Raskausdiabetes
Käypä hoito -suositus
Hyllyvä pylly –näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere
Nina Peränen, KSSHP
Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito –suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia
Raskausdiabetes Käypä hoito - suositus
• Alkuperäinen suositus 2008
• Päivitys 2013
• Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n
asettama työryhmä
Puheenjohtaja:
Risto Kaaja, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri, Turun yliopisto Jäsenet:
Heidi Alenius, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, Lempäälän terveyskeskus
Tarja Kinnunen, FT, ETM, yliopistonlehtori; Tampereen yliopisto
Jorma Komulainen, LT, dosentti, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Nina Peränen, TtM, kätilö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Tapani Rönnemaa, LKT, professori, sisätautien erikoislääkäri,Turun yliopisto
Jouko Saramies, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri;
Savitaipaleen terveyskeskus
Hanna Soukka, LT, dosentti, lastentautien erikoislääkäri, Tyksi Kari Teramo, LKT, HYKS:n naistenklinikka
Piia Vuorela, LT, dosentti, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja HUS Porvoon sairaala, Käypä hoito -toimittaja
Marja Vääräsmäki, LT, dosentti, synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri, perinatologi; OYS:n synnytys- ja naistenklinikka
Raskaus on ikkuna naisen myöhempään terveyteen
-Risto Kaaja
Raskausdiabetes ja ylipaino
• Poikkeava glukoosirasituskokeen tulos on lihavuuden yleistymisen myötä lisääntynyt
• Synnyttäjistä noin 35 % on kohta ylipainoisia!
Raskausdiabetes esiintyvyys
• Poikkeava glukoosirasituskokeen tulos todettiin Suomessa vuonna 2011:
12,5 %:lla synnyttäjistä, joista 1,7 %:lle aloitettiin insuliinihoito
• Suomalainen aineisto (n=782) 16 % todettiin kaksi tai kolme poikkeavaa arvoa, heistä 40 % aloitettiin
insuliinihoito (Suhonen et al 2008)
Kaikki synnyttäjät
2006 2007 2008 2009 2010 2011
N N N N N N
Synnytyksiä 58 158 58 025 58 925 59 918 60 421 59 385 Sokerirasitus
tehty 15 988 17 397 19 696 25 520 30 956 32 834
% 27,5 30 33,4 42,6 51,2 55,3
Sokerirasitus
patologinen 4 952 5 497 5 659 5 336 6 743 7 441
% 8,5 9,5 9,6 8,9 11,2 12,5
Insuliinihoito
aloitettu 1 230 1 159 1 314 1 103 961 995
% 2,1 2 2,2 1,8 1,6 1,7
Mika Gissler THL 2013
−Raskausdiabeteksen kehittymiseen vaikuttaa kaksi päätekijää:
• Insuliiniresistenssi
oVoimistuu raskauden jälkimmäisellä puoliskolla.
• Haiman beetasolujen puutteellinen insuliinin eritys
−Yleisin syy (yli 80 %:ssa tapauksista) on insuliiniresistenssi.
−Valtaosalla raskausdiabeetikoista (80–90 %) tauti liittyy lihavuuteen ja sukurasitteeseen.
−Raskauden aikana voi paljastua myös
• Tyypin 1 diabetes
• LADA (latent autoimmune diabetes in adults)
• MODY (maturity-onset diabetes of the youth).
Patogeneesi
Glukoosirasituskoe kaikille raskausviikoilla 24-28
− Pääsääntöisesti kaikille raskaana oleville raskausviikoilla 24–28
− Glukoosirasituskoetta ei kuitenkaan tarvita, kun kyseessä on
• alle 25-vuotias, raskauden alkuvaiheessa normaali- painoinen (BMI 18,5–25) ensisynnyttäjä, jonka
lähisukulaisilla ei todettu tyypin 2 diabetesta.
• alle 40-vuotias uudelleensynnyttäjä, jonka aiemmassa
raskaudessa ei ole esiintynyt raskausdiabetesta tai lapsen makrosomiaa ja BMI on uusimman raskauden alkaessa alle 25.
Glukoosirasituskoe riskihenkilöille raskausviikoilla 12-16
− Glukoosirasituskoe tehdään jo alkuraskaudessa
(raskausviikot 12–16) suuren sairastumisriskin vuoksi seuraavissa tapauksissa:
• aiempi raskausdiabetes
• BMI yli 35 raskauden alkaessa
• glukosuria raskauden alussa
• tyypin 2 diabeteksen esiintyminen isovanhemmilla, vanhemmilla, sisaruksilla tai lapsilla
• suun kautta käytettävä kortikosteroidilääkitys
• PCOS (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä).
− Jos glukoosirasituskokeen tulos on alkuraskaudessa
normaali, koe uusitaan raskausviikoilla 24–28.
Glukoosirasitus
5,3-10,0-8,6
Veren glukoosipitoisuuden oma- eli kotiseuranta
− Omaseurannan avulla säädetty hoito vähentää perinataalikomplikaatioita
A, kuten
• sikiön makrosomiaa
• sikiön kuolleisuutta ja hartiadystokiaa
• muita synnytyskomplikaatioita.
− Omaseurannan avulla
• voidaan löytää ne raskausdiabeetikot, jotka tarvitsevat insuliinihoitoa raskauden aikana
• raskausdiabeetikko oppii ruokavalion ja liikunnan vaikutukset veren glukoosipitoisuuteen.
Oma- eli kotiseurannan tavoitearvot
− Veren glukoosipitoisuus mitataan 5–7 kertaa vuorokaudessa seuraavasti:
• ennen aamiaista
• tunti aterian lopettamisen jälkeen
• tarvittaessa myös ennen pääaterioita
• Paikalliset hoitokäytännöt!
− Kotiseurannan tavoitearvot:
• aamulla ennen aamiaista tai muuta ateriaa alle 5,5 mmol/l
• tunnin kuluttua ateriasta alle 7,8 mmol/l
Ravitsemushoito
• ”toistaiseksi ei ole riittävästi näyttöä siitä, millainen ravitsemushoito olisi paras raskausdiabetesta
sairastavan äidin ja syntyvän lapsen kannalta”
• ”tutkimustulokset ravitsemushoidon vaikutuksista insuliinin tarpeeseen raskausdiabeetikolla tai
makrosomian esiintyvyyteen ovat ristiriitaisia”
• Insuliinin myöhäinen aloitus??
MONIPUOLISUUS, SÄÄNNÖLLISYYS, LAATU, MÄÄRÄ
Ravitsemushoito hoidon kulmakivenä
− Ravitsemushoito on raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi.
− Ravitsemushoidon tavoitteet:
• turvata energian ja ravintoaineiden sopiva saanti
• pitää odottava äiti normoglykeemisenä
• vähentää insuliinihoidon tarvetta
• ehkäistä äidin liiallista raskaudenaikaista painonnousua
• ehkäistä sikiön liikakasvua
• ehkäistä raskausdiabeteksen uusiutumista seuraavissa raskauksissa
• ehkäistä äidin myöhempää sairastumista diabetekseen
• pienentää syntyvän lapsen ylipainon ja sydän- ja verisuonisairauksien riskiä
Ruokavalion keskeiset periaatteet
− Raskausdiabeetikoille suositellaan yleisiä raskausajan ravitsemussuosituksia ja diabeteksen yleisiä
ravitsemushoitosuosituksia.
− Raskausdiabeetikot tarvitsevat ravitsemusohjausta heille sopivista ruoista, ruoka-aineista, valmisteiden valinnasta ja ruoanvalmistustavoista.
− Säännöllinen ateriarytmi on keskeistä:
• Vähintään neljä ateriaa päivässä
• Tarvittaessa 1−2 välipalaa
Painonnousu ja energiansaanti
BMI (kg/m²) Painonnousu/ kg
Alipainoinen <18,5 12,5-18
Normaalipainoinen 18,5-24,9 11,5-16,0
Ylipainoinen 25-29,9 7,0-11,5
Lihava >30 5,0-9,0
Työryhmä suosittaa, ettei lihavien raskausdiabeetikoiden painon tulisi juuri lainkaan nousta raskausdiabeteksen toteamisen jälkeen.
Äidin raskautta edeltävä painoindeksi Energiansaanti Ylipainoiset (painoindeksi 25,0–29,9 kg/m2) ja
Lihavat (painoindeksi ≥ 30,0 kg/m2)
6,7–7,5 MJ/vrk eli 1 600–1 800 kcal/vrk Normaalipainoiset (painoindeksi 18,5–24,9 kg/m2) 7,5–8,4 MJ/vrk eli
1 800–2 000 kcal/vrk
Hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien suositeltavat osuudet energiansaannista
− Runsaskuituisia hiilihydraatteja 40–50 E%*
• Vähintään 150 g/vrk
• Sokereiden osuus korkeintaan 10 E%
• Kuitua 32−36 g/vrk
oKasviksia, hedelmiä ja marjoja vähintään puoli kiloa päivässä oRunsaskuituisia viljavalmisteita (kuitua mielellään 10 %)
• Keinotekoisista makeutusaineista suositeltavimpia ovat
aspartaami, asesulfaami, sukraloosi, stevioliglykosidit ja ksylitoli.
Hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien osuudet energiansaannista
− Rasvoja 30–40 E%
• 60–80 g/vrk
• Pehmeää rasvaa (kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja) kaksi kolmasosaa
o60–70 % kasvimargariinia leivällä, öljypohjaista salaattikastiketta, kasviöljyä ruoanvalmistuksessa, rasvaista kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja pieniä määriä manteleita, pähkinöitä tai siemeniä
• Kovaa rasvaa (tyydyttyneet rasvahapot) mahdollisimman vähän
oVähärasvaisia tuotteita, rasvattomia nestemäisiä maitovalmisteita, rasvapitoisuudeltaan alle 17-prosenttisia juustoja, alle 4-prosenttisia leikkeleitä ja alle 7-prosenttisia lihoja tai ruokia
− Proteiinit 20–25 E%
• Kalaa, kanaa, vähärasvaista lihaa, palkokasveja ja vähärasvaisia maitotuotteita
Liikunta
• Liikuntaharjoittelulla saattaa olla vaikutuksia raskauden
aikana todettuun odottavan äidin glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön
• Liikunta viimeisen raskauskolmanneksen aikana saattaa jonkin verran vähentää ylipainoisen naisen insuliinintarvetta
• Liikuntaharjoittelun voi aloittaa raskauden aikana
• Laadukasta tutkimustietoa vähän ja harjoittelun kesto on ollut lyhyt
• Vaikutus tehostuu ruokavaliomuutoksilla
• Kohtuukuormitteinen liikuntaharjoittelu
• (kestävyys- ja lihasvoiman lisääminen) on turvallisinta
• Ennen raskautta aloitetulla liikunnalla saatetaan vähentää glukoosihäiriöitä sekä raskausdiabeteksen vaaraa
• Liikunta viimeisen raskauskolmanneksen aikana ei vaikuta edullisesti tai haitallisesti raskauteen, synnytykseen, insuliinihoidon tarpeeseen tai vastasyntyneeseen
Raskausdiabeteksen lääkehoito
− Lääkehoitona käytetään ensisijaisesti insuliinihoitoa.
• Vain erityistapauksissa metformiinia tai insuliinin ja metformiinin yhdistelmää.
oMetformiinin pitkäaikaisturvallisuudesta lapsen kannalta ei ole riittävästi näyttöä.
− Insuliinihoito tarpeen, kun ruokavalioneuvonta ja sen tehostettu toteutus eivät riitä.
• Ruokavaliohoitoa kuitenkin jatketaan lääkehoidon ohella.
− Lääkehoito aloitetaan, kun omaseurannassa veren glukoosipitoisuudet ovat toistuvasti
• 5,5 mmol/l tai enemmän ennen aamiaista tai
• 7,8 mmol/l tai enemmän aterian jälkeen.
Insuliinihoidon toteutus
− Insuliinihoito räätälöidään yksilökohtaisesti
• Tavoitteena normoglykemia
− Kun veren glukoosipitoisuuden paastoarvo on vähintään 5,5, mmol/l,
• aloitetaan NHP-insuliinin käyttö
• tai voidaan käyttää pitkävaikutteista insuliinianalogia.
− Ateriainsuliinin käyttö pikavaikutteisella insuliinianalogilla (lispro tai aspart) aloitetaan, jos
• aterianjälkeiset verenglukoosiarvot ovat suurentuneita ilta-NPH:n aloittamisen jälkeenkin tai
• alun perin vain aterianjälkeiset arvot ovat suurentuneet.
Lääkehoito
• Metformiini
• Lievässä raskausdiabeteksessa metformiini ilmeisesti on insuliinin veroinen makrosomian ehkäisyssä (B)
• Metformiini ei ole ensisijainen lääke sillä 30 % potilaista tarvitsee sen lisäksi insuliinia
• 500 mg x 1 kahden-kolmen päivän ajan minkä jälkeen annosta suurennetaan, ei yli 2 g/vrk
• PCOS sairastavilla raskaana olevilla metformiini saattaa pienentää GDM esiintyvyyttä
Insuliiniannosten säätely omamittausten perusteella
− Aamupalan yhteydessä tarvitaan usein hiilihydraatti- määrään suhteutettuna suurempi insuliiniannos kuin muilla aterioilla.
− Insuliiniresistenssin lisääntymisen vuoksi insuliinin tarve voi raskausviikkojen 20–32 aikana kasvaa voimakkaasti.
− Insuliiniannokset säädetään veren glukoosipitoisuuden
omamittausten perusteella.
Perinataalikomplikaatiot
− Perinataalikomplikaatioiden (esim. hartiadystokia) esiintyvyys on suurentunut erityisesti makrosomisilla sikiöillä ja vastasyntyneillä.
− Perinataalikuolleisuus on 2–3 kertaa suurempi
insuliinihoitoa tarvitsevilla (vaikea-asteisempi sairaus) raskausdiabeetikoilla kuin muulla väestöllä.
− Hapenpuutteen riski on suurentunut insuliinihoitoisten raskausdiabeetikoiden sikiöillä.
• Etenkin, jos sikiö makrosominen.
− Sikiön epämuodostumien esiintyvyys ei ole olennaisesti
suurentunut raskausdiabeteksessa
.Sikiön makrosomia
− Makrosomiaa esiintyy 4–5 kertaa enemmän insuliini-
hoitoisten kuin ruokavaliohoitoisten raskausdiabeetikkojen sikiöillä.
− Tärkeimmät makrosomian riskitekijät
B:
• raskausdiabeteksen vaikeus
• äidin lihavuus
• raskaudenaikainen suuri painonnousu
• aiempi makrosominen lapsi
Synnytyksen erityispiirteet raskausdiabeetikoilla
− Lääkehoitoa saaneet raskausdiabeetikot:
• Synnytys raskausdiabeetikoiden hoitoon perehtyneessä synnytyssairaalassa
oValmiudet vastasyntyneentehostettuun seurantaan ja hoitoon
− Lääkehoidetuilla synnytyksen käynnistämistä harkitaan 38. raskausviikon täytyttyä, viimeistään laskettuun aikaan mennessä.
− Alatiesynnytys on yleensä mahdollinen, jos sikiön painoksi arvioidaan alle 4 000 g.
• Diabeetikon sikiön vartalon ympärysmitta on suuri suhteessa pään ympärykseen.
oTämä altistaa alatiesynnytyksessä sikiön ulosautto-ongelmille ja hartiadystokialle.
− Keisarileikkausta suositellaan, jos sikiön painoksi arvioidaan
yli 4 500 g.
Synnytyksenaikainen insuliinihoito
− Ennen synnytystä ja sen aikana tavoitteena on äidin normoglykemia: plasman glukoosipitoisuus 4–7 mmol/l
• Tavoite on sama myös metformiinia raskauden aikana saaneilla.
.
− Jos raskaudenaikainen insuliiniannos on suuri
(yli 30 IU/vrk), synnytyksen aikana menetellään kuten raskautta jo edeltäneen insuliinihoitoisen diabeteksen hoidossa.
− Kun lapsi syntyy, insuliinihoito lopetetaan.
− Synnytyksen jälkeen:
• Seurataan plasman glukoosipitoisuuksia 1–3 vuorokautta
• Mittaukset aamulla ja aterioiden jälkeen
• Tarkoituksena on selvittää, tarvitseeko äiti edelleen insuliinihoitoa.
− Metformiini lopetetaan vuorokausi ennen synnytystä, minkä
jälkeen annetaan tarvittaessa lyhytvaikutteista insuliinia.
Vastasyntyneen ongelmat
− Raskausdiabeteksen tehostettu hoito vähentää vastasyntyneen komplikaatioita
A.
− Vastasyntyneen komplikaatioita:
• Hengitysvaikeudet
• Hypoglykemia
oVeren glukoosipitoisuus alle 2,6 mmol/l
oEnsimmäisen syötön tulisi tapahtua jo ensimmäisen elintunnin aikana, ja syöttöjen tulee jatkua 2 tunnin välien.
oVarhainen ihokontakti, tiheä rintaruokinta
• Polysytemia
oPunasolujen tilavuusosuus eli hematokriitti yli 0,65
• Hyperbilirubinemia
oSuurentunut kellastumisriski on syytä huomioida osastoseurannassa ja kotiutusvaiheessa.
Vastasyntyneen vs seuranta
• Hyväkuntoisen täysiaikaisen vastasyntyneen vs mittaamista ensimmäisen kahden tunnin aikana tulee välttää, koska arvot ovat silloin normaalisti matalimmillaan
• Täysiaikaisen vastasyntyneen vs glukoosi
suositellaan mitattavaksi ennen toista, kolmatta ja neljättä ruokintaa (esim. 3, 5, 7, 12, 24 ja 48h iässä). Oireisilta heti!
• Jos arvot poikkeavia tai lapsi oireinen ->
tihennetysti 2 vuorokauden ikään
Vastasyntyneen vs rajat
• Näyttöön perustuvia raja-arvoja hypoglykemian
hoidon rajoiksi ei voida antaa. Työryhmä suosittaa seuraavia käytäntöjä
• Jos veren glukoosipitoisuus on alle 1,5 mmol/l ->
aloitetaan glukoosi-infuusio
• Jos veren glukoosipitoisuus on 1,5-2,5 mmol/l, lapsi autetaan ensin rinnalle, minkä jälkeen annetaan aina lisämaitoa. Tämän jälkeen tehdään tarkistusmittaus
• Jos edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen vs on alle 2,6 mmol/l aloitetaan glukoosi-infuusio
Lapsen myöhäisennuste
• Äidin raskausdiabetes ilmeisesti suurentaa lapsen ylipainon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriön ja
metabolisen oireyhtymän riskiä, varsinkin jos se
liittyy ylipainoon (B)
Äidin ennuste
• Raskausdiabetes uusiutuu ilmeisesti noin kolmanneksella potilaista (B)
• Raskausdiabeetikolla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen (A)
• Diabeteksen ilmaantuvuus raskauden jälkeen 3-70 %
• Ilmaantuvuus tasaantuu viiden vuoden jälkeen mutta on edelleen suurempi kuin muulla väestöllä
• Diabetesvaaraa ennustavat mm. raskaudenaikaisen glukoosirasituksen suuri 2 h arvo, raskauksien määrä, poikkeava glukoosiaineenvaihdunta synnytyksen jälkeen
• Tyypin 1 diabetekseen sairastuu ravitsemushoidetuista myöhemmin noin 5%, insuliinihoidetuista 5-10 %
Suurentunut diabetesriski
− Raskausdiabeetikoilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen
A.
• Ilmaantuvuus on suurimmillaan ensimmäisen viiden vuoden aikana.
• Riskiä lisäävät erityisesti raskaudenaikainen suuri painon nousu ja synnytyksenjälkeinen ylipaino B.
• Sekä metformiini että tehostettu elintapainterventio vähentävät riskiä itsenäisesti 50 % A.
− Tyypin 1 diabetekseen sairastuu myöhemmin
• 5 % ravitsemushoitoisista raskausdiabeetikoista
• 5–10 % insuliinihoitoisista raskausdiabeetikoista oGAD-vasta-aineiden (glutamiinihappodekarboksylaasi)
esiintyminen verinäytteessä suurentaa tyypin 1 diabeteksen riskiä
C.
Glukoosirasituskoe synnytyksen jälkeen
− Glukoosirasituskoe uusitaan synnytyksen jälkeen kaikille raskausdiabeetikoille.
• Insuliinia ja metformiinia käyttäneille 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä.
• Muille noin vuoden kuluttua synnytyksen jälkeen.
− Glukoosirasituskokeen viitearvot ovat
• alle 6,1 mmol/l (paastoarvo)
• alle 7,8 mmol/l (kahden tunnin arvo).
− Jos todetaan yksikin poikkeava arvo, jatkoseurannasta
vastaa avoterveydenhuollon lääkäri.
Muu seuranta synnytyksen jälkeen
− Kaikilta raskausdiabeteksen sairastaneilta seurataan 1–3 vuoden välein
• painoa
• vyötärön ympärysmittaa
• verenpainetta ja
• veren lipidipitoisuuksia.
− Metabolista oireyhtymää sairastavat on tärkeää löytää ja ohjata hoitoon.
− Ravitsemusneuvonnalla tuetaan normaalipainon saavuttamista ja ylläpitämistä.
− Liikunnan lisääminen edistää painonhallintaa.
− Imetys saattaa auttaa laihtumisessa ja ehkäistä äidin
tyypin 2 diabetesta ja metabolista oireyhtymää.
Raskausdiabeteksen ehkäisy
− Ennen raskautta riskiä voi eniten pienentää pysymällä normaalipainoisena ja tarvittaessa laihduttamalla.
− Raskauden aikana raskausdiabeteksen tai kookkaiden lasten riskiä voi ilmeisesti pienentää varhaisella
interventiolla, jolla pyritään
• parantamaan ruokavaliota
• lisäämään tai ylläpitämään liikuntaa
• välttämään liiallista painonnousua.