mennä käymään wanhempiesi luona?"

Pohjan maan ja mcuäjän Miljaa ja kaloja l). m.

on medättänyt summissa, josta köyhä

kansa

^{on neu-}

motelleet

maha kerrassaan

^{mitä rahalla,mikä työllä}

ja mitä

melaksi.

^Työntekoa

hänellä

onkin ollut lu- jasti,kun teettää uutta kartanoa.

Kansakoulu

^{täällä on jo} ollut W muotta, jossa on kylmetty simistykscu

siemeniä kasmamien

nuo-

rukaisten

^{sydämen peltoihin.}

Ehkä

^{moni ou}

haih-

tunut siitä, _{kuin alkoi}

liian aitaseen

^odottamaan

he-

delmiä niistä. Aikaa, työtä ja kärsimystä maadi- aan ja tarmitaan

siihen,

_{ennenkuin ne} täysin kyp- symät ja tulecntumat.

Me

emme

saa suuria hedel-

miä

nähdä. Ehkä

^masta

^meidän

jälkcisemmc_naut- timat niitä, maan

sen

^{me jo näemme,ettei työmene}

hukkaan, että

asia

^{on kallis ja pyhin}

memollisuu-

temme

sen

^maatii.

^Ia

^siemen, jota kylmetään, on hymä. Oraat omat

kauniit

^{ja alkamat}

»vihoittaa,

maan ei

siinä

mielä ole kaikki. Työtäon mielä.

Ia

mankkoja työmiehiätarmitaau

mielä. Niitä

^onkin

Luo-

jameillelainannut, _jotkapertkaamat ympäryksiämme.

Sillä

seutumme

^on synkältä sydänmaalta ympii-

röitty,jossa

asuu

^kolkko kylmyys, jota tuottaa

usein hallaa.

^{Se ou hymin}

määrällistä

nuorille. Waan älkäämme kyllästykö, maan

tehtaamme uskossa

^työtä

tässä Herran

miiuamäessä,

sillä

^{työ ou}

itse ^Herran.

Hän

^{ou lumannut, että kukin}

saa ^niittää töittensä

hedelmiä, _jos

ci

^täällä,

niin toisella

puolen tämän elämän. Koulumme päättyi kesä-lupaaikaansa niiettälnääu tämän kuun l:u ^päimänä. Oppilaita oli 40 paikoin yhteensä poikia ja tyttöjä.

Kansaa oli

kokoontunut paljon, maikkei monta sääty-henki- löä. Opettaja piti puheen lasten

kasmatuksesta.

Hauskaa

^oli

katsella

^{ja kuulla,} kuinka lapset

hellällä

jamurtuneella mielellä

erkanimat

opettajastaan juuri

kuin

^omista

manhemluistaan.

Ennen kuin kirjani

sain

^tiini,

niin tuotiin

^outo

sanoma,

jonka

laatuista asiaa ^ei

^{täälläennen mielä}

koskaan ole kuultu:

Itsellis maimo Miina Liulio

Paajalan kylän Taipaleen torpasta oli

Inhan-

nussa

^täällä

^kirkossa,

^{menikotiinsa, jonneon3 wirs<}

taa. Samana

iltana

kello 6 aikaan

lähti

^{metsään,teki}

lapsen ja tappoi

sen,

_{ja oli jo} peittämässä ennen-

kuin

^muita

^ehti,

^{jotka pitimät}

sitä

^Maralla.

^Kohta haettiin

Vallesmanni, joka korjunttipois lapsen, ja

waimou

heitti katsannon

^{ala. Paajanen.}

öaulaasta

4 p.

Heinäkuussa. Kesä

^{on ollut}

hymin kaunis ja tarpeeksi

sekä

poutaa että sadetta, waan tämä

eilinen sade tahtoi muutamissa

^paikoin

perunoita _{hätyyttää.} Mutta rukiit ja

sumi-toumot

omat hymässä

kukoistuksessa. —

_Syömiuen

on

Han- kasalmen

^{rajoilta monelta joomasta}

hinkalosta

^lop-

punut. Jauhoja on

soudettu ^melkein

^{joka päimä}

Tarmaalan

koskesta ^ylös,ja

malista

montakin we-

ncellistä. Kalansaalis

^onollut

huononlaiuen. ^Muu-

ten täällä mennään eteenpäin,

eikä

^olla

osattomia

nykyisen

maailman

pyrinnöistä.

Raamatun seli-

tyksiä pidetään ahkerasti, ja ne selitykset, joita ^pa- pistomme omat pitäneet, omat olleet

sangen

ter-

weellisiä; mutta te,

ahkerat ^Raamatun

^{lukijat,ru^}

koittaa

^Jumalaa, että

hän

^opettaisi

^teitä

^näkemään

ihmeitä sanastansa

^{ja että}

osaisitte ^koetella

^henkiä,

omatko

he

^Jumalasta.

Onhan

^meillä

mahma

^pro-

feetallinen ^sana,

^josta

saamme malaistusta niinkuin

kynttilästä, joka pimeässä paistaa

eikä

ole tarme

kaikkein

^opetuksiin nojata. Otto

Kankainen.

Jämsästä

^{5 p. päimä}

Heinäkuuta

^{m. 1878.}

Nyt on

sumi suloinen

^jo parhaallansa päällämei- dän

suloisessa Suomessamme.

^{Nyt on ollut kau-}

niit pouta-ilmat, ja hymin lämpimät. Rnkiitomat hymin lupaamia täällä

Jämsässä

^ja

sumi-touot kanssa tumallisia. Heiniä ^täällä

^myös

^taitaa

^tulla

hymin ja heinä-rukoja on jossakussapaikassanäky- nyt

— _siis

elukoiten ruokaa tulee kyllin, ja myös

ihmistenkin,

jos maaralta säilyy.

Keskimiitkona

tämän kuun 3:tena ^päimänä pidettiin

täällä

^arpa- jaiset, mapaa

ehtoisen

palosammutus-kunnan hy- mäksi, jossa tuli kappale toista

tuhatta

^arpaapia-

Maaseuduilta.

Pylkönmäeltä.

Kesäkuun

^{29 P. 1878.}

^Täällä

miten muuallakin

kesän ihanat

^päiwät

wirkistäwät ihmis-mieliä. ^Ei

^ainoastaan ihmismielet, maan koko luonto tuostariemastuu. Kilman kiitosta luo- jalle» laulamat ^linnut,

satakielisen sämeleel ^komasti soittamat. Kukkaset

^kauniit tarhoja täyttämät pier-

sanot

peittämät, niityt ja

laaksot kaunistamat. Ia koko

luonto on ^{pukcunut täyteen}

luhannlls

^juhla-

pukuunsa.

Kesä siis

^{nyt on}

ihanimmallaan. Ilma

ou

raitis

jalämmin. Tämän kuun alusta

satoi

^mettä

niin

runsaasti, että

mesi nousi

niin korkealle, kuin

kemät-talmella.

Wilja-wainiot

kauniisti kasmaa

^{re^}

hottamat.

Rukiit paraillaan alkamat

hedelmöimään,

Snmi-tomvou kasmia

tahtoo hidastuttaa suuret mesi-

sateet, maan johan

nekin

alkaa kasmainaan,

kuin

tuli

lämmin. Muuten

täällä eletäänhiljaisesti eteen päin,

miten ennenkin. Maanmiehet ^ahkerasti

^pel-

tojansa perkkaamat,

enimmästi mielä manhain esi isäin

^{taman mnkaan.}

^{Monella ei}

^ole

^mielä

^auraa',

eikä malttia.

Ehkä

^{ei ne} sopisikaan kaikin paikou käytettämäksi, tuin on timikko peltomaat. Maan- miljelyksen

suhteen

täällä ollaan

mielä Manhan

^mal-

lin mukaan,

siis

takapajulla. Waan aikoja

moit-

taiu

ehkä siitäkin

^{uralle oijetaau,}

kuinhan'

^tutki

työtmähcuemät, joka maanmiljelyksen

hämiöön

^mie.

Wuodeu

tulot

eiwät

riittäneettänä lvuounaenim-

mälle osalle

^eipuoli-mäliinkään.

Rikkaammat

kummin-

kin

^{pääsewät omillaan}

entisen

^elon

^turmin uutiseen.

Raha

^onkadonnut.

Minne lienemät

joutuneet

edellis-

ten

muosien suuret tukkirahat? Narinaankin

^ylellisen

rameuden

^kautta ne omat menneet

ulkomaille.

^Työ-

miesten

^{palkat omat}

entisestään halmenneet,

jamie-

hiä saa

^nyt maantyöhöu, joka maan kykenee pitä- mään.

Uusi

kauppiaamme

I.

^{Kauttoonmilppaalla}

toimella

^tämänmuooen ajalla kokenut tykyttää kan-

san

yleistä tarmetta,

ei niinkuin

^{entiset, paljaalla,} ulkomaan riiiimä-tawaralla, waan: ^wilja tawaralla.

Uusia

postitoimistoja

sclä

makuutettua että wa-

luuttamatonta

kirjewaihtoa warten on

senaatissa

päätetty

laitcttawalsi

Padasjoen pitäjääsen ja

lär-

welän rautatie-pysäyspaitkaan,

setä

^{päätetty pos-}

ti

kulkemaksi

^kerran

miitossa

^edes

^takaisin

^mainit-

tujen paittoin wälillä ^Kärkölän,Kosken ja Lam- min

seurakuntain seka

^Emon metsä-opiston

läwitse.

Kesäkuun

^{26 p. upposi myöskin}

Ylistaron

^pitä-

jäässä lapsi sawiluoppaan, ^johon

se

^olimennytui-

maan.

Uponnut. Ncnli

Isat

Naro Kaukolan ^kylästä

Mstaron

^{pitäjäästä meni 2l p.}

kesäkuussa

^uitta-

maan hcwosta, ajoi tantta laukkaa ^{äkkisymään} jo- keen, johon

hcwonen heti

^upposi,mutta

^sukelsi

^ran-

taan, waan mies upposi.

Aa»asatsan ^wnorella

^{oli täuä}

Juhannuksena

melkoinen joukko

matkustamaisia.

Aurinko olikin tällä kertaa niin

kohtelias

^{että näytti}

naamansa

koko yönuteliaalle katsojakunnalleen, eikä metänyt pilmihuntua

silmilleen.

^{Kotvaa tuo}

olisi

^ollutkin,

kun matkustajien joukossa

sanotaan

^olleen

_kaksi si-

sarusta Amerikasta,

^{jotka nyt wiidcntenä}

kesänä kämimät

tätä

ihmcnäköä

tapailemassa. Muutamilla

herroilla

oli toista korttelia maiidekoktia matkas-

saan »voiteeksi ^sääskiä

^{wastaan, mutta armelias}

tuuli

riensi ^heidän

^{poskiensa awutsi,pyyhkien}

sääs-

ket wuoren ^huipulta vois, joka teko lienee

herra Puhurille saawuttanut

muittenkin matkustamaiste»

suosion.

^(Klu.)

Korkea

matkustaja. Englannin

lähettiläs

lord

Loftus

^{on hiljakkoin käynyt}

Imatralla.

Kl ollut ^hylvästl itänäli, Vn:n'aat^sateet, joltatässä ^luussa

omat tulleet,melkoisesti oma: auttaneetoraitten ^mauraslu«

mista.

Kemättylmölstasaiuoin tuin hciuätasmuistatin ^odotetaan hnmää satoa ^tänä muonna. cllti mitään epäsnotuista mielä

kohtaa.

57ulun ^lääninkumcrnoorimirastolta,17 p.kesäkuuta:

Nuislaihot ^omatrehcmiä ^jaantamatsyytä toimoa parahmta, paitsi Iln pitäjässä, jossa ne omatmahan ^{Harmoja Ke-}

mättylmöt tchtlin ^erittäinsuotuisilla ^{ilmoilla ja}riittämillä sirmenmaroilla muissa osissa ^{lääniä,paitsi} kihlakun- nan Pohjois» ja itä-osat,

—

_joissa maanomistaiat ^omat melkein

—

moiueet täyttää tarpeen,matta ^puutettaosaksi^ol>,

Haapajärmcn tihlaknnta. ^ilssa mähempimarainen

osa

mäcstöstä, tarpeellisten marain puutteessa,ci ole moiuut

saada ^{tarpeeksi asti siemeutä, jonka} mnotsi ^{on lnnltamaa,}

että sato tästä mUjalajista sanotussa kihlakunnassa ^tulee mähäu mähclnmätsi ^tuin säälinöllisissäoloissa on ollut ta«

mallista,

—

ja lapinmaankihlakunta,jossa

useammau

^pel-

lot sicmencil ^{punttcesta omat} jääneet kylmämättä. Heinän-

tasmu ourunsaitten satcitten perästä hymä.

Turuu ^jaPorin lääuniu lumerllöörilvirastolta,au-

uetlu 14 p. kesät.:^{Ruisoraat omat}kaikkialla läiinissä teh-

ucrt tähtää ja uäytläwät hymin lupaamilta, missä ^lylnö niiluc sytsyuä tehtiin ^{oitraanaikaan} manhoilla sicmeuillä;

mutta testintertaisia,ulissamiime muonna saaduilla sieme-

n,llä tlilmettiin, _tuin myös

heikommilla

pelloilla, jotta myöhäänkylmettiin,sekä ultopelloillaylipäänsäepätasaisesti

ja harmaan uousscct setä paikottain peräti kadonneet,niin

tttatoutosicmcnillätiu ^{ontäytynytkylmää uudestaan,maikka}

aniHarmoissa^paikoin. Kemättouot, jotta masta omat alul^

laan ^ja joita suotuisat^{ilmattylmöuaikana ja} sittemminkin

ovatiuosineet, omat hymin ottaneet juurtuatsrnsaia nous-

seet ^ylipäänsä tiheälle ^ja tasaisella oraalle koto läänissä.

Hrinämaat ^{antamatsyytä} toimoa erinomaista tuloa. Va- lituksia siemenen ^{tai jumäiu puutteesta} lciftäeincelsi ^{ci ole} läänissä kuulunut.

Orjuuden _wastustaja

ensslantilainen seura

^an-

toi

Vismarckille

28 ^p.

Kesäkuussa

waliokunnan kautta

waltainkokouksellc annettawaksi

^{pyynnön, jo-}

ka sisälsi, että waltaintokous

tekisi scuraawat

^pää-

tökset

^ja

kutsuisi

muitakin waltioita päätökseeno-

sallisiksi:

l) Drjakauppa

katsotaan

^yhdeksi kuin meriros- woaminen.

2)

Tämän

allekirjoittaneiden waltioiden tulee mastedes

suhteissaan ^niihin

waltioihin, joissa or- juutta on, olla tunnustamatta

sitä lailliseksi

^jaoi-

keaksi.

Hippak.

sanomia.

Pormoossa ^{on papiksimihittl,:}

julualuusopin oppilaat,maist. K.A.

Houssderss

kirkkoherran apulaiseksi Rantasalmelle, I.I.^Gummerus kirkkoherran apulaiseksi Säämintiiu,I.Hanninen kirkkoherran ^apulai»

seksi litin pitäjäciseu,N. W. kappalaisen apulai-

seksi Sortamalaan ^ja G. Ä. Witman w. t.kappalaisrtsi Tuulotsecn.

—

Wirtawapautta timuloisuudcn tähden ^on suotukirkkoherralle Laukaassa O. A.Stenrothille I.stä^päi- wästä Heinäkuussa tnlcmau Syyskuuu I:scen ^{päimään ja} lnttoticrralle ^{Viipurissa M.} Forsteuille Ki.sta päiirästä

Kesäkuussa kahdeksi kuukaudeksi.

—

_{Määrätty:Kappal.}

Lau- kaassa H.^{Keloni ja esimmäineu lappat.}Wiipurissa B.K.

Masaliu toimittamaa» tirttohcrrau»virtaa,Kekoni

kaulaassa

jaMasaliu Viipurissa,sillä ^{aikaa kuu}

kirkkoherroille

^Ste,

.

Roth ^jaMasaliu ^suotu mirlalvapauskestää.

Tulot

SuomenmaanMaltion rautateillä tckiwät minne

Toukokuulta

^Helsingin

Hämeenlinnan Pie-

tarin

osuudelta:

^476,852:

^82; Hankoniemen

^$)"

winteen

osuudelta:

^{22,526: 75;}

^Turun

^Tampe-

Hämeenlinnan ^osuudelta:

^{129,756: 88.}

(g. A. T.)

äkkiä tulee

muutetuksi

ⁿⁱⁱⁿ

^suuresta

^{kyläslä tuin}

se,

jossa

—

_sillä,

hänen isänsä

älkää paheksuko,^{talo oli,kyllähäntänne}teillä kaunisyksinäisyyteen,

asunto —

on,mutta hywin

se

^on crillääu muista."