yhteishank-keiden aiheita ja muita ohjauskeinoihin liittyviä edistämistehtäviä on esitetty taulukossa 23. Alu-eellisen edistämisen valmisteluun ovat osallistuneet vesienhoidon yhteistyöryhmän alatyöryhmi-nä toimivat Pohjois-Pohjanmaan maatalouden ympäristöryhmä ja Pohjois-Pohjanmaan metsäta-louden vesienhoitoryhmä.
Ohjauskeinoja kehittämällä pyritään varmistamaan, että vesien pilaamiskielto otetaan riittävästi huomioon kuivatustilaa muuttavissa hankkeissa happamilla sulfaattimailla. Otetaan käyttöön esitettyjen lainsäädännöllisten kehittämistoimenpiteiden tulokset.
Lisätään happamiin sulfaattimaihin liittyvää tiedotusta ja neuvontaa kaikilla sektoreilla.
Life-hanke (Catermass) 2010–2012 ja HS-maihin liittyvät aluekehityshankkeet luovat pohjaa HS-maita koskevan neuvonnan tehostamiseen, mutta viimeistään vuodesta 2012 lähtien tarvitaan vesienhoidon kärkihanke, joka antaa lisäpanostusta ja laajaa yhteistyötä, jotta tiedotus ja neuvon-ta neuvon-tavoitneuvon-taa kaikki HS-maiden kuivatukseen vaikutneuvon-tavat neuvon-tahot.
Pohjois-Pohjanmaalla toteutettavissa yhteishankkeissa luodaan pohjaa happamia sulfaat-timaita koskevan neuvonnan tehostamiseen. Ko. hankkeet lisäävät tietoisuutta happamien sulfaattimaiden ongelmista ja niiden vesiensuojelutoimenpiteistä. Tarvitaan lisäksi maa-kunnallinen yhteishanke esitettyyn valtakunnalliseen kärkihankkeeseen kytkettynä (tau-lukko 23).
"Kartoitetaan happamat sulfaattimaat (HS-maat) ja näiden maiden aiheuttamat kuormi-tusriskit yhtenäisin menetelmin vuoteen 2015 mennessä. Life-hanke (Catermass) ja aluekehi-tyshankkeet luovat yhtenäiset kriteerit HS-maiden kartoitukseen ja kuormitusriskien arviointiin.
Osallistutaan yhtenäisten kriteerien luomiseen happamien sulfaattimaiden kartoitukseen ja kuormitusriskien arviointiin. GTK:n lähinnä HaKu-hankkeen yhteydessä tekemä kar-toitus kattaa yleispiirteisesti osan keskeisistä HS-maa-alueista. Karkar-toitusta tulisi jatkaa niin, että kaikki vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt kartoituskohteet saadaan kartoitetuksi.
Kartoitukseen valtakunnallisesti myönnetty lisärahoitus voi antaa tähän edellytyksiä. Kar-toituksista vastaa GTK (taulukko 23).
Otetaan happamat sulfaattimaat huomioon maankäytön suunnittelussa. Edellyttää maan-käytön suunnittelijoiden koulutusta ja ohjeistusta. Valmisteluvastuu on kunnilla ja maakuntien liitoilla. Asiaa voidaan edistää kuntien ja ELY-keskusten välisissä kehityskeskusteluissa.
Koulutetaan Pohjois-Pohjanmaan maankäytön suunnittelijat. Kehittämiskeskusteluissa (alle 100 m merenpinnasta sijaitsevissa) kunnissa edistetään sulfaattimaiden huomioon ottoa maankäytön suunnittelussa. Happamat sulfaattimaat otetaan huomioon alkaneessa maakuntakaavatyössä (taulukko 23).
Kehitetään ja otetaan käyttöön kustannustehokkaita menetelmiä happamien sulfaatti-maiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Life-hanke (Catermass) ja aluekehitys-hankkeet kehittävät mm. säätösalaojituksen vaihtoehtoja vuosina 2010–2012. Muiden menetel-mien kehittäminen edellyttää lisäpanostusta HS-maiden hallinnan kehittämiseen. Tarvitaan asi-aan liittyvä vesienhoidon kärkihanke.
Pohjois-Pohjanmaalla toteutettaviin yhteishankkeisiin (HaKu ja SaKu) sisältyy vesien-suojelumenetelmien kehittämistä. Tältä pohjalta on hyviä edellytyksiä osallistua esitet-tyyn valtakunnalliseen kehittämistoimintaan (taulukko 23).
Selvitetään mahdollisuudet sisällyttää happamilla sulfaattimailla tarvittavia vesiensuojelu-toimenpiteitä maatalouden, metsätalouden ja kuivatuksen tukijärjestelmiin. Maatalouden osalta on jo tehty muutos, jonka perusteella happamien sulfaattimaiden säätösalaojituksen inves-tointeja voidaan tukea maatalouden investointituella.
Edistetään salaojituksen säätökaivoille myönnettävän investointituen (asetus vuodelle 2011) ja luotavien muiden tukimuotojen käyttöön ottoa.
Taulukko 23. Happamat sulfaattimaat – toimenpiteiden toteutuksen ja ohjauskeinojen edistäminen.
Hankkeet, huomioon otto alueellisissa ohjelmissa
Tilanne ja/tai tavoitteelliset toteu-tusvuodet
Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoituslähteet Lisätietoja LISÄTÄÄN HAPPAMIIN SULFAATTIMAIHIN LIITTYVÄÄ TIEDOTUSTA JA NEUVONTAA KAIKILLA SEKTOREILLA
Tiedotus ja neuvonta HaKu-hankkeessa - seminaarit ja workshopit toimijoille ja
viranomaisille - tiedotusta mediassa
- neuvontaa maanomistajille ja maa- ja metsätalousalan toimijayhteisöille
2009 - 2012 MTT, GTK, ELY, OY, RKTL, mukana myös
Mk, Perämeren kalatal.yhteisöjen liitto, MTK-Pohjois-Suomi ja kalastusalueet
EAKR, kunnat ja osakaskunnat Tiedotus mukana hankesuunnitelmassa.
www.mtt.fi/ruukki -> HaKu-hanke
Tiedotus ja neuvonta SaKu-hankkeessa
- neuvontaa maanomistajille ja maa- ja metsätalousalan toimijayhteisöille
Aloitusseminaari 2009, workshop 2010, tiedotustilaisuus 2009, loppu-seminaari 2011
OY, ELY, SYKE, mukana myösMK, Metla, Turveruukki ja osakaskunnat
EAKR, kunnat, Turveruukki oy, Oulun golf oy
Ei varsinaista tiedotus- ja neuvonta-osiota;
www.oulu.fi/poves/eakr/saku/index.html SiiNe-hanke
- neuvonta happamuushaittojen lieven-tämisessä
aloitettu 2011 ELY, HaKu- hankkeen toimijat EAKR Tiedotus yhdessä HaKu-hankkeen kanssa
HS-maiden tiedotus- ja neuvontahanke 2012 lähtien, ei vireillä ELY, MTT, GTK, MTK- Pohjois-Suomi, MTK- Keski-Pohjanmaa, ProArgia Oulu, ProAgria Keski-Pohjanmaa, MK
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
Olisi osa tai liittyisi kiinteästi esitettyyn valtakunnalliseen kärkihankkeeseen - Liminganlahteen laskevien jokien
kunnostushanke:
- 2009-31.1.2012 - ELY, SYKE, paikalliset jokityöryhmät - SYKEn Waterpraxis-hanke/EU:n Itämeren ohjelma 2007–2013, YM
Ohjeistus riskin huomioimisesta Temmesjokialueen asukkaille jaettavassa -esitteessä. Kosteikkosuunnitelma sää-tösalaojituskohteella, jota voidaan käyt-tää esittelykohteena.
KARTOITETAAN HAPPAMAT SULFAATTIMAAT JA NÄIDEN MAIDEN AIHEUTTAMAT KUORMITUSRISKIT YHTENÄISIN MENETELMIN HS-maiden kartoitus
- Pyhäjoki–Siikajoki -alue
Alle 100 m mpy täsmäkartoitukset:
- Kalajoen, Temmesjoen, Piehinginjoen, Pattijoen Haapajoen, Olkijoen vesistö-alueet
- Sanginjoen ja Kalimenojan vesistö-alueet
- Kiiminkijoen vesistöalue
GTK
GTK:n/HaKu-hanke 2009-10 ja 2011 kartoituksen tarkennu HaKu-hankkeessa
Muut vesistöalueet 2015 mennessä
GTK Jatkokartoituksissa erityisen tärkeä on
mm. Kalajoen ja siellä Vääräjoen alue
Selvitetään happamien sulfaattimaiden kartoitustarve
- Kuiva- ja Olhavanjoen vesistöalueet
2012
JATKUU =>
Taulukko 23. jatkuu.
Hankkeet, huomioon otto alueellisissa ohjelmissa
Tilanne ja/tai tavoitteelliset toteu-tusvuodet
Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoituslähteet Lisätietoja OTETAAN HAPPAMAT SULFAATTIMAAT HUOMIOON MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA JA ALUEELLISISSA OHJELMISSA
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen
- Vesienhoitosuunnitelman huomioon otto
- Happamien sulfaattimaiden strategian huomioon otto
2011 – kevät 2013 PPL
Kuntien yleiskaavat ja asemakaavat kunnat ELYn ohjauksessa
Kuntien ja ELYn väliset vuosittaiset kehit-tämiskeskustelut
Maankäytön suunnittelijoiden koulutus ja ohjeistus
-
ELY
ELY Tarvitaan koulutus- ja ohjeistuspaketti.
Tarvitaan MMMn ja YMn ohjausta Uusjakohankkeet
hs-maiden mahdollinen esiintyminen - otetaan huomioon kuivatusten vesien-suojelun suunnittelussa
- kehitetään ympäristöasioiden huomioon oton hallinnollista menettelymallia pilot-tikohteella
Maanmittaustoimistot, kuivatusten suunnittelukonsultit esim. metsäkeskus ja Maveplan Oy; liittymäkohtia mahdol-liseen YmpäristöAgro II-hankkeeseen (ks. Maatalous)
Maaseudun kehittämisen maatalous-rahasto, jos kärkihankkeessa, sosiaali-rahasto jos päätoimena koulutus
Ymp.asioiden huomioon otto ks. Tilusjär-jestelystrategia; VHS s. 151: Laaditaan hallinnollinen menettelymalli uusjako-toimituksia varten
Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma - otetaan huomioon kuivatusten vesien-suojeluongelmat hs-mailla: koulutus ja neuvonta, hs-maiden huomioon otto kuivatusten suunnittelussa, hs-maiden kartoitukset
uudistetaan 2011 MK, ELY, metsäneuvosto läpäisyperiaatteella ko. suunnittelussa
JATKUU =>
Taulukko 23. jatkuu.
Hankkeet, huomioon otto alueellisissa ohjelmissa
Tilanne ja/tai tavoitteelliset toteu-tusvuodet
Mahdolliset toimijat Mahdolliset rahoituslähteet Lisätietoja KEHITETÄÄN JA OTETAAN KÄYTTÖÖN KUSTANNUSTEHOKKAITA MENETELMIÄ HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN AIHEUTTAMIEN HAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI
HaKu –hanke: Sulfaattimaiden hapettumi-sen ja metallien vapautumihapettumi-sen ehkäisy-menetelmät, tehtävänä mm.
- kehittää ja testata menetelmiä sulfaat-timaiden hapettumisen ehkäisemiseksi pelto- ja metsäalueilla
- salaojamenetelmien vertailu, metsän kunnostusojitusten vertailu
toimijat mainittu aiemmin
SaKu-hanke:
-kunnostuskokeilujen avulla pyritään löytämään kustannustehokkaita mene-telmiä metsä- ja turvetalouden happa-muuskuormituksen vähentämiseksi - selvitetään kuormituksen alkuperää ja laaditaan toimenpideohjelma Sanginjoen valuma-alueen kuormituksen vähentämi-seksi.
toimijat mainittu aiemmin
SiiNe-hanke: pienvesien neutralointime-netelmien kokeilu ja kehittäminen
ELY, HaKu-toimijat erotettu HaKu:sta omaksi hankkeekseen
SuHE-hanke: Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi ja hallintamenetelmät,
-tehostetaan sulfidipitoisten maiden turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyä - tuloksia voidaan hyödyntää myös mm.
maa- ja metsätaloudessa
2011 - 2012 SYKE, OY, Åbo Akademi, Metla EAKR
Menetelmien kehittäminen HS-maiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi – kärkihanke
- pyritään käynnistämään menetelmien kehittömistoinintaa, esim. peltojen säätö-kastelun pilotointihanke
2011 - 2013 MTT, OY, SYKE, muut tutkimuslaitokset,
ELY, kunnat
EAKR
Merkkien selitys:
HS-maa = hapan sulfaattimaa, VHS = vesienhoitosuunnitelma
MTT = Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, GTK = Geologian tutkimuskeskus, MK = Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, ELY = Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue) LAP ELY = Lapin ELY-keskus, OY = Oulun yliopisto, SYKE = Suomen ympäristökeskus, PPL = Pohjois-Pohjanmaan liitto
HaKu = Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki –alueella, SiiNe = Siika-Pyhäjokialueen pienvesien neutralointimenetelmät, liittyy kiinteästi HaKu-hankkeeseen SaKu = Kaupunki ja vesi - Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus, SuHE = happamien sulfaattimaiden hallinta ja ennakointi –hanke