TUU-11-020
TUU-11-021
2534000
2534000
2535000
2535000
2536000
2536000
7183000 7183000
7184000 7184000
7185000 7185000
7186000 7186000
7187000 7187000
Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus
ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT
Natura 2000 -alue Tuura -alue
0 500m
VÄHÄOJA
Tietokantatunnus: TUU-11-021
Pinta-ala: 120,6
Korkeus: 23
Alueen suhteellinen korkeus: 10,5
Geologia
Vähäoja on Siikajoen lounaisosassa sijaitseva rantakerrostuma, joka on noin kuuden kilometrin päässä nykyisestä merenrannasta. Muodostuman pituus on noin 1,7 kilometriä ja leveyttä sillä on suurimmillaan noin 1,2 kilometriä.
Muodostuma on syntynyt noin 3 000 – 1 600 vuotta sitten alueen kohottua vähitellen Itämeren peitosta
maankohoamisen seurauksena. Vähäojan noustua merenpinnan tasoon aallokko huuhtoi rantavyöhykettä ja kerrosti irrottamaansa ainesta rantavalleiksi. Vähäojan muodostuman alueelle syntyi maan kohotessa allekkaisia rantavalleja 12-23 metrin korkeustasolle. Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta voidaan hahmottaa noin viisikymmentä rantavallia. Rantavallit ovat suuntautuneet lounais- ja länsituulten nostattaman aallokon synnyttäminä hieman kaartuvina etelälounaasta pohjoiskoilliseen. Vastaavanlaisia matalia hiekkaisia rantavalliparvia kutsutaan Pohjois- Pohjanmaalla yleensä kaarroiksi. Rantavallit ovat kohtalaisen hyvin kehittyneitä, noin 0,5-1,0 metrin korkuisia, ja ne kohoavat loivan pyykkilautamaisesti muodostuman luoteisosasta kaakkoisosaan. Rantavallien aines on hiekkaa, josta johtuen rantavallien kohottua meren peitosta ja niiden pinnan kuivuttua lounais- ja länsituulet kuluttivat vain paikoin hieman rantavallien ainesta kuljettaen sitä vallien päälle ohueksi kerrokseksi. Näin rantavallien päälle syntyi paikoin rantavallien virtaviivaista muotoa rikkovaa ja rantavallien korkeutta lisäävää matalahkoa dyynikumpareikkoa.
Biologia
Alue on edustavimmillaan lähes varttunutta kuivan kankaan männikköä. Lahopuita ei ole. Muita sekapuita on vähänlaisesti. Kosteimmissa painanteissa on koivua. Vanhemmissa metsissä aluskasvillisuus on varpu- ja
jäkälälaikkuista. Varvikon valtalajina on variksenmarja, ja puolukkaa kasvaa runsaasti. Valoisimmissa paikoissa on enemmän kanervaa, ja kosteimmissa paikoissa on vähän mustikkaa, juolukkaa ja suopursua. Noin kolmatta osaa aluskasvillisuudesta peittää palleroporonjäkälävaltaiset jäkäliköt. Varvikon alla pohjakerrosta peittää seinäsammal ja siellä täällä on pieniä kangaskynsisammallaikkuja. Nuoremmat taimikot ovat yhtenäisemmin jäkälävaltaisia ja varvikkoa on vain tupsuina muodostuen lähinnä kanervasta. Paikoin on myös pieniä sianpuolalaikkuja. Ojitetuilla soilla puusto on tiheää taimikkoa tai kasvatusmetsää.
Maisema ja muut arvot
Alueen mataluudesta ja muodostumaa peittävästä mäntymetsästä johtuen siltä avautuu vain metsäinen maisema muodostuman lähiympäristöön. Samoista syistä johtuen muodostuma hahmottuu ainoastaan muodostuman lähiympäristöön ja sinnekin vain metsäisenä heikosti kumpuilevana alueena. Sisäiseen maisemaan luovat monimuotoisuutta ainoastaan lähes suoraviivaiset rantavallit ja niitä peittävät matalahkot dyynikummut.
Sijainti: Muodostuma sijaitsee Siikajoen kunnan lounaisosassa, lähes 4 kilometriä Hirvasperältä kaakkoon.
ha
m m mpy.
Muodostuma: Rantakerrostuma
Arvoluokka: 4
Muodon suhteellinen korkeus: 1 m
Karttalehti:
Kirjallisuus:
Siikajoki
2441 12
