Infektiot ja raskaus
Tytti Raudaskoski
OYS, Lapset ja Naiset -tulosalue
Infektioiden riskit raskauden aikana
1. Sikiön/vastasyntyneen infektoituminen
Osa teratogeenisia: kuppa, toksoplasma, vesirokko
Osa johtaa lapsen infektiosairauteen: HIV, B-hepatiitti, GBS, klamydia
2. Ennenaikainen synnytys (/myöhäiskeskenmeno)
Virtsatieinfektiot
3. Äidin infektio vaikeampi raskauden aikana kuin muutoin
Influenssa, vesirokko
1. Sikiön/ vastasyntyneen
infektoituminen
Infektioseulonta raskauden aikana
• Kuppa 1950-luvulta lähtien
• B-hepatiitti (HB)1994 ja HIV 1998 lähtien
• 2004 STM asetus
• Siirtyvät helposti sikiöön
• Äidin lääkehoito: kuppa ja HIV
• Lapsen immunisaatio ja lääkehoito (HB)
• Hoidettava infektio löytyy 2:1000 odottajaa
• Vältetään n 28 vastasyntyneen sairastumista/v
Surcel ym. Alkuraskauden
infektioseulonta Suomessa, THL raportti 7/2014
Kuppa
• Treponema pallidum –bakteeri
• Yleisvaarallinen tartuntatauti
• Tarttuu suojaamattomattomassa yhdynnässä herkästi
• Itämisaika 3-4 vk
• 25 hoitamatonta tapausta raskaanaolevilla/vuosi
• Primäärivaihe (aristamaton haavauma sukuelimissä, paikallinen aristamaton imusolmuke)
• Sekundäärivaihe (vartaloihottuma, yleisoireita/oireeton)
• Latenttivaihe: varhainen ja myöhäinen
• Myöhäisvaihe: neurologiset ja vaskulaariset oireet
Kuppa
• Mitä tuoreempi, sen herkemmin sikiöön
• 1/3 kuolee kohtuun
• 2/3 synnynnäinen kuppa, osalle pysyvä vamma
• Äidin antibioottihoito ennen 16 rvk estää sikiön infektoitumisen
Hoitoketju
• S-Trpa-Ab positiivinen neuvolassa – Lähete erikoissairaanhoitoon
(äitiyspkl + infektio/sp-tautien pkl)
– Jos aiemmin hoidettu (ns serologinen arpi)
>ei toimenpiteitä
– Muutoin prokaiinipenisilliini im (10 tai 21 vrk)
– Hoitovasteen seuranta (S-Kard-Ab) 1,3,6, tarv 12 kk – Jos äiti hoidettu vähintään 4 vk ennen synnytystä,
oireeton vastasyntynyt ei tarvitse hoitoa eikä seurantaa
HIV
• HI-virus, Human Immunodeficiency Virus, immuunikatovirus
• Yhdyntä, veriteitse, perinataalisesti joko raskauden aikana, synnytyksen aikana tai rintaruokinnan aikana
• 15 raskaanaolevilla/v
• Ensitauti 2-6 vk tartunnasta
• Oireeton vaihe, jopa vuosia
• Oireinen vaihe
• AIDS, kun mukana seurannaistauteja
Uudet HIV-tapaukset Suomessa (THL)
HIV
• Äidin raskauden- ja synnytyksenaikainen lääkitys,
• Varotoimet synnytyksessä,
• Vastasyntyneen lääkitys,
• Imetyksestä pidättäytyminen
– >>>>>Tartuntariski alle 1%, sitä pienempi, mitä pitempään hoitoa raskauden aikana
• Muutoin tartuntariski 12-45%
• Imetys merkittävä riskitekijä: 30-50%
kaikista äiti-lapsi tartunnoista
Hoitoketju
• HIV-testi positiivinen neuvolassa
– Kiireellinen lähete äitiyspkl ja infektiopkl – HAART-lääkitys 12-14 rvk:lta lähtien
– Verikokeet (auttajasolut CD4, virusmäärä HIV1Nh)
– Virusmäärä alle 1000 kopiota/ml, synnytystapa obstetrisin periaattein
– Synnytyksenaikainen tsidovudiini-infuusio
– Pyri välttämään KP, pinniä, mikroverinäytettä, imukuppia, episiotomiaa
– Vastasyntyneelle tsidovudiini 6 vk (+ tarv nevirapiini alussa), seuranta ja verikokeet
B-hepatiitti
• HBV, B-hepatiittivirus
• Veri, yhdyntä, perinataalinen tartunta synnytyksessä/imetyksen aikana
• 2-3 kk itämisaika
• Maksatulehdus
• Vain 5% aikuisena sairastuneista kantajiksi
• 95% vastasyntyneenä tartunnan saaneista kantajiksi
– 20-30 % myöhemmin maksakirroosi, maksasyöpä
• 74 tapausta raskaanaolevilla/v
B-hepatiitti
• Lapsen tartuntariski riippuu ädin virusmäärästä
• HBeAg-positiivisilla äideillä tartunta siirtyy 90%
• HBeAg-negatiivisilla 10 %
• Tartunta ehkäistävissä (n 95%-sesti) vastasyntyneen immunoglobuliinilla ja rokotesarjalla
Hoitoketju
• HBsAg-testi positiivinen neuvolassa, selkeä merkintä neuvolakorttiin ja tiedonanto
synnytyssairaalaan
• Tutki HBeAg, jos positiivinen, tutki virusmäärä
• Jos virusmäärä yli 10
8IU/ml, lähete
erikoissairaanhoitoon (äitiyspkl ja infektiopkl),
äidille viruslääkitys raskauden aikana
Hoitoketju
• HBsAg-positiivisten äitien vastasyntyneille
immunoglobuliini synnytyssairaalassa + neljän rokoteannoksen sarja (0,1,2, ja 12kk)
• 2 kk rokotesarjan päättymisestä (14 kk iässä) lapsesta HBsAb, HBsAg:
– HBsAg – ja HBsAb + = rokotesuoja olemassa
– muut lähetetään lasten infektiopolille
Yhteenveto THL raportista 2014
• HIV-positiivisten äitien ja lasten hoito suositusten mukaisesta
• Kuppa- infektiota sairastaneiden äitien hoidossa ja hoitotietojen kirjaamisessa eniten puutteellisuuksia.
Noin kolmannes aikaisemmin hoitamattomasta
infektiosta ilman tarkoituksenmukaista antibiootti- hoitoa
– Ohjeistus epäselvää?
– Ajatus että kuppaa ei enää ole?
• Neuvolassa annettavissa kolmessa HBV rokotetehoste- annoksen saamisessa puutteita
• HBV Rokotevastetta ei tutkita – Ohjeistus epäselvää?
2. Ennenaikainen synnytys
Infektioseulonnan hyödyt ja mahdolliset haitat
+ vähentää ennenaikaisia synnytyksiä
(pienipainoisuutta, myöhäiskeskenmenoja) - lisää antibioottiresistenssiä
- lisää allergisia reaktioita esim anafylaksiaa - vaikutus syntyvän lapsen immuunivasteeseen?
- lisää kustannuksia
Infektio Vaaran suuruus
Virtsatietulehdus x2 Vazquez 2011
Oireeton bakteeriuria Epäselvä Smaill 2007
Bakteerivaginoosi x2 Hillier 1995, Leitich 2003
Tippuri x3-5 Edwards 1978, Donders 1993
Kuppa x2 Blenkowe 2011
Trichomonas x1.3 Cotch 1997, French 1999
Klamydia Lisää vaaraa, ei
tietoa, paljonko
Blas 2007, Andrews 2006 Genitaaliherpes Ei lisää vaaraa Ratajanamit 2003
Emättimen GBS Ei lisää vaaraa Romero 1989, Valkenburg-van den Berg 2009
Emättimen ureaplasma Ei lisää vaaraa Cassell 1993, McDonald 1992 Emättimen mykoplasma Ei lisää vaaraa
Emättimen hiiva Ei lisänne vaaraa Cotch 1989
Infektioiden merkitys ennenaikaisen synnytyksen
vaaratekijänä
Virtsatietulehdus ja oireeton bakteeriuria raskauden aikana
• Oireista kystiittiä 1-2 %:lla
• Oireetonta bakteeriuriaa 5-10%:lla,
hoitamattomana etenee kliiniseen infektioon 30-50%:lla
• Mikään antibiootti ei ole ylivertainen
• Optimaalinen hoitoaika ei ole tiedossa, ei kerta-annoshoitoa
• Antibiootti valitaan annostelun
yksinkertaisuuden ja hinnan perusteella
Bakteerivaginoosi
• Ei varsinainen tulehdus, vaan emättimen bakteeriflooran häiriö, Lactobacillus-valtainen normaalifloora vähentynyt
• Gardrenella vaginalis
• Mobiluncus
• Mykoplasma-lajit
• Ureaplasma-lajit
• BVAB1,2,3
• Muita anaerobeja
• Assosioituu 2-kertaiseen ennenaikaisen synnytyksen vaaraan (Hillier 1995, Holst 1994, Jacobsson 2002, Leitich 2003,
Donders 2009, Goldenberg 2010)
Bakteerivaginoosi
• BV antibioottihoito
– Vähentää myöhäiskeskenmenoja RR 0.20 (95%CI 0.05-0.76) – MUTTA: Ei vähennä ennenaikaisia synnytyksiä
– Ei vähennä ennenaikaisia vedenmenoja
– Ei edes alle 20 rvk:lla annettu hoito ei vähennä ennenaikaisia synnytyksiä (4088 naista)
– Ei vähennä ennenaikaisia synnytyksiä naisilla, joilla anamneesissa ennenaikainen synnytys (421 naista)
– Oraalinen tai vaginaalinen metronidatsoli tai klindamysiini – Oraalinen vaikuttaa olevan tehokkaampi
Brocklehurst 2013
21 tutkimusta, lähes 8000 naista
Trichomonas
Globaalisti tavallisin sukupuolitauti: 250 milj/v Metronidatsoli tehokas, 90% parani
MUTTA
ennenaikaiset synnytykset lisääntyivät, RR 1.78 (95% CI 1.19-2.66)
Klebanoff 2001
Yhteenveto
– Virtsatietulehdus: etsi ja hoida – Gc: tutki ja hoida oireiset
– Klamydia: tutki ja hoida oireiset
– Trichomonas: tutki ja hoida oireiset
– Bakteerivaginoosi: älä etsi oireettomilta, oireiset tutki ja hoida
– Ureaplasma: älä etsi, älä hoida – Mykoplasma: älä etsi, älä hoida
Sikiövaaralliset infektiot
• Toksoplasmoosi
• Sytomegalovirusinfektio
• Genitaaliherpes
• Vesirokko
• Parvovirusinfektio
Toksoplasmoosi
• Toxoplasma gondii -parasiitti, 1/3 maapallon asukkaista infektoitunut, Suomessa 20%
• Sairaus yleensä oireeton (lymphadenopatia) tai lieväoireinen, paranee itsestään
Tärkein isäntä: kissa
• Ihmiseen suoliston kautta
• Istukan kautta äidin primääritaudissa
• Suomessa synnynnäistä toksoplasmoosia 0,3- 0,5:1 000
Mitä pitemmällä raskaus, sen helpommin toksoplasma läpäisee istukan.
Dunn, 1999
Toksoplasmoosi
• Sikiöinfektio vaikein 1. trimesterissä – Keskenmeno, kohtukuolema
– Hydrokefalia, mikrokefalia, kallonsisäiset
kalsifikaatiot, korioretiniitti, kasvunhidastuma – Kuurous, sokeus, henkinen retardatio
– 85% infektoituneista sikiöistä kuitenkin oireettomia syntyessään
Primääripreventio
– Käsienpesu ennen ruoan käsittelyä, samoin raa´an lihan käsittelyn jälkeen
– Hedelmien ja kasvisten perusteellinen pesu – Raa´an lihan perusteellinen kypsennys
– Käsineet ja perusteellinen käsienpesu maaperää käsitellessä ja puutarhanhoidossa
– Kissan ulosteiden välttäminen (kissanhiekka, maaperä)
Sekundaaripreventio
• Ranska, Itävalta, Italia, Sveitsi, Saksa
• Seulonta 1. trimesterissä, hygienianeuvonta + vasta- aineet 1-3 kk välein negatiivisille
• Jos serokonversio: spiramysiini, uä-seuranta ja lapsivesinäyte
– Ab-hoito estää sikiön infektoitumisen noin 60%-sesti
• Jos todetaan sikiön infektio: sulfonamidit ja
pyrimetamiini, vuoroin spiramysiinin kanssa, hoito jatkuu vastasyntyneellä
– Teratogeenisia, luuydintoksisia äidille ja sikiölle
• Raskauden keskeytys
• Suomessa serokonversio raskauden aikana 2.4/1 000
Tertiääripreventio
• Tanska, Puola, osa USA:a seuloo vastasyntyneet (IgM) – Mutta puolet infektoituneista jää löytymättä eikä
lääkehoidon tehosta ole selvää näyttöä
(pyrimetamiini ja sulfadiatsiini vuoden ikään asti) – Vaikeasti kohdussa sairastuneet jäävät hoidon
ulkopuolelle
Sytomegalovirusinfektio
• Yleisin sikiön infektio, n. 1-2% , näistä 90% oireettomia
• Yleisin kehitysvammaisuuden ja ei-geneettisen kuulovian (10-60% lasten kuulovioista) aiheuttaja
• Seroprevalenssi nousee iän myötä, Suomessa 50-70%
raskaanaolevista
• Äidin primääri-infektio raskauden aikana Suomessa 0.2%, 40% siirtyy sikiöön
• Äidin reaktivaatio, 1% siirtyy sikiöön, yleensä lievempi taudinkuva
Synnynnäinen CMV-infektio
10% oireita
Kasvuhäiriö,
Keskushermostomuutokset Verenkuvamuutokset
Hengitysvaikeus Hepatiitti
Kuulovaurio
90 % vastasyntyneistä oireettomia
Myöhemmin neurologisia ongelmia tai kuulovaurio
Sytomegalovirusinfektio
• Eritteet: seksitartunta, sylki, virtsa, kyyneleet
• Äidinmaito: harmiton täysiaikaiselle imeväiselle
• Raskaana oleva: tartunta yleensä lasten kautta, pieni lapsi voi erittää virusta jopa 2 v
• Käsihygienia!
• Hyperimmunoglobuliinihoito, jos todetaan primääri- infektio raskauden aikana
• Rokote kehitteillä
Sukuelinherpes
• HSV-1 ja HSV-2
• Krooninen, sukupuoli- teitse leviävä
• Ensitartunta – latenssi vaihe – reaktivaatio ja uusiutuva infektio
• Voi olla vähäoireinen;
alidiagnosoitu
Seroprevalenssi Suomessa
• HSV-1 52 %
• HSV-2 13 % Pebody ym 2004
• Genitaaliherpeksestä 67% HSV-1 aiheuttamia nuorilla naisilla
Kortekangas- Savolainen & Vuorinen 2007
Neonataaliherpes
Vaarallisin genitaaliherpeksen komplikaatio
Tartuntariski 50% primaari-infektiossa (ei vasta- aineita, iso virusmäärä), 1-3% uusiutuvassa
1 : 2 500 – 10 000 vastasyntynyttä (Sukupuolitaudit- Käypä hoito, 2010)
80 % johtuu äidin loppuraskauden ensitartunnasta
30 – 50 % HSV-1:n aiheuttamia (Kropp ym 2006, Kanada)
Neonataaliherpes
1. Iho, silmät, suu (45%)
2. Disseminoitunut yleisinfektio (25%)
• Kuolleisuus ad 30%, neurologinen vamma 20%
3. Keskushermostossa (30%)
• Kuolleisuus hoidetuilla 6%, neurologinen vamma ad 70%
Yleensä ilmenee 9-11 päivän kuluessa, voi ilmetä vasta 3-4 viikon kuluttua
Genitaaliherpeksen hoito ja estohoito raskauden aikana
Valmiste Päiväannos, suun kautta
Kesto Ensitartunta,
hoito
Asikloviiri 200 mg x 5 tai 400 mg x 3
5-10 vrk Valasikloviiri 500 mg x 2 5-10 vrk Uusiutuva
tartunta, hoito, jos hankalat oireet
Asikloviiri 200 mg x 5 tai 400 mg x 3
5 vrk
Valasikloviiri 500 mg x 2 5 vrk
Estohoito Asikloviiri 400 mg x 2 36 – 38 rvk:sta synnytykseen Valasikloviiri 500 mg x 1 36 – 38 rvk:sta
synnytykseen Raudaskoski SLL 2012
Ohjeet synnytyksen hoitoon
• Uusiutuva, aktiivinen sukuelinherpes synnytyshetkellä
• Alatiesynnytys
• Rakkulat peitetään
• Suonensisäinen asikloviiri
• Pyritään välttämään invasiivisia toimenpiteitä
Synnytyksen hoito: primaari-infektio
• Sektio aina, kun synnytyksen aikana primaari-infektio riippumatta vedenmenon kestosta
• Sektio myös, jos primaari-infektio 34 viikon jälkeen, koska suuri riski viruseritykseen eikä lapsella ole vielä vasta-ainesuojaa
• Partnerin uusiutuva genitaaliherpes
• Tarkistetaan odottavan naisen vasta-ainetilanne
• Kondomin käyttö vähentää tartuttavuutta 30 - 50%, antiviraalilääkitys 50 %
Vesirokko
• Äidin vesirokko raskauden aikana
– Asikloviirin aloitus, herkästi sairaalaan (ei
äitiyspkl:lle), jos korkea kuume tai runsaasti (>100) rakkuloita
– Jos sairastuminen 1. tai 2. trimesterissä, seurataan sikiön kasvua, keskushermostoa ja raajoja uä:llä
Vesirokko
• Äidin vesirokkoaltistus raskauden aikana
– Vasta-ainemääritys, asikloviiri-estohoito sero- negatiivisille 800 mg x 5 viikon ajaksi
– Myöhemmin vasta-aineet tulee kontrolloida sero- konversion varmistamiseksi. Jos nainen on edelleen sero-negatiivinen, rokotus raskauden jälkeen (voi antaa imetysaikana)
– Asikloviiri turvallinen lääke kaikissa raskauden vaiheissa
Äidin vesirokko raskausaikana
• Terve vastasyntynyt – Yleensä
• Herpes zoster varhaislapsuudessa
• Kongenitaali varicella syndrooma (CVS) 0.5% - 1.4% - 0%
• Ihomuutokset 70%
• Raajahypoplasiat 46-72%
• Silmämuutokset 44-52%
• Keskushermostomuutokset 48-62%
• Autonomisen hermoston muutokset
• Neonataalivaricella (infektio -5- +2 vrk )
• Lapselle varicella-immunoglobuliini mahdollisimman pian
• Jos ei saatavilla annetaan IvIg
• Lapsen vointia seurataan tarkkaan
• Jos oireita ilmenee, aloitetaan iv asikloviiri
Parvorokko
• 60% aikuisista vasta-aineita
• Epidemioita lopputalvesta ja keväisin
• Pisaratartunta, itää 1-3 vk
• Viides rokko, erytema infectiosum, yleisoireet, lapsilla slapped cheek, aikuisilla oireeton 25%, naisille
herkästi niveloireita
• Riskiammatit lasten parissa työskentelevät, omien lasten lukumäärä
Parvorokko
• Siirtyy sikiöön 25-50%
• Sikiölle anemia, hydrops, myokardiitti, keskenmeno (ad 10%), kuolema (1%)
• Sikiö turvassa, jos infektio 20 raskausviikon jälkeen
• Vasta-aineet, aviditeetti, tarvittaessa PCR
• Jos todetaan infektio, uä-seuranta 1-2 vk välein 12 viikon ajan infektiosta
Erityisäitiysraha
• Toksoplasmoosi
• Listerioosi
• Vihurirokko
• Herpes
• Vesirokko
• Hepatiitti B ja C
• Cytomegalovirus
• HIV
• Muut näihin verrattavat taudit
• Vaarantaa äidin tai sikiön terveyden
• Ei voida siirtää muihin tehtäviin
• Tulojen mukainen päiväraha