Erkki Vihavainen
Sem Kankainen — ja elämän
merkitsevyys
— E h d oton, vilpitön, tunnollinen, uskollinen, inhim illinen.
— Isänm aa, kotiseutu ja isien työ m erkitsivät hä
nelle kaikkea.
Näin muistelee m aatalousneu
v o ja T o im i H eik k ola ystävään
sä Sem Kankaista, L aukaan p oik a a , jo k a ku oli 1972 eli kym m enen vuotta sitten.
Om assa eläm ässään Sem Kankainen noudatti ju u ri näitä korkeita ihanteita ja periaattei
ta. N iinpä hän lähti ikäm iehe- nä, 47-vuotiaana, vapaaeh toi
sesti rintam alle. T äm ä tapahtui syksyllä 1941. H änen sotapäivä
kirjansa ovat tallella. N e ovat arvokkaita dokum entteja.
Sem Kankaista, jo s ketä, v o i
daan luonnehtia sanoilla: eri
koislaatuinen ihm inen ja per
soonallisuus. T öissään ja to i
missaan Sem oli eh d ottom a n re
hellinen, huolellinen ja tarkka.
Tuhlailua ja välinpitäm ättö
m yyttä hän ei sietänyt. O m a i
suuttaan hän hoiti erittäin h u o lellisesti. Esim erkkinä tästä on ennen sotia hankittu h enk ilöau to , ” Semin a u to ” . Se on v u osi
mallia 1937, mutta o n vieläkin lähes uuden veroinen. T oisena esim erkkinä muistetaan ” Semin h ev on en ” , jo t a hän kohteli kuin veljeään. Kun täm ä h e v o nen ” P o iju ” k u oli, Sem hautasi sen naapureiden avustam ana pehm eään maahan Simunan rinteeseen lähelle T a h k ok orv en tienhaaraa. " P o i j u n ” haudalle hän pystytti tervalla kyllästetyn
puisen m uistopaalun, jo h o n on kaiverrettu hevosen syntym äai
ka ja kuolinaika. Hauta o n li
säksi eristetty rautaisilla ketjuil
la.
Sem Kankainen oli perheetön van hapoika, mutta ei k o d ito n . Hän asui kodissaan Simunan Kiviniem essä kuolem aansa saakka ensin äitinsä kanssa se
kä viimeiset vuosikym m enet si
sarensa M andin kanssa. K ivi
niemeen hän rakensi 1950-luvun alussa uuden asuinrakennuksen, jossa Semin sisaren p o ik a A r mas H a k on en perheineen nyt asuu.
Sem Kankainen syntyi 12.1.
1894 K apeekosken Kiviniem es
sä. Isä O tto Kankainen oli am matiltaan räätäli ja pientilalli-
Otto Kankainen, pientilallinen ja rää
täli, Sim unankosken Edistysseuran pe
rustaja ja ensimmäinen esimies.
nen. O tto solm i 1877 a v ioliiton Henrika Juhontyttären kanssa.
P uolisoille syntyi yhteensä kuu
si lasta, kolm e p oik a a ja kolm e tyttöä. Lapsista Sem oli nuorin.
O tto Kankaisen torppa Simunan Kiviniemessä. Kuva vuodelta 1925.
17
Suojeluskuntalainen Sem Kankainen.
Kiviniem en koti oli pieni ja vaatim aton. Siitä huolim atta räätäli O tto Kankaisen perilli
sistä m onet pääsivät opintielle.
Niinpä tytär A n n a valmistui opettajaksi ja muutti m y öh em min A m erikkaan . T oin en tytär A m an da eli M andi kävi kotita
lousalan koulun ja valmistui k otitalousneuvojaksi. Sotien jälkeen 1940-luvulla hän toim i m yös väliaikaisena kansakoulun op ettajana m m . Kainuussa. P o jista taasen O tto kävi m aam ies- koulun sekä nuorin p oik a Sem E von m etsäkoulun valm istuen m etsäteknikoksi 1919.
Pääasiallisen eläm äntyönsä Sem Kankainen suoritti Lau
kaan kunnan palveluksessa.
H än toim i ensin kaksikym m en
tä vuotta kunnan m etsä ty ön joh tajana. Sen jälkeen hän toim i yli kym m enen vuotta kunnalli
sena u losottom iehenä.
T o d etta k o o n , että ns. vaikei
na vuosina 1940-luvulla Sem Kankainen hoiti valtion viran
om aisten m äärääm inä m onia poikkeusajan tehtäviä Laukaas
sa. H äneen luottivat m yös valti- tion viranom aiset.
K okonaisuudessaan Sem Kankaisen ansioluettelo ty ö p aik k ojen ja virkapalvelun osa l
ta o n seuraava:
— E nso-G utzeit O y :n Juuan piirin m etsätilojen h oitaja
1919— 1923,
— Saastam oinen & L im . m et
sä- ja u ittok asööri 1923— 1925,
— Laukaan seurakunnan m etsätyön joh taja 1926— 1943,
— L aukaan kunnan metsä- ty ö n joh ta ja 1927— 1947,
— Jyväskylän työvoim apiirin m äärääm ä L aukaan urakka- päällikkö 1943— 1946,
— Kulkulaitosten ja yleisten töiden m inisteriön määrääm ä L aukaan m etsätyö-, kuljetus- ja polttoain epäällik k ö 1943— 1947,
— L aukaan ty övoim a p ä ä llik k ö 1944,
— L aukaan seurakunnan u losottom ies 1947,
— L aukaan kunnan u lo sotto
mies 1949— 1960.
Sem Kankaisen työstä kun
nan m etsätyön joh tajan a kertoo nykypäivän laukaalaisille ns.
Vehniän m etsikkö.
— M etsäam m attim iehenä Sem Kankainen oli aikaansa edellä, arvioi T o im i H eikkola.
Ei siihen aikaan vielä näillä le
veysasteilla puhuttukaan metsän istutuksesta. Sen vuoksi kunnan luottam usm iehetkin vastustivat Semin tekem iä pellon metsitys- suunnitelmia.
M etsätalou sn euvoja T a rm o A h o la lta saatujen tietojen m u
kaan Sem Kankainen todella ensimm äisenä Laukaassa istutti Vehniällä kunnan om istam an Kuuselan torpan maalle kuusen taimia 1,5 ha:n suuruiselle pel
toalueelle. T äm ä tapahtui v u on na 1928. M yöh em m in istutus
aluetta Semin toim esta laajen
nettiin. Istutuksessa tarvittavat taimet tuotiin Harvialasta. A lu eelta on j o korjattu puutavaraa, mutta siitä huolim atta siinä on
M etsäkoulun oppilas Sem Kankainen.
tänä päivänä erittäin vahva metsä, k ertoo T a rm o A h ola .
M etsä n h oid on alalla Sem Kankainen o n siis uranuurtaja Laukaassa.
"K y n n etty v a k o o n help om p i kyntää, hiihdetty latu h elp om p i hiihtää’ ’ .
N äm ä p a ljon puhuvat sanat o n painettu Sim unan m aam ies
seuran 40-vuotista toim intaa käsittelevän juhlajulkaisun kan- silehdelle. Julkaisussa seloste
taan Sim unankosken edistysseu
ran ja sen seuraajan Simunan maam iesseuran toim intaa 40- vuotiskautena 1906— 1946. Jul
kaisuun sisältyvät kirjoitukset on laatinut pääasiassa Sem Kankainen.
Julkaisun jo h d o s ta o n tod et
tava ensiksi, että Kiviniem en pientilallinen, räätäli O tto K an
kainen oli henkisesti mittava mies. H än on näet S im unankos
ken Edistysseuran syntysanojen lausuja sekä sen perustaja ja lu oja . O tto Kankainen oli m yös seuran ensim m äinen esimies.
H änen toim ikautensa esim iehe
nä päättyi vasta vu on n a 1918.
T oiseksi on todettava, että edistysseura oli aikanaan varsin merkittävä seura. Sen toim ialu eena o li näet k o k o silloinen L aukaan pitäjä. Seuran tavoit
teet ja ihanteet olivat m yös k o r
keat. Ensimmäisissä säännöissä m ääritellään seuran tarkoitus näin:
— Seuran tarkoitus on herättää rakkautta Jumalaa kohtaan, edistää siveyttä se
kä lain tuntoa, kuuliaisuut
ta lakia ja esivaltaa koh
taan, taistella epäsiveyttä ja muita paheita vastaan, edis
tää taloudellista vaurastu
mista, auttaa hädässä ja ah
dingossa olevia, mikäli va
rat ja voimat m yöten anta
vat.
Seura koettaa saavuttaa tarkoituksensa hankkimalla jäsenilleen tilaisuutta h yö
dyllisten tietojen kartuttami
seen etupäässä opettavilla ja virkistävillä ohjelmilla ja keskustelussa kokouksissa, edistämällä yleisesti hyväksi- tunnettuja rientoja, niinkuin lauluharrastusta ym . ja toimeenpanna mieltäylentä- viä iltamia ym.
18
A lk u vu osin a oli seuran to i
minnassa etutilalla aatteellinen p u oli, jo k a oli n u orisoseu ratyö
hön p oh ja u tu va toim in ta m u oto.
Seuraava katkelm a Sem K an
kaisen laatimasta historiikista valaisee asiaa:
— Pidettiin erikoisia ky
läkokouksia eri puolilla p i
täjää. Yleisiä kokouksia p i
dettiin alussa kerran kuu
kaudessa. Tilaisuudet olivat juhlahetkiä, joid en ohjelma oli monipuolinen ja osanot
tajamäärä runsas. N e aloi
tettiin ja lopetettiin yhteis
laululla. Kokouksissa alus
tettiin keskustelukysymyksiä elämän eri aloilta, aiheista kuten: Suhteemme Juma
laan ja lähimmäiseen; Rait
tiudesta; Kieltolaista; Ihmi
sen velvollisuuksista; Vas
taako kansakoululaitos tar
koitustaan; M iten saataisiin kansakoululle hankituksi ur- kuharm ooni? jn e.
M ain itta k oon , että historiikin m ukaan seuran varoilla hankit
tiin koululle (tarkoittaa Sim u- nan koululle) u rk u h arm oon i j o 1907.
V u osi 1920 merkitsi käänne
kohtaa seuran toim innassa. Sil
loin seuran nimi muutettiin Si- m unan m aam iesseuraksi. H isto
riikissa sanotaankin, että tämän jälkeen seuran toim inta suun
tautui taloudellisille aloille.
Sim unankosken edistysseura, m yöh em m in maam iesseura liit
tyy m on ella tavalla Sem K an kaisen eläm änvaiheisiin. H än kuului vu osikym m eniä seuran joh tok u n ta a n sekä toim i sen sihteerinä vuosina 1931— 1938.
Sam oin hän toim i sihteerinä seuratalon rakennustoim ikun
nassa.
Näyttää siltä, että Sem K an
kainen o n kokenut k o . seuran ja sen toim innan hyvin m erki
tyksellisenä. Sen hyväksi hän työskenteli epäitsekkäästi. Juh
lajulkaisuun sisältyvän k irjo i
tuksen ” Esi-isien ajoilta m eidän aikoihim m e Sim unassa” Sem päättää ylevätyylisesti ja v etoa vasti näin:
— Olen edellä koettanut lyhyesti kuvata paikkakun
tamme oloja ja kehitystä sekä sen asukkaiden elämää ja elämisen mahdollisuuksia varhaisimmista ajoista aina nykypäiviin saakka. Tämän lyhyen esityksen puitteisiin
ei kuitenkaan paljon mah
du. Mutta anna Sinä — j o ka luet näitä rivejä — mie
likuvituksesi lentää ajassa taaksepäin, täydentääksesi sen mitä tästä puuttuu: siir
ry esi-isien ja menneiden polvien aikoihin, heidän taisteluihinsa olemassaolos
ta, heidän voittoihinsa ja tappioihinsa, heidän toivei
siinsa ja pettymyksiinsä, heidän työhönsä ja saavu
tuksiinsa, joilla he ovat las
keneet perustan meidän se
kä meidän jälkeem m e tule
vien polvien hyvinvoinnille.
N e hetket rikastuttavat Sinua.
Sinä opit kunnioittamaan isien töitä ja Sinussa herää halu jatkaa ja täydentää sekä aineellisesti että henki
sesti sitä, mikä heiltä on jäänyt kesken.
K otiseu tu työh ön Sem K an
kainen osallistui Kalluntalon isäntänä. T ätä tehtävää hän hoiti uskollisesti kuolem aansa saakka. Sem kävi kesäisin sun
nuntaisin k irk k om atk ojensa yh
teydessä tarkastuskäynnillä Kal- luntuvassa, kertoi L ilja A rkela.
Sem Kankainen ja hänen autonsa. A u to on vm -37. Sillä on ajettu 6S000 km.
19
» ' ... f . 4 i a »
im
Sem Kankainen hevosensa " P o ij u n ” haudalla.
Sem Kankainen kirjoitteli m yös kotiseutuaiheisia artikke
leita L aukaan Jouluun. Vielä vuonna 1971 hän muisteli ystä
väänsä kunnanlääkäri M anner- hovia. K irjoituksen otsik kon a oli ” Lääkäri ja ihm inen” .
Sem Kankaisen m aallinen vaellus päättyi tam m ikuun 3.
päivänä 1972. Hänet siunattiin haudan le p o on kylm änä tam m i
kuisena sunnuntaipäivänä. Läs
nä olivat sukulaisten lisäksi ase
veljet, ystävät ja naapurit sekä kunnan ja kotiseutuyhdistyksen edustajat.
Sem Kankaisen sisarenpoika A rm as H akon en vaalii a rvok kaasti suvun perinteitä. O tto Kankaisen aikainen vanha tupa on pystyssä. M ustuneen tuvan seinällä on edelleen kenraali M annerheim in kuva sekä Sem Kankaisen m etsäkoulukuva. Sa
vusauna rannassa on käyttö
kunnossa. K ylvim m e siinä A r
mas H ak osen ja T o im i H eik k o- lan kanssa. M useoesineet on järjestetty m useoaittaan, Semin auto o n tallissa, kirjahylly enti
sellä paikallaan ja virsikannel seinällä. Kaiken tämän nähty
ään voi vain todeta, että tällä paikalla on tehty vu osik ym m e
niä työtä Laukaan ja k o k o isänmaan sivistysperinnön kar
tuttamiseksi.
20
