Taideteollisuuskeskuskoulu - lukuvuosi 1906-1907

(1)

Keskuskoulu tuiöeteoltisuutte ncrten.

£ukuuuosi l 906-l 907.

Vuoden kuluessa ovat koulussa antaneet opetusta seuraavat opettajat: kirjanpitäjä M. Ahola kaksinkertaisessa kirjanpidossa suomeksi, kivipainaja T. Ahrenberg tekstauksessa, kansakoulunopettaja Heino Aulanko luvunlaskussa ja algebrassa suomeksi, arkkitehti Waldemar Aspelin piirustuksessa, neiti Ellen Borenius posliinimaalauksessa, kivipainaja August Engström kaunokirjoituksessa ja tekstauksessa, arkkitehti Verner von Essen piirustuksessa, herra A. V. Finch ruukunteossa, kuvanveistäjä Johann Friedl puunveistossa, kivenveistossa, mallituksessa ja ammattipiirustuksessa puu- sepille, kirjanpitäjä A. Granith kaksinkertaisessa kirjanpidossa ruotsiksi, koristemaalari F. Hasselgren koristemaalauksessa, maisteri M. Holmberg luvunlaskussa ja algebrassa ruotsiksi, insinööri I. Holming mittausopissa ja selittävässä mittausopissa suomeksi, kaivertaja C. Jahn piirustuksessa ja per- spektiiviopissa ruotsiksi, insinööri Vilho Jansson konepiirustuksessa, luvunlaskussa ja mittausopissa suomeksi, arkkitehti Bertel Jung kompositsioonipiirustuksessa, arkkitehti Valter Jung piirustuksessa ja mallituksessa, taitelija S. A. Keinänen piirustuksessa, arkkitehti Väinö Keinänen piirustuksessa, insi- nööri H. Kyrklund konepiirustuksessa, taitelija Berndt Lager- ' stam mallipiirustuksessa, neiti Sigrid Lehrbäck piirustuksessa, koulun taiteellinen johtaja, arkkitehti Armas Lindgren muoto- ja kompositsiooniopissa, kompositsioonipiirustuksessa ja taidehistoriassa, arkkitehti Selim Lindqvist piirustuksessa ja taken-

(2)

2

nuspiirustuksessa, herra V. Lindroth kaunokirjoituksessa, insinööri 0. Lönnrot konepiirustuksessa, mittausopissa, selit- tävässä mittausopissa ja fysiikassa ruotsiksi, puunpiirtäjä A.

Th. Nordgren puunpiirrännössä, tohtori A. Plathan fysiik- kassa suomeksi, taitelija A. Rapp ammatti- ja ornamentti- maalauksessa, arkkitehti A. Rundberg koristemaalauksessa, arkkitehti M. Schjerfbeck piirustuksessa ja korkeammassa ornamenttipiirustuksessa, kreivitär E. Sparre nahanveistossa, kansakoulunopettaja V. Weissmann luvunlaskussa ruotsiksi ja allekirjoittanut, koulun johtaja, kuvaannossa ja perspektiivi- opissa suomeksi.

Seuraavat oppimäärät on suoritettu:

algebrassa: ratsionaalilukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku, jakaminen tekijöihin, lasku murtolausekkeilla, verranto-oppi, ensimmäisen asteen ekvatsioonit ja probleemit yhdellä tuntemattomalla;

kaksinkertaisessa kirjanpidossa: ennätys kuusi kuukautta, joista neljä kuukautta vähittäis- ja kaksi tukkukaup- paa. Neljä kirjanpäätöstä tehty;

luvunlaskussa: laatuluvut, kvmmenmurtoluvut, murto- luvut, yksi- ja moniehtoinen päätöslasku, prosenttilasku, korko- lasku, alennuslasku, seuralasku, vaihtolasku, neliöön korotta- minen ja _neliöjuuren otto;

selittävässä mittausopzssa : tärkeimpien käyräviivojen selittäminen ja projektsioonitasojen piirtäminen sekä viivain, tasanneskuvioitten ja kappalten projektsioonia niillä, viivain ja.kuvioitten todellisen suuruuden johtamista projektsiooneista, kåppalten kiertämistä ja niiden pinnankehitystä, tasojen ja kappalten leikkausta sekä kappalten keskinäistä leikkausta;

miuausopissa: tärkeimmät,'. väittämät, jotka koskevat suoria viivoja ja ympyrää; tasannes-kuvioiden yhdensuurui- suutta, yhteellisyyttä ja yhdenmukaisuutta lyhyesti käsitelty, tasannes-kuvioiden pinta-aloja, kappalten pinta-aloja ja kuutio- sisällyksiä laskettu, mittakaavoja selitetty, koonilliset sektsioo- nit, ympyrän evolventtiviiva, sykloidiviivat ja kierreviiva mää- ritelty;

fysiikassa: kappalten yleiset ominaisuudet, mekaniikka, lämpöoppi, valo-oppi, sähköoppi ja äänioppi;

3 tyyli~, muoto- ja komposz'tsz'oonz'opz·ssa: unen

=:

esitelmissä on tehty selkoa rakennustaiteellisten ja koristeel- listen muotojen luonnosta, synnystä, kehityksestä ja käyttä- misestä. Taululla tehdyillä piirustuksilla on osotettu muoto- opin eri kehityskaudet alkaen vanhimmista kultuurikausista ja Egyptistä gotiikkaan asti. zmen kurssi': jatkettu edel- leen tyylikehityksen esittämistä meidän päiviemme taiteeseen saakka, erittäin pitäen silmällä taideteollisuutta- huonesisus- tusten kehitystä y. m. koristeellisen muoto-opin teoriaa on esitetty etupäässä silmällä pitäen työaineen, tekotavan, ilmanalan, tarkotuksen y. m. vaikuttimien merkitystä kompositsioo- nin syntyyn ja kehitykseen nähden. 3:mas kurssi: vapaita esitelmiä ja keskustelutunteja, jolloin on käsitelty eri kysy- myksiä taiteen ja taideteollisuuden alalta, kuten luonnon ja ilmanalan vaikutuksesta muoto- ja väriaistin kehitykseen, kan- sallisesta taiteesta, värin merkityksestä kompositsioonissa y. m.

Esitelmien ohessa on valaisevia esimerkkejä taululle piirretty.

William Morris'in ja Walter Crane'n teokset ovat pääasialli- sesti olleet johteena;

komposz'tsz'oonz'pz'z'rustuksessa: muoto- ja kompositsiooni- opin esitelmiin liittyen ja käyttämällä aiheina niitä harjotel- mia, joita yliopiston botaaniseen puutarhaan, etnograafiseen museoon tehdyillä opinto-vaelluksilla y. m. on koottu, on sommiteltu vapaita kompositsiooniharjotuksia usein ainoas- taan koristeellisessa tarkotuksessa, tavallisesti kuitenkin pitäen silmällä käytännöllistä tarkotusta. Siten on tehty ryijyjen, sohvatyynyjen, keinutuolimattojen, gobeliini- ja kuvakuto- musten, huonekalujen, lasimaalaustöiden, posliiniteosten koris- tus-, keramiikki- ja metallitöiden y. m. piirustuksia. Erityy- listen esineitten mukaan on projektsiooni piirustuksia· tehty.

Oppilasten kesken on pidetty kilpailuja;

perspektz'z'vz'opz'ssa: edusta, kulma ja satunnainen perspektiivi kokonaiselta distansilta ja sen osalta, varjoperspek- tiivi auringon ja lampun valossa sekä kuvastinkuvia;

taidehistoriassa on esitelmiä pitämällä ja kuvia näyttä- mällä selvitetty taiteen tärkeimmät kehityskaudet. Huomat- tavimmat taitelijat rakennustaiteen, kuvaamataiteitten: ja taideteollisuuden alalla ovat täten joutuneet tarkastuksenrja esit-

(3)

tämisen alaisiksi. Ensimmäinen kurssi: Egyptin taiteesta keskiajan loppuun saakka. Toinen kurssi: renessansin alusta

I7-sataluvun loppuun.

Syyslukukaudella oli sisäänkirjoitettu 532 ja kevätluku- kaudella 43 5 oppilasta; niistä oli syyslukukaudella 304 suo- mea ja 228 ruotsia puhuvaa ja kevätlukukaudella 239 suo- mea ja 199 ruotsia puhuvaa.

Oppilasten sukupuoli, ikä, syntymäpaikka, ammatti ja koulunkäynti näkyy seuraavista tauluista:

Kouluun kirjoitettujen oppilaiden luku:

S. L. K.L. S. L. \K. L.

Oppilaiden sukupuoli: Käynyt koulua:

Miespuolisia . .

.

. 348 280 I lukukauden . .. 306 69 Naispuolisia .

.. .

. . 184 155 2 lukukatitta .

.

31 183

3 ^» 86 32

Yhteensä 532 435 4 ^» 19 64

5 ^» .. 38 16

6 »

..

7 27

Oppilaiden ikä: 7 ^» 9 5

8 ^» .. ₄ 6

13-15 vuotiaita

..

99 44 9 ^»

.. .

. 9 3

16~19 ^» 219 175 IO » .. ₄ ₇

20-24 » .. 117 128 _Yli 10 lukukautta ... 19 23

25-30 ^» 47 41

YhteensäI

30- ^» 50 47 532 435

Yhteensä 532 435

Keski-ikä

....

20,4 21,2

Syntymäpaikka:

Helsinki ..

...

225 174 Uusimaa Heising. ulkop. 74 67 Muu Suomi.

...

²¹²

I

¹⁷⁷

Ulkomaa

...

21 17

Yhteensä^J 532

I

⁴³⁵

Yliopisto Polytekniko Lyseo ...

Naiskoulu . Kansakoulu Käsityöläiskoulu Teollisuuskoulu . Ammattikoulu Seminaari ...

Kuuromykkäin koulu Koulu ulkomaalla . . Yksityisopetusta saaneita

15

l

69 69 309 30

2 l l

4

2

15 5 Yhteensä 532

17 54 63 263 17 5 3 8 3 435 Oppilaiden koulu ennen sisäänkirjoitusta:

S. L. K.L.

Oppilaiden ammatti:

s. L. K. L.

Harjansitojia ^l ^l

Juoksupoikia 32 17

Kaivertajia ja kultaseppiä . 9 7

Kelloseppiä 2 3

Kemigraafeja 3 2

'

Kirjanpainajia . 21 14

Kirjansitojia . 6 4

Kivenhakkajia 4 2

Kivenpainajia . 8 7

Konttori- ja kauppapalvelijoita . 30 30

Korintekijöitä . 2 2

Kultaajia.

Kupariseppiä 3

Kuvanveistäjiä 5 ²

Leipureita . 2 2

Siirto 126 97

(4)

ci.

I I 1 ·~ I

"'I I I I I I

ci. ci.

ci.ci, ci. P..P.. ci.ci.

... ... ... ....: ei

"' o-oo I .,,o

I I I I ~

"' t--. V)

"'i

ci. ci,ci. ci.

-~ 1 ·~-~ I c-4")I I I

I I I I

~ r--.. ~ N

-

I I I

ci.ci, I:~·:_ I

I I

~ V)

I I

ci.ci.

ci.

"' 0\00

I I I

~ "'°

"'_I

I

0

ci.

.;

I I ~ I

0~

. . ci.

P..P...

"'

1 ·;·;~

I I I

" " 0~ I I

ci.ci.

I I I 1 ·~-~ I : I

""

ci. ci.

V)

1 ·; I 1 ·; I

"I "

ci. ci.ci.

!

-~I·.::_·; I

l I i

t-,.. U)t-,..

I I I I I I I I I I I I I I I I I I

t:j::i

(1)

i::@

CIS,n ,n

(1)::i

]

i::(1)

'"d 0::i

;,.

i::0

.µCIS ,n

.µ::i

(1)

0.

0 435

3

2 2

3

161

35

2

55

4

2 2 2 K. L.

97 6

35

4

I

4 9

2

3

2

4 3 43

I

68

2 2 2

3

s.

L.

Siirto ¹²⁶ 7

49 II I

9 14 3 7

2

Yhteensä 532

, ,-

Läkki- ja peltiseppiä . Maalareita

Muurareita Nuohoojia Ompelijattaria . Opettajia Palvelusväkeä . Piirustajia

Posliinityöntekijöitä.

Preparaattoreja

Puuseppiä ja kirvesmiehiä.

Puutarhureita Rautaseppiä Rääteleitä Sairaanhierojia

Sementti- Ja kipsityöntekijöitä Suutareja.

Tupakantyöntekijöitä Työnjohtajia

Ulkotyöntekijöitä . Verhoilijoita . Virkamiehiä . Kuvan ammattia

(5)

Taideteollisuuskoulun oppilaille on annettu tehtäväksi seuraavat ohjelmatyöt: ensimäiselle vuosikurssille: A. Las- tenhuoneenkalusto 6- IO-vuotisille pojille, johon vaadittiin seinänkoristelun, pöydän, tuolin, penkin tai sohvan, leikki- kalukaapin, sängyn, kattolampun ja pöydän alla pidettävän lattiamaton piirustukset. B. Naistenhuone, johon oli tehtävä sohvan, sohvatyynyn, ikkunaverhojen, maton, pöydän, pöytä- liinan, pöytälampun ja ompelurasian piirustukset. Toisen- vuosikurssin oppilaille: kirkon alttari, alttariliina ja hopea- astiat: kalkki, kannu.. oblaattilautanen ja kynttilänjalat. Kol- mannelle vuosikurssille: Suomen valtiopäiväin puhemiehen kateederi. Gobiliinitaustana oli laadittava sähköpöytälamp- pujen, puhemiehen vasaran, hopeaisen äänestysuurnan, vesi- karahvin ja lasien piirustukset.

Piirustusten hankkimiseksi Taideteollisuusyhdistyksen arpajaisten päävoittoihin on oppilasten kesken toimeenpantu seuraavain esineiden kompositsioonikilpailut.

r. Kirjoitusneuvot, joihin kuuluu hopeainen muste- tolppo, kynänpidin, kynänvarsi, paperiveitsi, tulitikkusäiliö, tuhkakuppi, imukkoja kynttilänjalka. Ensimäisen palkinnon 40 mk sai Edvard Elenius, toisen palkinnon 30 mk Oskar Elenius, kolmannen palkinnon ²⁰ mk Juho Pitkänen, neljän- nen palkinnon ^IO mk Edvard Elenius ja ylimääräisen palkinnon IO mk Ebba Masalin. Ensimäisen ja toisen palkinnon saanoiden piirustusten mukaan valmistetaan.

2. Kahvikalusto, johon kuuluu kahvikuppi teevatineen ja hopealusikoineen, kahvikannu, kermakulppo, sokeriastia, sokeripihdit tahi sokerilusikka ja pieni leipävati, kaikki ho- peasta, .sekä lasiasetti. Ensimäisen palkinnon 40 mk sai Oskar Elenius, toisen palkinnon. 30 mk Gunnar Finne, kolmannen palkinnon ²⁰ mk Elias Ilkka ja neljännen palkinnon ro mk Edvard Elenius. Ensimäisen ja toisen palkinnon saaneiden piirustusten mukaan valmistetaan.

Osuuskunta Elanto on oppilasten kesken toimeenpan- nut palkinto kilpailun kaluston hankkimiseksi osuuskunnan myymälöihin; kalustoon kuului: hyllykaappi, kauppatiski,

~öytä' j~ juustokaappi. Ensimäisen palkinnon 40 mk sai

Oskar Elenius, toisen palkinnon 30 mk Armas Veriö ja kolmanneu palkinnon ²⁰ mk Edvard Elenius.

Korkeammasta taideteollisuuskoulusta saavat päästö- todistukset Thyra Ingrid Backman, Ida Ingegerd Eklund, Oskar Elenius, Ellinor Ingman, Fanny Alina Lindfors ja Armas Julius Veriö. Kolmannelle vuosikurssille muutetaan Edvard Elenius, Eevert Kilpiä, Elsa Kyander, Terttu Mak- konen, Juho Pitkänen, Blonda Ray ja Vera Rubloff ja toiselle vuosikurssille Toini Castren, Gunnar Finne, Bärbi Luther, Katarina Luther, Toini Relander, Valdemar Rosenberg, Elsa Ruuth, Elsa Schauman, Impi Sotavalta, Signe Thilen ja Tilda Yrjölä.

Koneosastosta saavat päästötodistukset Berndt Valde- mar • Bergholm, Henrik Valfrid Ekman, Karl Grahn, Bror Emil Holmström, Väinö Lauri Huhtamo, Rudolf Valdemar Ludvig Krause, Karl Leo Leino, Albert Abel Mäenheimo, Gustaf Valdemar Vesterlund ja Karl Johan Vilen .. Kolman- nelle luokalle muutetaan Anders Brunberg, Albert Dahlström, Alvar Eklöf, Väinö Eriksson, Erik Gustafsson, Abel Huhtamo, Bruno Jäntti, Viktor Karlsson, Yrjö Lindström, Eero Lönnfors, Hjalmar Molin, Fredrik Multanen, Joel Nyman, Gustaf Oinola, Lorenz Palmqvist, Toivo Salmi, Frans Tallberg, August Timonen, Aksel Vilenius ja Alfred Åfeldt. Toiselle luokall~

muutetaan Harald Ahti, Gunnar Eklöf, Oskar Finnberg, Valter Forsman, Karl Gustafsson, Axel Grönlund, Vilho Jurvanen, Johan Järvinen, Väinö Järvinen, Kalle Koskinen, Evald Kondu, Urho Kumpunen, Richard Ljungqvist, Uno Lundqvist, Per Olsson, Urho Rinne, Gunnar Sundman, Alfred Tuomala Viljo Tynell, Albert Åkerfelt ja August Östdahl. ' Taideteollisuusyhdistyksen rahastojen koroista jaetaan stipendiona ¹⁰⁰ markkaa Ingegerd Eklundille, 75 markkaa Edvard Elenius'ille sekä 50 markkaa Hjalmar Längmanille.

Sitä paitsi saavat seuraavat oppilaat palkinnoksi: 40 markkaa Eevert Kilpiä, 30 markkaa Rudolf Krause, Vaide- mar Rosenberg, Karl Svensson ja Karl Vilen, ²⁰ markkaa Valdemar Bergholm, Fritz Bergström,Johan Blomqvist, Henrik

(6)

Ekman, Johan Ellala, Selma Forsström, Sulo Glnmerus, Karl Grahn, Gustaf Gustafsson, Naima Henelius, Elsa Henriksson, Emil Holmström, Väinö Huhtamo, Karl Husgafvel, Johannes Hyvönen, Hjalmar Häkli, Elias Ilkka, Laina Jääskeläinen, Aukusti Karjalainen, £inar Koskivaara, Emil Kymöläinen, Väinö Laurell, Leo Leino, Adolf Luomanen, Eero Lönnfors, Anselm Matikkala, Albert Mäenheimo, Oskar Nupponen, Alexander Partanen, Juho Pitkänen, Urho Rinne, Ivar Rosnell, Oskari Suisto, Hugo Taitonen, Armas Veriö, Knut Viljanen ja Gustaf Vesterlund sekä IO markkaa Leonard Boström, Verner Bruun, Vilhelm Dahlberg, Hariessa Daw, Hjalmar Forslund, Ebba Gistö, Jarl Hedengren, Abel Huhtamo, Viljo Huhtanen, Jalmari Häkkinen, Erik Juselius, Juhana Laari, Toivo Laitinen, Frans Lammi, Arvid Leino, Kaarle Lintunen, Emma Långström, Juho Aleksander Martikkala, Kosti Meri- läinen, Felix Nikkanen, Niilo Nurmi, Antti Putkonen, Fanny Raatikainen, Helga Renholm, Tyyne Renholm, Lauri Saari, Elli Sairio, Toivo Salmi, August Timonen, Alfred Tuomala, Gunnar Öster ja Jarl Öster.

Helsingissä 20 p. toukokuuta 1907.

c I

Ernst Nordström.

Helsingissä, Saaomål.- ja kiriap.-osakeyhtiön kirjapaino, I907.