KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
Niina Myller
ANSAINTAMALLIN KEHITTÄMINEN ALOITTELEVALLE VLOGITYYPPISELLE TUBETTAJALLE
Opinnäytetyö Syyskuu 2021
OPINNÄYTETYÖ Syyskuu 2021
Johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tikkarinne 9
80200 JOENSUU
+358 13 260 600 (vaihde) Tekijä
Niina Myller Nimeke
Ansaintamallin kehittäminen aloittelevalle vlogityyppiselle tubettajalle
Tiivistelmä
YouTube-kanavalla voi tienata vaikuttajamarkkinoinnin keinoilla ylläpitämällä vlogia.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää YouTube-yrittäjyyspolku aloittelevalle vlogityyppiselle tubettajalle. Vlogityyppiset YouTube-yrittäjät ovat sosiaalisen median vaikuttajia, jotka ovat kasvaneet yrittäjiksi aktiivisella tubettamisella.
Opinnäytetyö toteutettiin hyödyntämällä alaan liittyvää kirjallisuutta ja internet-lähteitä sekä laadullisena kyselytutkimuksena, johon osallistui viisi YouTube-kanavalla ansaitsevaa suomalaista tubettajaa. Tutkimuksen informanttien joukko on pieni johtuen opinnäytetyön rajauksesta aidosti yrittäjänä toimiviin vloggaajiin.
Opinnäytetyön tuloksena esitetään malli, jonka avulla aloitteleva vloggaaja voi edistää yrittäjyyttään. Aloittelevan vlogityyppisen tubettajan polku YouTube-yrittäjyyteen rakentuu markkinaraon löytymisestä, aktiivisesta tubettamisesta ja tarpeeksi vaikuttavan yleisön saavuttamisesta. Kaupalliset yhteistyöt vaikuttavat olevan yleisin tapa ansaita, mutta YouTube-kumppaniohjelman mainostulot ovat myös yksi mahdollisuus. Ansaintamalli hahmottuu lopulta yksilöllisesti tubettajan tuottaman kanavan sisällön ja kohderyhmän perusteella.
Kieli suomi
Sivuja 50 Liitteet
Liitesivumäärä Asiasanat
sosiaalinen media, YouTube, tubettaja, vloggaaja, sosiaalisen median vaikuttaja, You- Tube-ansainta, YouTube-yrittäjyys
THESIS
September 2021
Degree Programme in Business Management and Leadership Master’s Degree
Tikkarinne 9 80200 JOENSUU FINLAND
+ 358 13 260 600 (switchboard) Author
Niina Myller Title
A path towards YouTube entrepreneurship as a startup vlogger
Abstract
Influencer marketing strategies and vlogging enable income streams from YouTube chan- nels. The purpose of this thesis is to form a career path towards YouTube entrepreneur- ship and develop a revenue model for startup vloggers on YouTube. Vloggers as YouTube entrepreneurs are social media influencers who have become business owners by being active on the platform. This thesis was completed by utilizing applicable literature pertain- ing to the field and internet sources as well as conducting a qualitative survey analyzing five professional Finnish Youtubers who create their revenue from their YouTube chan- nels. The number of professional interview sources was small by nature of the thesis wanting to limit itself to actual entrepreneurs within the field of vlogging.
At its conclusion, this thesis developed a model which can help beginner vloggers ad- vance their career. For a beginner YouTube vlogger, the path towards YouTube entrepre- neurship begins with finding a niche market, actively creating content, and reaching a sufficient number of audience members. Brand partnerships seem to be one of the most common ways of earning, but YouTube affiliate marketing income is also an opportunity for earnings. The revenue model will ultimately materialize individually depending on the target market and the type of the content the youtuber creates.
Language Finnish
Pages 50 Appendices
Pages of Appendices Keywords
Social media, youtube, youtuber, vlogger, social media influencer, youtube earning, youtube entrepreneurship
1 Johdanto ... 5
2 Opinnäytetyön käsitteet ja aiheen rajaus ... 7
3 Sosiaalinen media ja sen suosituimman sovellukset ... 8
3.1 Sosiaalinen media ... 8
3.2 YouTube-alusta ... 11
3.3 Vaikuttajamarkkinointi Suomessa ... 12
4 Sosiaalisen median yrittäjyyden ansainnan tulevaisuus ... 13
5 YouTube-kanavan ABC ... 16
5.1 Vloggaus ... 16
5.2 Henkilöbrändin rakentaminen ... 16
5.3 YouTube-kanavan tekninen toteutus ... 18
5.4 YouTube-yrittäjyys ja sen haasteet ... 19
6 YouTube-kanavalla ansaitseminen ... 20
6.1 YouTube-ansainnan eri keinot ... 20
6.2 YouTube-kumppaniohjelma eli mainostulot ... 20
6.3 Kaupalliset yhteistyöt ... 24
7 Laadullinen kyselytutkimus ansaintamallin kehittämistä varten ... 27
7.1 Kehittämistyön ja tiedonhankinnan menetelmien valinta sekä toteutusaikataulu ... 27
7.2 Kyselytutkimuksen kysymykset ... 31
7.3 Kyselytutkimuksen käytännön toteutus ... 32
8 Tulosten esittely ja analyysi ... 33
8.1 Tulosten esittely ... 33
8.2 Polku YouTube-yrittäjyyteen ja ansaintamallin hahmottaminen ... 39
8.3 Menetelmän valinta ja tulokset kriittisestä näkökulmasta ... 42
9 Pohdinta ... 44
Lähteet ... 48
1 Johdanto
Kun sisältöä tuotetaan sosiaaliseen mediaan, sitä kutsutaan sisällöntuotta- miseksi. Matka sosiaalisen median tavallisesta sisällöntuottajasta sosiaalisen median vaikuttajaksi tapahtuu ajan kanssa omaa sosiaalisen median kanavaa kehittämällä. Sisällöntuotannon kehittyessä myös seuraajamäärä kasvaa. Kun sosiaalisen median kanavan seuraajamäärä on tarpeeksi vaikuttava, kanavan sisällöntuottajasta tulee usein sosiaalisen median vaikuttaja. Sosiaalisen median vaikuttajasta voi tulla yhtäkkiä yrittäjä, kun kanavan ulkopuoliset mainostajat haluavat ostaa kaupallisen yhteistyön paikkoja vaikuttajan sosiaalisen median kanavalle.
Sosiaalisen median vaikuttajalla on myös muita tapoja tienata kuin kaupalliset yhteistyöt. Yksi sosiaalisen median tunnettu vaikuttajatienaamisen alusta on YouTube, joka tarjoaa alustan sisällä ansaintamahdollisuuden mainostuloista YouTuben omalla kumppaniohjelmalla. YouTube kertoo verkkosivustollaan, että heidän alustalleen ladataan yli 500 tuntia materiaalia jokainen minuutti. YouTube- alusta tarjoaa myös yli 100 maalle maakohtaisen version palvelussaan, joka pitää sisällään 80 eri kieltä. YouTube-alustalla on 2 miljardia sisään kirjautunutta käyt- täjää kuukaudessa. (YouTube Official Blog 2021.)
Suomalaisessa omistuksessa on kymmeniä tuhansia YouTube-kanavia (Suomitube 2021a). Nämä suomalaisessa omistuksessa olevat YouTube- kanavat tekevät videoita joko suomenkieliselle tai englanninkieliselle yleisölle.
Sisällöntuotannon kielivalinta vaikuttaa kanavalla tienaamisen mahdollisuuksiin, koska englanninkielinen sisältö mahdollistaa laajemman yleisön. YouTube-kana- valla voi kuitenkin ansaita myös suomenkielisenä.
Suomalaisia YouTube-yrittäjiä kutsutaan puhekielessä tubettajiksi. Nämä tubettajat vloggaavat omasta arjestaan tai jostain tietystä teemasta oman YouTube-kanavansa sisällä. Vlogityyppinen tubettaminen tarkoittaa omilla kasvoilla videoiden tekemistä.
Jokaisen YouTube-kanavan ansaintamalli on yksilöllinen. Pienellä, mutta aktiivisella seuraajamäärällä voi tienata jopa enemmän kuin satojentuhansien katsomiskertojen videoilla. YouTube-ansainta on mielenkiintoinen uusi ilmiö ja tubettaminen vaikuttaa kiehtovalta mahdollisuudelta kenelle tahansa.
YouTube-yrittäjyys on osa sosiaalisen median yrittäjyyttä, jossa hyödynnetään ajan kanssa rakennettua sosiaalisen median kanavaa ansaitsemiseen.
Ammattimaista tietoa suomalaisesta tubettamisesta juuri ansainnan näkökulmasta löytyy erittäin vähän, vaikka alan yrittäjiä nostetaan jatkuvasti esille mediassa. Sen sijaan netistä löytyy blogeja, videoita ja muita julkaisuja, joissa sosiaalisen median yrittäjät ja tubettajat jakavat avoimesti kokemuksiaan yrittäjyydestään. YouTube-yrittäjyydestä pitäisi puhua enemmän ja aiheesta pitäisi tehdä jatkuvaa tutkimusta.
Näiden syiden takia halusin lähteä kehittämään tässä opinnäytetyössä polkua YouTube-yrittäjyyteen, minkä tuloksena on ansaintamallin kehittäminen aloittelevalle vlogityyppiselle tubettajalle. Minkälainen on YouTube-kanava, joka edesauttaa YouTube-ansaintaan? Mitkä ovat tärkeimmät YouTube-ansainannan keinot? Opinnäytetyössäni kehitettävä YouTube-ansaintamalli on polku YouTube-yrittäjyyteen, joka auttaa uusia vlogityyppisiä suomenkielisiä tubettajia kohti YouTube-yrittäjyyttä.
Haluan tällä opinnäytetyöllä viedä suomalaista sosiaalisen median yrittäjyyttä eteenpäin. Pandemian aika on ollut monelle suomalaiselle epävarmuuden aikaa ja koen itse sosiaalisen median ammattilaisena, että sosiaalinen media on jopa käyttämätön mahdollisuus monelle suomalaiselle. Näin ollen haluan tällä opinnäytetyöllä kehittää lisäksi suomalaista työelämää ja yksinyrittäjyyttä eteenpäin.
2 Opinnäytetyön käsitteet ja aiheen rajaus
YouTuben sisällöntuottajia kutsutaan eri nimillä, riippuen siitä, missä yhteydessä heistä puhutaan. Puhekielessä YouTuben sisällöntuottajia kutsutaan tubettajiksi ja myös YouTube-ammattilaiset kutsuvat toisiaan tubettajiksi. Koska opinnäytetyöni tavoitteena on ansaintamallin kehittäminen aloittelevalle vlogityyppiselle tubettajalle, keskityn tässä työssä vain YouTube-yrittäjä tubettajiin.
YouTube-yrittäjyyden aihe on yksinään paljon laajempi ja monimutkaisempi kuin ajattelin. Tämän takia olen katsonut parhaaksi rajata työni YouTube- sisällöntuotantokielen ja sisällöntuotannon tyylin mukaan. Opinnäytetyöni keskittyy suomenkielisiin vlogityyppisiin YouTube-yrittäjiin. Rajaus vlogityyp- pisyyteen ja suomenkielisyyteen pienensi kohderyhmää ja voin muodostaa tässä työssä järkevän polun YouTube-yrittäjyydelle. Jo pelkästään kanavan kielivalinta vaikuttaa YouTubessa tienaamiseen, josta lisää tämän työn edetessä.
Tässä alla listaus opinnäytetyöni tärkeimmistä peruskäsitteistä. Nämä käsitteet ovat omiani, ellei lähdettä ole merkitty.
YouTube = videosisältöön perustuva sosiaalisen median alusta, jossa on sekä sisällön katsojia että sisällöntuottajia.
Tubettaja = henkilö, joka tuottaa sisältöä YouTube-alustalla sijaitsevalle omalle kanavalleen.
YouTube-yrittäjä = tubettaja joka ansaitsee osan tai koko elannon YouTube- kanavan ansiosta. Tässä työssä tubettajista puhuttaessa tarkoitetaan YouTube- yrittäjiä.
Vloggaaja = omilla kasvoillaan videoblogia tekevä henkilö.
Sosiaalisen median sisällöntuottaja = henkilö, joka tekee teksti-, video-, tai kuvasisältöä johonkin sosiaalisen median kanavaan.
Sosiaalisen median vaikuttaja = sosiaalisen median sisällöntuottaja, joka pystyy vaikuttamaan merkittävään joukkoon ihmisiä. Puhekielessä käytetään lyhennettä somevaikuttaja.
Vaikuttajamarkkinointi = Tässä työssä tällä tarkoitetaan markkinointia, jossa hyödynnetään sosiaalisen median vaikuttajan kanavia jonkun tuotteen, palvelun tai asian markkinoimiseksi.
Cost per Mille (CPM) = Tarkoittaa tuhannen näyttökerran hintaa (YouTube Help 2021). CPM-lukemalla tarkoitetaan YouTube-kumppaniohjelman sijoittamien mainoksien arvioitua tuloa tubettajalle.
3 Sosiaalinen media ja sen suosituimman sovellukset
3.1 Sosiaalinen media
Vaikka sosiaalinen media on käsitteenä tunnettu, sen taustat voivat olla vieraam- pia monille. Tästä aiheesta on kirjoittanut jo vuosia sosiaalisen median asiantun- tija Harto Pönkä.
Sosiaalisen median käsitteellä viitataan moneen eri asiaan. Ajallisena netin kehitysvaiheena sillä viitataan vuosien 2004–2009 maailmanlaajuiseen ilmiöön, jolloin monet nykyisin suositut sosiaalisen median palvelut perustettiin ja ne yleistyivät nopeasti käyttöön. Toiseksi sillä tarkoitetaan ylipäätään kaikkia nettipalveluita, joihin liittyy jotain
”sosiaaliseksi” miellettyä–olivatpa ne syntyneet ennen varsinaisen käsitteet keksimistä tai sen jälkeen. (Pönkä 2014, luku 1.1.)
Harto Pönkä avasi sosiaalisen median käsitteen syntymistä vuonna 2014 julkaisemassaan kirjassa Sosiaalisen median käsikirja. Pönkä yhdistää sosiaalisen median käsitteen syntymisen Web 2.0 -käsitteen syrjäytymiseen.
Web 2.0 oli tunnettu käsite vuosina 2005–2010 ja sosiaalisen median käsite tuli
yleiseksi vuonna 2009, syrjäyttäen Web 2.0 -käsitteen. Harto Pönkä painottaa kirjassaan, että vaikka sanayhdistelmä sosiaalinen media on seurausta Web 2.0 syrjäytymisestä, niin käytännössä nämä tarkoittavat kahta eri asiaa. Web 2.0 oli enemmän tekninen sana, kun taas sosiaalinen media sanayhdistelmänä tarkoitti web-käyttäjien vuorovaikutusta, sekä sisällöntuotantoa ja monikanavaista jakamista. (Pönkä 2014, luku 2.1.)
Vuonna 2012 julkaistussa Mediayhteiskunta-kirjassa pohdittiin sosiaalisen median keskeisiä yrityksiä, jotka olivat Facebook ja YouTube. (Seppänen &
Väliverronen 2012.) Näiden kahden yrityksen markkina-arvot olivat tuohon aikaan jo suuret. Vuoteen 2012 mennessä sosiaalinen media oli muuttanut markkinointikenttää niin, että massamarkkinoiden sijaan oli syntynyt pirstaloitunut eri markkinarakojen yleisö. Nämä pirstaloituneet erikoisyleisöt huomattiin ja ne olivat mainostajille erittäin arvokkaita juuri mainosten kohdentamisen näkökulmasta. Vuonna 2012 arvioitiin, että mediamarkkinoiden globalisaation kehittyessä suomalaisille erikoisyleisöille aukeaisi laaja massayleisö. (Seppänen
& Väliverronen 2012, luku 5.)
Suomessa sosiaalisen median käyttöaste on tällä hetkellä erittäin korkea. Harto Pönkä on tutkinut sosiaalisen median trendejä Suomessa vuonna 2020. Kolme suosituinta sosiaalisen median palvelua Suomessa olivat ensimmäisenä WhatsApp (3,1 miljoonaa käyttäjää), toisena YouTube (3,0 miljoonaa käyttäjää) ja kolmantena Facebook (2,9 miljoonaa käyttäjää). Julkaisusta kävi myös ilmi, että Suomessa 92 % käyttää YouTubea viihteeseen. (Pönkä 2020.)
Mitä näyttää Suomen ulkopuolella nyt? Meltwater teetti loppuvuodesta 2020 tutkimuksen, jossa yritys halusi selvittää sosiaalisen median tilaa Pohjoismaissa.
Tutkimus suunnattiin sosiaalista mediaa työkseen käyttäviin henkilöihin ja vastaajia oli yhteensä 857 kappaletta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että sekä maksettu että orgaaninen sosiaalisen median tekeminen on kasvavaa ja 2020 vuonna alkaneella pandemialla on ollut roolinsa tässä kehityksessä. 48 % vastaajista kertoi myös, että Covid-19 on tehnyt sosiaalisen median tekemisestä vieläkin tärkeämpää verrattuna aiempiin vuosiin. Samassa tutkimuksessa nousi esille YouTuben merkitys eniten käytettynä sosiaalisen median alustana. Jopa
76 % tutkimukseen osallistuvista organisaatioista käytti YouTubea B2C- markkinointiin eli kuluttajamarkkinointiin. (Meltwater 2021.) Pew Research Center julkaisi raportin sosiaalisen median käytöstä Amerikassa vuonna 2021.
Raportin mukaan jopa 81 % amerikkalaisista aikuisista käyttää YouTube-alustaa.
69 prosenttia aikuisista käytti Facebookia ja kolmantena tuli Instagram, jota käytti 40 % amerikkalaisista aikuisista. Kuvassa 1 esitellään amerikkalaisten aikuisten sosiaalisen median käyttöä vuodesta 2012 vuoteen 2021. (Auxier & Anderson 2021.)
Kuva 1. Amerikkalaisten aikuisten sosiaalisen median käyttöä vuodesta 2012 vuoteen 2021. (Auxier & Anderson 2021.)
Näiden yllä olevien tutkimuksien mukaan sosiaalinen media on saavuttanut ennustetusti globaalin ikkunan. Onko sosiaalinen media korvattavissa? Tätä kysymystä pohti The Wharton School of the University of Pennsylvania, joka kirjoitti teknologia-aiheisessa artikkelissaan sosiaalisen median tilasta vuonna 2019. (Knowledge@Wharton 2019.) Artikkelin mukaan sosiaalinen media oli muuttunut yhden vuosikymmenen aikana viihdekäytöstä yhtenäiseksi osaksi
ihmisten arkea. Artikkelissa pohditaan myös sosiaalisen median mahdollista vaarallisuutta meille käyttäjille. (Knowledge@Wharton 2019.)
Harvardin tutkija Mesfin Awoke Bekalu toi uudessa tutkimuksessaan esille sosiaalisen median positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
Tutkimuksessa sosiaalista mediaa tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: social well-being, positive mental health ja self-rated health. (Roeder 2020.) Tutkimuksen mukaan sosiaalisen median käyttö nähtiin positiivisena, jos käyttö oli osana arjen rutiinia ja muiden julkaisuihin vastaaminen nähtiin positiivisessa valossa tutkimuksen kolmen näkökulman kanssa. Sosiaalisen median käytön negatiivinen vaikutus näkyi tapauksissa, joissa käyttäjillä oli emotionaalinen suhde sosiaaliseen mediaan. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjä tarkastelee sosi- aalista mediaa pakonomaisesti, koska hän pelkää jäävänsä ulkopuolelle sosiaalisista tilanteista. Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että sosiaalisella medialla voi olla myös positiivisia vaikutuksia käyttäjien hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
(Roeder 2020.)
Sosiaalisesta mediasta on tullut osa meidän kaikkien arkea. Sekä arkinen että työhön liittyvä kanssakäyminen muiden kanssa tapahtuu aktiivisesti puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Sosiaalinen media ja sen eri alustat kehittyvät nopeaa vauhtia ja niiden tulevaisuutta tai vakautta on vaikea ennustaa.
3.2 YouTube-alusta
Vuosien 2005–2006 aikana syntyi YouTube-alusta, joka tuli myös Suomeen.
Google osti YouTuben itselleen 1,65 miljardilla dollarilla. Samaan aikaan kun YouTube-alustan käyttö yleistyi Suomessa, yleistyi myös muu sisällöntuottaminen ja bloggaaminen, joista tuli suomalaisten viihteensaamisen keinoja. (Saarikoski, Suominen, Turtiainen & Östman 2009.)
Nykyään YouTube on videoalustapalvelu, jossa on kaksi isoa kohderyhmää.
Ensimmäinen kohderyhmä on globaali yleisö, joka nauttii YouTuben sisällöstä sitä katselemalla. YouTubea ei kuitenkaan olisi ilman sisältöä. Toinen iso
kohderyhmä on itse sisällöntuottajat, jotka käyttävät alustaa sisällön tuottamiseen, julkaisuun ja markkinointiin. YouTube-alustan sisällöntuottajat la- taavat alustalle yli 500 tuntia materiaalia minuutissa. Tämän lisäksi YouTube- alustalla on 2 miljardia sisään kirjautunutta käyttäjää kuukaudessa. (YouTube Of- ficial Blog 2021.)
YouTube on suosittu sosiaalisen median alusta sekä Pohjoismaissa, että Suomessa. YouTube-alustaa voidaan käyttää yritysten omassa markkinoinnissa, mutta YouTube on myös suosittu vaikuttajamarkkinoinnin hyödyntämiselle.
3.3 Vaikuttajamarkkinointi Suomessa
Sosiaalisen median vaikuttajatyö on syntynyt sosiaalisen median kehittyessä.
Vaikuttajamarkkinointi on ollut jo vuosia suosittu tapa yrityksille markkinoida heidän tuotteitaan ja palveluitaan kuluttajamarkkinoille. Turun ammattikorkeakoulun vasta julkaistussa opinnäytetyössä Kuluttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa, käydään läpi kuluttajamarkkinointia juuri vaikuttajamarkkinoinnin näkökulmasta. Opinnäytetyön kirjoittanut Edmira Pllana- Bejta tutki vaikuttajamarkkinoinnin perusteita yritysyhteistyössä, jonka tarkoituksena oli edistää yrityksen tuotteiden myyntiä ja brändin tunnettavuutta vaikuttajamarkkinoinnin keinoilla. Käytännössä vaikuttajamarkkinointi on vaikuttajan itse omille kanavilleen tekemää audiovisuaalista sisältöä yritysten tuotteista ja palveluista. Vaikuttaja saa yhteistyöstä rahaa tai muuta etua.
Vaikuttajamarkkinoinnin kautta yritys löytää potentiaalisia asiakkaita ja kohdeyleisö voi olla suuri. (Pllana-Bejta 2020, 12.)
Troot-yritys teki vuonna 2019 tutkimuksen vaikuttajamarkkinoinnin trendeistä ja kaupallisten yhteistöiden vaikutuksesta kuluttajakäyttäytymiseen. Tutkimus piti sisällään otannan 1000 suomalaisesta 15–45-vuotiasta henkilöistä. Trootin tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että jopa 93 % vastaajista katsoi YouTube- videoita viikkotasolla ja YouTube-videot tavoittivat 879 000 henkilöä päivittäin.
Tämän lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että YouTube-videot tavoittivat viikkotasolla enemmän tutkimuskohderyhmän henkilöitä, kuin kaupallinen TV.
YouTube-tavoitettavuus oli 90 % kun kaupallisen TV:n tavoitettavuus oli 84 %.
Vastaajista 85 % suhtautui positiivisesti tai neutraalisti kaupallisten yhteistöiden näkemiseen YouTubessa. (Troot 2019.)
4 Sosiaalisen median yrittäjyyden ansainnan tulevaisuus
Sosiaalisen median sisällöntuottajasta tulee sosiaalisen median yrittäjä vaikutta- jamarkkinointia hyödyntämällä. Mistä vaikuttajamarkkinointiin sijoitettavat rahat tulevat ja miltä vaikuttajan ansainta näyttää tulevaisuudessa?
Influencer Marketing Benchmark Report 2021 selvitti historiansa suurimmalla kyselyllä sosiaalisen median yrittäjyyden tilaa. Vastaajia oli yli 5000, joista 47 prosenttia oli Yhdysvalloista, 11 prosenttia Euroopasta, 13 prosenttia Aasiasta (APAC) 5 prosenttia Afrikasta ja 19 prosenttia muualta kuin edellä mainituista alueista. Kyselyn mukaan vaikuttajamarkkinointi tulee kasvamaan 13,8 miljardilla dollarilla vuonna 2021. 83 % yrityksistä ottaa vaikuttajamarkkinoinnin budjetin yrityksen markkinointibudjetista. 67 % vastaajista mittasi vaikuttajamarkkinoinnin tuottoprosenttia (ROI). 67 % vastaajista tekee mieluummin kampanjapohjaista vaikuttajamarkkinointia kuin jatkuvaa. (Geyser 2021.)
Influencer Marketing Hub selvitti vaikuttajamarkkinointiin sijoittavien yrittäjien ti- laa. Kyselyn mukaan vaikuttajamarkkinointiin sijoitettavat rahat tulevat yritysten markkinointibudjetista ja yritysten sijoittama summa vaikuttajamarkkinointiin on ollut nouseva jo vuodesta 2016. Vaikuttajamarkkinointi on kaupallisten yhteistöiden tekemistä vaikuttajan ja yrityksen välillä. Influencer Marketing Hubin mukaan sosiaalisen median vaikuttajamarkkinoinnissa tulee liikkumaan yhä enemmän rahaa.
Lotta Pekkala käsitteli opinnäytetyössään vaikuttajamarkkinoinnin uhkia ja mahdollisuuksia. (Pekkala 2019.) Pekkala kyseenalaistaa vaikuttajamarkkinoinnin tämänhetkisen ansaintamallin pysyvyyttä.
Sosiaalisen median kasvaessa ja kehittyessä vaikuttajamarkkinoinnin on kehityttävä siinä mukana ja sen on siirryttävä sosiaalisen median jatkuvasti uusiutuville alustoille. Samaan tapaan kuin printti tai tv- mainostus ovat hiipumassa ja menettäneet tehoaan, voi tulevaisuudessa myös vaikuttajamarkkinoinnille käydä samoin. Muun muassa VR (virtuaalitodellisuus) ja AR (täydennetty todellisuus) sekä podcastit ovat nousemassa uusiksi ilmiöiksi, joita yritysten kannattaisi jatkossa hyödyntää uusina, innovatiivisina vaikuttajamarkkinoinnin alustoina. Näin yritykset erottuisivat kilpailijoista. (Pekkala 2019.)
Pekkala pitää vaikuttajamarkkinoinnin tilaa kehittyvänä. Tällä hetkellä vaikuttajamarkkinoinnissa liikkuu yhä enemmän ansainnan mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla. Kuvassa 2 on arvio yritysten käyttämästä summasta sosiaalisen median markkinointiin vuonna 2021. Kuvassa nähdään myös vaikuttajamarkkinointiin käytettävän summan kasvu vuosilta 2016–2021.
(Geyser 2021.)
Kuva 2. Arvio yritysten sosiaaliseen mediaan käyttämistä dollareista vuosina 2016-2021. (Geyser 2021.)
Alla olevassa kuvassa 3 käy ilmi, että suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista yrityksistä vaikuttajamarkkinoinnin menot kuuluvat yritysten markkinointibudjettiin. (Geyser 2021.)
Kuva 3. Vaikuttajamarkkinoinnin menot kuuluvat yritysten markkinointibudjettiin. (Geyser 2021.)
Heli Ruotsalainen pohti sosiaalisen median kehittymisestä Suomen Asiakkuusmarkkinointi ry:n blogissa. Ruotsalaisen mukaan sosiaalisen median kampanjoissa tulee olemaan monipuolisemmin vaikuttajia. Kampanjoissa tullaan näkemään tulospohjaisia malleja, joissa sosiaalisen median vaikuttaja saa palkkionsa vasta tavoitteiden täytyttyä. Sosiaalisen median vaikuttajat tulevat olemaan mukana laajemmin yritysten markkinoinnissa, kuten tapahtumissa ja tuoteyhteisöissä. Sosiaalisen median vaikuttajat tulevat myös kieltäytymään kampanjoista, jos ne eivät vastaa somevaikuttajan arvomaailmaa. (Ruotsalainen 2019.)
5 YouTube-kanavan ABC
5.1 Vloggaus
Suomessa vlogityyppisiä YouTube-sisällöntuottajia ja sosiaalisen median vaikuttajia kutsutaan arkikielellä tubettajiksi. Elokuvapedagogi Ismo Kiesiläinen luonnehti tubetusta seuraavasti:
Tubetus saattaa näyttää vain yhdeltä askeleelta sosiaalisen median lyhyessä historiassa, mutta elokuvapedagogin silmissä kyse on uudesta lajista, jonka suosiolle löytyy selityksiä jo kaukaa elokuvateorian historiasta. Elokuvan uusin aalto perustuu ihmisen kohtaamiselle ja todellisuuden moninaisuudelle. (Kiesiläinen 2019.)
Blogin kirjoittaminen eli bloggaus on ollut jo kauan suosittu tapa jakaa omaa elämää internetissä. Vlogi-sana on muodostunut ajan kanssa sanasta blogi. Vi- deoiden suosion kasvaessa sosiaaliseen mediaan tuli videopäiväkirjoja, joita alettiin kutsumaan vlogeiksi ja niiden tekijöitä vloggaajiksi. Vlogityyppisessä kanavassa tubettaja on kanavansa päähenkilö omilla kasvoillaan.
5.2 Henkilöbrändin rakentaminen
Suomen menestyneimmät vlogityyppiset tubettajat ovat kaikki päähenkilöitä omissa vlogeissaan ja heille on rakentunut henkilöbrändi, josta kanavan seuraajat muistavat heidät. Mitä tubettajat ovat mieltä henkilöbrändäämisestä?
Henkilöbrändäyksessä on oikeastaan kyse siitä, millaista somepersoonaa lähdet rakentamaan itsestäsi YouTubessa.
Ylivoimaisesti helpointa on olla ihan oma itsensä, silloin ei tarvitse miettiä eikä esittää ketään muuta. (Back & Kormilainen 2017, luku 12.)
Tämä edellinen lainaus oli teoksesta Tubettajan käsikirja, joka ilmestyi vuonna 2017. Tubettajan käsikirjassa tubettajat kertovat miettineensä omaa henkilöbrändiään ja mielikuvaa jonka he haluavat antaa itsestään. Henkilöbrän- dillä on merkitystä juuri yhteistyökumppaneiden hankinnassa. Mahdolliset
yhteistyökumppanit käyvät tubettajan sosiaalisen median kanavia läpi, jotta he voivat varmistua siitä, että sopiiko kanavan sisältö yhteistyökumppanuuteen. ”Jos imagosi on yhteistyökumppanin mielestä huono tai arveluttava, saattaa varovainen yhteistyökumppani päätyä valitsemaan sijastasi jonkun toisen”. (Back
& Kormilainen 2017, luku 12.)
Katleena Kortesuo on brändityön ammatilainen ja hän kysyy uudessa kirjassaan, miten brändiksi ryhdytään? Kortesuo vastaa:
Otsikko on hämäystä, sillä brändiksi ei tietenkään voi ryhtyä. Jokainen meistä nimittäin on jo brändi. Meistä on tietty mielikuva esimerkiksi perheemme, sukulaistemme ja opiskelu- ja työkavereittemme keskuudessa. He tietävät, mistä pidämme, mitä arastelemme ja mitä osaamme. Brändi ei ole mitään muuta kuin muiden ihmisten käsitys siitä, millaisia olemme. (Kortesuo 2020, luku 1.)
Katleena Kortesuo saa henkilöbrändi-sanan kuulostamaan yksinkertaiselta. Hen- kilöbrändin suunnittelu lähtee itsetutkiskelusta. Jokaisen kannattaa pohtia vahvuuksiaan yksilönä. Missä me olemme yksilöinä hyviä ja millaisia persoonia me todella olemme. Kortesuo kehottaa meitä ensin tuntemaan itsemme, jotta voimme rakentaa brändin itsemme varaan. (Kortesuo 2020, luku 1.)
Menestynyt tubettaja Roni Back päätti YouTube-uransa alussa olla omien videoidensa keskipiste.
Siksi pystyn tekemään videoillani juuri sellaisia asioista, kuin haluan, koska pääasiassa ihmiset ovat kiinnostuneita minusta, eivät niinkään siitä mitä teen. Se antaa paljon vapautta ja pitää homman mielenkiintoisena. (Back & Kormilainen 2017, luku 3.)
Oma itsetunto voi nousta esille henkilöbrändiä miettiessä. Tubettajat voivat näyt- täytyä katsojille sosiaalisesti lahjakkaina hyvinä esiintyjinä. Todellisuus voi olla täysin erilainen. Roni Back kertoo monen tubettajan olevan oikeasti ujo tai introvertti ja tämän takia YouTube on hyvä paikka lähteä kenelle tahansa kokeilemaan esiintymistä (Back & Kormilainen 2017, luku 1).
5.3 YouTube-kanavan tekninen toteutus
Moni voi pitää digilaitteiden vähyyttä tai teknistä osaamattomuutta esteenä tubettajan uralle. Ammattitubettajat ovat eri mieltä.
Paljastetaan nyt ihan ensimmäiseksi eräs salaisuus: sisällöllä on väliä, ei kameralla. Hyvä kamera ei pelasta huonoa sisältöä, mutta huonollakin kameralla saattaa saada hyvän sisällön elämään. (Back & Kormilainen 2017, luku 2.)
Yle Galaxi julkaisi EmiLiljan vlogausalkeet -sarjan, jossa EmiLilja tiivisti perusteet sisällöntuottamisesta. EmiLilja neuvoi puhumaan vlogeissa asioista, joista kanavan tekijällä on jotain puhuttavaa. Vlogin aiheina voi olla samanikäisiin ihmisiin liittyvät asiat ja omat harrastukset. Monet vloggaajat puhuvat omista arjen asioistaan. Omaan arkeen liittyvä vlogi on usein myös henkilökohtainen ja silloin kannattaa miettiä mitä haluaa sanoa ja olla sanomatta. (Yle Galaxi 2017.)
Teemavlogissa sisällöntuotanto rakentuu yhden aihealueen ympärillä. Vlogiaihei- den ideat voi kirjoittaa ylös ja järjestää tarinankaareksi, jossa on alku, keskikohta ja loppu. Sisällöstä kannattaa tehdä katsojan kannalta mahdollisimman selkeä.
Vlogissa kannattaa selittää mistä vlogi kertoo ja mikä tekee kuvausaiheesta mielenkiintoisen. Editointivaiheessa voi tehdä lopulliset ratkaisut ja valita parhaat otokset. (Yle Galaxi 2017.) Tubettaminen ei ole tähtitiedettä ja katsojat voivat kiinnostua ihan arjen asioista. Back & Kormilainen ovat sitä mieltä, että jokaisen elämä on jollain tavalla uniikki ja sillä tavalla ajateltuna jokaisen elämä on myös mielenkiintoinen (Back & Kormilainen 2017, luku 3).
YouTube-kanavalla ei tarvitse olla valmista teema kanavan alkutaipaleella. Tu- bettajan taidot ja kanavat teema voivat kehittyä ajan kanssa. Suomalainen tubettaja Videoneuvos on tutkinut menestyneitä YouTube-kanavia lähivuosien aikana ja hän on huomannut toistuvia elementtejä näissä menestyneissä kanavissa. Videoneuvos teki 10 kohdan listan menestymisen avaimista:
1. Keskitty yhteen aihepiiriin 2. Mieti kenelle videoita teet 3. Luo kanavallesi oma tyyli
4. Viljele toistuvia elementtejä 5. Kehity ja uudista
6. Pyri jatkuvuuteen (julkaisujen määrä) 7. Kehitä visuaalisuutta
8. Herätä tunteita
9. Edistä vuorovaikutusta 10. Tee omanlaistasi sisältöä (Videoneuvos 2020.)
5.4 YouTube-yrittäjyys ja sen haasteet
Tubettaja Back on julkaissut vuoteen 2017 mennessä 1000 YouTube-videota, joita on katsottu yli 50 miljoonaa kertaa. Luku on tänä päivänä suurempi. Back aloitti tubettamisen tosissaan valmistuttuaan korkeakoulusta kauppatieteiden kandidaatiksi kesällä 2016. Backin mielestä menestyminen ei ole tuuria ja sattumaa, vaan kovaa työtä. Back kertoo tehneensä kovasti töitä menestyksensä eteen kehittelemällä konsepteja ja strategioita siihen, kuinka hän voisi saada maksimaalisen hyödyn irti potentiaalisesta katsojakunnasta. (Back & Kormilainen 2017, luku 1.)
Tubettajan käsikirjan lisäksi on ilmestynyt kirja nimeltään Tubettajan päiväkirja.
(Kormilainen & Lahtinen 2019.) Tässä kirjassa kerrotaan, että monella YouTube- videoita katsovalla voi olla ennakkoluuloja ja oletuksia tubettajan arjesta, jotka eivät todellisuudessa pidä paikkansa. Tubettajat Miska ja Soikku ovat törmänneet tubettajan urallaan ennakkoluuloihin, joiden mukaan he eivät tee mitään, paitsi ehkä yhden videon viikossa. Myös tubettaja Emppu, joka tekee Littlest Pet Shop- videoita on törmännyt siihen ennakkoluuloon, että hän vain leikkisi petseillä päivät pitkät.
Tubettajan päiväkirjan mukaan YouTube-yrittäjän arkeen voi kuulua perusrutiinien lisäksi fanitapaamisia, tapahtumia, videoiden suunnittelua, kuvauksia, editointia, ajanviettoa perheen ja kavereiden kanssa, laskujen
tekemistä ja maksamista, kirjanpitoa, toisten tubettajien videoiden katselemista inspiraatiomielessä, sekä muut työt ja koulu. (Kormilainen & Lahtinen 2019, 29.)
6 YouTube-kanavalla ansaitseminen
6.1 YouTube-ansainnan eri keinot
Aikakausmedian tekemän tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt tubettamisen aloittamiseen ovat: hauskanpito, halu viihdyttää, tarve ilmaista itseään, pakokeino arjesta ja muiden auttaminen. Samassa tutkimuksessa selvitettiin mikä motivoi jatkamaan tubettamista? Syyt olivat: hyvän fiiliksen jakaminen, seuraajien palaute ja reaktiot, tubeyhteisö, mahdollisuus vaikuttaa ja kiinnostavat kaupalliset kumppanit. (Aikakausmedia 2018.)
Suomessa on tubettajia jotka tienaavat elantonsa YouTube-yrittäjyydestä.
Tubettajat ovat julkaisseet lähivuosina useita videoita, joissa he jakavat tietoa vuoden tuloistaan. Tubettajat ovat myös kannustaneet ja haastaneet muita tubettajia jakamaan YouTube-ansainnan tietojaan.
6.2 YouTube-kumppaniohjelma eli mainostulot
YouTube-kumppaniohjelma mahdollistaa tienaamisen YouTuben mainostuloista.
YouTuben kumppaniohjelmaan voi hakea, kun kanavalla on vähintään 1000 tilaajaa ja 4000 kelvollista katselutuntia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Edellä mainitut kriteerit on tehty YouTube-alustan turvaamiseksi ja sisällöntuottajien luo- tettavuuden tunnistamiseksi. (YouTube ohjeet 2021.)
YouTube-kumppaniohjelman mainostulot eivät ole välttämättä suurin tulonlähde suomenkielisille tubettajille. Eedspeak-tubettajan mukaan miljoonalla näyttökerralla pitäisi tienata Suomessa noin 1000 Amerikan dollaria.
Mainostuloihin liittyen on yleisesti käytössä CPM (cost per mille) lukema.
Suomessa YouTube-videoiden CPM on yleensä noin 2,5-4 €. CPM lukema vaihtelee ympäri vuoden. Mainostajat ovat liikkeellä enemmän sesonkiaikana ja CPM voi olla silloin 5-6 €. Mitä isompi CPM lukema on, sitä enemmän tubettaja voi tehdä videollansa rahaa mainostuloista. Amerikassa CPM lukema voi olla 8 dollaria, joka on huomattavasti enemmän kuin Suomessa. (Eeddspeaks 2019.)
Suomessa voi tienata YouTube-kumppaniohjelman kautta saatavista mainostuloista myös suomenkielisenä tubettajana, mutta on hyvä tiedostaa, että Suomen kielen valitseminen voi vaikuttaa YouTube-kumppaniohjelman mainostulojen määrään.
SuomiTube.fi-verkkosivun listauksesta käy ilmi, että suomalaisessa omistuksessa olevat isoimmat kanavat eivät ole sisällöltään suomenkielisiä.
Listaukset käsittävät 18 835 eri kanavaa (SuomiTube 2021a). SuomiTube- verkkosivun listauksessa ovat sekaisin suomalaisten omistamat suomenkieliset ja englanninkieliset kanavat. Hakutoiminnolla näitä kahta kategoriaa voi vertailla keskenään. Tässä alla kuvassa 4 on esitetty hakuhetkellä 16 menestyneintä suomalaisten omistamaa YouTube-kanavaa. (SuomiTube 2021a.)
Kuva 4. Hakuhetkellä 16 menestyneintä suomalaisten omistamaa YouTube- kanavaa. (SuomiTube 2021a.)
Seuraavaksi laitoin hakutoimintaan vlogityyppiset kanavat ja suomenkieliset kanavat. Tässä alla kuvassa 5 on esitetty hakuhetkellä 16 menestyneintä suomalaisten omistamaa vlogityyppistä YouTube-kanavaa. (SuomiTube 2021b.)
Kuva 5. Hakuhetkellä 16 menestyneintä suomalaisten omistamaa vlogityyppistä YouTube-kanavaa. (SuomiTube 2021b.)
Suomalaisessa omistuksessa olevat menestyneimmät YouTube-kanavat ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä. Suomenkielisyyden valinta vaikuttaa seuraajamääriin ja katselukertoihin. Suomalainen Hydraulic Press Channel tuhoaa videoillaan tavaraa englannin kielellä. Hydraulic Press Channel -kanavan 2018-2019 tilikauden liikevaihto oli 326 385,48 €. Tilikauden mainostulojen osuus oli 204 809,33 € eli noin 63% koko yrityksen liikevaihdosta. YouTuben kumppaniohjelman mainostulot ovat Hydraulic Press Channel -kanavan suurin tulonlähde. (HPC Suomi 2020.)
Suomenkielellä tubettava Joona Hellman kertoo viidestä menestyneimmästä vi- deostaan. Hellman selventää, että viisi katsotuinta videota ei tarkoita viittä tuottoisinta videota hänen kanavallaan. Mainostuloihin vaikuttaa videoiden pituus. Jos video on pitkä, niin video voi sisältää enemmän mainoskatkoja ja näin videon kautta voi tulla lisää tuloja. Videon tuottoon vaikuttaa CPM-luku, eli tuhannen näyttökerran hinta Suomessa. Hellmanin toiseksi tuottoisin video on tuottanut 1 188,71 € ja toistopohjainen tuhannen näyttökerran hinta oli tässä
tapauksessa 4,64 €. Arvioidut kaupallistetut toistot olivat tällä videolla 256 226 toistoa. Nämä summat olivat videon elinkaarelta 12.4.2019-23.9.2019. Hellmanin mielestä mainostulojen vaikuttavin asia on katseluaika, jonka katsoja viettää videossa. Hellmanin tuottoisin video on myös katsotuin video, joka on tuottanut yhteensä 1 520,66 € ajalla 17.10.2017-23.09.2019. (Hellman 2019.)
Suomenkielellä tubettava Eeddspeaks on myös jakanut kanavallaan tuottoisimmat videonsa. Eeddspeakin tuottoisin video on kuvattu yhdessä tunnetun Roni Back-tubettajan kanssa ja tämä video on tuottanut hänelle ajan saatossa 4 151,59 dollaria. Seuraavat kaksi tuottoisinta videota ovat tuottaneet 2 888,24 dollaria ja 2 165,92 dollaria. Nämä tuotot ovat kertyneet ajan kanssa ja näistä summista lähtee pois myös iso siivu, koska Eeddspeaks kertoo maksavansa veroja isolla prosentilla. (Eeddspeaks 2020.) Tässä alla näyttökuva Kuva 6, jolla tubettaja Eeddspeak esittelee YouTube-kanavansa parhaat videot ansainnan näkökulmasta videon tekohetkellä 2020. (Eeddspeaks 2020.)
Kuva 6. Näyttökuva videosta, jolla tubettaja Eeddspeak esittelee YouTube- kanavansa parhaat videot ansainnan näkökulmasta videon tekohetkellä 2020.
(Eeddspeaks 2020.)
YouTube-kumppaniohjelman mahdollistamat mainostulot voivat kuulostaa tämän kaiken perusteella monimutkaisilta. Katselukerrat eivät ole aina suora mittari mainostulojen suuruuteen, mutta kielivalinta englanninkielisestä suomenkieliseen puhekieleen rajoittaa tienaamisen mahdollisuuksia. YouTube- kanavalla on myös muita tapoja ansaita kuin YouTube-kumppaniohjelman mai- nostulot.
6.3 Kaupalliset yhteistyöt
Kaupallisessa yhteistyössä tubettaja tekee omalle YouTube-kanavalleen videon, jonka sisällä mainitaan ja näytetään kaupalliseen yhteistyöhön liittyvä tuote tai palvelu. Kaupallinen yhteistyö on tuotesijoittelua. Kaupallinen yhteistyökumppani maksaa tubettajalle tästä tuotesijoittelusta. Kaupallinen yhteistyökumppani taas saa näkyvyyttä tubettajan kanavalla omille tuotteilleen ja palveluilleen, sekä myös mahdollista myyntiä.
Rahan eteen tubettajat eivät ole kuitenkaan valmiita tekemään mitä vain, eli yhteistyömahdollisuuksista on myös kieltäydytty tapauksissa, joissa tuote ei ole sopinut tubettajan imagoon tai laadukas toteutus jäisi vajaaksi aikataulusyistä.
Tämän lisäksi tubettajan täytyy tasapainotella kaupallisen sisällön ja sen muun sisällön välillä, koska yleisöltä voi tulla noottia. (Aikakausmedia 2018.)
Tubettaja Linda Ekrothin ansainta koostuu seuraavista lähteistä järjestyksessä 1.
Kaupalliset yhteistyöt 2. Omat tuotteet ja palvelut ja 3. YouTube- kumppaniohjelman mainostulot. Ekroth kertoo tulojensa vaihtelevan paljon. Kau- palliset yhteistyöt ovat Ekrothin isoin ansainnan lähde ja hän on laskuttanut kuu- kaudessa 800 € - 30 000 € väliltä. Kaupallisten yhteistöiden jälkeen toiseksi tuottoisin ansainnan lähde ovat omat tuotteet ja palvelut ja niiden keskiarvo on enemmän kuin mitä hän saa mainostuloista, joka on vasta kolmas ja vähäisin hänen tulonlähteistään. (Ekroth 2019.) Alla näyttökuva Kuva 7, jolla tubettaja Ekroth esittelee YouTube-kanavansa parhaat videot mainostulojen näkökulmasta videon tekohetkellä 2019. (Ekroth 2019.)
Kuva 7. Näyttökuva videosta, jolla tubettaja Ekroth esittelee YouTube- kanavansa parhaat videot mainostulojen näkökulmasta videon tekohetkellä 2019. (Ekroth 2019.)
Yllä olevassa kuvassa on arvio Ekrothin viiden parhaan videon mainostuloista.
Ekroth kertoo kuvaavansa 1-2 videota viikossa ja yhdestä videosta hän saa mainostuloja keskimäärin noin 80-150 € / video, josta lähtee vielä verot. Ekroth arvioi, että hän saa kuukaudessa mainostuloista keskimääräisesti noin. 1 300 – 1 500 € käteen. Ekroth ei ole keskittynyt kanavallaan mainostulojen maksimointiin, johon hän voisi vaikuttaa sijoittamalla mainoskatkoja videoihin.
(Ekroth 2019.)
Alla olevassa Kuva 8 on näyttökuva menestyneen tubettaja Sita Salmisen videosta, jossa hän esittelee tubettajauransa tulorakennetta vuodesta 2018 vuoteen 2020. (Salminen 2020.)
Kuva 8. Näyttökuva Sita Salmisen videosta, jossa hän esittelee tubettajauransa tulorakennetta vuodesta 2018 vuoteen 2020. (Salminen 2020.) Tubettaja Sita Salminen avasi 2020 vuoden marraskuussa arviotaan sen vuotisesta kokonaisansainnastaan, joka oli 170 000 €. Näiden yllä olevien tietojen mukaan tubettaja Sita Salmisen 2020 vuoden suurin tulonlähde on kaupalliset yhteistyöt 102 000 €, jonka jälkeen tulevat mainostulot 21 000 € ja tämän jälkeen muut tulot, jotka koostuvat mm. omista tuotteista ja palveluista. (Salminen 2020.)
YouTube-yrittäjä nimikkeellä puhuva Oskari Tempakka jakaa Menesty YouTubessa-kanavalla vinkkejä suomalaisille kaupallisuuden kehittämiseen tubessa. Oskari opettaa, että Suomessa voi tehdä brändiyhteistyöllä kevyesti 50 000 euroa vuositasolla. Menestys ei vaadi 100 000 seuraajaa, vaan tärkeintä on oman kohdeyleisön tunteminen ja tätä kautta oman kanavan arvon myyminen eri brändeille. Oskarin kokemuksesta yksittäisen videon hinta kaupallisessa yhteistyössä on liikkunut 5 000–10 000 euron välissä. (Menesty YouTubessa 2020.)
7 Laadullinen kyselytutkimus ansaintamallin kehittämistä varten
7.1 Kehittämistyön ja tiedonhankinnan menetelmien valinta sekä toteutusaikataulu
Lähdekirjallisuuden perusteella YouTube mahdollistaa ainakin neljä eri tapaa tie- nata. Yksi tapa tienata on YouTube-alustan oma tulomahdollisuus, eli YouTube- kumppaniohjelman mainostulot. Toinen mahdollisuus tienata on kanavalle sijoitetut kaupalliset yhteistyöt ja kolmantena tulevat omat tuotteet ja palvelut.
Neljäntenä tapana tienata voidaan mainita live-esiintymiset ja seminaarit.
Opinnäytetyön teoriaosio näyttää YouTube-ansainnan eri mahdollisuudet, mutta aineisto ei ole tarpeeksi kattava muodostamaan polkua YouTube-yrittäjyyteen.
Jotta tästä aiheesta saadaan lisää syvällisempää tietoa, niin olen päätynyt laadullisen tutkimuksen, eli kvalitatiivisen tutkimuksen tekemiseen.
Laadullinen tutkimus (engl. qualitative research) on tulkintaan perustuva tutkimustapa. Sen avulla voit pureutua tutkimaan ihmisen arkipäivän monimuotoista sosiaalista todellisuutta silloin, kun sinulla on tavoitteena kuvata ihmisten kokemusten avulla jokin ilmiö tai ymmärtää ihmisten tuottamia monitulkintaisia ja subjektiivisia merkityksiä. (Vilkka 2021, luku 1.)
YouTube-yrittäjyys on ilmiö, joka sijoittuu netissä olevaan sosiaaliseen ja interaktiiviseen ympäristöön. Sosiaalisen median yrittäjät eli somevaikuttajat ovat aktiivisesti yhteydessä omaan yleisöönsä, joka tekee someyrittäjyydestä mielenkiintoisen asian tutkia. Pelkästään YouTube-alusta on yksinään oma maailmansa, missä on omat toimintatavat ja käyttäytymiskulttuuri.
Tästä näkökulmasta kvalitatiivisen tutkimuksen tavoite ymmärtää tutkittavia heidän omasta näkökulmastaan, ei merkitse tutkimuksen pääte- vaan lähtöpistettä. Siinä siis lähtökohtana on se, mitä ihmiset omasta näkökulmastaan asioista (kuten omasta toiminnastaan) ymmärtävät ja tavoitteena on sen (eli ihmisten oman ymmärtämisen) selittäminen tai tulkitseminen valottamalla sen “taustalla” olevia syvempiä sosiaalisia ja kulttuurisia yhteyksiä. (Tuomivaara 2005.)
Tuomivaaran lainaukseen viitaten, laadullisen tutkimuksen kautta voimme tässä opinnäytetyössä tutkia syvemmin YouTube-yrittäjyyden ansainnan taustoja, sekä sosiaalisia ja kulttuurisia yhteyksiä. Sosiaalinen media on interaktiivinen ympäristö. Yrittäjyys sosiaalisen median kanavalla näyttää rakentuvan sosiaalisten suhteiden voimasta, sosiaalisen median yrittäjän ja seuraajien välillä.
Sosiaalisen median yrittäjyys on uusi toimiala ja määrällisen tutkimuksen tekeminen ei tuntunut luontevalta tämän opinnäytetyön teoriaosiota peilaten.
YouTube-yrittäjyyden rakentumiseen näyttää vaikuttavan moni asia, kuten kanavan henkilöbrändi, seuraajien aktiivisuus ja kanavan teema. Näiden syiden takia laadullisen tutkimuksen tekeminen tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta.
Laadullisen tutkimuksen kehittämistyön näkökulmaksi otan tapaustutkimuksen (case study), jossa tutkin ilmiötä YouTube-ansainta. Tapaustutkimus mahdollistaa syvällisen ja yksityiskohtaisen tiedon keräämisen. Tapaustutkimus soveltuu myös hyvin, kun halutaan saada syvällisempää tietoa tutkittavasta kohteesta, jonka tuloksena voidaan esittää esimerkiksi uusia kehittämisehdotuksia. (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2015, 37.)
Tapaustutkimuksen tekemisessä otan huomioon myös YouTube-ansaintailmiön muuttumisen. Opinnäytetyöni tutkii sitä osaa YouTube-ansaintailmiöstä, joka on ollut näkyvin ja pysyvin viimeisten vuosien aikana. Tutkimani ilmiö YouTube- ansainnasta on myös skaalautuvaa muihin sosiaalisen median kanaviin ja niissä ansaitsemiseen.
Tietenkin on pohdinnan arvoista, miten laadullisiksi luokitellut menetelmät tavoittavat ilmiöiden muutoksen. Kenties sosiaalisen todellisuuden ilmiöiden prosessiluonteen huomioimisessa kyse onkin siitä, että tutkimustuloksia ei voida pitää ajattomina ja paikattomina vaan historiallisesti muuttuvina ja paikallisina. (Eskola & Suoranta 1998, 13.) Tapaustutkimuksen tekemistä ilmiöstä YouTube-ansainta tukee myös Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät -kirja, jossa Anu Puusa ja Pauli Juuti tiivistävät seuraavasti:
Tyypillinen menetelmä on tapaustutkimus (case-tutkimus), jossa otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon kaikki ne seikat, jotka jotenkin liittyvät
tutkittavaan yksilöön tai tapaukseen ja auttavat ymmärtämään kohdetta kokonaisuutena sen omassa ympäristössä. (Puusa & Juuti 2020, luku 5.) Teoriaosion mukaan suomenkieliselle vlogityyppiselle tubettajalle kaupalliset yhteistyöt ovat tärkein tulonlähde. YouTube-kanavalla on myös muita tapoja tienata. Missä järjestyksessä nämä tulonlähteet todellisuudessa ovat ja kuinka ansaintaan päästään käytännössä kiinni aloittelevana YouTube-yrittäjänä.
Tämän selvittämiseksi toteutan kyselytutkimuksen, joka perustuu tämän opinnäytetyön väittämiin YouTube-ansainnan mahdollisuuksista ja prioriteeteista.
Oletin aineistonkeruumenetelmää valitessani, että YouTube-yrittäjät ovat kiireisiä. Tiesin että kohderyhmässäni (vlogityyppiset suomenkieliset YouTube- yrittäjät) olisi vain kymmeniä, ei satoja ammattilaisia. Kohderyhmän kiireisyyden ja pienen koon takia valitsin aineistonkeruumenetelmäksi laadullisen kyselytutkimuksen. Vaikka kyselytutkimus mielletään määrälliseksi tutkimukseksi, niin se voi sisältää laadullisia elementtejä, kuten avoimia vastauk- sia. ”Laadullisen tutkimusmenetelmän tutkimushaastattelumuotoja ovat lomakehaastattelu, teemahaastattelu ja avoin haastattelu” (Vilkka 2015, luku 5).
Toteutan kyselytutkimuksen, jossa on lomakehaastattelun muoto. Esitän valmiissa järjestyksessä olevat kysymykset, jotka mahdollistavat avoimet vastaukset. YouTube-ansainnan ilmiön kyselytutkimusta tukee myös Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät -kirja, jossa todetaan, että
“kyselytutkimus on tärkeä tapa kerätä ja tarkastella tietoa muun muassa erilaisista yhteiskunnan ilmiöistä, ihmisten toiminnasta, mielipiteistä, asenteista ja arvoista. Tämäntyyppiset kiinnostuksen kohteet ovat sekä moniulotteisia että monimutkaisia” (Vehkalahti 2014, 11). Peilaten Vehkalahden tekstiin YouTube- ansainta näyttäytyy tämän opinnäytetyön teoriaosiossa juuri moniulotteisena ja monimutkaisena.
Kyselytutkimus on toteutettu laadullisena niin, että vastaajilla on mahdollisuus pohtia ja vastata kysymyksiin omasta lähtökohdastaan. Olen esittänyt kysymyksissä myös väittämiä, mutta edelleen vastaajilla on avointen vastausten kautta mahdollisuus kumota väittämäni ja vastata omista lähtökohdista ja
kokemuksesta. Kyselytutkimuksen tavoite on saada luotettavaa tietoa tubettamisella ansaitsemisesta. Näin teoriaosiossa esitetty taustatieto voidaan tarvittaessa kyseenalaistaa ja voin muodostaa tämän opinnäytetyön tavoitteen mukaisen polun YouTube-yrittäjyyteen.
Etsin kyselytutkimukseen vastaajiksi suomenkielisiä vlogityyppisiä YouTube- yrittäjiä. Tärkeimpinä kriteereinä vastaajien etsinnässä on YouTube-kanavan vlogityyppisyys, sekä se, että vastaaja toimii YouTube-yrittäjänä ja hyödyntää omaa YouTube-kanavaa tulonlähteenä. Suomenkieliset vlogityyppiset kanavat löytyvät listattuna SuomiTube-verkkosivuston kautta. Tällä sivustolla on myös hakukenttä, johon voi rajata sisällön kohderyhmän, kanavan tyylin ja kielen perusteella. Tämän SuomiTube-verkkosivuston hakutoiminto on iso apu ammattimaisten YouTube-yrittäjien etsimisessä.
Valitsin teema-analyysimuodon kyselytutkimuksen haastattelujen analyysiin.
Teräs ja Toiviainen avasivat artikkelissaan kehittävää teema-analyysimuotoa tutkimusmenetelmänä. “Teema voi ilmetä suoraan, mutta yleensä se vaatii tulkintaa. Teema ja aihe ovat läheisiä käsitteitä, mutta ne on syytä erottaa toisistaan: Aiheella tarkoitetaan teoksen käsittelemää asiaa tai kohdetta”. (Teräs
& Toiviainen, 84.)
Teema-analyysimuoto vaikutti järkevimmältä tämän opinnäytetyön kyselytutkimuksen analysoimisessa. Kun ideani on rakentaa polkua YouTube- yrittäjyyteen ja hahmottaa YouTube-ansaintamallia, niin en halua, että eksyn kyselytutkimuksen vastauksiin ja lopputulos tuntuisi irralliselta kokonaisuudelta.
Teema-analyysillä tarkoitetaan aineiston jakamista erilaisiksi aihepiireiksi. Tällä tavalla teema-analyysin avulla voidaan tutkimusaineistosta tuoda esille tutkimusongelman näkökulmasta tärkeimmät teemat. Teema-analyysimuotoa voidaan kutsua myös pelkistämiseksi. (Hiltunen 2009.)
Teema-analyysissä teemat syntyvät analyysin etenemisen tuloksena. Tämä aut- taa pelkistämään kyselytutkimuksen vastauksia niin, että analyysi etenee ja tär- keimmät teemat nousevat esille. Näin teemat ovat aineistossa toistuvia asioita.
(Juhila 2021.)
7.2 Kyselytutkimuksen kysymykset
Päädyin kyselytutkimuksessa kahdeksaan (8) kysymykseen, ensimmäinen kysymys on yhteystieto-kysymys. Nämä kysymykset perustuivat opinnäytetyön teoriaosiossa saatuun tietoon ja tiedon puutteisiin. Näissä kysymyksissä on hahmoteltu YouTube-yrittäjien ansainnan keinoja, ansainnan järjestystä ja ansaintaan johtavaa prosessia. Koin tärkeäksi kysyä myös YouTube-alustan tulevaisuudesta tubettajien näkökulmasta.
Kyselytutkimuksen kysymykset etenevät seuraavasti:
1. Vastaajan nimi ja sähköposti
2. Tienaan YouTube-kanavani avulla (liikevaihtoluokat 1-4)
3. Miten YouTube-tienaaminen jakautuu kanavallasi? Mistä asiakkuuksista tienaat eniten ja mistä vähiten? Laita tienaamisen lähteet järjestykseen.
4. Tutkimani teorian pohjalta kaupalliset yhteistyöt vaikuttavat olevan suurin tulonlähde suomenkielisille vlogi-tyyppisille tubettajille. Onko näin? Ja jos niin miksi?
5. Selitä kaupallisen yhteistyön prosessi vaiheittain ja ajallisesti
6. Tutkimani teorian pohjalta omat tuotteet- ja palvelut vaikuttavat olevan suurin tapa tienata suomenkielisenä vlogi-tyyppisenä tubettajana. Onko näin? Miten omat tuotteet- ja palvelut löytyvät omalle kanavalle ja millä keinoilla niitä myydään?
7. Tutkimani teorian pohjalta YouTube-kumppaniohjelman mainostulot vaikuttavat olevan pienin tulonlähde suomenkielisille vlogi-tyyppisille YouTube-kanaville. Miksi näin on? Ja minkälaisena näet YouTube- mainostulojen tulevaisuuden?
8. Mitä YouTube-tienaamiseen liittyviä muutoksia näet tulevaisuudessa?
9. Mitä neuvoja antaisit YouTube-yrittäjyyttä harkitsevalle? Ja miltä tubettamisen ammatti näyttää mielestäsi lähitulevaisuudessa?
Näiden kysymysten avulla pystyn muodostamaan opinnäytetyön tuloksena syn- tyvän YouTube-yrittäjyyspolun, jota YouTube-yrittäjyydestä kiinnostuneet vlogityyppiset suomenkieliset tubettajat voivat hyödyntää YouTube-uran alkutaipaleella.
7.3 Kyselytutkimuksen käytännön toteutus
Kyselytutkimuksen käytännön toteutus sijoittui helmi-maaliskuulle 2021. Löysin YouTube-yrittäjät SuomiTube-verkkosivuston hakutoiminnon kautta. Otin käytännössä yhteyttä sähköpostilla noin 40 YouTube-yrittäjään, joiden YouTube- kanavat olivat SuomiTube-verkkosivuston tilastojen kärjessä. Valitsemillani tubettajilla oli kanavillaan 90 000–531 000 tilaajaa. Katsoin myös kanavien sisällöstä, että nämä tubettajat olivat tehneet lähiaikana sekä aktiivista sisällöntuotantoa että näkyviä kaupallisia yhteistöitä. Laitoin osalle tubettajista viestiä myös Instagramissa. Sain hitaasti vastauksia, joten lähetin kyselytutki- muksen tiedot uudestaan viikoittain neljän viikon ajan. Otin yhteyttä myös muutamaan vaikuttajamarkkinointitoimistoon, jotka tekevät kaupallista myyntityötä tubettajien puolesta. Tubettajat kutsuvat näitä myyntitoimistoja verkostoiksi.
Sain laadulliseen kyselytutkimukseen viiden (5) YouTube-yrittäjän vastaukset.
Näiden vastaajien tubekanavien tilaajamäärät olivat 105 000–171 000 tilaajan välillä. Neljä vastaajista tienasi YouTube-kanavan välityksellä alle 50 000 euroa vuodessa ja yksi vastaajista tienasi alle 100 000 euroa vuodessa.
8 Tulosten esittely ja analyysi
8.1 Tulosten esittely
Esitän kyselytutkimuksen tuloksia tässä luvussa ensin kysymys kysymykseltä.
Lähden liikkeelle kysymyksestä numero kolme, koska se oli kyselytutkimukseni ensimmäinen varsinainen kysymys ansaintamallin hahmottamiseksi. Esitän Polun YouTube-yrittäjyyteen ja ansaintamallin hahmottamisen kyselytutkimuksen tulosten ja teoriaosion pohjalta tämän luvun osiossa 8.2 ja tämän luvun osiossa 8.3 tarkastelen kriittisesti sekä kyselytutkimukseni menetelmän valintaa, että tuloksia.
Kysymyksessä numero kolme (3) kysyin YouTube-yrittäjiltä, kuinka YouTube- tienaaminen jakautuu heidän kanavallaan ja mistä asiakkuuksista he tienaavat eniten. Pyysin vastaajia laittamaan tienaamisen lähteet järjestykseen.
Vastauksissa nousi esille vain kaksi tapaa tienata. Kuvassa 9 esitetään, miten YouTube-tienaaminen jakautuu.
Kuva 9. Laadullisen kyselytutkimuksen pohjalta tehty kaavio YouTube- tienaamisen jakautumisesta.
Kuva 9 näyttää YouTube-ansainnan kaksi lähdettä: 1. kaupalliset yhteistyöt ja 2.
YouTube-kumppaniohjelman mainostulot. Kysymyksessä numero neljä (4) halusin halusin selvittää ovatko kaupalliset yhteistyöt se suurin tulonlähde tubettajille. Vaikka edellisessä kysymyksessä sain jo vastauksen tähän, niin kyselytutkimukseen vastaajat avasivat tätä aihetta vähän enemmän tässä kohdassa. Kolme vastaajaa viidestä tienasi eniten juuri kaupallisilla yhteistöillä.
Joo! Kaupallisista yhteistöitä maksetaan hyvin, koska vaikuttajamarkkinointi on erityisen vaikuttavaa (parasosiaalinen suhde seuraajien kanssa) ja tavoittaa erityisesti nuoria & nuoria aikuisia, joita voi olla muissa medioissa vaikeampi tavoittaa. (Vastaaja 1)
Ei välttämättä, riippuu ihan vaikuttajasta ja paljon hän tekee kaupallisia yhteistöitä. Suomessa CPM ei ole mikään super hyvä mikä laskee pelkkien mainostulojen määrää. Tällöin kaupallisten yhteistöiden tarvekin kasvaa. (Vastaaja 5)
CPM-lukema tarkoitti (cost per mille) lukemaa, joka on tuhannen näyttökerran hinta YouTube-kumppaniohjelman mainostuloissa. Tässä lisää ajatuksia kaupal- listen yhteistöiden mahdollisuudesta aloittavalle tubettajalle.
Kyllä todennäköisesti. Jos haluaa tienata youtuben omilla mainostuloilla, pitäisi olla erittäin aktiivinen videoiden tuottaja ja siihen lisäksi näiden videoiden tulisi saada myös näyttökertoja, josta tämä tulo koostuisi.
Suomessa tuhannen näyttökerran hinta itselläni taitaa tällä hetkellä olla 2,67 € joten jos haluaisin tienata 2670 € pelkillä mainostuloilla kuukaudessa, tulisi videoideni saada miljoona näyttökertaa. (Vastaaja 2) Kaupalliset yhteistyöt näkyvät näissä vastauksissa ensimmäisenä tapana ansaita YouTube-kanavalla. Myös vlogityyppisyys nostettiin esille näissä vastauksissa, juuri kaupallisiin yhteistöihin liittyen. “Uskon että vlogi-tyyppisissä videoissa on suuri ”engagement” ja kaupallinen viesti menee parhaiten perille”. (Vastaaja 3)
Kysymyksessä numero viisi (5) halusin syventyä kaupallisten yhteistöiden prosessiin vaiheittain ja ajallisesti. Vastausten perusteella suurin osa kaupallisista yhteistöistä syntyy niin, että yritykset ottavat joko suoraan yhteyttä tubettajaan tai yhteistyöehdotus tulee myyntitoimiston kautta tubettajalle. On myös tilanteita joissa tubettaja ottaa itse yhteyttä yrityksiin, mutta tätä näyttää tapahtuvan paljon harvemmin. Vastausten perusteella suomalaiset yritykset ovat
hyvin aktiivisia ottamaan yhteyttä tubettajiin kaupallisten yhteistöiden merkeissä.
Vastaajien mukaan kaupallinen yhteistyön prosessi etenee seuraavasti:
1) Yhteys asiakkaan kanssa
a) Useimmiten tubettajaan otetaan yhteyttä joko suoraan yrityksestä tai tubettajan käyttämän myyntitoimiston kautta. Joissakin tapauksissa tubettaja voi myös lähestyä yritystä. Tubettajat kutsuvat myyntitoimistoa myös verkosto-nimellä.
2) Ideointivaihe tubettajan ja yrityksen välillä. Tubettaja pyrkii siihen, että yritysyhteistyövideo olisi mahdollisimman luonteva tubettajan kanavalle.
3) Kun videon idea on syntynyt, niin tubettaja tekee tarjouksen yritykselle.
4) Tubettaja tuottaa sisällön kaupalliseen yhteistyöhön.
5) Tubettajan tekemä sisältö menee yritykselle tarkastukseen ja siihen voi tulla pieniä muutoksia tai sitten ei.
6) Tubettaja julkaisee sisällön kanavallaan
7) Tubettaja lähettää yritykselle raportoinnin kaupallisen yhteistyön numeroista.
Edellä esitetty kaupallisen yhteistyön prosessi vaihtelee ajallisesti. Sain vastauk- sista sellaisen käsityksen, että kaupallisen yhteistyön prosessi etenee kampan- jan, eli yrityksen aikataulun mukaan, ei tubettajan asettaman aikataulun mukaan:
“Monesti nämä kampanjat tulevat nopealla aikataululla ja tämä vaihe ei välttämättä kauaa kestä. Sanoisin että briiffin saamisen jälkeen video/materiaali toteutetaan yleensä melko nopeasti noin 1-2 viikkoa”. (Vastaaja 3) Toinen vas- taaja oli samaa mieltä: “Aikaa en voi valitettavasti määritellä mihinkään kohdalle sillä jokainen yhteistyö on yksilöllinen ja tästä johtuen osa kestää huomattavasti pidempään esimerkiksi pelkässä suunnittelu vaiheessa”. (Vastaaja 2)
Vastausten perusteella tubettajat käyttävät kaupallisten yhteistöiden koordinoinnissa paljon myyntitoimistoja, jotka tuovat tubettajille kaupallisia yhteistöitä. Kaupalliset yhteistyökumppanit voivat ottaa myös suoraan yhteyttä tubettajaan.
Ensimmäiset kaupalliset yhteistyöni sain sillä strategialla, että kasvatin kanavaani niin paljon, että minuun alettiin ottaa yhteyttä eri tahoilta.
Edelleen saan säännöllisesti yhteydenottoja ja jos yhteistyökumppani sopii kanavani luonteeseen, teen tarjouksen. (Vastaaja 4)
Kysymyksessä numero kuusi (6) halusin selvittää ovatko omat tuotteet- ja palvelut toiseksi suurin tulonlähde tubettajille. Kenelläkään viidestä vastaajasta ei ollut omia tuotteita ja palveluita myynnissä. Kaksi vastaajaa viidestä oli harkinnut omien tuotteiden myymistä.
Kysymyksessä numero seitsemän (7) halusin selvittää YouTube- kumppaniohjelman mainostulojen tilaa Suomessa. Miksi YouTube- kumppaniohjelman mainostulot vaikuttavat olevan pieniä Suomessa ja minkälaisena tubettajat näkevät YouTube-kumppaniohjelman mainostulojen tulevaisuuden. Kahdella vastaajalla YouTube-mainostulot olivat erittäin merkittävä osa tulorakenteesta. Vastauksissa annettiin kuitenkin monta näkökulmaa tähän kysymykseen. Yksi vastaaja totesi seuraavasti: ”Ne ovat minulle suurin tulonlähde. Veikkaan, että aika monelle muullekin ne ovat suurempi tulonlähde kuin mitä antavat ymmärtää”. (Vastaaja 4)
Vaikka YouTube-kumppaniohjelman mainostulot nähtiin tässä kyselytutkimuk- sessa toisena tapana ansaita, niin tässä tulonlähteessä nähtiin myös toivoa tule- vaisuuden näkökulmasta.
YouTube tekee aika paljon työtä, että saisi paremmin kohdennettuja mainoksia ja lisää sponsoreita, jonka myötä myös tekijöille tulisi mahdollisesti isompia ominaisuuksia. YouTube on kehittänyt paljon mainonnan optimointityökaluja ja niiden käyttöönotto on näkynyt myös omissa mainostuloissani. (Vastaaja 4)
Tämän kysymyksen kohdalla vastaukset kuulostivat samalta, mitä koin teoriaosion tutkimisessa. Vlogityyppiset tubettajat vaikuttavat tienaavan enem- män joko/tai mainostuloista tai kaupallisista yhteistöistä. Sekä teoriaosiossa että kyselytutkimuksen vastauksissa on ikään kuin kaksi kuppikuntaa mainostulojen ja kaupallisten yhteistöiden kannattamiseen.
Seuraava lainaus kyselytutkimuksen vastauksista selventää miksi YouTube- kumppaniohjelman mainostuloja pidetään epävakaampana tulonlähteenä.
”Suomessa näyttökerrat ovat sen verran pienempiä kuin kansainvälisesti, että niistä tulevilla mainostuloilla pystyy elämään vain ihan muutamat. Pitäisi tehdä paljon ja hyvänäyttökertaisia videoita.” (Vastaaja 1)
Kysymyksessä numero kahdeksan (8) selvitin mitä muutoksia tubettajat näkevät YouTubessa tulevaisuudessa. Esille nousi pidemmät yhteistyökumppanuudet.
“Uskon ja toivon että brändit kuin myös vaikuttajat hakevat enemmän ja enemmän pidempi aikaisempia kumppanuuksia sillä ne ovat paljon uskottavampia sekä kannattavampia molempien suuntaan”. (Vastaaja 2) Tämä vastaus tukee havaintoani siitä, että vlogityyppiset tubettajat luottavat enemmän kaupallisten yhteistöiden mahdollisuuksiin.
YouTube-kumppaniohjelman mainostulojen tulevaisuutta kohtaan oli myös kan- natusta: ”Suomessa ainakin maksettu tulo per mainos tulee nousemaan, ja mainostaminen siirtyy vielä enemmän sosiaaliseen mediaan. Tämä sitten nostaa kaupallisten yhteistöiden arvoa ja myyntiä”. (Vastaaja 5) Myös toinen tubettaja toivoi, että mainostulojen määrä kasvaisi tulevaisuudessa: ”Toivottavasti mainostulot kasvavat. Olisi hieno saada pidempiä yhteistöitä. Esimerkiksi vuosidiilejä. Omana haaveena olisi tehdä tubeen kunnollista sisältöä, siten että budjettia olisi käyttää myöskin tuotantoon”. (Vastaaja 3)
Viimeisessä kysymyksessä numero yhdeksän (9) kysyin neuvoja YouTube- yrittäjyyttä harkitsevalle. Kysyin myös ajatuksia tubettamisen tulevaisuudesta.
Vastauksissa käy ilmi, että tubettamisen suosio on kasvavaa. Tubettajat näkevät myös, että alalla on yhä vaikeampi tulla menestyneeksi. Myös sen oman markkinaraon pohtiminen nostetaan esille.
Tubettamisen suosio on kasvanut valtavasi viime aikoina. Kannattaa etsiä jokin tietty “niche” tai joku oma kulma siihen tubettamiseen. Enää ei tusinatubettamisella menesty ja samat vanhat haastevideot eivät välttämättä riitä. Pitää olla näkemystä tuossa hommassa ja intohimoa. Ei tämä mitään kaikista helpointa hommaa ole ja ikinä ei tähän kannata lähteä rahasta. (Vastaaja 3)
Vastauksissa nousee esille se ettei tubettamiseen ei pidä lähteä rahasta. Tulevia YouTube-yrittäjiä kannustetaan myös kärsivällisyyteen kanavan kasvattamisen kanssa matkalla kohti yrittäjyyttä.
Se täytyy muistaa ettei seuraajat tipu taivaalta vaan niiden eteen pitää tehdä työtä. Todennäköisesti jopa vuosia ennen kuin itse seuraajakunta alkaa löytämään kanavasi. (Vastaaja 2)
Vinkkeinä antaisin kulmakiviksi sen, että ole aito, tee itsellesi niitä videoita eikä muille. Mitä enemmän nautit siitä mitä teet, saa myös katsojat tämän käsityksen ja samaistuvat sinuun. Tällä tavoin myös saavutat kanavallesi juuri oikean kohdeyleisön joka nauttii samoista asioista kuin sinä ja pitävät sisällöstäsi, eli myös sinusta itsestäsi. Toinen vinkki on se että tämä vie aikaa niin kuin sanoin, asian kanssa pitää olla kärsivällinen jos tavoitteena on YouTube-yrittäjyys. Kolmas vinkki on olla aktiivinen. Mitä enemmän aktiivisempi on, sitä useammat löytävät kanavasi ja youtube myös ehdottaa sitä suosituksissa muille. (Vastaaja 2)
Myös toinen vastaaja pohti kärsivällisyyttä henkilöbrändin rakentamisen näkökulmasta. “Henkilöbrändin rakentaminen vie aikaa todella paljon, ja pitää luottaa siihen omaan juttuunsa sekä siihen että se toimii”. (Vastaaja 5)
YouTuben tulevaisuutta myös kyseenalaistettiin ja yksi vastaaja kertoi, että hän tekee enemmän sisältöä toisessa sosiaalisen median kanavassa. Sama vastaaja kannustaa myös muiden sosiaalisen median alustojen tekemistä YouTube- kanavan rinnalla. “Rohkeasti kannattaa yrittää ja tehdä just sellaista sisältöä kuin haluaa! Mutta neuvoisin laittamaan munia muihinkin koreihin kuin sinne, koska youtuben algoritmi on tällä hetkellä tosi epäkannustava”. (Vastaaja 1)
Olen todennut tässä opinnäytetyössä, että YouTube-yrittäjyys näyttäytyy monimutkaisena, mutta onko se sittenkään niin? “Youtube yrittäjyys on yrittämistä siinä missä muukin“. (Vastaaja 2)
Nämä kyselytutkimuksen vastaukset olivat avoimia ja varmaan tästä johtuen vastauksissa oli myös jonkun verran toistoa. Kyselytutkimuksen perusteella kaupallisten yhteistöiden osuus vaikuttaa ikään kuin ensimmäiseltä tavalta tienata vlogityyppisenä kanavana Suomessa, mutta YouTube- kumppaniohjelman mainostuloissa on myös iso mahdollisuus. Tärkeänä teemana nousee esille myös kysymys siitä, että kenelle ja miksi YouTube- videoita ylipäätänsä tehdään. YouTube-yrittäjäksi ei aleta sormia napsauttamalla.
YouTube-yrittäjyyttä pitää todella haluta, jos alalla aikoo menestyä. Vaikuttaa siltä, että kanavan markkinaraon löytyminen ja kanavan käytännön tekeminen ovat isossa roolissa YouTube-yrittäjyyden rakentuessa.
8.2 Polku YouTube-yrittäjyyteen ja ansaintamallin hahmottaminen
Opinnäytetyön teoriaosion ja empiirisen osion pohjalta voidaan muodostaa polkua YouTube-yrittäjyyteen. YouTube-yrittäjyyden ansaintamalli hahmottuu mielestäni kanavan teknisestä rakentamisesta – ansainnan mahdollistumiseen ja ansainnan keinoihin. Seuraavaksi esiteltävät kohdat 1-5 on johdettu opinnäytetyöni teoriaosiosta ja kyselytutkimuksen vastauksista. Teemat 1-5 nousivat toistuvasti esille sekä teoriaosiossa, että kyselytutkimuksen vastauksissa ja tämän johdosta pidän näitä avainteemoina polussa YouTube- yrittäjyyteen.
Alla esitetyt kohdat 1-5 esittävät numerojärjestyksessä ikään kuin prosessina sitä, kuinka polku YouTube-yrittäjyyteen mielestäni rakentuu ja tästä kokonaisuudesta voimme hahmottaa YouTube-yrittäjyyden ansaintamallia.
YouTube-yrittäjyydestä kiinnostuneen kannattaa lukea nämä kohdat 1-5 järjestyksessä.
1. Selkeän markkinaraon (niche) eli aiheen valitseminen kanavalle.
Vlogityyppisellä YouTube-kanavalla ansaitsemista ei voi katsoa ensimmäisenä vain tienaamisen näkökulmasta. Tubettaminen alkaa usein omasta mielenkiinnon kohteesta, esimerkiksi harrastuksesta. YouTube- kanava pitää rakentaa sellaisen asian (markkinraraon) ympärille, joka todella kiinnostaa ja joka inspiroi tubettajaa itseään. Videoita täytyy jaksaa tehdä säännöllisesti niin kauan, että tubettamisella tienaaminen mahdollistuu. YouTube-yrittäjyyden saavuttaminen voi kestää jopa vuosia.
Aito tubettaminen on myös avain siihen, että kanava menestyy ja sillä voi tienata tulevaisuudessa. Myös kilpailu suomenkielisessä tubessa on kasvavaa ja tämänkin takia oma markkinarako on tärkeä.
2. Aktiivinen videoiden julkaisu. Markkinaraon löytymisen jälkeen tärkeäksi nousee hyvänlaatuisen materiaalin sisällöntuottaminen tarpeeksi aktiivisesti. Aktiivinen julkaisu mahdollistaa YouTube- kumppaniohjelman mainostuloilla tienaamisen paremmin, kuin epäaktiivinen julkaisurytmi. YouTube suosii aktiivista kanavan tekijää.
