2.5 VESISTÖJEN KUNNOSTUS, RAKENTAMINEN JA SÄÄNNÖSTELY
2.5.2 Virtavesien elinympäristökunnostus
Toimenpiteet ja niiden priorisointi
Virtavesien tila on heikentynyt mm. uittoa, tulvasuojelua, voimataloutta ja kuivatusta edistävien vesistöjärjestelyiden seurauksena. Jokien ja purojen rakenne vesieliöiden elinalueena on yksipuo-listunut ja niiden ekologinen tila on heikentynyt. Liettyminen on heikentänyt etenkin pienempien virtavesien ekologista tilaa.
Virtavesikunnostusten päätavoitteena on monimuotoistaa jokea tai puroa vesieliöiden elinalueena.
Kunnostuksissa muun muassa monipuolistetaan syvyys- ja virtausolosuhteita kynnysten, syväntei-den ja kiveämisen avulla, lisätään kutusoraikkojen määrää sekä vesitetään kuivilleen jääneitä uo-manosia. Purokunnostuksissa käytetään myös puurakenteita, jotka monimuotoistavat uomaa ja puhdistavat puron pohjaa hienosta aineksesta.
Myös tulvasuojelluilla jokiosuuksilla voidaan parantaa joen ekologista tilaa. Kunnostuskeinoja ovat muun muassa suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, rantasuojauksien poistaminen tai muuttaminen luonnonmukaisiksi, penkereiden poistaminen tai siirtäminen kauemmaksi rantavii-vasta sekä hallittu tulva-alueiden palauttaminen. Vähävetisiksi jääneissä luonnonuomissa ja ran-kasti tulvasuojelutarkoitukseen peratuissa uomissa yleisin kunnostuskeino on matalien, monimuo-toisten tekokoskien rakentaminen vesitetyn alueen ja vesisyvyyden lisäämiseksi.
Usein kunnostuksen aloittaminen voi olla järkevää vasta, kun kuormitusta on saatu vähennettyä ja/tai kalan kulku alueelle on turvattu esim. kalateitä rakentamalla. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet sisältävätkin melko paljon selvityksiä ja suunnitelmia. Niitä on esitetty etenkin kohteille, joissa kunnostusten toteutus ei nykytilanteessa vielä ole ajankohtaista. Vesien-hoitosuunnitelmassa Pohjois-Pohjanmaalla on esitetty kunnostukseen tai kunnostuksen suunnitte-luun liittyviä toimenpiteitä 21 luokiteltuun jokeen sekä 31 luokittelemattomaan pieneen jokeen tai puroon (Taulukot 11 ja 12).
Jos esitettyjen virtavesikunnostuksien toteutusta joudutaan priorisoimaan, perusteena voisi olla kunnostuksien kalataloudellinen hyöty, koska virtavesikunnostukset rahoitetaan pääasiassa juuri kalataloudellisin perustein. Purokunnostuskohteiden valinnassa kriteerinä tulisi olla se, että kun-nostustoimenpiteet aloitetaan vasta, kun on selvää, että kohteessa toteutetaan kunnostuksen on-nistumisen kannalta riittävät toimenpiteet ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Uhanalaisten lajien esiintyminen ja kunnostusten vaikutukset niihin tulee huomioida kohteiden priorisoinnissa.
Rahoitus
Vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty virtavesien elinympäristökunnostusten kustannuksiksi Pohjois-Pohjanmaan alueella yhteensä noin 1,9 milj. €. Tästä noin 1,4 milj. € kohdistuu nimet-tyihin, luokiteltuihin jokiin ja noin 0,5 milj. € pieniin, luokittelemattomiin jokiin ja purovesistöi-hin.
Virtavesien elinympäristökunnostuksista on vastannut pääasiassa valtio. Sen osuus virtavesien kunnostushankkeiden rahoituksesta on ollut karkeasti arvioiden noin 90 %. Muusta rahoituksesta ovat vastanneet mm. EU, kunnat, osakaskunnat ja yritykset. Valtion rahoitus virtavesien kunnos-tushankkeille suunnataan pääasiassa MMM:n momenteilta 30.40.77: Kalataloudelliset rakenta-mis- ja kunnostushankkeet ja 30.50.20: Vesivarojen käytön ja hoidon menot. Etenkin purukun-nostushankkeita on rahoitettu jossain määrin momentilta 30.60.45: Metsäluonnonhoidon
edistä-minen. Kyseiseltä momentilta maksettava Kemera-rahoitus on suuntautunut pääasiassa valuma-alueen kunnostamiseen, ei varsinaisiin uoman kunnostustoimenpiteisiin. Valtio osallistuu lisäksi EU-hankkeiden rahoittamiseen.
Valtion kokonaan momentilta 30.50.20 rahoittamat uittosäännön kumoamiseen liittyvät velvoit-teena toteutettavat kunnostustyöt loppuvat Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2011 aikana. Näin ollen valtion osuus jokikunnostuksien rahoituksessa tulee vähenemään selvästi, jollei korvaavia rahoi-tusmuotoja synny. Kun edellisen lisäksi kalatalouskunnostuksissa on pyritty lisäämään paikalli-sen rahoitukpaikalli-sen osuutta, ei jatkossa enää juurikaan toteuta jokikunnostuksia valtion 100 %:lla rahoituksella ja näin ollen ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvaa. Ulkopuolisina osarahoittajina tulevat kysymykseen mm. kunnat ja rakennetuissa vesissä voimayhtiöt. Etenkin pienemmissä hankkeissa myös osakaskunnat ja muut paikalliset toimijat voivat olla osarahoittajia.
Purokunnostuksissa, joiden tarve johtuu useimmiten metsätaloustoimista, KEMERA-rahoituksen osuus tulisi olla merkittävä myös varsinaisissa uomaan kohdistuvissa toimenpiteissä.
Vastuutahot
Uittosäännön kumoamiseen liittyvien kunnostusten seurauksena jokikunnostusten suunnittelu ja toteutus on ollut pitkälti ELY-keskusvetoista (Y-vastuualue). Myös ELY-keskuksen E-vastuualueen momentilta 30.40.77 rahoittamissa hankkeissa ELY-keskuksen Y-vastuualue on useimmiten ollut käytännössä päätoimija. Iijoen vesistöalueella metsähallitus on ollut päätoimija joissakin yksittäisissä kunnostuskohteissa. Yhteistyökumppaneina hankkeissa ovat olleet kunnat, osakaskunnat ja joissain tapauksissa myös voimayhtiöt. Yleensä valtio on toiminut luvanhaltija-na vain hankkeissa, jotka on määrätty valtion velvoitteiksi. Muissa hankkeissa luvanhaltijaluvanhaltija-na on ollut kunta tai osakaskunta. Ensimmäisellä hoitokauden aikana vastuutahot pysyvät entisellään.
Purokunnostuksissa ovat Metsähallituksen lisäksi olleet toimijoina ELY-keskus, metsäkeskus, kunnat ja myös osakaskaskunnat. Purokunnostuksissa metsäkeskuksen rooli voisi olla nykyistä suurempi. Kaikkien metsätaloudessa toimivien tahojen tulee ottaa vesien hoidon tavoitteet huo-mioon toimissaan siten, että virtavesille aiheutettava haitta minimoidaan ja mahdollisuuksien mukaan jo aiheutettua haittaa vähennetään.
Toteutuksessa huomioitavaa
Mm. uittosäännön kumoamiseen liittyvien virtavesikunnostusten seurauksena Pohjois-Pohjanmaalla on melko paljon tieto-taitoa virtavesikunnostusten toteuttamiseen, ja rahoituksen järjestyessä osaamisresursseja voidaan helposti siirtää lisätoimenpiteiden toteutukseen. Lupapro-sessit saattavat toisinaan viivästyttää toteutusta.
Nykykäytännön toimenpiteet kohdistuvat suurelta osin kohteisiin, joissa kalataloudellinen arvo on merkittävä. Vesienhoitosuunnitelmassa on edellisten lisäksi virtavesikunnostuskohteita, joilla ei ole suurta kalataloudellista arvoa, mutta kuitenkin kunnostustoimin voidaan merkittävästi edis-tää ympäristötavoitteen saavuttamista. Usein tällaiset kohteet ovat pieniä ja niiden morfologiaa on muutettu erilaisten vesistöjärjestelyiden yhteydessä. Elinympäristöjen parantaminen voitaisiin näissä kohteissa toteuttaa esim. perusparannushankkeiden yhteydessä.
Metsäpurojen kunnostuksilla on vahva kytkentä metsätaloussektorin toimenpiteisiin ja maatalo-usalueen puroilla maataloussektorin toimenpiteisiin. Molemmilla on kytkentä myös kaikkien kuivatushankkeiden kunnossapitoon. Niin peruskuivatushankkeissa kuin maa- ja metsätalouden kuivatushankkeissakin purojen kunnostusta ja suojelua tulisi edistää käyttämällä luonnonmukai-sen vesirakentamiluonnonmukai-sen menetelmiä aina, kun se on teknis-taloudellisesti mahdollista ja
vähentä-mällä mahdollisuuksien mukaan aiemmissa kuivatushankkeissa puroluonnolle aiheutettua hait-taa. Pienvesien kunnostuksessa maa- ja metsätalouden rahoitustuki on ensisijainen rahoitusmuo-to kuormituksen vähentämiseksi ja vain harvoissa poikkeustapauksissa siihen tarvitaan hankera-hoitusta.
Vesienhoitosuunnitelmassa Pohjois-Pohjanmaalle esitettyjen virtavesikunnostusten nykytilanne, tavoitteellinen aikataulu sekä mahdolliset vastuutahot ja rahoituslähteet on esitetty taulukoissa 11 ja 12.
Taulukko 11. Luokiteltujen virtavesien elinympäristökunnostuksiin liittyvien toimenpiteiden toteutusohjelma ensimmäisellä hoitokaudella. Lyhenteiden selitykset taulukossa 8.
Tilanne 2011 ja (tavoitteellinen toteusvuosi) valmis käynnissä rahoitus varmistunut osarahoitus varm.
haettu rahoitusta vireillä ei edennyt Kalajanjoki (Reisjärvi,
Haapajärvi) Selvitys 7 500 VIREILLÄ (2012) y y y y P 1 2
Selvitys kanavoitujen osien kunnostusmahdollisuuksista.
Mahdollinen synergia tulvasuojeluun.
Malisjoki (Nivala) Selvitys 7 500 VIREILLÄ (2012) Y Y Y y P 1 2
Selvitys pohjapatojen ja suvanto-osuuksien kunnostusmahdollisuuksista ja tarpeista.
Pyhäjoen yläosa
(Pyhäjärvi, Kärsämäki) Selvitys 7 500 VIREILLÄ (2012) Y Y Y Y P Y 2 2 1
Selvitys rakennettujen osien kunnostusmahdollisuuksista.
Kärsämäenjoki (Kärsämäki) Selvitys 7 500 EI EDENNYT (2014) 1
Selvitys kunnostustoimenpiteiden tarpeesta.
Temmesjoki (Liminka,
Tyrnävä, Siikalatva) Selvitys 7 500 KÄYNNISSÄ (2011) Y P Y 1
Selvitys perattujen alueiden kunnostustarpeista ja -mahdollisuuksista. Osa Waterpraxis -projetia EU:n Interreg-rahoituksella
Ängeslevänjoki (Liminka,
Tyrnävä) Selvitys 7 500 KÄYNNISSÄ (2011) Y Y Y P Y 1
Selvitys perattujen alueiden kunnostustarpeista ja -mahdollisuuksista. Osa Waterpraxis -projetia EU:n Interreg-rahoituksella
Tyrnävänjoki (Liminka,
Tyrnävä) Selvitys 7 500 KÄYNNISSÄ (2011) Y Y Y P Y 1
Selvitys perattujen alueiden kunnostustarpeista ja -mahdollisuuksista. Osa Waterpraxis -projetia EU:n Interreg-rahoituksella
Pattijoki_ Haapajoki
(Raahe) Selvitys 7 500 VIREILLÄ (2012) Y Y Y P 1
Selvitys perattujen alueiden kunnostusmahdollisuuksista ja -tarpeista.
Kalimenoja (Haukipudas,
Oulu, Kiiminki) Selvitys 7 500 KÄYNNISSÄ (2011) Y Y Y P 1 2 2
Selvitetään perattujen alueiden kunnostusmahdollisuudet ja -tarpeet. Päätoimija SYKE. Muu rahoittaja yhdistys.
Kalajoen alaosa (Ylivieska) Suunnittelu 15 000 VIREILLÄ (2014) Y Y P 1 2
Juurikosken pohjapatojen monimuotoistaminen suunnittelu.
Siiponjoki (Kalajoki) Suunnittelu 10 000 VIREILLÄ (2012) Y Y P 1
Siiponjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnittelu
Piipsanjoki (Oulainen,
Vihanti, Haapavesi) Suunnittelu 25 000 EI EDENNYT (2014) 1 2 2
Suunnitelma perattujen alueiden kunnostamiseksi.
Mahdolliset toimijat (P=päätoimija, Y=yhteistyötaho)
yhdistys, säätiö yms. toiminanharjoittajat ranta-asukkaat EU+valtio (LIFE) YM (ymp.työmom.) ranta-asukkaat
Kohde (kunta) Toimen-piteen vaihe
Kustannus-arvio, euroa/
hoitokausi
EU+valtio (EMOTR) Muu (mikä?)
MMM (kro)
Mahdolliset rahoituslähteet (1= päärahoitus, 2=osarahoitus)
Lisätietoja (toimenpide, rahoitus, toimijat)
osakaskunta kalastusalue kunta ELY-keskus Muu (mikä?) EU+valtio (EAKR) MMM (yo) MMM (Kemera) osakaskunta kunta toiminanharjoittajat
JATKUU =>
Taulukko 11 jatkuu.
Tilanne 2011 ja (tavoitteellinen toteusvuosi) valmis käynnissä rahoitus varmistunut osarahoitus varm.
haettu rahoitusta vireillä ei edennyt
Vääräjoki (Sievi, Kalajoki) Toteutus 280 000 VIREILLÄ (2015) Y Y P 1 1 2 2
Vääräjoen ala- ja yläosan kalataloudellinen kunnostus.
Suunnitelma lähes valmis
Pyhäjoen ala- ja keskiosa (Haapavesi, Kärsämäki)
Toteutus 20 000 VIREILLÄ (2015) Y Y Y P 1 2
Toteutetaan Haapakosken yläpuolisten virta-alueiden kalataloudellinen kunnostus. Suunnitelma valmis
Siikajoen alaosa
(Siikalatva, Siikajoki) Toteutus 360 000 KÄYNNISSÄ (2012) Y Y Y P 1 2 2
Toteutetaan joen kalataloudellinen kunnostus.
Siikajoen keskiosa
(Siikalatva) Toteutus 40 000 VALMIS (2010) Y Y Y P 1 2 2
Yhden koskialueen kunnostus ja pohjapatojen rakenteen hienosäätö.
Lamujoki (Siikalatva,
Pyhäntä) Toteutus 70 000 VIREILLÄ (2015) Y Y P 1 1 2
Suunnitelma perattujen osien kunnostamiseksi ja kunnostusten toteuttaminen.
Utosjoki (Utajärvi) Toteutus 120 000 KÄYNNISSÄ (2012) Y Y Y P 1 2 2
Toteutetaan kalataloudellinen kunnostus koko jokijaksolle.
Kivarinjoki (Pudasjärvi) Toteutus 40 000 VIREILLÄ (2015) Y Y P 1 2
Tehdään suunnitelma perattujen osuuksien kunnostamiseksi ja toteutetaan suunnitelma.
Olhavanjoki (Ii) Toteutus 70 000 VIREILLÄ (2015) Y Y P 1 2
Kalataloudellisen kunnostussuunnitelman suunnittelu ja toteuttaminen.
Iijoen keski- ja yläosa
(Taivalkoski) Toteutus 300 000 KÄYNNISSÄ (2011) Y Y P 1 1 2
Irnin säännöstelypadon ja Jongunhaaran välinen uittokunnostus. Valtion velvoite.
ELY-keskus Muu (mikä?) EU+valtio (EAKR) Kohde (kunta)
Toimen-piteen vaihe
Kustannus-arvio, euroa/
hoitokausi
Mahdolliset toimijat (P=päätoimija,
Y=yhteistyötaho) Mahdolliset rahoituslähteet (1= päärahoitus, 2=osarahoitus)
EU+valtio (EMOTR) EU+valtio (LIFE) YM (ymp.työmom.) ranta-asukkaat Muu (mikä?)
yhdistys, säätiö yms. MMM (kro) MMM (yo)
kalastusalue kunta ranta-asukkaat osakaskunta
Lisätietoja (toimenpide, rahoitus, toimijat)
toiminanharjoittajat MMM (Kemera) osakaskunta kunta toiminanharjoittajat
Taulukko 12. Luokittelemattomien virtavesien elinympäristökunnostuksiin liittyvien toimenpiteiden toteutusohjelma ensimmäisellä hoitokaudella. Lyhenteiden selitykset taulu-kossa 8.
Tilanne 2011 ja (tavoitteellinen toteusvuosi) valmis käynnissä rahoitus varmistunut osarahoitus varm.
haettu rahoitusta vireillä ei edennyt
Eteläiset purot Selvitys 90 000 EI EDENNYT (2014) Y Y Y P Y 1 2 Eteläisen alueen puroinventointi ja kunnostustarveselvitys.
Muut toimijat mm. metsäkeskus ja luonnonsuojelupiiri Eteläiset purot (2
kpl) Toteutus 90 000 esim. Lohijoen kunnostus.
*Lohijoki OSARAHOITUS/
VIREILLÄ (2014) Y P Y 1 1 1 Suunnitelma valmis
*yksi nimeämätön
Pohjoiset purot
(29 kpl) Toteutus 270 000 Y Y Y P 2 2 1
Metsäpurokunnostukset Koillismaalla jatkuvat (nykykäytännön mukainen toimenpide 2010-11, keskim. 3 puroa/vuosi).
Lisätoimenpiteenä purokunnostuksia jatketaan Koillismaalla ja laajennetaan muulle pohjoiselle alueelle. v. 2012-15. Muu toimija metsähallitus.
*Koillismaan hanke
2010-2011 (10 kpl) KÄYNNISSÄ (2011)
*19 nimeämätöntä kohdetta
toiminanharjoittajat
yhdistys, säätiö yms. toiminanharjoittajat ranta-asukkaat osakaskunta kalastusalue kunta ELY-keskus Muu (mikä?) EU+valtio (EAKR) EU+valtio (EMOTR) EU+valtio (LIFE) YM (ymp.työmom.) ranta-asukkaat Muu (mikä?)
MMM (kro) MMM (yo) MMM (Kemera) osakaskunta kunta
Lisätietoja (toimenpide, rahoitus, toimijat) Kohde (kunta)
Toimen-piteen vaihe
Kustannus-arvio, euroa/
hoitokausi
Mahdolliset toimijat (P=päätoimija,
Y=yhteistyötaho) Mahdolliset rahoituslähteet (1= päärahoitus, 2=osarahoitus)