Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttaminen Pohjois-Pohjanmaalla

Vesienhoidon toimenpiteiden toteuttaminen

Pohjois-Pohjanmaalla

Alueellinen toteutusohjelma 2010–2015

Sisältö

1 TOTEUTUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA VALMISTELU ... 1

2 TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS ... 3

2.1 YLEISTÄ ... 3

2.2 ASUTUS ... 3

2.2.1 Yhdyskunnat ... 3

2.2.2 Haja- ja loma-asutus... 4

2.3 MAATALOUS... 6

2.4 METSÄTALOUS ... 16

2.5 VESISTÖJEN KUNNOSTUS, RAKENTAMINEN JA SÄÄNNÖSTELY ... 26

2.5.1 Rehevöityneiden järvien kunnostus ... 26

2.5.2 Virtavesien elinympäristökunnostus ... 33

2.5.3 Kalankulkua helpottavat toimenpiteet ... 39

2.5.4 Säännöstelykäytännön kehittäminen ... 42

2.5.5 Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen ... 45

2.5.6 Muut kunnostustoimenpiteet ... 47

2.5.7 Ohjauskeinot ... 47

2.5.8 Alueellisesti tärkeä toimenpiteet ... 48

2.6 POHJAVEDET ... 51

2.6.1 Suojelusuunnitelmat ... 51

2.6.2 Pohjaveden tilan seuranta ja pohjavesitutkimukset ... 56

2.6.3 Maatalous, kotieläintalous ja turkistuotanto pohjavesialueilla ... 60

2.6.4 Metsätalous ja turvetuotanto ... 61

2.6.5 Asutus pohjavesialueilla ... 62

2.6.6 Liikenne ... 63

2.6.7 Teollisuus, yritystoiminta ja varastointi pohjavesialueilla ... 65

2.6.8 Pilaantuneet maa-alueet ... 66

2.6.9 Maa-ainestenotto ... 69

2.6.10 Vedenotto ... 73

2.7 TEOLLISUUS JA MUU YRITYSTOIMINTA ... 75

2.7.1 Teollinen ja kaupallinen toiminta ... 75

2.7.2 Turvetuotanto ... 76

2.7.4 Turkistuotanto ... 78

2.8 MAAPERÄN HAPPAMUUS... 79

2.9 ÖLJY- JA KEMIKAALIVAHINKOJEN TORJUNTA ... 85

3 VESISTÖALUEKOHTAISET VESIENHOITORYHMÄT ... 86

1 TOTEUTUSOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA VALMISTELU

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat

Valtioneuvosto hyväksyi 10.12.2009 Suomen seitsemälle vesienhoitoalueelle laaditut vesien- hoitosuunnitelmat. Niissä on esitetty vesien tilaan vaikuttavilla toimialoilla tarvittavat toimet ja keinot, jotka tulee toteuttaa vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tai turvaamiseksi. Yksityis- kohtaisemmin toimenpiteitä on tarkasteltu toimenpideohjelmissa.

Valtioneuvosto antoi vesienhoitosuunnitelmien hyväksymispäätöksen yhteydessä lausuman, jos- sa se mm. edellytti, että vesienhoitosuunnitelmien toteuttamiseksi laaditaan 31.12.2010 mennes- sä laajapohjaisena yhteistyönä vesienhoidon toteutusohjelma. Lausumassa todettiin, että toteu- tusohjelmassa käsitellään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon edellytyksiä, kuten ra- hoitusjärjestelmiä, toimenpiteiden priorisointia, ohjauskeinoja ja niiden kehittämistarpeita sekä määritellään toimenpiteille vastuutahot.

Valtakunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma

Ympäristöministeriön asettama hankeryhmä valmisteli valtakunnallisen vesienhoidon toteutus- ohjelman laajassa vuorovaikutuksessa eri hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa. Muun muassa kaikki toimeenpanon kannalta keskeiset ministeriöt osallistuivat valmisteluun.

Erillisiä neuvotteluja käytiin maatalouden, metsätalouden ja energiateollisuuden, kuntien, vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen, luonnonsuojelujärjestöjen, vesiensuojeluyhdistysten liiton sekä lii- kennesektorin edustajien kanssa. Valtakunnallisen toteutusohjelman yleisperiaatteita ja ohjaus- keinoja käsiteltiin Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksissa.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta toteutusohjelmasta 17.2.2011. Toteu- tusohjelmassa edellytettiin, että alueellisia toimia tarkennetaan syyskuun 2011 loppuun mennessä.

Mistä asiakirjat löytyvät?

Suomen kaikkien vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat sekä valta- kunnallinen vesienhoidon toteutusohjelma löytyvät verkko-osoitteesta www.ymparisto.fi/vesienhoito.

Sivustolle on koottu myös vesienhoitoa koskevaa keskeistä lainsäädäntöä.

Alueellisen toteutusohjelman valmistelu

Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokouksessa 11.8.2010 päätettiin, että maa- ja metsätalouden alatyöryhmät valmistelevat toteutusohjelmaa oman toimialansa osalta ja ELY- keskus valmistelee toteutusohjelmaa muille toimialoille.

Ensimmäistä toteutusohjelmaluonnosta käsiteltiin yhteistyöryhmän kokouksessa 7.4.2011. Työtä jatkettiin pienryhmätyöskentelyn ja käydyn keskustelun pohjalta siten, että maa- ja metsätalous- työryhmät työstivät omaa osuuttaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteutusohjelman muita osia. Toteutusohjelman viimeiset kommentit saatiin yhteistyöryhmän kokouksessa 21.9.2011.

Alueellisessa toteutusohjelmassa on esitetty vesien tilan parantamiseksi tai ylläpitämiseksi esitettyjen toimenpiteiden nykytilanne, tavoitteellinen aikataulu sekä toimenpiteiden edis- tämisen vastuutahot ja rahoituslähteet. Siinä on myös pyritty priorisoimaan toimenpitei- den toteutuksen ja ohjauskeinojen kehittämisen kiireellisyysjärjestystä.

Toteutusohjelma koskee vain toimenpiteitä, jotka on esitetty tehtäväksi ensimmäisellä hoitokau- della Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella. Muiden Oulujoen - Iijoen vesienhoito- alueelle kohdistuvien ensimmäisen hoitokauden toimenpiteiden toteuttaminen on käsitelty Kai- nuun ja pieneltä osin Lapin alueellisissa toteutusohjelmissa.

2 TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS 2.1 YLEISTÄ

Vesienhoitosuunnitelmissa eri toimialoille esitetyt toimenpiteet ovat hyvin erityyppisiä. Esimer- kiksi kunnostukseen, säännöstelyn kehittämiseen ja pohjavesien suojeluun liittyvät toimenpiteet on voitu rajata vesimuodostumakohtaisesti, ja ne ovat useimmiten hanketyyppisiä. Näin ollen näillä sektoreilla toimenpiteiden toteutusta on voitu käsitellä yksittäin ja tarkat hankekohtaiset tiedot on esitetty taulukoissa. Muilla sektoreilla toimenpiteet kohdistuvat laajoihin valuma- alueisiin, joten niiden toteutusta on käsitelty yleisemmällä tasolla. Tiedot maa- ja metsätalouden sekä happamien sulfaattimaiden meneillään tai suunnitteilla olevista hankkeista on koottu omiksi taulukoikseen.

Seuraavassa on esitetty toimialoittain yhteistyöryhmäkäsittelyn jälkeen syntynyt yhteinen näke- mys toimenpiteiden toteutuksesta. Pohjavesien suojeluun liittyvät toimenpiteet on käsitelty yhte- nä kokonaisuutena (luku 2.6).

Esitetyt aikataulut ja vastuut eivät ole mm. rahoituksen epävarmuuden takia esimerkiksi toimin- nanharjoittajia sitovia. Ne antavat kuitenkin yhteiset suuntaviivat toimenpiteiden eteenpäin vie- miselle. Toimenpiteen päävastuullisen tahon oletetaan toimivan aktiivisesti toimenpiteen edistämiseksi. Tämä sisältää tarvittavat toimet rahoituksen järjestämiseksi. Kunkin toi- menpiteen kohdalla mainittujen yhteistyötahojen oletetaan tukevan aktiivisesti päävastuul- lisen tahon toimia.

2.2 ASUTUS

2.2.1 Yhdyskunnat

Yhdyskuntajätevesien puhdistusteho on parantunut viime aikoina puhdistamoiden saneerausten seurauksena. Liittyjämäärien kasvaminen on aiheuttanut erityisesti elinkaarensa päässä olevilla puhdistamoilla saneeraustarvetta. Saneerausten yhteydessä tulee tarkastella myös viemäri- verkoston kunto, jotta saadaan myös ylivirtaamatilanteet hallintaan.

Pohjavesiin liittyvien toimenpiteiden toteutusta on käsitelty luvussa 2.6.5.

Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet

Nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä yhdyskuntien jätevesien puhdistuksessa ovat - puhdistamoiden vesiensuojelun tehostaminen ympäristölupamenettelyn yhteydessä - typenpoiston tehostaminen

- häiriötilanteisiin varautuminen laitoksilla

Pohjois-Pohjanmaalla on 46 ympäristöluvan mukaista jätevedenpuhdistamoa. Suurten puhdista- moiden ympäristölupia tarkastellaan keskimäärin noin 10 vuoden välein ja pienten puhdistamoi- den hiukan tiheämmin. Vuoteen 2015 mennessä 14 puhdistamon tulee hakea lupaa toiminnan jatkamiselle. Puhdistamoita, joiden typenpoistovelvoite tulee lupakäsittelyn yhteydessä tarkaste- luun, on noin 1–2 kappaletta.

 Vastuutahot: kunnat, vesihuoltolaitokset

Vesihuoltolaitosten tulisi varautua hyvissä ajoin ennen luvan määräajan päättymistä laitoksen uudistamisen ratkaisujen etsimiseen. Parhaan käytettävissä olevan jätevedenpuhdistustekniikan omaavan laitoksen suunnittelu, ympäristöluvan hakeminen, rakentaminen ja käyttöönotto kestää useita vuosia.

 Vastuutaho: vesihuoltolaitokset

Häiriötilanteisiin tulee varautua niin verkostoissa kuin puhdistamoillakin suunnitelmallisesti ja riittävien saneerausresurssien varaamisella. Vesihuoltolaitosten tuottotavoitteet omistajilleen eivät saa vaarantaa rappeutuvan vesihuoltoverkoston järjestelmällistä kunnostamista. Vesi- huollon kehittämissuunnitelmiin tulee sisällyttää riskinarvioihin perustuva vesihuoltoverkoston saneerausohjelmat aikatauluineen ja kustannusarvioineen. Ilmoitusmenettelyä vahinko- tapauksissa tulee terävöittää. Varavoiman saatavuuteen ja jäteveden varastointikapasiteettiin tu- lee kiinnittää huomiota.

 Vastuutahot: kunnat, vesihuoltolaitokset

Lisätoimenpiteet

Yhteiskuntien jätevesien puhdistamiseen esitettyjä lisätoimenpiteitä ovat - jätevesien johtaminen seudullisiin puhdistamoihin

- keskitetyt vesihuoltoratkaisut siirtoviemäreiden varsilla

Pohjois-Pohjanmaalla on keskitettyjä jätevesien käsittelyratkaisuja seudullisiin puhdistamoihin suunnitteilla 1 kpl ja toteutuksessa 1 kpl. Siirtoviemäreitä on rakenteilla noin 110 km ja suunnit- teilla noin 80 km. Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien päivityksen yhteydessä voidaan selvittää siirtoviemäreiden linjauksille sopivia asutuskeskittymiä. Seudullisia puhdistamoja on Pohjois-Pohjanmaalle rakennettu 2 kpl ja niiden kustannukset ovat olleet 12,9 milj. euroa. Suun- nitteilla ja toteutuksessa olevien seudullisten ratkaisujen kustannusarvio on yht. 12 milj. euroa.

Suunnitteilla ja rakenteilla olevien siirtoviemäreiden kustannusarvio on yhteensä 22,7 milj. eu- roa.

 Vastuutahot: ELY-keskus, kunnat, vesihuoltolaitokset

2.2.2 Haja- ja loma-asutus

Haja-asutuksen aiheuttama vesistökuormitus vähenee sitä mukaa, kun keskitettyä viemäröintiä rakennetaan tai laajennetaan, ja kun viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla parannetaan ve- siensuojelua jätevesiasetuksen mukaisesti.

Pohjavesiin liittyvien toimenpiteiden toteutusta on käsitelty luvussa 2.6.5.

Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet

Vesienhoitosuunnitelman laatimisen jälkeen on hajajätevesiasetukseen ja ympäristönsuojelu- lakiin tullut muutoksia, jotka voivat vaikuttaa nykykäytännön mukaisiin toimenpiteisiin. Asetuk- sen siirtymäaika jatkuu kahdella vuodella vuoteen 2016. Siirtymäajan muutos vaikuttaa siten, että kaikkia olemassa olevien kiinteistöjen jätevesiratkaisuja ei toteuteta vuoteen 2015 mennessä.

Lisäksi säädösmuutoksissa on otettu entinen lievemmän puhdistustehon vaatimus perustasoksi, jota voi herkillä alueilla, kuten ranta- ja pohjavesialueilla tiukentaa kuntien ympäristönsuojelu- määräyksillä. Vesienhoitosuunnitelmassa oletetut kiinteistökohtaiset jätevesiratkaisujen vaiku- tukset edellyttävät sitä, että kuntien on laadittava ympäristönsuojelumääräykset ranta- ja pohja- vesialueiden jätevesien tehostetun käsittelyn vaatimuksista. Ympäristönsuojelumääräyksissä tuli- si määrittää myös liittymisvelvollisuus yleiseen viemäriin verkoston läheisyydessä.

 Toteutuksen vastuutaho: kiinteistöjen omistajat ja haltijat

 Ohjauskeinojen vastuutaho: kunnat

Lisätoimenpiteet

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmat tulee pitää ajan tasalla päivittämällä niitä noin vii- den vuoden välein. Vesihuollon kehittämissuunnitelmien sisältöön tulisi saada aitoja linkityksiä kunnan muuhun suunnitelmalliseen kehittämiseen, jolloin toimenpiteet kohdistuisivat vesienhoi- don kannalta oikeisiin kohteisiin. Ajan tasalla olevat vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajaukset selkeyttävät kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen toteuttamistarpeita.

 Vastuutaho: kunnat

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanoon liittyvä neuvonta on käynnissä "Tiedottamalla parempaan vesien tilaan" -neuvontahankkeen (2010–2012) toimesta koko Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Hankkeessa jalkaudutaan kylille jakaen asiallista ja puolueetonta tietoa kiinteistökohtaisesta jä- tevesienkäsittelystä. Hankkeen toimesta järjestetään tarvittaessa ajankohtaisia seminaareja ra- kennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisille sekä suunnittelijoille.

 Rahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

 Toteuttaja: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Toteuttamiseen osallistuvat kiinteästi kun- tien ympäristö- ja rakennusvalvontaviranomaiset.

Ympäristöministeriön järjestämä jätevesineuvonta käynnistyi Siikalatvan, Oulaisten, Haapave- den ja Pyhännän kuntien alueella pilottikokeiluna vuonna 2011. Hanke laajenee koko Pohjois- Pohjanmaalle vuonna 2012.

 Rahoitus: ympäristöministeriö.

 Toteuttaja pilottihankkeessa: Oulun Pro Agria ry. Hanke edellyttää myös kuntien ympä- ristö- ja rakennusvalvontaviranomaisten sekä ELY- keskuksen osallistumista.

2.3 MAATALOUS

Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen edellyttää maataloudessa erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä sekä happamien sulfaattimaiden alueilla tämän lisäksi maaperän happamuudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämistä.

Pohjavesialueiden maatalouden toimenpiteitä käsitellään luvussa 2.6.3.

Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet

Maatalouden ympäristönsuojelua edistetään ennen kaikkea maatalouden ympäristötuki- järjestelmällä. Ympäristötuki sisältää kaikille ympäristötukeen sitoutuneille viljelijöille pakolli- sia perustoimenpiteitä, valinnaisia lisätoimenpiteitä sekä vapaaehtoisia, tehokkaampia ympäristö- toimia sisältäviä erityistukia. Ympäristötuen perustoimenpiteisiin on sitoutunut yli 90 % koko vesienhoitoalueen tiloista.

Vesienhoidon suunnittelussa nykykäytännön mukaisia vesiensuojelutoimia ovat vuoden 2006 tasoiset maatalouden ympäristötukijärjestelmään sisältyvät vesiensuojelutoimet, nitraatti- asetuksen noudattaminen ja eläinsuojien ympäristöluvat. Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet muodostavat keskeisen perustan maatalouden vesiensuojelulle. Pintavesien hyvän tilan saavut- tamiseksi tarvitaan kuitenkin useiden vesistöjen valuma-alueilla huomattavaa kuormituksen vä- hentämistä lisätoimenpitein.

Lisätoimenpiteet ja arvio niiden toteutusaikataulusta

Vesienhoitosuunnitelmissa on arvioitu vesienhoitoalueittain maataloudessa tarvittavat lisä- toimenpiteet ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla tavoitteiden saavut- tamiseksi tarvittavat toimenpiteiden toteutusmäärät eri vuosina vuoteen 2015 mennessä on ku- vattu taulukossa 1.

Koska EU-komission suositusten mukaan Suomi jatkaa nykyisiä ympäristötukisitoumuksia kah- della vuodella v. 2012, uusien toimenpiteiden lisäys painottuu tarkastelujakson loppupuolelle eli 2014 alkavalle ohjelmakaudelle. Tämä koskee erityisesti toimia, jotka liittyvät nykyisin ympäris- tötuen lisätoimenpiteisiin (kasvipeitteisyys, ravinnepäästöjen hallinta) sekä uusiin koulutusta ja neuvontaa koskeviin toimenpiteisiin. Ohjelman jatkamistapa on toistaiseksi avoin.

Taulukko 1. Maatalouden vesienhoidon lisätoimenpiteiden määrät vesienhoitosuunnitelmassa hoitokau- della 2010–2015.

Toimenpideluokka Määrä

Ravinnepäästöjen hallinta (ha)

- ravinnetaseiden hallinta/optimaalinen lannoitus - vähennetty lannoitus

198 400

Ravinnepäästöjen tehostetun hallinnan lisäys (ha) - lannan hyödyntäminen

- energiakasvien viljely

- ravinnepäästöjen tehostettu vähentäminen

9 300

Kasvipeitteisyyden lisäys (ha)

- peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - monivuotinen nurmiviljely

20 500

Suojavyöhykkeiden lisäys (ha) 600

Kosteikkojen lisäys (lkm)

- monivaikutteinen kosteikko

- laskeutusallas uusien pellonraivausten yhteyteen

200

Säätösalaojituksen lisäys (ha)

- sisältää myös säätökastelun ja kuivatusvesien kierrätyksen - erityisesti happamien sulfaattimaiden pelloille

3 900

Pohjavesialueiden peltoviljelyn vesiensuojelun lisäys (ha) 760

Koulutus ja neuvonta (lkm) 5 580

Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen (t) 5 808 000

Rahoitustarve

Osa lisäkustannuksista voidaan kattaa nykyisen maatalouden ympäristötuen toimia tehostamalla ja kohdentamalla. Oulujoen - Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa (s. 142) todetaan, että "Maa- talouden kuormittamien vesimuodostumien alueilla tarvitaan mahdollisimman laajamittaisesti toteutettuina kaikkia nykyiseen ympäristötukijärjestelmään sisältyviä toimenpiteitä, soveltuvin osin myös niitä, jotka on nykyisin rajattu vain A- ja B-tukialueiden viljelijöille. Keskeisenä edel- lytyksenä on myös, että suojavyöhyketukitasoa tarkistetaan niin, että siitä tulee kilpailukykyinen muiden tukivaihtoehtojen kanssa myös C-tukialueella." Keskeisinä taloudellis-hallinnollisten ohjauskeinojen kehittämistarpeina on esitetty mm. seuraavaa: "Vuonna 2010 kosteikkorakenta- misen vauhdittamiseksi parannetaan ja täsmennetään ei-tuotannollisten investointien kosteikko- jen tukiehtoja ja poistetaan kosteikkojen erityisympäristötukea koskeva aluerajaus". "Hyvää hei- kommassa tilassa olevien maatalouden kuormittamien vesimuodostumien alueilla tarvitaan teh- tyjen arvioiden mukaan laajamittaisesti sekä nykyisiä että uusia toimenpiteitä." Kosteikkojen hehtaarikohtaista maksimikorvausta on suurennettu ja monivaikutteisen kosteikkojen erityistuen rajauksen muutos on toteutunut ja nykyisin kosteikkotukea voi saada ilman yleissuunnitteluvaa- timusta rannikkojokien alueillakin. Suunnitelman lisätoimenpiteiden kustannuslaskelmissa ole- tettu peltojen suojavyöhykkeiden hehtaarituen nostaminen 350:sta 450 euroon ei ole vielä toteu- tunut. Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmien toteuttaminen on osoittautunut nykyisellä tukita- solla mahdottomaksi.

Uudet pellot ovat toistaiseksi jääneet maataloustukien ulkopuolelle. Peltojen raivausten ja kun- toonpanon yhteydessä esitetään tehtäväksi hankkeiden varoilla laskeutusaltaat kiintoaine- kuormituksen vähentämiseksi¹.

Ravinnepäästöjen tehostetun hallinnan lisäys -toimenpidekokonaisuudessa energiakasvien viljely -toimenpiteelle (ks. taulukko 1) voi nykyisin saada vain tavanomaiset peltoviljelyn tuet. Tavoit- teena on Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian mukaisesti noin kolminkertaistaa viljelyala (v.

2007 taso), jolloin se on 13 000 ha. Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentä- misen suuntaviivat vuoteen 2020 -strategian (Maa- ja metsätalousministeriö 2/2011) mukaisesti Maaseudun kehittämisohjelmaa uudistettaessa tulisi suunnata tukea mm. pienempää kuivatilaa vaativien energiakasvien viljelyyn happamilla sulfaattimailla sijaitsevilla pelloilla.

A- ja B-alueilla käytössä olevia tehokkaampia kasvipeitteisyystoimenpiteitä tulisi jatkossa voida käyttää Pohjois-Pohjanmaan alueella (c-tukialuetta). Erityisesti tämä koskee vesienhoitoalueen eteläisten vesistöjen valuma-alueita. Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja peltojen tehostettu kasvipeitteisyys -lisätoimenpiteet ympäristötukiohjelmassa eivät ole käytettävissä tällä vesien- hoitoalueella.

Ohjauskeinojen edistäminen

A. Valtakunnalliseen toteutusohjelmaan kirjatut keskeisimmät ohjauskeinot

Valtakunnallisessa toteutusohjelmassa on esitetty vesienhoitosuunnitelmien keskeisimmät ohja- uskeinot, vastuutahot sekä valmistelu- ja toteutusaikataulu. Tässä esitetään kohta kohdalta vas- taavat asiat Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella Pohjois-Pohjanmaata koskien siten, että ensin on esitetty valtakunnallisen toteutusohjelman ohjauskeino lyhyesti ja sen jälkeen alueellinen edistäminen. Tiedot vesienhoitoalueella toteutettavista yhteishankkeista sekä uusien yhteishank- keiden aiheita ja muita ohjauskeinoihin liittyviä edistämistehtäviä on esitetty taulukoissa 2–5.

Alueellinen edistäminen on valmisteltu vesienhoidon yhteistyöryhmän alatyöryhmänä toimivassa Pohjois-Pohjanmaan maatalouden ympäristöryhmässä.

"Vuonna 2012 tehostetaan ympäristötuen toimenpiteitä kohdentamalla niitä nykyistä parem- min alueellisesti ja vesiensuojelullisin perustein riskiherkimmille alueille ja lohkoille tarkista- malla perus- ja lisätoimenpiteiden ehtoja."

 Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti "Hyvää heikommassa tilassa olevien maatalouden kuormittamien vesimuodostumien alueilla Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan tehtyjen arvioiden mukaan laajamittaisesti sekä nykyisiä että uusia toimenpiteitä." Tämä tulee ottaa huomioon ympäristötukea kehitettäessä. Nykyiset ja vireillä olevat toimenpi- teiden edistämis- ja toteutushankkeet on esitetty taulukossa 2.

1 pellonraivausmääränä on käytetty 1500 ha vuodessa.

Taulukko 2. Maatalouden toimenpiteiden edistämis- ja toteutushankkeet

Hankkeet Tilanne ja/tai tavoitteelliset toteutusvuodet

Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoituslähteet Lisätietoja Liminkajoen ja –järven

kunnostushanke: maata- lousosio

I-vaihe 2008-10: suunnittelu- projekti;

II-vaihe 2010 – 13 toteutus- hanke

ELY, Limingan kunta, maanviljeli- jät/maanomistajat, metsästäjät/Suomen riistakeskus

Valtio, YM,MMM, Limingan kunta, Maaseudun kehittä- misohjelma: ei tuotannollis- ten investointien tuki, Life+

(riistakosteikot), muut EU- ohjelmat

Peltoviljelyn vesiensuojelukosteikkojen yleissuunnitelma sekä useiden kos- teikkojen toteutus v. 2010 - 2011

Vireä Malisjoki I 2008 - 2011 ELY(päätoimija), Nivalan kaupunki EAKR, Valtio, Nivalan kau- punki

Hajakuormituksen vesiensuojelua koskien:

- hajakuormitusselvitys, Malisjoen kosteikkojen yleissuunnitelma - 2011 aikana toteutetaan Vähäjärven alueelle koekosteikkokohde.

- viljelijöille ravinnetaselaskelmia Vireä Malisjoki II Rahoitushakemus jätetty

rahoittajalle syksyllä 2010

Nivalan kaupunki hakijana, tiivis yhteis- työ ELY –keskuksen ympäristövastualu- een kanssa

Rahoitusta haettu EAKR, Pohjois-Pohjanmaan ELY - keskuksesta

Hankesuunnitelmassa mukana

- Vähäjärven koekosteikkokohteen II vaiheen toteutus

- Malisjoen alueelle laaditun kosteikkojen yleissuunnitelman toteutuksen edistäminen eli muutaman (ei -tukikelpoisen kohteen toteuttaminen).

Liminganlahteen laskevien jokien kunnostushanke:

maatalousosio

2009 - 31.1.2012 ELY, SYKE, paikalliset jokityöryhmät SYKEn Waterpraxis-hanke, YM

- maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelma 2010 - Kirkkokarin kosteikkosuunnitelma

- ravinnetaselaskelmat ja ympäristökatselmukset - perunanviljelyn kasteluvesiselvitys

- kasteluvesikosteikon suunnitelma (viljelijä hakenut tukea 2011) - ympäristötietoisuuden lisääminen: mm.yleisötilaisuudet 2009 ja 2011,

Meidän joet hyvään kuntoon esite, kunnostuksen yleissuunnitelma Liminganlahteen laskevien

jokien kunnostushanke II

Perustettu työryhmä selvittä- mään rahoitusmahdollisuuksia vuosille 2012–2014

Rakentaminen: Limingan ja Tyrnävän kunnat, alueen osakaskunnat,

Euroopan maaseudun kehit- tämisen maatalous-rahasto, hanketuet

Tulee mahdollisesti sisältämään - erityyppisiä esittelykosteikkoja

- uudempien ratkaisujen pilotointia: pyörreselkeytyslammet, putkipadot, pellonraivauskohteen vesiensuojelu

Lyhennysten selitykset:

ELY = Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, SYKE = Suomen ympäristökeskus YM = Ympäristöministeriö, MMM = Maa- ja metsätalousministeriö EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto

Waterpraxis–hanke = Teorioista ja suunnitelmista ekotehokkaisiin ja kestäviin käytäntöihin Itämeren tilan parantamiseksi –yhteishanke, EU:n Itämeren ohjelma 2007–2013

"Myös erityistukisopimusten vesiensuojelullista kohdentumista ja kustannustehokkuutta parannetaan. Uusien toimenpiteiden lisäys painottuu vuonna 2014 alkavalle uudelle ohjelma- kaudelle. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää vuosittain elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskuksille 260 000 € yleissuunnittelurahaa, mikä edistää erityistukisopimusten kohdentamista vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin kohteisiin. Edistetään suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmien toteuttamista.

 Edistetään laadittujen monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmien toteuttamista ja laaditaan puuttuvat yleissuunnitelmat kaikille niille maatalousalueille, joilla on yleis- suunnittelun kannalta riittävästi suunnittelutarvetta. Samalla tarvittaessa päivitetään suo- javyöhykkeiden yleissuunnitelmia (taulukko 3).

"Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden ympäristötuen vesiensuojelutoimenpiteistä valtaosa kohdennetaan maantieteellisesti ja tilatasolla kaikkein kuormittavimmille pelto- alueille ja -lohkoille tehostamalla perustason toimenpiteiden vaikuttavuutta, lisäämällä erityis- tukien vesiensuojelullista kohdentumista ja varmistamalla, että vesiensuojelutoimenpiteistä mak- settava korvaus on riittävä kannustamaan viljelijöitä sitoutumaan vesiensuojelutoimenpiteisiin.

Oletetaan, että ympäristötuen kehittämistyössä otetaan huomioon Oulujoen–Iijoen vesienhoito- suunnitelmassa esitetyt näkökohdat ja alueelliset tarpeet Pohjois-Pohjanmaalla. Vesienhoidon toimenpideohjelmaa varten arvioitiin nykyisten ympäristötukitoimenpiteiden vaikuttavuutta Poh- jois-Pohjanmaalla. Arviointi osoitti, että maatalouden ravinnekuormitusta tulee saada vähenne- tyksi huomattavasti nykyistä tehokkaammin voimakkaasti kuormittuneiden vesistöjen valuma- alueilla. Tästä syystä uusien toimenpiteiden kohdentaminen näille alueille on välttämätöntä. Va- raudutaan Pohjois-Pohjanmaalla luotavien ja toteutettavien hankkeiden avulla maaseudun kehit- tämisohjelman rahoituskeinoja käyttäen edistämään tärkeiden kohteiden hoitotoimenpiteitä.

"Maatalouden investointitukien suunnittelussa otetaan huomioon myös vesiensuojelun ta- voitteet ja ohjataan investointitukia uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin (esim. karjanlannan käsittelyä ja levitystä edistävät toimet) sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin."

 Laaditaan kosteikkojen yleissuunnitelmia ja suunnitellaan useille tiloille yhteisiä ympä- ristötukiohjelmaa tukevia vesitaloudellisia toimenpiteitä (taulukko 4).

 Edistetään lannan jatkokäsittelyn tehostamista. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015:ssa esitetään maatilatason biokaasutuotannon lisäämistä. Strategiassa asetetun ta- voitteen saavuttaminen merkitsisi, että noin 10 % maatilojen jätemassoista jalostettaisiin biokaasuksi. Etenkin biokaasun tuotannon käsittelyjäännöksen ravinteiden prosessoinnil- la lannoitevalmisteiksi voitaisiin edistää vesiensuojelua. HYÖTYLANTA–

tutkimusohjelmassa (MTT Raportti 21, 2011) tuotettujen työkalujen käyttöön ottoa tulisi edistää lannan ravinteiden kierrättämiseksi ja energiasisällön hyödyntämiseksi (taulukko 4).

Taulukko 3. Tilakohtaisen neuvonnan ja koulutuksen edistäminen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella.

Hankkeet Tilanne ja/tai tavoitteelli-

set toteutusvuodet

Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoi- tuslähteet

Lisätietoja YmpäristöAgro- tiedotushanke viljelijöille 2008–2011 ProAgria Oulu,

Oulun maa- ja kotitalous- naiset,

MTK-Pohjois-Suomi

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalous- rahasto

Tiedotusosiot, mm.:

- vesiensuojelu

- ympäristötuen mukainen lannoitus ja peltoviljelyn ympäristöasiat - erityistukien käytön edistäminen

- ei-tuotannollisten investointien edistäminen YmpäristöAgro II –tiedotushanke viljelijöil-

le

Vireillä, suunniteltu alka- minen loppuvuodesta 2011

ProAgria Oulu, Oulun maa- ja kotitalous- naiset,

MTK-Pohjois-Suomi, Maanmittauslaitos

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalous- rahasto

- osin jatkaisi nykyisen YmpäristöAgron tehtävää

- mm. peltojen suojavyöhykkeet ja kosteikot, muut vesiensuojelua edistävät erityistuet

- lisäksi mm. ympäristöasioiden huomioon oton edistäminen tilusjärjestelyhank- keissa

Tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää v.

2014 lähtien

Esitys vesienhoidon toteu- tusohjelmassa

Maatalouden neuvonta- järjestöt ja mahdolliset muut toimijat

Maaseudun kehittämisoh- jelma

TEHO-hankkeen tulosten hyödyntäminen

Uusien pellonraivausten vesiensuojelun edistäminen:

laaditaan perustason teknisiä toimenpitei- tä (mm. lietekuopat, laskeutusaltaat) koskeva vesiensuojeluohje

v. 2011 Liminganlahteen laskevien

jokien kunnostushanke

Tiedotus ja neuvonta tärkeää.

Maanomistajista ja vesistöjen omistajista ympäristönhoitajia (työnimi)

v. 2012 - 2014 ELY, mahdollisesti myös EPO ELY, Yhteistyötä YmpäristöAgro II ja Lea- der-toimintaryhmien kanssa

Maaseuturahastosta haettava hanke

Edistetään vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa ja luonnon monimuotoisuuden ja perinnemaiseman säilymistä kouluttamalla maanomistajia, vesistöjen omistajia ja kansalaisjärjestöjä ympäristön hoitajiksi sekä kehittämällä pullonkaulat poistava toimintamalli hankkeiden käynnistämiseksi ja ympäristötuen erityistukien käytön lisäämiseksi. Erityisesti pyritään poistamaan esteitä osakaskuntien vesienhoitotoi- minnalta, mm kosteikot).

Lyhennysten selitykset:

TEHO-hanke = TEHOa maatalouden vesiensuojeluun (2008 - 2011) –yhteishanke EPO ELY = Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Taulukko 4. Maatalouden investointitukien suunnittelu ja ohjaaminen uusiin kotieläintalouden vesiensuojelua edistäviin sekä maan rakenteen parantamiseen tähtääviin toimiin.

Hankkeet Tilanne ja/tai tavoitteel-

liset toteutusvuodet

Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoituslähteet Lisätietoja Monivaikutteisten kosteikkojen

yleissuunnittelu

Laadittu suunnitelmia v.

2009 alkaen

ELY MMM:n osoittamat suunnitte-

lumäärärahat

Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitelmat:

- Limingan maatalousalueet (2009/Liminkajoen ja -järven kunnostushanke) - Kalajokilaakso: Ylivieska, Nivala ja Haapajärvi (2009)

Malisjoen kosteikkojen yleissuunnitelma (ELY 2010/Vireä Malisjoki I-hanke)

Maatalouden kosteikkojen yleissuunnitelma Temmesjoelle (ELY 2010/Liminganlahteen laskevien jokien kunnostushanke)

Maatalouden ympäristö- tukiohjelmaa tukevien vesi- taloudellisten toimenpiteiden hankekohtainen suunnittelu

ELY MMM:n osoittamat suunnitte-

lumäärärahat

Kohteet useille tiloille yhteisiä toimenpiteitä; määräraha mahdollistanut muutamien koh- teiden suunnittelun vuosittain, Rauhionojan kosteikkosuunnitelma 2011

Biokaasun tuotannon liiketoi- mintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla (BioG- hanke)

2009 – 2011 OAMKn Luonnonvara-alan yksikkö

Euroopan maaseuturahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus

Hankkeen tavoitteena on maatilatason biokaasutuotannon käynnistämisen edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Maatilatason biokaasulaitosten rakentamisen esteiden poista- minen

Suunnitteilla OAMKn Luonnonvara-alan yksikkö ja yhteistyö- kumppanit

Jatkohanke BioG:lle, jossa pyritään ratkaisemaan laitosten rakentamisen esteenä olevia ongelmia

Puukaasun hyödyntäminen energian tuotannossa

- puukaasuvoimalan ja biokaasu- laitoksen yhdistelmän etujen, haittojen ja kannattavuuden selvittäminen

2011 - 2013 Kalajokilaakson koulutus- kuntayhtymä

EAKR-toimenpideohjelma 2007 - 2013

Keskeisenä tavoitteena uusiutuvan energian tuotantoon liittyvän osaamisen siirto Nivala- Haapajärven seutukunnan alueelle

Lannan jatkokäsittelyn tehosta- minen:

- sijoittavien lannanlevi- tyskoneiden yhteiskäytön edis- täminen

- hevostilojen ja jaloittelu- tarhojen lannan hyötykäytön edistäminen

Mm. yritysneuvonta nykyisille ja uusille urakoitsijoille, urakoitsijapörssi palvelemaan viljeli- jöitä

Lyhennysten selitykset:

ELY = Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus OAMK = Oulun seudun ammattikorkeakoulu MMM = Maa- ja metsätalousministeriö

 Maatilatason biokaasulaitosten rakentamisedellytyksiä tulee kehittää, jotta tuotannon li- säämiselle olisi hyvät edellytykset. Tätä palvelevaa kehittämistyötä tehdään ja on vireillä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Aikaisemmin Haapajärven ammattiopistolle on rakennettu tutkimus- ja opetuskäyttöön biokaasulaitos. Laitos tuottaa energiaa ja palvelee bioener- gia-alan opetusta. Oulun ammattikorkeakoulun vetämänä yhteishanke kehittämistä palve- levan biokaasulaitoksen rakentamiseksi on vireillä. Hankkeessa kehitettäisiin tilatason laitosten toteutusedellytyksiä. Asiaan liittyy myös puukaasun hyödyntämisen kehittämi- nen (taulukko 4).

"Edistetään tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta maaseudun kehittämisohjelman rahoi- tuksella. Tavoitteena on toteuttaa koko maan kattava tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta osana maatalouden tukijärjestelmää vuodesta 2014 lähtien. Erityisesti tulee hyödyntää TEHO–

hankkeen tuloksia sekä kohdentaa neuvontaa erityisesti karjatiloille, erikoiskasviviljelijöille ja hevostiloille. Edistämisestä vastaavien maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön lisäksi toteutuksesta vastaavat tuottaja- ja neuvontajärjestöt sekä oppilaitokset."

 Tilakohtaista neuvontaa ja koulutusta annetaan mm. yhteishankkeissa (taulukko 3). Ta- voitteena on toteuttaa tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta vuodesta 2014 lähtien osana maatalouden tukijärjestelmää.

"Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian linjaukset arvioidaan niiden valmistuttua ja ne otetaan soveltuvilta osin huomioon maatalouden jatkotoimien suunnittelussa." Strategiaehdotuk- sessa esitetään turvepeltojen viljelyn haitallisten vesistövaikutusten vähentämiseksi linjauksena seuraavaa. "Vähennetään turvepeltojen viljelystä aiheutuvia vesistövaikutuksia alueellisten ve- sienhoitosuunnitelmien mukaisesti sekä viljely- ja ojitusteknisin keinoin." Strategiaehdotuksessa esitetään toimenpidemahdollisuuksina turvepeltojen tuotantokunnosta huolehtimista osana ruo- katurvan ja kotimaisen bioenergian edistämistä. Maatalouden tukijärjestelmään vuonna 2014 alkavalle EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudelle esitetään erityisesti turvemaiden kasvihuonekaasujen ja vesistövaikutusten vähentämistä. Uuden ohjelmakauden valmistelu on alkanut v. 2011. Strategiassa esitetään lannan prosessointia ja lannan jalostusta biokaasuksi (mm.

maatalouden investointituella), mikä vähentää lannan levitykseen tarvittavan lisämaan raivaus- tarvetta. Tässä vesienhoidon toteutusohjelmassa esitetyt biokaasutuotannon edistämistoimenpi- teet palvelevat em. suosituksen toteuttamista. Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo- ohjelmassa (laaditaan v. 2010–2012) tullaan ottamaan huomioon kansallisessa suo- ja turvemai- den strategiassa esitettävät turvemaiden vesiensuojelunäkökohdat. Strategiassa turvepelloille ja pellonraivaukselle esitettyjä suosituksia on esitetty tarkemmin ja tässä yhteydessä alueellisesta näkökulmasta esille tuotua laajemmin.

 Toimenpiteenä esitetään tutkittavaksi turvemaa-alueilla tarkennettuja lannoitusrajoja ve- siin kohdistuvan ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Tutkimuspuolella aiheeseen on alustavasti suunnitteilla pitkäaikainen seuranta/valumakenttä eri viljelykierroilla. Oulujo- en–Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa pidetään Pohjois-Pohjanmaalla yleisten turvemaa- peltojen karjanlantaannoituksen ravinnekuormituksen vähentämistoimenpiteiden kehit- tämistä erityisen tärkeänä. Turvemaapeltojen lannoittaminen karjanlannalla voi huuhtou- tumiskokeiden perusteella aiheuttaa huomattavasti normaalia suurempaa fosfori- ja typ- pikuormitusta. Turvepellot ovat tärkeitä maatalouselinkeinoille, mikä myös korostaa tut- kimus- ja kehittämistarvetta. Tulisi kehittää ko. olosuhteissa toimivia huuhtoutumista vä- hentäviä toimenpiteitä. Maassamme toteutetut ja käynnissä olevat pilottihankkeet eivät pureudu tähän asiaan. Karjatilat myös raivaavat uusia peltoja lannan levitystä varten, jois- ta osa sijoittuu turvemaille (taulukko 5).

B. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt muut tarpeet ohjauskeinojen kehittämisessä

Kaikki vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt tutkimus- ja kehittämistarpeet (s. 144–145, 155–156) on tarpeen toteuttaa. Monia niistä viedäänkin eteenpäin nykyisillä ja suunnitelluilla uusilla hank- keilla. Alueellisia lähtökohtia painottaen esitetään tässä yhteydessä seuraavaa:

Vesienhoitoalueella turvemaapeltojen karjanlantalannoituksen ravinnekuormituksen vähentämis- toimenpiteiden tutkimus- ja kehittämistarve on esitetty edellisessä kohdassa

Valtakunnallisesti vesienhoitosuunnitelmissa esitetään tehostettavaksi ravinnehuuhtoumien seu- rantaa mm. lisäämällä automatiikkaa seurannassa sekä perustamalla koekenttiä myös muita kuin savimaita edustaville alueille vaihtoehtoisten viljely- ja muokkausmenetelmien vaikutusten tut- kimiseksi. Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitetään perustetta- vaksi ja käyttöön otettavaksi koekenttä turvemaapeltoalueelle.

Kehitetään tiloille toimenpiteitä ja teknisiä ratkaisuja lannan prosessoimiseksi, levitysalan laajen- tamiseksi ja lannan hyötykäytön edistämiseksi. Tämä on hyvin keskeistä vesistökuormituksen vähentämiseksi karjatalousalueilla. Lannan sijoittava kalusto pitäisi saada mahdollisimman te- hokkaasti hyötykäyttöön, kuitenkin niin ettei ravinteiden huuhtoutumista todennäköisesti lisäävä syyslevitys yleisty. Lisää tutkimustietoa tarvitaan mm. lannan eri levitysajankohtien vaikutukses- ta ravinteiden hyväksikäyttöön, lannan eri prosessointitapojen vaikutuksesta ravinteiden hyväk- sikäyttöön ja lannan ravinteiden hyötykäyttöä tehostavista viljelykierroista. MTT:n Ruukin koe- asemalla on vireillä tutkimusta, jossa on tavoitteena päivittää lannan käyttöön liittyviä menettely- tapoja. Tarvetta ovat synnyttäneet mm. karjanlannan prosessointiin ja käyttöön liittyvät uudet teknologiaratkaisut (taulukko 5).

Taulukko 5. Maatalous, tutkimus ja kehittäminen (lähinnä alueelliset hankkeet ja tarpeet).

Hankkeet Tilanne ja/tai tavoitteelli-

set toteutusvuodet

Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoitusläh- teet

Lisätietoja Turvemaapeltojen karjan-

lantalannoituksen ravinne- kuormituksen vähentämis- toimenpiteiden kehittäminen

MTT Turve on toiseksi yleisin pellon pintamaalaji Pohjois-Pohjanmaalla.

Toteutetut ja käynnissä olevat hankkeet eivät pureudu tähän alueellisesti tärkeään asiaan Liittyy seuraavaan

Tehostetaan ravinnehuuhtoumien seurantaa vaihtoehtoisten viljely- ja muokkausmenetelmien vaikutus- ten tutkimiseksi

perustamalla ja ottamalla käyttöön koekenttä turvemaapeltoalueelle

MTT Liittyy edelliseen

Koekentän perustaminen mahdollistaa edellä esitetyn vesiensuojelun kannalta keskeisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan

Kehitetään tiloille toimenpiteitä ja teknisiä ratkaisuja lannan proses- soimiseksi, levitysalan laajenta- miseksi ja lannan hyötykäytön edistämiseksi

MTT

Lyhennysten selitykset:

MTT = Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

2.4 METSÄTALOUS

Noin puolet jokien yhteispituudesta ja noin 12 % suurten järvien kokonaispinta-alasta tarvitsee hyvän tilan saavuttamiseksi muun muassa metsätalouden vesienhoidon lisätoimenpiteitä. Myös hyvässä tilassa säilyminen edellyttää usein lisätoimenpiteitä. Suuri osa vesienhoitoalueen pienis- tä järvistä on rehevöitynyt tai riskissä rehevöityä. Lisäksi metsätalousalueilla yleiset purovesistöt ja norot ovat erityisen herkkiä metsätaloustoimien kuormitukselle ja muuttaville vaikutuksille.

Vesilaissa suojellut pienvesistöt ja -vedet sekä erityisesti suojeltavat eliöt, muun muassa raakku, ovat erityisesti huomioonotettavia.

Vesiensuojelun toteuttaminen turvemaiden metsänuudistamisen yhteydessä on haasteellinen teh- tävä. Siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota jo tällä ohjelmakaudella, koska suometsien uudis- tamishakkuut tulevat lisääntymään etenkin vesienhoitokaudella 2016–2021. Metsätalouden hai- tallisten vaikutusten ehkäisyssä keskeisimpiin alueisiin kuuluvat vaikutuksille herkät latvavesis- töt ja pienvedet, lähteet ja norot.

Pohjavesialueiden metsätaloustoimenpiteitä käsitellään luvussa 2.6.4.

Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet

Tekniset pinta- ja pohjavesien vesiensuojelutoimenpiteet on esitetty Metsätalouden vesiensuojelu -oppaassa (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2007) ja Metsähallituksen (2011) Metsä- talouden ympäristöoppaassa. Pohjavesiä koskevat toimenpiteet on esitetty tämän toteutus- ohjelman luvussa 2.9.4 Metsätalous ja turvetuotanto.

Pohjois-Pohjanmaalla korostuu suometsätalouden vesiensuojelu. Kunnostusojituksessa on käy- tetty yksityismailla suurimmaksi osaksi kiintoaineen laskeutukseen perustuvia vesiensuojelu- menetelmiä. Vesien suotautumiseen perustuvien vesiensuojeluratkaisujen, lähinnä pinta- valutuksen käyttö on osalla vesistöalueista merkittävästi yleistynyt. Valtion mailla pintavalutusta käytetään yleisesti laskeutukseen perustuvien menetelmien lisäksi. Kosteikkojen perustaminen on ollut vähäistä.

Nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä arvioidaan tehtäväksi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2010–2015 seuraavasti:

 Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteita 160 000 ojitushehtaarille. Toimenpide sisältää lietekuopat, kaivu- ja perkauskatkot, laskeutusaltaat sekä pienimuotoisen pinta- valutuksen.

 Hakkuiden suojavyöhykkeitä 1 600 hehtaaria. Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan muokkaa- mattoman suojavyöhykkeen jättämistä hakkuualan ja vesistön välille.

 Lannoitusten suojakaistoja 378 hehtaaria. Suojakaistalla tarkoitetaan lannoitettavan alueen ja vesistön väliin jätettävää lannoittamatonta aluetta.

 Metsätalouden eroosiohaittojen torjuntaa 90 vesiensuojelurakenteella. Pintavalutuskentillä, pohja- ja putkipadoilla sekä kosteikoilla vähennetään eroosioherkillä alueilla toteutettujen ojitusten haittavaikutuksia. Vesienhoitoalueella pintavalutusta käytetään suurimmaksi osaksi pienimuotoisina ratkaisuina (ks. edellä perusrakenteet).

Vesienhoitosuunnitelmassa em. toimenpidemäärät on arvioitu lähinnä Pohjois-Pohjanmaan met- säohjelman 2005–2010 toimenpidetavoitteiden pohjalta. Valmisteilla olevan alueellisen metsä- ohjelman mukaan kunnostusojitustavoitetta tultaneen laskemaan jonkin verran. Voi kuitenkin olla, että ojitusmäärät eivät kasva tulevina vuosina uuden tavoitteenkaan tasolle. Myöskään hak-

kuutavoitteiden kasvaminen pysyvästi ei ole varmalla pohjalla. Mikäli kunnostusojitusmäärät pysyvät nykytasolla, vesiensuojelun perusrakenteita tarvitaan merkittävästi arvioitua vähemmän.

Muilta osin nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden määräarviot ovat verraten karkeita, joten mahdolliset muutokset peittyvät virhemarginaaliin.

Lisätoimenpiteet

Lisätoimenpiteenä ehdotetaan erityisesti vesien suotautumiseen perustuvien menetelmien käytön laajentamista kunnostusojituksissa, navero- ja ojitusmätästyksessä, lannoituksissa sekä hakkuis- sa. Erityisesti pintavalutuksen käyttöä esitetään laajennettavaksi oleellisesti nykyisestä yksityis- metsien kunnostusojitusten vesiensuojelussa. Turvemaametsien lannoituksissa on ohjeistuksella ja koulutuksella varmistettava, että ojitusalueiden lannoituksista ei aiheudu uhkaa lannoitteiden joutumisesta metsäojiin. Lisäksi tarvitaan uusien vesiensuojeluratkaisujen etsimistä ja niiden hyödyntämistä.

Lisätoimenpiteitä esitetään Pohjois-Pohjanmaalla tehtäväksi seuraavasti:

 Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu -toimenpidekokonaisuudessa lisätään pinta- valutuskenttien ja pohja- ja putkipatojen käyttöä kunnostusojituksen vesiensuojelussa erityi- sesti metsätalouden kuormittamilla vesialueilla n. 1 700 kpl:lla. Koska vesienhoitoalueella käytettävät pintavalutuskohteet ovat pääosin pienimuotoisia, kokonaislukumäärä voi olla sel- västi edellä esitettyä suurempi.

 Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta -toimenpidekokonaisuuteen sisältyen lisätään verra- ten suurina yksiköinä toteutettavia pintavalutuskenttiä, pohja- ja putkipatoja sekä kosteikkoja yhteensä noin 60 kpl:lla.

 Tehostettua vesiensuojelusuunnittelua toteutetaan 5 400 hehtaarin alalla vuosittain. Tähän kuuluvat esimerkiksi metsätalouden rahoituslailla toteutettujen luonnonhoitohankkeiden suunnittelu sekä muu valuma-aluekohtainen suunnittelu.

 Pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitelmia laaditaan metsätalouden vesiensuoje- lun kannalta keskeisille alueille erillisellä rahoituksella (ks. valtakunnallinen toteutusohjel- ma)

 Tilakohtaista koulutusta ja neuvontaa annetaan noin 700 tilalle vuodessa mm. kunnostus- ojitushankkeiden, hakkuiden, energiapuunkorjuun ja maanmuokkauksen yhteydessä.

Ohjauskeinojen edistäminen

Keskeinen metsätalouden ohjauskeinojen kehittämistarve koskee keinoja, joilla edistetään ja mahdollistetaan teknis-taloudellisesti parhaiden vesiensuojelutoimenpiteiden käytön laajentamis- ta erityisesti yksityismailla. Tarvitaan myös valtakunnallisia ja alueellisia yhteistyöprojekteja haitallisten vaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi. Monet ehdotetuista taloudellisista ohjaus- keinoista edellyttävät etukäteen tehtäviä selvityksiä ja kehittämistyötä. Myös tilakohtaiseen neu- vontaan esitetään lisäpanostusta.

Valtakunnallisen toteutusohjelman mukaan metsätalouden vesiensuojelun keskeisiä ohjaus- keinojen kehittämistarpeita ovat yhtenäistetyn vesiensuojeluohjeen laatiminen ja käyttöönotto, valuma-aluetason suunnittelun lisääminen sekä omavalvonnan kehittäminen. Tärkeää on lisäksi huolehtia vesiensuojeluun liittyvien luonnonhoitohankkeiden rahoituksesta, toteuttaa valta- kunnallinen metsätalouden seurantaverkko sekä lisätä metsätalouden vesiensuojeluun liittyvää koulutusta ja neuvontaa. Tässä alueellisessa ohjelmassa esitetään kohta kohdalta vastaavat asiat Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella Pohjois-Pohjanmaata koskien. Ensin esitetään valta- kunnallisen toteutusohjelman ohjauskeino ja sen jälkeen alueellinen edistäminen ja muut keskei- set ohjauskeinot. Tiedot vesienhoitoalueella toteutettavista yhteishankkeista sekä uusien yhteis- hankkeiden aiheita ja muita ohjauskeinoihin liittyviä edistämistehtäviä on esitetty taulukoissa 6 -

7. Alueellinen edistäminen on valmisteltu vesienhoidon yhteistyöryhmän alatyöryhmäksi perus- tetussa Pohjois-Pohjanmaan metsätalouden ympäristönhoitoryhmässä.

A. Valtakunnalliseen toteutusohjelmaan kirjatut keskeisimmät ohjauskeinot

"Yhtenäistetyn ja päivitetyn vesiensuojeluohjeen laadinta ja käyttöönotto metsätalouden ympäristön- ja vesiensuojelussa. Laadintavastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä yhteis- työssä ympäristöhallinnon ja metsäsektorin toimijoiden kanssa."

 Uusi valtakunnallinen vesiensuojeluohje otetaan käyttöön sen valmistuttua, mikä edellyt- tää kattavaa koulutusta, neuvontaa ja tiedotusta (taulukko 7).

"Ohjeistuksen/toimintamallin laatiminen valuma-aluetason suunnittelulle ja pintavalutus- kenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelulle on tarkoitus toteuttaa pääosin hankkeiden kautta.

Suomen ympäristökeskuksen Waterpraxis-hankkeessa pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleis- suunnittelua tehdään Temmesjoen valuma-alueella. TASO-hankkeessa on tavoitteena kehittää ohjeistusta sekä valuma-aluetason suunnittelulle että pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleis- suunnittelulle. TASO-hanke pilotoidaan Saarijärven reitillä. Hankkeiden yhteistyönä on tarkoitus laatia valtakunnallista ohjeistusta, jonka avulla laaditaan suunnitelmia erityisesti metsätalouden kannalta ongelmallisimmille alueille. Suunnitelmien laatimiseen tarvittaisiin vuosittain rahaa noin 0,3 milj. €. Ohjeistuksen laatimisesta vastaavat SYKE ja Keski-Suomen ELY-keskus yh- teistyössä metsäsektorin toimijoiden kanssa."

 Lisätoimenpiteiden toteuttamisen keskeisenä edellytyksenä on, että vesiensuojeluun käy- tettävää rahoitusta priorisoidaan ja suunnataan sekä järjestetään esitetty rahoitus pintava- lutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitteluun metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisille alueille, erityisesti kunnostusojitustoiminnan painopistealueille. Yleissuunnit- telualueet rajataan ja kohteet nimetään kun yleissuunnitteluohjeet ovat käytettävissä. Ai- kaisempaa kokemusta kunnostusojitusten ja metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitte- lusta hyödynnetään, kun laaditaan erityiskohteille yleissuunnitelmia.

 Waterpraxis-hankkeen Temmesjokipilotissa laadittavan pintavalutuskenttien ja kosteik- kojen yleissuunnitelman pohjalta osallistutaan valtakunnallisten ohjeiden laatimiseen yh- teistyössä TASO-hankkeen kanssa (taulukko 6).

"Metsätalouden vesiensuojelukoulutusta lisätään urakoitsijoille ja suunnittelijoille sekä neuvontaa metsänomistajille. Rahoitusta on arvioitu tarvittavan noin 1,9 milj. € vuodessa. To- teutuksesta vastaavat maa- ja metsätalousministeriö ja kehittämiskeskus Tapio yhteistyössä kes- keisten yhteistyötahojen kanssa."

 Metsänomistajien koulutuksessa pääpaino on henkilökohtaisessa neuvonnassa metsän- hoitotöiden ja hakkuiden yhteydessä. Lisäksi riittävän laaja-alainen tiedotus vesien- suojelusta on tärkeää. Metsänomistajien koulutustilaisuuksissa vesiensuojelu tulee ottaa mukaan osana muuta koulutusta. Keskeistä on myös koulutuksen sisältyminen metsäalan oppilaitosten opetusohjelmiin. Pohjois-Pohjanmaalla metsäalan koulutusta tarjoaa Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Oulun seudun ammattiopistossa Muhoksella voi suorittaa metsäalan perustutkinnon ja metsäenergian tuottajan tutkinnon sekä Taivalkoskella met- säkoneenkuljettajan tutkinnon. Metsäalan opintoja sisältyy myös Oulun seudun ammatti- korkeakoulun agrologitutkintoon (taulukko 7).

"Jotta luonnonhoitohankkeiden kautta voidaan tehdä tarvittavia vesiensuojelutoimenpiteitä, tulee huolehtia riittävästä luonnonhoitohankkeiden rahoituksesta. KEMERA -tuella on viime vuosina vesiensuojeluun liittyviä luonnonhoitohankkeita toteutettu noin 1 milj. €:lla vuosittain.

Lisärahaa tarvittaisiin vuosittain 1 milj. €, jotta vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet saataisiin tehdyksi. Ohjauskeinon toteutusvastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä."

 Vesienhoidon lisätoimenpiteiden toteuttaminen edellyttää selvästi nykyistä enemmän luonnonhoitomomentin varoja. Varojen niukkuuden vuoksi Pohjois-Pohjanmaalla metsä- talouden vesiensuojeluhankkeita on toteutettu tähän mennessä huomattavasti vähemmän kuin muualla Suomessa, mikä myös korostaa rahoituksen lisäyksen tarvetta. Luonnon- hoitomomentin varojen käytön priorisoinnissa voidaan käyttää apuna mm. saman- tyyppisiä kriteerejä kuin TASO- hankkeessa ja Waterpraxis-hankkeen Temmesjoki- pilotissa yhteistyössä laadittavassa pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelu- ohjeessa tullaan esittämään (taulukko 6).

"Jotta metsätalouden vesistökuormitus voitaisiin arvioida riittävän luotettavasti, tarvitaan metsä- talouden vesistökuormituksen seurantaverkkoa kuormitustiedon tuottamiseksi. Seurantaver- kon koordinointi voitaisiin tehdä LYNETin (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliit- tymä) kautta. Nykyisin seurantaa on tehty pääosin eri hankkeiden rahoituksella. Seurantaverkon toteutuksessa tulisi hyödyntää olemassa olevia pitkäaikaisia seurantakohteita, esim. pienet met- säiset valuma-alueet. Toteutusvastuu on maa- ja metsätalousministeriöllä."

 Kehitteillä olevaan metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkkoon esitetään pe- rustettavaksi kolme uutta jatkuvatoimista automaattista veden määrää ja laatua mittaavaa asemaa, joissa seurataan pitkäaikaisesti eri metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamaa vesis- tökuormitusta Pohjois-Pohjanmaalla. On keskeistä perustaa yksi seuranta-asema edusta- maan rannikkoalueen aapasuovaltaista metsätalousaluetta. Toinen seuranta-asema tulisi perustaa edustamaan korkeita vedenjakaja-alueita Koillismaalla ja kolmas 100–200 met- rin korkeusvyöhykkeelle tyypilliselle metsätalousalueelle (taulukko 6).

 Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon ulottaminen Pohjois-Pohjanmaalle on erityisen tärkeää siksi, että alueen jokia kuormittaa selvästi suurempi fosforin haja- kuormitus kuin valtakunnallisesti käytettävillä kuormitusluvuilla saadaan. Tämä on ha- vaittu myös metsätalousvaltaisilla alueilla, joilla on vähän muuta ihmistoimintaa.

 Osana em. ilmiön syiden selvittämistä tulee kartoittaa vesienhoitoalueen soissa monin paikoin esiintyvän fosforirikkaan vivianiitin esiintymistä. Lisäksi tulee selvittää sen vai- kutukset ojitusalueiden fosforihuuhtoumiin (taulukko 6).

 Maantieteellisesti alue jakaantuu Koillismaan korkeisiin vedenjakaja-alueisiin, rannikon suovaltaiseen kasvuympäristöön ja näiden väliseen alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan ran- nikkojokien valuma-alueille on ominaista minerotrofisten soiden suuri määrä. Nämä suot saavat ravinnelisäyksensä sadeveden lisäksi ympäristöstä tulevien vesien mukana. Soiden hydrologiset ominaisuudet, kasvillisuus ja turpeen laatu ovat erilaiset kuin ravinnelisäyk- sensä vain sadevedestä saavilla Saaristo-, Rannikko- ja Sisä-Suomen keidassoilla. Maini- tut erot vaikuttavat todennäköisesti metsätalouden vesistökuormitukseen.

"Laaditaan kunnostusojitushankkeita varten valtakunnalliset ilmoitus- ja lausunto- menettelyohjeet

 TASO-hankkeen metsätalousosioon sisältyy ilmoitus- ja lausuntomenettelyohjeen laatiminen v. 2011. Uuden menettelyn käyttöön otto edellyttää mm. tiedotusta, koulutusta ja neuvontaa (taulukko 7).

"Kehitetään metsäsertifiointia niin, että se ottaa huomioon käytössä olevat metsätalouden ve- siensuojeluohjeet. Huolehditaan, että sertifiointikriteereihin on sisällytetty uuden päivitetyn metsäta- louden vesiensuojeluohjeen mukaiset toimet. Metsäsertifioinnista vastaa PEFC Suomi - Suomen Metsäsertifiointi ry."

 Pohjois-Suomen metsäsertifiointitoimikunta ja toimijat huolehtivat siitä, että kaikki toimijat ottavat uuden päivitettävän vesiensuojeluohjeen mukaiset toimet käyttöön.

"Kehitetään valtakunnallinen metsätalouden toimenpiteiden laadunvarmennus- ja omavalvon- tamalli toimijoille. Tätä ohjauskeinoa kehitetään TASO-hankkeessa."

Laadunvarmennuksella ja omavalvonnalla toimija voi seurata ja varmistaa toimenpiteitä, koh- dentaa omia valvontaresursseja sekä parantaa toimintaa.

 Kirjataan eri tahojen nykyiset laadunvarmennus- ja omavalvontamallit sekä seurataan valtakunnallisen mallin laatimista ja ollaan mahdollisuuksien mukaan asian suhteen yh- teistyössä TASO-hankkeen kanssa.

"Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian (helmikuu 2011) linjaukset arvioidaan niiden valmistuttua ja ne otetaan soveltuvilta osin huomioon metsätalouden jatkotyössä."

 Pohjois-Pohjanmaan liitto tarkastelee suostrategian linjauksia maakunnan näkökulmasta.

Pohjois-Pohjanmaan suo-ohjelmassa tullaan ottamaan huomioon vesienhoidon tarpeet.

B. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt muut tarpeet ohjauskeinojen kehittämisessä

"Edistetään metsätalouden vesiensuojelun tukitoimenpiteiden yhteensovittamista muiden vastaavien maankäytön tukitoimenpiteiden kanssa."

 Vesiensuojelua ja hoitoa koskevissa yhteishankkeissa tarkastellaan maa- ja metsätalou- den toimenpidemahdollisuuksia kokonaisuutena (taulukko 6).

"Tehostetaan olemassa olevien paikkatietotyökalujen käyttöä metsätaloustoimenpiteiden ja niiden vesiensuojelun suunnittelussa."

 Metsähallitus käyttää uudistettua Metsätalouden ympäristöopasta (2011) soveltaen paik- katietoa hanketason suunnittelussa (mm RLGis paikkatieto-ohjelmalla tuotetut eroosioalt- tiuskartat kunnostusojitussuunnitelmiin ja suojavyöhykepainopisteet hakkuiden ja lannoi- tusten yhteydessä).

 Metsäkeskus on aloittanut vastaavan koko maakunnan kattavan menettelyn kunnostusoji- tuksessa.

 Waterpraxis-hankkeen Temmesjoki-pilotin metsätalousosiossa kokeillaan ja kehitellään paikkatietopohjaista menetelmää pintavalutuskenttien, kosteikkojen ja putkipatojen mah- dollisten sijoituspaikkojen kartoittamiseen metsätalouden vesiensuojelun yleis- suunnittelussa (RLGis) (taulukko 6).

"Arvioidaan ja vähennetään ilmastonmuutoksen kuormitusvaikutuksia muun muassa oji- tusalueiden virtaaman säädöllä."

 Liminganlahteen laskevien jokien kunnostushankkeessa laadittavassa metsätalouden ve- siensuojelun yleissuunnitelmassa selvitetään mm. virtaaman säätöön perustuville vesien- suojelutoimenpiteille, esim. putkipadoille, sopivia kohteita. Oulun yliopistolla on kehitet- ty virtaaman säätötoimenpiteiden käyttöä metsätalouden vesiensuojelussa, mikä antaa edellytykset näiden toimenpiteiden soveltamiseen (taulukko 6).

 Kunnostusojitushankkeilla otetaan käyttöön ojitusalueiden virtaaman säätötoimenpiteitä.

"Lisätään tutkimustietoa energiapuun korjuun ympäristövaikutuksista ja kehitetään tar- vittavia vesiensuojelumenetelmiä. Kehitetään turvemaiden metsänuudistamista koskevia vesiensuojelumenetelmiä ja vesiensuojeluohjeita."

 Turvemaiden metsänuudistamisen vesiensuojelu on yksi keskeinen tulevaisuuden haaste, joten vesiensuojelumenetelmiä tulisi valtakunnallisesti kehittää. Panostetaan vesien- suojelutoimenpiteisiin kulloinkin voimassa olevia ohjeita soveltaen.

”Kartoitetaan jokihelmisimpukan esiintyminen potentiaalisilla kohteilla ja laaditaan toi- menpideohjelma jokihelmisimpukan suojelulle."

 Laaditaan jokihelmisimpukan esiintymisalueille rajattu toimenpideohjelma, jolla turva- taan raakkupopulaatioiden suojelua ja yhteen sovitetaan suojelun ja metsätalouden har- joittamisen tarpeita. Tarvittaessa tässä voidaan edetä vaiheittain. Ohjelman laatiminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa yhteishankkeena. Päävastuutaho on ELY-keskus (tauluk- ko 6).

"Arvioidaan metsätaloustoimien tarve inventoitujen arvokkaiden pienvesien valuma- alueilla ja seurataan toimien toteuttamista erityisen tarkoin."

 Toimitetaan valmiit tiedot huomioon otettavaksi metsätaloustoimijoille (ELY-keskus) ja kootaan soveltuvin osin perustiedot inventoiduista arvokkaista pienvesistä (ELY-keskus) (taulukko 6).

"Selvitetään vesilaissa suojeltujen pienvesien suojelutilanne ja sen perusteella suunnitel- laan ja toteutetaan tarvittavia toimenpiteitä suojelutavoitteiden turvaamiseksi."

 Tehdään satunnaisotantaan perustuva selvitys pienvesien suojelutilanteesta (ELY-keskus) ja toteutetaan em. selvityksen pohjalta tarvittavia toimenpiteitä (taulukko 6).

"Kehitetään pienvesien suojelun menetelmiä."

 Jatketaan ao. tahojen yhteistyössä tehtyä purojen kunnostusta ja menetelmien kehittämis- tä. Viimeisin metsäpurojen kunnostushanke (v. 2009–2011) sisältää uomakunnostuksen ja valuma-aluekunnostuksen. Järjestään koulutusta hankkeen tuloksista ja otetaan kehitet- tyjä menetelmä käyttöön (taulukko 6).

Taulukko 6. Metsätalouden toimenpiteisiin liittyvät hankkeet.

Hankkeet ja selvitykset Tilanne ja tavoitteelli-

nen aikataulu

Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoituslähteet Lisätietoja

Luonnonhoitohankkeet jatkuva Mk Kemera

Selvitetään vivianiitin osuus ja merkitys ojitusten fosforikuormitukseen vaikuttavana tekijänä. Sen pohjalta esitetään tarpeelliset toimenpide- mahdollisuudet sekä vesiensuojeluohjeet

SYKE, OY, ELY

Pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnittelu metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisille alueille, erityisesti kunnostus- ojitustoiminnan painopistealueille

- Temmesjoen vesistöalueen kohteet

- Liminkajoen vesistöalue/Suometsien vesiensuojelu - yleissuunnittelun tarveselvitys

- yleissuunnitelmia tarveselvityksessä esitetyille kohteille

- Vireä Malisjoki II

2011-12, aloitettu 2010-11, käynnissä 2011–15

2011- 2013; rahoitus- hakemus jätetty syksyl- lä 2010

Mk/Waterpraxis-yhteishanke Mk/Liminkajoen ja –järven kunnostushanke ELY

Mk tai ELY tai SYKE

Nivalan kaupunki hakijana.

Keskusteltu yhteistyöstä metsäkeskuksen kanssa.

Kemera/luonnonhoito Kemera/luonnonhoito Yleissuunnittelumääräraha Kemera/luonnonhoitotuki tehos- tetun vesiensuojelusuunnittelun kohteille

EAKR (ELY –keskus)

Kemera-rahoitukseen sisältyy myös han- kesuunnittelu

Valtakunnallinen rahoitustarve-esitys VHS:ssa

Hankesuunnitelmassa mukana metsäta- louden vesiensuojelukohteiden kartoitta- minen Malisjoen valuma-alueelta.

Laaditaan toimenpideohjelma jokihelmisimpukan suojelulle

- keskeistä suojelun ja metsätalouden tarpeiden yhteensovit- taminen

- voidaan tarvittaessa laatia vaiheittain

2012 – 2015, hankkeen valmistelua ei vielä aloitettu

ELY, SYKE , Mk, Mh, OY Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 – 2013, YM

Aiemmin laadittuun yhteis-

hankesuunnitelmaan ei rahoitusta; ra- jausalueelle laadittu 2 ohjelman laatimista palvelevaa luonnonhoitohanketta Selvitys inventoitujen arvokkaiden pienvesien (pääosin pienvesistöjä)

vesiensuojelutilanteesta ja toimenpiteiden tarpeesta

2011 – 2013 ELY (päävastuutaho) ELY tehnyt alustavaa selvitystä 2011,

kokonaisuutena laaja /rajaustarve;

(Lisäkartoitusten tarve suuri) Selvitys vesilaissa suojeltujen pienvesistöjen ja –vesien suojelutilan-

teesta

2012-2015, ei vireillä ELY Satunnaisotantaan perustuva selvitys

Lähteiden kunnostus yksityismetsissä 2010-2012 Mk Kemera

Kehitetään pienvesien suojelun menetelmiä purojen kunnostushank- keiden yhteydessä

- edistetään käyttöön ottoa mm. järjestämällä koulutusta

2010 – 2015, uusi yhteishanke vireillä

ELY,Mk,Mh,SYKE,OY, kunnat Viimeisin v. 2009 - 2011 toteutettu met-

säpurojen kunnostushanke JATKUU =>