• Ei tuloksia

Teosten kaiun historian tutkimisesta

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Teosten kaiun historian tutkimisesta"

Copied!
5
0
0

Kokoteksti

(1)

listen intressien kuin vallitsevan tutkimuksenkin lähtökohtien mukais- ta latistaa uuden tutkimuksen kriit- tistä funktiota - mikä ilmenee mm.

moraalisensuurin ylläpidon yhtey- dessä. Voidaan epäillä, että mainitut lähtökohdat perustuvat yleisempään strategiaan, jota voidaan pitää omi- naisena yhteiskunnallisille intresseil- le ("tai hallitsevalle luokalle") - ni- mittäin strategiaan, joka edellyttää väestön valtaisan enemmistön "au- diovisuaalista lukutaidottomuutta"

tuon väestön ohjailun, uusintamisen ja tuottamisen ehtona.

Rinnastus voisi löytyä esimerkik- si siitä yhteiskunnallisesta tilantees- ta, joka vallitsi Englannissa ennen teollisen vallankumouksen alkua:

koulutus oli jälleenorganisoitava ja

"hallitseva luokka" päätti opettaa työväestön lukemaan, mutta ei kir- joittamaan. Jos väestö olisi · lukutai- toista, se ymmärtäisi uudenlaisia ohjesäännöstöjä ja lukisi raamattua moraaliseksi parhaakseen. Kirjoitus- taito ei ollut yhtä olennainen, koska se saattaisi aktivoida väestönosan, joka tuli pitää passiivisessa tilassa.

Valitettavasti vain jo lukutaito saat- toi innostaa työläisen lukemaan pait- si raamattua, myös radikaalia lehdis- töä, joka kamppaili hänen olojensa parantamiseksi. Lyhyesti, kontrolloi- mattomasta aikomuksesta seurasi kontrolloimaton vaikutus, niinkuin asia on kiteytetty. Toisaalta on täh- dennettävä, että lukutaidon hankki- minen merkitsi pitkällistä ja vaival- loista yhteiskunnallista kasvatus- ja koulutustoimintaa, josta jouduttiin jatkuvasti kamppailemaan. (Williams 1974, 131.)

Nykyisin ollaan tietoisia koulu- tuksen jälleenorganisoimisen välttä- mättömyydestä, mutta ehkäpä histo- riallisten ennakkotapausten tähden moraalisensuuria ei enää kunnioiteta siinä määrin kuin viime vuosisadan Englannin hallitseva luokka luotti raamatun lukemisen moralisoivaan

voimaan. "Audiovisu<?.alinen lukutai- dottomuus" on tehokas tapa pitää väestön valtaosa yhä edelleen passii- visessa asemassa: yhteiskunnallisen intressiperustan voidaan tulkita kaih- tavan "kontrolloimattomia aikomuk- sia", teknologian vaikutustutkimuksen ehkäisevän "kontrolloimattomia vai- kutuksia", kun taasen vallitseva tele- visiotutkimus takaa kummallekin operaatiolle "tieteellisen" tuen.

Tuskin on outoa, että tämänlai- sessa historiallisessa tilanteessa uu- den ja kriittisen televisiotutkimuksen kriittinen funktio on aivan erityisen sosiaalisen kontrollin kourissa. Ehkä- pä tästä syystä vapauttavien mah- dollisuuksien kartoitus ja tutkimuk- sen pääpainon kääntäminen takaisin subjektiin ja kysymykseen "miten katsoja katsoo?", on jäänyt pitkälti uuden televisiotutkimuksen, psyko- analyysin ja taiteilijoiden huoleksi.

Viitteet

1 Johdatus 1970-luvun suomaisen teknolo- gian vaikutusten tutkimukseen perustuu toimistopäällikkö Tarmo Lemolan (VTT) esitelmään "Teknologian vaikutusten nykytila ja tavoitteet" (Lemola 1983).

Kirjallisuus

LEMOLA, Tarmo. Teknologian vaikutus- ten tutkimus -teemakokous. Opetusmi- nisteriön hallinnonalan teknologiapoli- tiikkaa koordinoiva työryhmä, 23.11.1983.

MONA CO, James. The TV plexus. Sight and Sound, (Winter 1978/79), s. 19- 22.

STEINBOCK, Dan. Televisio ja psyyke.

Televisiosuhde, illusionismi ja anti-illu- sionismi. Viestintätutkimuksen Seuran julkaisusarja n:p 8. Espoo, 1983 (a).

STEINBOCK, Dan. Uusi televisiotutki- mus: takaisin subjektiin. Lectio precur- soria. Helsingin yliopisto 16.11.1983 (b). (Ilmestyy Psykologia-lehdessä 1984.) WILLIAMS, Raymond. Television. Techn-

ology and cultural form. New York, 1974.

skola

s

Hans Robert J auss (1967; ilm. 1975) sanoi aikoinaan Konstanzin yliopis- tossa pitämässään virkaanastujais- esitelmässä, että kirjallisuushistoria on pakko kirjoittaa toistuvasti uudelleen. Lähtökohtana tulee olla vastaanottojen ketjun ets1mmen, teosten historiallisen sarjan kuvaami- nen. Ilman vastaanottajien aktiivista osuutta kirjallisten teosten historial- lista elämää ei voi ajatella olevan olemassa. Samantapaisia ajatuksia on esittänyt tsekkiläinen Felix V.

Vodicka (1975). Hänestä kirjallisuus- historioitsijan pitäisi seurata kirjal- listen teosten kaiun historiaa.

Monet muutkin kirjallisuuden ns.

vastaanottoestetiikan harrastajat keskustelevat nykyään yhä yleisem- min teosten kaiun historian tutkimi- sen välttämättömyydestä (suomalai- sia alan katsauksia, ks. esim. Varpio

1982 ja Kirstinä 1984). Kovin monia konkreettisia tutkimuksia ei kuiten- kaan ole toistaiseksi ilmestynyt.

Tunnetuimpia suomalaisia avauksia ovat Pekka Tarkan kirjasotatutki- mukset ( 1966; 1973) samoin kuin Yrjö Varpion (1979) tutkimus Väinö Linnan pääteosten ulkomaisesta kritiikki vastaanotosta.

Juhani Niemen äskettäin ilmesty-

nyt teos Suomalaisten suosikkikirjat ( 1983) kertoo suomalaisen kauno- kirjallisuuden määrällisen kaiun his- toriasta. Menestyskirjojen ilmesty- misajankohtien samoin kuin sisäisten piirteiden tarkastelu tarjoaa hypo- teeseja myös kirjallisuuden laadulli- sesta kaikupohjasta.

Niemi selvitti, mitkä kotimaiset kaunokirjat Suomessa ovat yltäneet poikkeuksellisen korkeisiin painos- lukuihin. Niemi laski että vuoteen 1982 mennessä Suomessa oli ilmesty- nyt 37 yli 80 000 kappaleen painok- seen yltänyttä kotimaista romaania tai runokokoelmaa. Luettelansa avulla Niemi kuvaa, millainen kirjal- lisuus on Suomessa säilynyt jatku- vasti sukupolvesta toiseen.

Sinänsä ei ehkä ole kovin yllättä- vaa, että korkeisiin painosmääriin ehtineet teokset ovat vanhoja. Par- haiten olivat menestyneet eräät 1800-luvun puolella ilmestyneet, varhain kananisoidut klassikkoteok- set. Suosikkikirjojen iän aritmeetti- nen keskiarvo - 72 vuotta - vastaisi lähinnä Ilmari Kiannon Punaisen viivan ( 1909) ikää. Niinpä "tämän teoksen kuvaaman ajankohtaisen tapahtumasarjan, ensimmäisten yksi- kamarisen eduskunnan vaalien pohjal-

(2)

z

(]"

3

-

t.J1

""'" 1

-

t.J1 t.J1

Cl

ö.l

::;:

....

(1) (1) ....

? ? ? ? ? ? ? ? ? ?

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

oooooo--~~~H:>-mm~~~OH:>­

oo-t.llm~Ot.llOH:>-t.ll~o-o~oot.Jl

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

? ? ?

~ 00~~~~~ ~

0 oo-~~""'- t.J1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

? ?

.

::l ' ::s

.

:::s

~H:>-H:>-~-­

~OY.lt.JlOO

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

?

~~~~

mot.ll~

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

,

Cl

'<: (1)

;:r...,.

...,. ...

(1) s:::

... c...o.

(/) (1)

3 ::s

Q): ~

e;= Cl Q): '"d '"0

< Cl

• [ ...

~ ....

~(1)

~::s

o-:1

Cl c::

2"'

~ ~

-

0

.

(J) s:::

0

3

e:.

Cl u;·

....

(1) ::s

(/)

s:::

0 (/)

:;;:

:;;: ~

5:

Cl ....

'"d Cl

0 (/)

3 (1) (1) ::s

(/) ....

'<:

(/) ~ (1) ::s 3 s:::

~ Cl Cl ::s

Taulukko 2. Suomalaisten aikuisten mielikirjailijat/kirjat heidän oman ilmoituksensa mukaan vuonna 1973

Kotimaiset kirjailijat Mainintoja, kpl Ulkomaiset kirjailijat Mainintoja, kpl

Linna 102 MacLean 14

Päätalo 22 Steinbeck 14

Polva 22 (Raamattu 13)

Räsänen 20 Muskett 11

Waltari 14 Schmidt 7

Kivi 12 Charriere 7

Valtonen 12 Dumas 7

Aho 7 Tolstoi 7

Huovinen 7 Mitchell 6

Sillanpää 7 Montgomery 6

Swan 6 Uris 5

Sariola 6 Burroughs 5

Topelius 6 Bronte 5

13 243 Barkley 5

14 111

Vuonna 1973 haastateltuja aikuisia pyydettiin nimeämaan jokin sellainen kirjailija tai teos, joka oli merkinnyt heille erityisen paljon (tarkemmin, ks. K. Eskola 1982). Mieli- kirjan/kirjailijan nimesi 623 vastaajaa (63 % haastatelluista). Taulukossa mainitaan vähintään viisi kertaa mainitut kirjat/kirjailijat .

ta voisi sanoa, että steadysellerit ovat keskimäärin yhtä vanhoja kuin suomalainen kansanvalta", Niemi toteaa.

Keskeisiä havaintoja kuitenkin on, että suomalaisten steadysellerei- den kasvualustana ovat usein olleet kansalliset kriisikaudet. Runsas kol- mannes suosituista teoksista oli luet- tavissa kriisiepiikan piiriin. Kärkeen sijoittuneet teokset olivat myös usein kollektiiviepiikkaa. Muodoltaan nämä teokset olivat vanhakantaisia.

Noin puolet yli 80 000 kappaleen painokseen yltäneistä teoksista si- joittui kansankuvauksen piiriin. Myös huumori kytkeytyi menestyskirjoissa kansanvaltaiseen aateperintöön.

Painosmenestyksistä lukijain suosikkeihin Kirkon

kirjojen ohuen

ja koulun ohjaava vaikutus lukemiseen on lyhyen ja lukemiskulttuurin Suomessa

aina ollut suuri (vrt. K. Eskola 1979a; A. Eskola 1981; Heikkinen 1983). Myös monia Niemen luettele- mia painosmenestyskirjoja on luettu kouluissa. Mm. tästä syystä voidaan epäillä että painosmenestykset hei- jastelevat suomalaisen kaunokirjalli- suuden kaiun historian ensimma1s1a ja kuuluvimpia ääniä. Ainakin osaksi niistä voidaan myös kuulla virallisen ideologian tahtomia ääniä.

Tätä ongelmaa voidaan lähestyä vertaamalla painosmenestyskirjoja ihmisten itse ilmoittamiin mielikir- joihin, teoksiin joista he ovat elä- mässään omien sanojensa mukaan pitäneet erityisen paljon.

Vertailin Niemen suosikkikirja- luetteloa suomalaisten aikuisten kymmenisen vuotta sitten nimeämiin mielikirjailijoihin ja/tai näiden teok- siin. Tiedot perustuvat haastattelui- hin, jotka tehtiin vajaan 1000 suo- malaisen 15 vuotta täyttäneen aikuisen parissa vuonna 1973 (aineis-

(3)

z

(]"

3

-

t.J1

""'" 1

-

t.J1 t.J1

Cl

ö.l

::;:

....

(1) (1) ....

? ? ? ? ? ? ? ? ? ?

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

oooooo--~~~H:>-mm~~~OH:>­

oo-t.llm~Ot.llOH:>-t.ll~o-o~oot.Jl

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

? ? ?

~ 00~~~~~ ~

0 oo-~~""'- t.J1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

? ?

.

::l ::s '

.

:::s

~H:>-H:>-~-­

~OY.lt.JlOO

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

?

~~~~

mot.ll~

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

,

Cl

'<: (1)

;:r...,.

...,. ...

(1) s:::

... c...o.

(/) (1)

3 ::s

Q): ~

e;= Cl Q): '"d '"0

< Cl

• [ ...

~ ....

~(1)

~::s

o-:1

Cl c::

2"'

~ ~

-

0

.

(J) s:::

0

3

e:.

Cl u;·

....

(1) ::s

(/)

s:::

0 (/)

:;;:

:;;: ~

5:

.... Cl '"d

Cl 0 (/)

3 (1)

::s (1) (/) ....

'<:

(/) ~

::s (1)

3 s:::

~ Cl Cl ::s

Taulukko 2. Suomalaisten aikuisten mielikirjailijat/kirjat heidän oman ilmoituksensa mukaan vuonna 1973

Kotimaiset kirjailijat Mainintoja, kpl Ulkomaiset kirjailijat Mainintoja, kpl

Linna 102 MacLean 14

Päätalo 22 Steinbeck 14

Polva 22 (Raamattu 13)

Räsänen 20 Muskett 11

Waltari 14 Schmidt 7

Kivi 12 Charriere 7

Valtonen 12 Dumas 7

Aho 7 Tolstoi 7

Huovinen 7 Mitchell 6

Sillanpää 7 Montgomery 6

Swan 6 Uris 5

Sariola 6 Burroughs 5

Topelius 6 Bronte 5

13 243 Barkley 5

14 111

Vuonna 1973 haastateltuja aikuisia pyydettiin nimeämaan jokin sellainen kirjailija tai teos, joka oli merkinnyt heille erityisen paljon (tarkemmin, ks. K. Eskola 1982). Mieli- kirjan/kirjailijan nimesi 623 vastaajaa (63 % haastatelluista). Taulukossa mainitaan vähintään viisi kertaa mainitut kirjat/kirjailijat .

ta voisi sanoa, että steadysellerit ovat keskimäärin yhtä vanhoja kuin suomalainen kansanvalta", Niemi toteaa.

Keskeisiä havaintoja kuitenkin on, että suomalaisten steadysellerei- den kasvualustana ovat usein olleet kansalliset kriisikaudet. Runsas kol- mannes suosituista teoksista oli luet- tavissa kriisiepiikan piiriin. Kärkeen sijoittuneet teokset olivat myös usein kollektiiviepiikkaa. Muodoltaan nämä teokset olivat vanhakantaisia.

Noin puolet yli 80 000 kappaleen painokseen yltäneistä teoksista si- joittui kansankuvauksen piiriin. Myös huumori kytkeytyi menestyskirjoissa kansanvaltaiseen aateperintöön.

Painosmenestyksistä lukijain suosikkeihin Kirkon

kirjojen ohuen

ja koulun ohjaava vaikutus lukemiseen on lyhyen ja lukemiskulttuurin Suomessa

aina ollut suuri (vrt. K. Eskola 1979a; A. Eskola 1981; Heikkinen 1983). Myös monia Niemen luettele- mia painosmenestyskirjoja on luettu kouluissa. Mm. tästä syystä voidaan epäillä että painosmenestykset hei- jastelevat suomalaisen kaunokirjalli- suuden kaiun historian ensimma1s1a ja kuuluvimpia ääniä. Ainakin osaksi niistä voidaan myös kuulla virallisen ideologian tahtomia ääniä.

Tätä ongelmaa voidaan lähestyä vertaamalla painosmenestyskirjoja ihmisten itse ilmoittamiin mielikir- joihin, teoksiin joista he ovat elä- mässään omien sanojensa mukaan pitäneet erityisen paljon.

Vertailin Niemen suosikkikirja- luetteloa suomalaisten aikuisten kymmenisen vuotta sitten nimeämiin mielikirjailijoihin ja/tai näiden teok- siin. Tiedot perustuvat haastattelui- hin, jotka tehtiin vajaan 1000 suo- malaisen 15 vuotta täyttäneen aikuisen parissa vuonna 1973 (aineis-

(4)

tosta ja mielikirjoista tarkemmin, ks. K. Eskola 1979a, 1981 ja 1982). 1

Oheisista painosmenestys- ja mielikirja(ilija)taulukoista näkyy, että painosmenestykset ja lukijain mieltymykset lankeavat pääosin yhteen.

Mutta yksi erokin taulukaista käy ilmi.

Niemi toteaa painosmenestyksiä eritellessään, että viihde ei tunnu vievän pysyvään suosioon. Yli 100 000 kappaletta painetuista teok- sista vain yksi - Aino Räsäsen Soita minulle, Helena! - on Niemen mu- kaan luokiteltavissa ajanvietteeksi.

Koko luettelossa varsinaista viihdettä edustaa vain kolme nimikettä - Rä- säsen lisäksi Hilja Valtosen ja Mauri Sariolan teokset - eli vajaa kym- menesosa koko aineistosta.

Lukijatutkimus ei kuitenkaan tunnu tukevan ajatusta viihteen lyhytikäisyydestä. Suomalaisten mie- likirjoissa ovat viihdekirjailijat vah- vasti esillä. Jos mukaan otettaisiin myös ulkomaiset mielikirjat, suunta säilyy.

Taulukosta 2 nähdään, että ihmi- set muistelevat myös todella vanho- ja viihdekirjoja. Ulkomaisten joukossa on jopa ] ohan Christoph Schmidt.

Hänen Genoveva-teoksensa ensim- mäinen suomenkielinen painos ilmes- tyi vuonna 1847. (Genovevasta ja sen lukemisesta enemmän, ks. K.

Eskola 1984.)

Suosion mittaamisen ongelmista Sinänsähän tämä ei ole yllättävää.

Lukemistutkimuksista tiedämme, että erityisesti juuri viihdekirjat leviävät kädestä käteen (vrt. K.

Eskola 1979, 213-215). Yhtä ostettua viihdekirjaa lukee siis luultavasti useampi henkilö kuin yhtä jonkun muun kirjatyypin edustajaa. Painos- menestyksissä näin leviävä lukeminen ei näy.

Painosmenestysten ja lukijain suosikkien vertailu on tässä tehty varsin karkeasti. Vinouttavaa vaiku- tusta voi olla myös sillä, että pai- nosmenestykset on laskettu teos- kohtaisesti mutta merkittävät luku- kokemukset kirjailijakohtaisesti.

Viihdekirjallisuuden suosiota mi- tattaessa tämmöinen menettely voi kuitenkin olla "oikeampi" kuin jokin muu laskentatapa. Viihdekirjallisuutta luetaan usein saman tekijän kirja- sarjana eikä sitä aina niinkään aja- tella yksittäisinä teoksina. Kotoinen esimerkki on Räsäsen Helena-sarja.

Suosikiksi ei ehkä nimetä yhtä yksit- täistä teosta, vaan koko sarja tai sitten sarjan tekijä.

Vertailun päähavainto kuitenkin on, että sekä painosmenestykset että lukijoille paljon merkinneet teokset/kirjailijat ovat pitkälti sa- moja. Suomalaiset tuntuvat näiden molempien tietojen perusteella va- kaalta lukijakansalta. Vanhat tutut kansankuvaajat elävät edelleen.

Kun kirjallisuus jäsentää lukijoil- le suurten murrosten kokemusta, se saa lukijoilta vastakaikua, Huu- moria eivät suomalaiset lukijat liioin hylkää, eivätkä he luovu uskonnolli- sesti virittyneestä kirjallisuudesta.

Teosten kaiun historiaa voi lukea kirjallisuuden painosmenestyksistä.

Viihteellisen kirjallisuuden asema saattaa tällöin kuitenkin jäädä vä- häisemmäksi kuin se todellisuudessa on, Tämä voi johtua viihdekirjalli- suuden lukemisen omista mekanis- meista, samoin kuin sen erityisistä leviämisreiteistä. Kysymys voi olla myös siitä, että painosmenestyksiä on tukenut virallinen (kasvatukselli- nen) ideologia, jota viihdekirjalli- suudella ei pontimenaan ole,

-

Viil:e

lTässä yhteydessä voitaneen korjata eräs Juhani Niemen Suomalaisten suo- sikkikirjat -teokseen sisältyvä virheelli- nen tieto. Niemi viittaa kirjassaan si- vuilla 14-15 väitöskirjani Suomalaiset kirjanlukijoina ( 1979a) sivulla 176 olevaan taulukkoon. Sen tietojen perusteella Niemi toteaa, että kysyttäessä haasta- teltavien mielikirjailijoita vain seitsemän kotimaista kirjailijaa esiintyy vastauksissa enemmän kuin kymmenesti. Tätä päätel- mää ei kuitenkaan voi tehdä viittauksen kohteena olevasta taulukosta, sillä siinä luetellaan haastateltavien viimeksi kulu- neen kuukauden aikana lukemat kirjat (yleisimmin mainitut teokset) - olkoon- kin, että myös niistä vain seitsemän esiintyi luettelossa enemmän kuin kym- menen kertaa! Suomalaisten aikuisten merkittäviä lukukokemuksia, mielikirjoja, olen kuvannut muussa yhteydessä (ks.

K. Eskola 1979b, 1981 ja 1982).

Kirjallisuus

ESKOLA, Antti. Sosiologin puheenvuoro Heitä luetaan -kirjailijaseminaarissa Joensuussa 2.6.1981.

ESKOLA, Katarina. Suomalaiset kirjan- lukijoina. Helsinki, Tammi, 1979 ( 1979a).

ESKOLA, Katarina. Jääkö kirjallisuuden naisnäkökulma piiloon? Teoksessa ESKOLA, Katarina & HAAVIO-MANNI- LA, Elina & JALLINOJA, Riitta (toim.). Naisnäkökulmia. Porvoo, Helsin- ki ja Juva, WSOY, 1979 (1979b).

ESKOLA, Katarina. Sukupolvet ja luku- kokemukset. Sosiologia 18(1981):4, s.

287-296.

ESKOLA, Katarina. Kirjallisuus. Luvussa Populaarikulttuuri, teoksessa TOMMILA, Päiviö & REITALA, Aimo & KALLIO, Veikko (toim.). Suomen kulttuurihistoria UI. Porvoo, Helsinki ja Juva, WSOY, 1982.

ESKOLA, Katarina. Genovevasta Tunte- mattomaan sotilaaseen. Suomalaisten merkittävistä lukukokemuksista. Alustus Kirjastopoliittisen yhdistyksen Lukemis- seminaarissa 18.2.1984; ilmestyy Kir- jastopoliittisen yhdistyksen Kirjasto- poliittisia puheenvuoroja -julkaisusarjas- sa vuonna 1984.

HEIKKINEN, Antero. Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan. Jyvaskylä, Gaudeamus, 1983.

JAUSS, Hans Robert. Literaturgeschichte als Provokation der Literaturwissen- schaft. Teoksessa WARNING, Rainer (toim.). Rezeptionsästhetik. Mii.nchen, W. Fink Verlag, 1975. - Ilmestynyt suomeksi Kirjallisuushistoria kirjallisuus- tieteen haasteena. Teoksessa NEVALA, Maria-Liisa (toim.). Kirjallisuustutki- muksen menetelmiä. Suom. Maria-Liisa Nevala. Juva, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983.

KIRSTINÄ, Leena. Epämääräisyyskohta teoksen rakenteen ominaisuutena Roman Ingardenin ja Wolfgang Iserin mukaan. Tampereen yliopiston yleisen kirjalli- suustieteen monistesarja, 17. Tampere,

1984.

NIEMI, Juhani. Suomalaisten suosikki- kirjat. Hämeenlinna, Karisto, 1983. TARKKA, Pekka. Paavo Rintalan saarna

ja seurakunta. Keuruu, Otava, 1966. TARKKA, Pekka. Salama. Keuruu,

Otava, 1973.

VARPIO, Yrjö. Pentinkulma ja maa- ilma. Porvoo-Helsinki- Juva, WSOY, 1979.

VARPIO, Yrjö. Reseptiotutkimus ja muita artikkeleita. Tampereen yliopiston koti- maisen kirjallisuuden monistesarja, 22. Tampere, 1982.

VODICKA, Felix V. Die Rezeptions- geschichte literarischer Werke. Teok- sessa WARNING, Rainer (toiin.). Re- zeptionsästhetik. Munchen, W. Fink Verlag, 1975.

(5)

tosta ja mielikirjoista tarkemmin, ks. K. Eskola 1979a, 1981 ja 1982). 1

Oheisista painosmenestys- ja mielikirja(ilija)taulukoista näkyy, että painosmenestykset ja lukijain mieltymykset lankeavat pääosin yhteen.

Mutta yksi erokin taulukaista käy ilmi.

Niemi toteaa painosmenestyksiä eritellessään, että viihde ei tunnu vievän pysyvään suosioon. Yli 100 000 kappaletta painetuista teok- sista vain yksi - Aino Räsäsen Soita minulle, Helena! - on Niemen mu- kaan luokiteltavissa ajanvietteeksi.

Koko luettelossa varsinaista viihdettä edustaa vain kolme nimikettä - Rä- säsen lisäksi Hilja Valtosen ja Mauri Sariolan teokset - eli vajaa kym- menesosa koko aineistosta.

Lukijatutkimus ei kuitenkaan tunnu tukevan ajatusta viihteen lyhytikäisyydestä. Suomalaisten mie- likirjoissa ovat viihdekirjailijat vah- vasti esillä. Jos mukaan otettaisiin myös ulkomaiset mielikirjat, suunta säilyy.

Taulukosta 2 nähdään, että ihmi- set muistelevat myös todella vanho- ja viihdekirjoja. Ulkomaisten joukossa on jopa ] ohan Christoph Schmidt.

Hänen Genoveva-teoksensa ensim- mäinen suomenkielinen painos ilmes- tyi vuonna 1847. (Genovevasta ja sen lukemisesta enemmän, ks. K.

Eskola 1984.)

Suosion mittaamisen ongelmista Sinänsähän tämä ei ole yllättävää.

Lukemistutkimuksista tiedämme, että erityisesti juuri viihdekirjat leviävät kädestä käteen (vrt. K.

Eskola 1979, 213-215). Yhtä ostettua viihdekirjaa lukee siis luultavasti useampi henkilö kuin yhtä jonkun muun kirjatyypin edustajaa. Painos- menestyksissä näin leviävä lukeminen ei näy.

Painosmenestysten ja lukijain suosikkien vertailu on tässä tehty varsin karkeasti. Vinouttavaa vaiku- tusta voi olla myös sillä, että pai- nosmenestykset on laskettu teos- kohtaisesti mutta merkittävät luku- kokemukset kirjailijakohtaisesti.

Viihdekirjallisuuden suosiota mi- tattaessa tämmöinen menettely voi kuitenkin olla "oikeampi" kuin jokin muu laskentatapa. Viihdekirjallisuutta luetaan usein saman tekijän kirja- sarjana eikä sitä aina niinkään aja- tella yksittäisinä teoksina. Kotoinen esimerkki on Räsäsen Helena-sarja.

Suosikiksi ei ehkä nimetä yhtä yksit- täistä teosta, vaan koko sarja tai sitten sarjan tekijä.

Vertailun päähavainto kuitenkin on, että sekä painosmenestykset että lukijoille paljon merkinneet teokset/kirjailijat ovat pitkälti sa- moja. Suomalaiset tuntuvat näiden molempien tietojen perusteella va- kaalta lukijakansalta. Vanhat tutut kansankuvaajat elävät edelleen.

Kun kirjallisuus jäsentää lukijoil- le suurten murrosten kokemusta, se saa lukijoilta vastakaikua, Huu- moria eivät suomalaiset lukijat liioin hylkää, eivätkä he luovu uskonnolli- sesti virittyneestä kirjallisuudesta.

Teosten kaiun historiaa voi lukea kirjallisuuden painosmenestyksistä.

Viihteellisen kirjallisuuden asema saattaa tällöin kuitenkin jäädä vä- häisemmäksi kuin se todellisuudessa on, Tämä voi johtua viihdekirjalli- suuden lukemisen omista mekanis- meista, samoin kuin sen erityisistä leviämisreiteistä. Kysymys voi olla myös siitä, että painosmenestyksiä on tukenut virallinen (kasvatukselli- nen) ideologia, jota viihdekirjalli- suudella ei pontimenaan ole,

-

Viil:e

lTässä yhteydessä voitaneen korjata eräs Juhani Niemen Suomalaisten suo- sikkikirjat -teokseen sisältyvä virheelli- nen tieto. Niemi viittaa kirjassaan si- vuilla 14-15 väitöskirjani Suomalaiset kirjanlukijoina ( 1979a) sivulla 176 olevaan taulukkoon. Sen tietojen perusteella Niemi toteaa, että kysyttäessä haasta- teltavien mielikirjailijoita vain seitsemän kotimaista kirjailijaa esiintyy vastauksissa enemmän kuin kymmenesti. Tätä päätel- mää ei kuitenkaan voi tehdä viittauksen kohteena olevasta taulukosta, sillä siinä luetellaan haastateltavien viimeksi kulu- neen kuukauden aikana lukemat kirjat (yleisimmin mainitut teokset) - olkoon- kin, että myös niistä vain seitsemän esiintyi luettelossa enemmän kuin kym- menen kertaa! Suomalaisten aikuisten merkittäviä lukukokemuksia, mielikirjoja, olen kuvannut muussa yhteydessä (ks.

K. Eskola 1979b, 1981 ja 1982).

Kirjallisuus

ESKOLA, Antti. Sosiologin puheenvuoro Heitä luetaan -kirjailijaseminaarissa Joensuussa 2.6.1981.

ESKOLA, Katarina. Suomalaiset kirjan- lukijoina. Helsinki, Tammi, 1979 ( 1979a).

ESKOLA, Katarina. Jääkö kirjallisuuden naisnäkökulma piiloon? Teoksessa ESKOLA, Katarina & HAAVIO-MANNI- LA, Elina & JALLINOJA, Riitta (toim.). Naisnäkökulmia. Porvoo, Helsin- ki ja Juva, WSOY, 1979 (1979b).

ESKOLA, Katarina. Sukupolvet ja luku- kokemukset. Sosiologia 18(1981):4, s.

287-296.

ESKOLA, Katarina. Kirjallisuus. Luvussa Populaarikulttuuri, teoksessa TOMMILA, Päiviö & REITALA, Aimo & KALLIO, Veikko (toim.). Suomen kulttuurihistoria UI. Porvoo, Helsinki ja Juva, WSOY, 1982.

ESKOLA, Katarina. Genovevasta Tunte- mattomaan sotilaaseen. Suomalaisten merkittävistä lukukokemuksista. Alustus Kirjastopoliittisen yhdistyksen Lukemis- seminaarissa 18.2.1984; ilmestyy Kir- jastopoliittisen yhdistyksen Kirjasto- poliittisia puheenvuoroja -julkaisusarjas- sa vuonna 1984.

HEIKKINEN, Antero. Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan. Jyvaskylä, Gaudeamus, 1983.

JAUSS, Hans Robert. Literaturgeschichte als Provokation der Literaturwissen- schaft. Teoksessa WARNING, Rainer (toim.). Rezeptionsästhetik. Mii.nchen, W. Fink Verlag, 1975. - Ilmestynyt suomeksi Kirjallisuushistoria kirjallisuus- tieteen haasteena. Teoksessa NEVALA, Maria-Liisa (toim.). Kirjallisuustutki- muksen menetelmiä. Suom. Maria-Liisa Nevala. Juva, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983.

KIRSTINÄ, Leena. Epämääräisyyskohta teoksen rakenteen ominaisuutena Roman Ingardenin ja Wolfgang Iserin mukaan.

Tampereen yliopiston yleisen kirjalli- suustieteen monistesarja, 17. Tampere,

1984.

NIEMI, Juhani. Suomalaisten suosikki- kirjat. Hämeenlinna, Karisto, 1983.

TARKKA, Pekka. Paavo Rintalan saarna ja seurakunta. Keuruu, Otava, 1966.

TARKKA, Pekka. Salama. Keuruu, Otava, 1973.

VARPIO, Yrjö. Pentinkulma ja maa- ilma. Porvoo-Helsinki- Juva, WSOY, 1979.

VARPIO, Yrjö. Reseptiotutkimus ja muita artikkeleita. Tampereen yliopiston koti- maisen kirjallisuuden monistesarja, 22. Tampere, 1982.

VODICKA, Felix V. Die Rezeptions- geschichte literarischer Werke. Teok- sessa WARNING, Rainer (toiin.). Re- zeptionsästhetik. Munchen, W. Fink Verlag, 1975.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

[r]

Oletetaan, että kommutaattori [a, b] kommutoi alkion a kanssa.. Oletetaan, että [a, b] kommutoi alkioiden a ja

Olkoon G äärellinen ryhmä, jolla on vain yksi maksimaalinen aliryhmä.. Osoita, että G on syklinen ja sen kertaluku on jonkin

[r]

Alla olevat taulukot määrittelevät joukon

Taulukosta nähdään, että neutraalialkio on 0, kukin alkio on itsensä vasta-alkio ja + on vaihdannainen, sillä las- kutaulukko on symmetrinen diagonaalin suhteen.. Oletuksen

Onko se kokonaisalue?.

Onko tekijärengas kokonaisalue tai kunta?. Onko ideaali