mihin sem.

Mutta

käykäämme eteenpäin.

Tulemme

^nyt

sille

kohdalle,

esplanaatiu alapuolella,

mihin sem.

^joht.

Leinberg'in

toimesta

^on

useita

^{puita istutettu, ja}

johon^kaupuuki

kuuluu

luwanueeu pauua

aidau

^ym- pärille.

Mitään

aitaa

siinä ^kuitenkaan

^{ei ole, ja}

kaswawat

wesat

^omat

siis kesät talmet

suojattomina eläimiltä ja mnilta maaroilta.

Useita

^koiwun,

pihlajan,

lehmuksen

^wesoja

^onkin

^jo

katkaistu. Ei- hän

^suojaawa

^rima-aita

^paljon

uwksaisi!

Puutarha

ajatuksissa

hiukau alemmaksi

^tultuamme

sille ^kohdalle, missä

^raatimies

Forsblom

^'in

uusi huoneus seisoo

^kcweänä,

iloisena katsellen manhain

tamara

makasiinien

ylitse Iywäsjärwen

sinertäwälle

pinnalle

ikään

luinnuori,clämäu rumia puolia

huo-

maamaton impi.

Itsestään

^tulemme

tässä

^ajatel-

leeksi, mikä kaunis puisto tälle törmälle

olisi

^woitu

tehdä

^ja

saada

^täysi

wihcriäineu

^{wyöhytkaupungin}

kahdelle

^puolelle.

^Mutta

^{mitäon tehty,}

se

^{on tehty,}

ja kaunis on ^paikka

silmälle tämmöiseuääntin.

Kääntyessälnme

makasiinien ohitse

menewälle ka- dulle

rieuuämme askeliamme niin

^paljon

kuin

^moim-

me,

sillä ⁿⁱⁱⁿ

törkyiseltä ja

aistillemme mastenmie- liseltä

näyttää tämä paikka,

maikka kesällä sekä ^mie-

raau että kaupuukilaiseu

silmät sitä ⁿⁱⁱⁿ usein

^tu-

lemat katselleeksi. —

_Kuljemme

laima-sillan ohitse

ja puiston, jossamonta korjausta

soisimme

^tapah-

tuma», mutta joista ou tarpeetoiu puhua, koska mistä

ei mitään

tulle

vuiston

^tätä nykyä

ollessa

yksityisen

huostassa. Tahtoisimme

^{jatkaa kämelys-}

tämlne

suoraan

^{tuon uuden,} jo jotenkin

tasaantu-

neen ja

asettuneen ^rantakaduu

^{suuntaan,mutta}

_usein siitä

tuskin pääsee

katsaunollaankaan

^{hymin kulke-}

maan, kun ou halkopiuoja ja tukki-kasoja

silmän

tietä

estämässä. Tosin

^{tätä nykyä on}

hiukan mähemmin siinä

^{romua kuiu}

edellisillä ^muosiua,

mutta

liiaksi sittekin. ^Näillä

^{paikoilla onenemmän}

kuin missään

muualla kaupungissamme

ulkonaisen

järjestyksen ja

siimon

^{puute ollut}

nahtämänä.

^On

sanottu, että

asia

^{ei parannu}

^euueukuin uusi satama-

Bätfänae Perjantaina 3 pttiwä Tonkofultta M».

)(:o 35.

Ulosannetaan ^{Weilin ja Göös'in}kirjakaupassa Iywäskylässä joka Tiistai ^ja

Per-

Tilaushinnat:koko wuodeltal^m., kolmeneljäilnrkseltä!i m., puolelta2^{m., neljän»}

jantai-aamu,missä nnioskin ilmoituksia »vastaanotetaan 10 pistäpieneltäriwiltä.

—

<

nekseltä ^lm. -

Postikonttoreissa:

koko wuodelta^.', m.<»l v..kolmeneljann.

Toimittajat: K.biöös,wastuunalaincn toimittaja.H.^Hellssrcn,

F.

^{Canth. 4m.2:! p., puolelta2m.>^} p., ueljännekscltä lm.il p. yksityiset numerot

<<>

_p.

yleisössä, mieläpä ajattelcmammissakin, jotenkintu- mallinen ennakkoluulo,_että

ihmisellä

^{moi olla}

kaksi

niinknin

sanotaan

äidinkieltä, _että

hän

moi kum- mallakin yhtähelposti, _yhtälnontemasti ajatuksensa

lausua.

Tämän ennakkoluulon poistamiseksi cm

«ne ^nyt

lausu s

^{n enempääkuin}

huomautamme

^maau kutakiu maamme knmpaakin kieltä ^puhumaa lukijaa

matkia, nlntta

huomatessaan sev

^maatimau

rahaa

ja maimaa, _lakkaakeskimäliin,

saatuansa

^ainoastaan

niin paljon aikaan, _{että mieras}

sitä nähdessään

myhähtäen hymyyn

hnomaa talossa

olleen tnumia pyrkiä muideu etemämpien rinnalle.

Kääntykäämme

sitten

^oikealle

^kädelle

^esplanaati

kadulle.

Nähdessämme uscideu

^loimujen

^siellä

^jo

tarkoin ajattelemaan, mikä

tässä suhteen

^on

hänen

oma

kokemuksensa. Luullaksemme se

^ou

sama

^kuin

meillä.

Mc

ainakaan emme ole knulleet kenenkään

kansalaisistamme sanoman

kumpaakin maammekieltä yhtä luontemasti,_yhtä helposti käyttämänsä. Joil- lakuilla croitus

tosiu

ci ole niin aiwan

suuri

^ja

tuntuma.

Mutta niillä

^{taas on}

se haittana, ettei-

mät

kummassakaan kielessä

^{ole oikeintarkkoja,}

^ettei-

wät kumpaakaan oikein ja hywin miljele. (latk.)

Pieni kewät-kawelys.

Pyydämme lukijaa

seuraamaa» ^meitä

pienelle ke«

mät-kämelykselle kaupunginulkopuolelta

Hämeeu

^tul-

liu

kautta*)kaupunkiin.

Kiitoksia! ^Ei haluta

^tyhjäu-

toimittajana rumeta

teidäu kaussanne

kämelemään,"

mastaa meille

useimmat

Iymäskyläläiset, joille hy-

wiu Harmoin

^{näyttää oleman}

^tarmis ulkoilmassa

jäseniääu liikutella.

Riennämme siis selittämään,

ettemme

suinkaan tahdo ketäkään mastoin tahtoaan niin

^paljon

ruumistansa

maimaamaan, maan

suom-

me lukijalle

istua lemollisesti kamarissaan

^{ja pyy-}

dämme maan

häntä

kayskelemääu

kanssamme —

ajatuksissaan.

..No se

^on

^toinen asia." saamme

ehkä

^nyt

^itsellemme sanotuksi.

^Kääuuymme

siis, ihailtuamme mennessämme ^noita

^Keljon

lahden kauuiita mäki-mieremiä

^ja

muita

likitienoja,

takaisin

kaupunkiin päin.

Wilkasemme

^tien

^kummallaki

^puo-

leu tulemaista lehtokäytämää marteu

istutettuihiu koimusihiu, nähdäksemme,

omatko

niiden silmukat

kylläkiurumenneetpaisumaan.

Msi ^koimu

^eitodistami-

tääu

kesän

läheisyydestä.

Katsomme siis

^useampia.

Mutta huomaamme

ikämäkscmme,että

sangen

monet

omatkin

komienkohtalojenkautta

— _enemmiten ihmis-

ten häwitys-halun tyydytykseksi

—

ihmisten iloksi rehoittawasta

^{kasmustaan temmatut.}

Uusia vitäisi

kaikin mokomin

istutettaman

sijaanja

ehkähiukan

^kau-

memmaksi

maantiestä, että

saisimat

^{paremmin olla}

rauhassa. ^Näin

ajattelemme, _mutta

saamilleko

toimoa ^tämän

asianomaisten huolella ⁿⁱⁱⁿ

^aiwan

pian tuleman

tehtämäksi? —

_Käymme

sitte

^eteen-

päin.

Piirto-aita toisella

^puolen

^maantietä

^odot-

taa maalia,mutta pistää

maalaamattomallakin omi-

tuisen ^komeasti

^ja kaupungin tapaisesti silmäämme, jos olemme

milkaisematta masemmalle

^{puolentietä,}

jossa

huono

^aitaräsy

mie

ajatuksemme

takamaiden

niityille.

Emme

moi ajatella

sen

^puolen

sillensä

jääneen

siitä

^{syystä, että}

olisi ^aamistettu scmina- rin rakennusteu

^{tulemau ylempänä}

olemalle har-

julle ^ja

siis

^wast'cdes

tähänkin saatawan siewä ^ai-

tuus.

Piteinmin ^lienee

kaupunkimme

tässä suhteen

merrattama

alottelemaan

uutistaloon, joka

hiukan

rupee toipumustaau ^tuntemaan, alottelee

mahtamia

Puhekielestä ^maamme herrassaa-

tyisten seuroissa ^{ja pereissä.}

(Jatkoa30:tecn n;roon.)

Ruotsiukielisen

^opetuksen

saaneista kansalaisistam-

^j

me

lienewät

ne aiwan harmat, jotka, ^olkootpa

sitte

Suomen-

talli Nnotsin-kicltä

^purnuista

^wanhcm-

mista ^syntyisin, woiwat helposti ajatuksensa Suo-

meksi esittää.

^{Saa olla paljon Suomea tufenut,}

aa olla

sen

kieli-opissa hywänkin

tietinelliscu

^pe-

rustuksen

^saanut,

saa

^olla

tilaisuudessa sen

firjoit<

tamisessakin

^jotenkin

usein itseään

harjoitella, ja

sentään

^joka

^kerta sitä

^{käyttäessä tuntee eräänkan-}

keudeu

ajatustensa

lausumista rasittaman.

^Kirjai-

lija kyllä on edesjäljestäpäin

tilaisuudessa

^paperille

panemaansa

kirjoitusta tarkastella ja, jos

hänellä

^on

tietineellistä

perustusta, Pyyhkiä

mirh

eettisyydet ja

tehdä lauseensa

sujnwammiksi (maikka näemme

sen-

tään alinomaa,

erittäinkin

sanomalehdissä, _koska niiden kirjoitukset omat

tehtämät

joutusammin,täm- möistä

itsensä

tarkastelemistapuututtaman

tahi

^tai*

minlyötämän).

Mutta

puhuttu

sana,

puhutut lau- seet, ne lentäwät

oikaisematta

wirheellisyyksiuen,^kan-

keuksineen

^{maailmaan ja} joko estäwät ^{kuulijan oikein}

asiaa käsittämästä tahi sattuivat hänen mieleensä

aiwan

heikosti ^{eiwätkä siis}

^tee

siihen sitä

waikutusta, miukä

oikein

ja

luontewasti

^sanotut,

tahi ^mieleen

painuneina ^pilaamat kuulijan

kieli-aistia.

^Kunnia,

ikuinen

kunnia meidän papistolle, joka

edellisinä ttntofifatoiua

^{on ollut}

^kielemme

^{melkeenpä ainoana}

»viljelijänä!

Mutta filmin

kelpaa edellä

lausumi-

amme ajatuksia todistaa huomauttamalla, mikä yh- täläisyys

mouessa

^paikoin maatamme on

kansan kielen

^ja

uskonnollisten

hartaus-kirjojen ja

entisen saarnakielen

mivl)eettift)t)ffteu Malilla.

Tämä

on juuri enemmiten

nähtämänä niissä

^paikoin,

missä

kristillinen tieto

^on

manhin. ^Meidän

^aikana,kun

monta mertaa enemmän luetaan, jos ei juuri

hen-

gellistä, miu aiuakin muuta kirjallisuutta, monta mertaa enemmän »viljellään koulua, ehkäpä mielii enemmän pahutaankin, lemiämät nämäkin

mirheelli-

syydet nopeammin ja lameamalle kuin

entisinä

^ai-

koina. Waan meillä

^on

sanomattoman

^{paljon enem-}

mäu apukeinoja Suomeu

kielitaitoamme

edistyttää;

sentähden ^meille

^tulema

^aika

ei oletkaan

sen

^lai-

minlyömistä yhtä helposti

anteeksi

^antama

^kuin heille.

Tamallisesti

^{meillä eitarpeeksiastikäsitetä,}

^kuinka

tärkeä

kielemme oikea

^käytäntö on

kansalliselle ^edis-

tymisellemme ja ajatusten

selmalle

esitykselle. Jo- kainen, jotta tämä kysymys on ollut

mielessä har-

taana asiana, on

huomannut

^maamme

herrassää-

tr)ifisfä

miimeisien

^{15 muodcn}

kuluessa sen

^mäliste

selmemmin,

mäliste himmeämmin

käsitetyksi, tunne-

tuksi

^ja

tunnustetuksi. Seurauksena siitä

^{on ollut,}

että ajoittain laimeammin, ajoittain

innokkaammin

omat

kokeneet sille seura-elämässä

alaa moittaa ja

sitä ^milloin harmemmiu ^milloin useammin

^jokapäi-

mäisessä

^puheessa

^keskenään

miljelleet. Myöskin

meidän

kaupungissa tätä on moitit hymin

huomata.

Innon

^ja

laimeuden

^{Malilla horjumista puheena}

oleman asian suhteen lisää

hywin paljon

tuokin

^{*) Suotakoon meidän}

sanoa

tällä nimellä makasiinin wierehiStä^porttia.

niin

sorteiksi

^kaswaueen,että woiwat ystäwälliscsti

kesän helteessä hiukan

^{marjoa tarjota, emme}

saata

olla toiwamatta, _{että muutamia} istuinpeukkiä

ase-

tcttaisiiu

^{suurempienpuiden} juurelle käytäwille,

iotka

ynnä myösjoku

osa

esplanaatin _nurmesta

olisiwat

yleisön käytettäwäksi awattawat ja aunettawat.

Wiime kesänä

^{näkyi joskus joku}

scnrue siellä

^istu-

wan,

niinkuin

^luuleulme, luwattomasti;

sillä

^emme

muista

ilmoitetun sitä

^yleisölle

^awatuksi.

^Mutta

useat,

sen

^tiedämme,

haluaisiwat ^saada sinne

^mennä,

sillä ^monestakin

^{syystä kaikki}

^eiwät

^wiihdy

^tuossa toisessa kauniimmassa

ja warjosammassapuistossa.

Heinän

tulolle, joka

muutenkin

jo

siellä

^rupee

wäheuemääu,

ei

^näin rajoitetusta käytännöstä

syn-

tyisi

suurempaa haittaa.

pelftngm Vapaaehtoisen palosammutuslunnan

rahawarat

_{jastossa on}

nousemat

₉₇₀

_nidettä.

^52,578

markkaan

^ja_(Mbl.)

sen

^kir-

(Xähctctty.)

Nöyrä kysymys ja

ehdoitus. ^Olikohan se

^kau-

pungin

hallituksen

suostumuksella, kun parastaikaa kaupunkiin

wiertäwällä

^harjun

rinteellä

nyljetään pois

sen wihanta

sammalpeite, wai

onkohan

^Iywäs

kylän ympäristön

kaunistamiseksi

^{jo tehty niinpal-}

jo, että

katsotaan liikanaisiksi

ne köyhät koristeet, joita

laiha hiekkanmmni sille

^{woitarjota?Samalla}

uskallamme

laskea

^kaupungin

hallitusmiesten

^sydä-

mille

sen ^alammaisen ehdoituksen,

että

uhkea

^män-

nistö

mainitulla rinteellä »valmistettaisiin

^sopimaksi

jaloittelewien käytettäwäksi siten, että

uurrettaisiin

käytäwiä, jonkun puutarhurin kaawau mukaan

—

aluksi

^{edes parikin}

—

_pitkinharjun rinnettä. Kun

wielä rohkenemme

huomauttaa, ettäkauan kestänee,

ennenkuin

kaupungin etelä-puolisetlehto-kujat

woi-

wat

siimekseensä

»vastaanottaa jaloittelijoita, ja

sitä

^jalkojen waaranalaisuutta, joka

wallitsee

^mär-

kinä aikoina meidän

^hywän kaupunkimme rapakko-

rikkailla kaduilla

(muistelemme ^nyt juuri wiimesyk- syä) ja

niitä

kuiwia, tuulensuojaisia ^ja

erittäin

ter-

Kertonut Milja.

Ensimmäiset ^markkinat.

(Jatkoawiime numeroon).

Pienessä töllissä

kaupunkia likellä ottilvat

miehet

yölortteerin. Sieltä aamulla

warhain ^lähdettiin

^kau-

punkiin,

hiukan

hiljaisempina,

sillä

^Matin

..kuraasi"

ei näin ^aamusta ollut wireillä.

Hewonen

^ajettiinka-

dun syrjään, ^johonmuitakin tuttawia oliPysähtänyt.

Matti Pani sille kourallisenheiniä

^{eteenja pyysierästä}

tuttawataan

vitämään sitä silmällä.

^{Ia nyt mentiin} torille. Kadun

kulmassa

oli niäcntunkoa ^ja Antti^et- syi tomeristaan,mutta siitä

hän

^ei

suuresti

wälittänyt.

Tuli täällä mies yksinkin toimeen.

Hän

^{kuunteli en-}

sin hetkisen

posetiiwiä ja

sitten

^{erästä miestä, joka}

suuren

ihmisjoukon

suureksi ihastukseksi

^lauloi

Paalvo Putkosen

^{sepittämää jaMikkelin} kirjapainostailmesty-

nyttärakkauden laulua^:

Pää sinä

kultani rakas luonto, Sinulle on annettu

suloinen

^muoto,

Ole sinä aina iloinen,

Elä sinä kiukussa

^kiroile.

Sinusta ^en koskaan eritä taida Muut likat ei mielestä» mitä ^maita,

Sä olet

se

kaikista ainowa Jolle nuoren luontoni ^lahjoitan.

Nyt minä lasken käteni ^kaulaan, Sillä minä näin

suloisesti

^laulan,

Kun en »voi muuten selittää, Kuin perääsi on niin ikäwä."

—

_Mitä

_se

Pää" siinä ensimmäisen

^wäcssyn

alussa

merentieraa?

—

kysyi eräs kuuntelijoista.

— Tietänethän

^tuon

—

lausni

^toinen

— _se

koittaa,

—

Mutta minunettä koko laulutyhmän järkenion päätön. mukaan^on

Pää"

tar- aina

Pässin

^esipuhe

—

lausui

^kolmas

—

_ja

sentäh-

den

se

merkinneekin, että laulun tekijä on oikein aita

„

pässin vää".

Sille

sukkeluudelle miehet

^nauraa

^hohottiwat

^janai-

set

tirskuttuni;_{mutta ne} wiimemainituista, jotka oli- wat wanttuissa, tohwelipalttoissa ja silkkihmwissa,ne

»vaan ^hiljaa myhäeliwät ja peittiwät

huuliaan sileästi

kokoontierretyllä mistinliinallaan.

Kummaa oli Antista, että

naiset

ⁿⁱⁱⁿ

halukkaasti

noita lauluja ostiwat.

—

_Minä

en ainakaan

sem-

moiseen rahaani

^Pane

^—

^mietti

^hän

pätewästi ja käwi kojuja katselemaan, joita pittä riwi oli ^pysty- tetty torin ^warteen. Eräältä kultasepältä osti

hän

korwarenkaat

Elsalle

tulijaisiksi ja erään Tampereen eukon kojusta

simsetin

^ja

taulahuiwin —

_sulhaspu-

»vukseen

^muka

—

_{käärine kokoon ja pisti}

taskuunsa.

Samassa

^älysi

^hän

^kadun

toisella

^{puolella walnmta}

»vaatteita osakn

^{leivällään} pitkillä pöydillä,

osaksi

^ri-

pustettuina pitkin lantun

seinää.

Antti meni

sinne.

— Hei

^mies

—

huusi

juutalainen

hänelle

^waS-

taan

—

_{tule ostamah,}

_se

_helppohinda,hywe tawara, näin kaunis ^jakka. kolmell' kymmenell' martall', etva- remba

mistääh sah.

^-

Antinkin

mielestä

tuo

harmaa

werkanuttu oli hy- win mutawa ja kaunis, _mutta

—

_jok'

ou

»verassa, se

^{on »velassa,} talonpoikain

seassa" —

_nnueli

hän

^ja aikoi

lähteä

^eteenpäin.

Juutalainen innostni.

—

_{Osta weli}

—

huusi hän.

^tarttuen Antin käsi- wartcen

—

_{osta, mine anda}

_se

fulle »viisikolmatta

markka.

Katso

^kuinga

se

^passah'!

Ennenkuin Antti

tiesi

asiastakaan,_oli

wanha

tatti pois

hänen

^{päältään ja »verkanen} sijassa. Olipa

hän sentään

mielestään niinkuin

wähän

^Pulskempi

^tässä asussa,

ja _totta

Elsankin ^silmissä

^poika

toiselta

^näyt-

täisi

^näin

mahtawassa

^nutussa,kuin

tuommoisessa

^kar-

keassa —

^ja

»vanhassa retkaleessa.

Mitähän

^{tuo olisi,}

—

jos kahdellakymmenellä annatte,

—

_Noniin

_sama

joutais

_se

_on,olla.

—

maksa

^{pois raha,}

juutalainen ja kauppa oli tehty.

Kun Antti oli

maksanut ^suostutun

^{hinnan, aikoi}

hän

^ottaa

wanhan ^nuttunsa

^{pöydältä,mutta}

—

ihme

^ja

kumma

—

se

olikin kadonnut.

Turhaan haki hän

pöydältä ja maasta,

turhaan katseli hän ihmisiä

^ym-

pärillään,

—

nuttua einäkynyt eikä kuulunut. Juu- talainen häilyi jo kaupassa muitten

kanssa

^{eikä jou-}

tunut

häntä

^enään kuulemaankaan.

Tässä

^{ei autta-}

nut muu, kuin pitää

wahinto

hywänään. Woi

har-

mia!

Lisäksi

alkoi wielä

sataa hänen

uudelle nutulleen ja outo kun ^oli, ei Antti tiennyt,

mihin

^poiketa

sateen

suojaa

etsimään. Käwellessäiin

^{katua, näki}

^hän

ⁿⁱⁱⁿ

sanotun

^onnen Pyörrän", joka

ihmisille

^ilmoittaa

tulewaisuuoen salatut ^asiat. Hinta

^{25 penniä. Se}

wcellisiä

käytäwlä, joita

siten

^harjun

rinteellä

^ta-

lvattoinali

huokealla hiuualla woisi

^hankkia,emme

luule creytylvämme, jos

sanomme

^täten

lausmvam-

mc monien

tenveellisiä

^täytäwiä

suosimien

^toiwo-

tukseu.

Iywäslylän wapaaehtoisen palosammutus' ja torjausyhtiön

säännöt

^kuuluu

Keis. scnati wah-

wistaneen.

lärjestys

satama-mcstarinccn

paunaan toimeen.

Mutta

missä

^ja

minkätähden se

^{»viipyy? Waltuu-}

miehien ^käsistä sen

^{esitys jo wiime »vuonna}

näihin aikoihin lähti

^walmiina.

Olisihan ^scil

^{jo pitänyt}

ehtiä

^päästä

^lailliseen

^{woimaan. Wai}

katsotta-

neenko

se

tarpeettomaksi? Kaupunkimme

sataman siiwo

ja järjestys

saa siis

^yhä»vastedeskin rippua tukkilauttojen omistajien ja muidenmieliwallasta, ilman

ettei

^kukaan

tatso welwollisuudckseen siitä

huolta ^{pitää! (latk.)} Arpajaisista wapaa«ehtoisen palosammutuslun»

nan hywäksi tekee puhdas tulo 2,071 m. 50 p.

—

Tilaisuudessa, johonnoin ^5,00

henkeä

^{yleisöä oli}

totountunut, näytetiin arpomisen päätettyä

.n. s.

taulukuwana

Koskensaaren morsiamet

^ja

samalla

dctlamoitiin kappaleensanat, _laulettiinja

tanssittiin.

3

^p.

Toukokuussa

on musta

lehti

^Suomen

historiassa.

^Silloin

^Wia-

porin linna 70 wuotta

sitten

^antautui

wiholliselle.

Wänrilti T.

^Lode, Suomen kaartista, jota Gorni-Tubniakin

taistelussa

^pahasti

haawoitettiin

jalkaan, makaa wielä

ewankcliscssa lasaretissa Pie- tarissa. Hänen haawaansa

^{on täytynyt} leikata lol- me eri kertaa. Kuula meni jalkarinnan

alitse

^ja

koski luuhun,

^joka

siitä

^rupesi

^{mätänemään}

^ja

si-

ruilemaan.

Luuta

ei enää paljon ole jälellä

haa-

wan

kohdalla.

^Kowia waiwoja on tämä ^nuori

so-

turimme

saanut kärsiä.

^{Nykyään on}

hän sentään

parantunut niin, että

waunuissa

^{woi ajaa ulkona.}

Keisari itse sekä useat

^muut

keisarillisen

^perheen

jäsenet ja

warsintin suuriruhtinas

^{Konstantin Ni-}

kolajcwitsin vuoliso, jonka

turwissa

^mainittu

hos-

pitaali on, owat

osoittaneet erinomaista

^lempeyttä tätä

haawoitettua

Suomalaista

kohtaan. Keisari

^on

muun

muassa itse

^tuonut

hänelle

ajanratolsi

ison walokuwa-albumin,

ja

suuriruhtinatar Aleksandra

on alinomaa käynyt

hänen luonansa

^{ja oli}

^läsnä

silloinkin, kun

haawaa toistamiseen leikattiin.

Ulkona käydessään on

Loden

käytettäwiinä

suuri- ruhtinattaren

waunut.

Tulipalon

waara

oli wiime tiisi^ina k. l0e.

p. p. tarjolla, kun

Kostelinin

perillisten talon työ- kin piipusta noki syttyi liekkiin, joka

leimusi

ulos.

Heti se huomattiin

^ja

^ruwettiin

sammuttamaan, joka ^pian onnistuikin, erittäinkin

sitten

^{kun attei-}

libta lennätettiin wiedä

tulikiweä eli rikkiä uuniin.

Tämä

juuri on paras ^keino

nokitulen sammutta- miseksi. Jos heitetään

^wettä kuumaan piippuun, niin

se

^pian

saattaa

^{haljeta ja}

^tuli heti

^{olla mal-}

loillaan

tahi ^wastedes

^{rakojen kautta päästä kat-}

toon.

Joku

^{palanen pitäisi}

siis sitä

ainetta olla kyökissäsuurempien wahinkojen

estämiseksi. —

_Ta-

pauksen

somaan,

johdostaettä

nuohominen huomautamme

^tarkoin

asianomaisia

ja ajallaan ^kat-

teh-

dään

sekä

että kyökeissäerittäinkin uunin edustaa pidetään tarkasti silmällä, _ettei

siihen

^puita

^tahi

muuta syttywää jätetä, joten

usein

kuulee tulen wallallcen pääsewän.

Jos

ei edusta ole kiwestä

tahi

^{tiilistä, ei}

^kukaan wähänkään

warowampi ole kammowa

sitä

^pientä kustannusta, että lyöttää

siihen

rauta-pellin.

Elias Lönnrot Loimaalla. Kuten

^muistamme, käwiwät ylioppilaat

turhaan

tapaamassa kunnia-

wanhusta kotonansa tellalsensa, sillä hän Eliaksen

^{oli lähtenytpäiwänä}kaupungista

häntä

^onni-pois

Loimaalle.

Täällä

joutui

hän

^{mainittunapäiwänä}

kunniaosoitusten _den esineeksi kansakoulunuorison

^jamui-

kansalaisten

^puolesta siten, että

he

^laululla

terwehtiwät häntä.

Hyväntahtoisesti antoi kans- lianeuwos

esitellä itselleen

^montaläsnä-olijaa, joka tietysti oli

erittäin

mieluista maanmiehille, _joista

tosin

^kaikki

oliwat

kuulleet

miehen

^jaloja

ansioita isänmaan ^suhteen, waan harwat häntä itseään ^loskaan nähneet. _dessa,

_jossa^Pienempiä puheita pidettiin

tilaisuu-

eräässä kunniawanhus wanhan

^tawan

mukaan tunnetulla,

erinomaisella waatimattomuu-

della

katsoi

työnsä

isänmaan

^hywäksi

wähäiseksi,

eikä

tehneensä

^wielä niinpaljon, kuin

hänen olisi

sietänyt

tehdä. ^Woimaa,

^{terwcyttä, pitkää} ikää toiwokaamme kaikki

sille

^jalolle

wanhukselle! lausuu

lopuksi U. S:n kirjeenwaihtaja.

Posti suomen

^ja

_Ruotsin ^wälillä.

^Höyry-

laiwa Erpress", joka kulettaa postia Suomen ja

Ruotsin

^wälillä,

^lähtee Hankoniemeltä

^jokakeski-

wiikkona ^ja lauantaina

sekä Tukholmasta

^jokamaa-

aina jap

Merkillisiä

nimityksiä.

Suuriruhtinaat ^Nikolai

Nitolajewitsch ja Mikael Nlkolajemitsch

omat

Huhtikuun

²⁸ päiwänä nimitetyt kenraali-

marsalkoiksi.

^{Samalla on edellinen omastapyyn-}

nöstään kiwulloisuuden wuoksi

^{wapautettu toimi-}

man armeijan ylipäällikkyydestä ja

hänen seuraa-

jansa on kenraali-ajutautti

Todtleben.

Toimiman

armeijan taapipäällikkö

kenraali Ne-

potoitschitzki on ^wapautettu

tästä toimestaan

ja

häntä seuraa

kenraaliajutantti,

ruhtinas Im

^e-

retinski.

Kerrotaan kenraali

Tschernajeffin nimitetyn

sen ^Venäläisen

armeijan päälliköksi

Turkestanissa,

joka

tulisi ^toimimaan Intiaa

^mastaan.

Painohallitulsen uusi-esimies, kanslianeuwos

Heimburger on

saanut,

niinkuinedelläkäwijänsäkin,

2MU

^m.

wuotisen

personallisen palkanlisäyksen.

(N. S.)

Helsingin junkkarikoulusta on niinikään laskettu

ulos

^{13 upsieriä, jotka omat määrätyt eri joukkoi-}

hin

Venäjällä ja

Suomessa.

^(Mbl.)

Huomen kadettikoulusta Haminassa

^onlaskettu

ulos 10 nuorta upsieriä ja niistä on 3 sijoitettu Suomen kaartiin ^ja muut Wenäjän joukkoihin.

Kirjallisuutta.

Hämeenlinnan

kirjapainossa on

walmistunut

ja ilmestyy ^piakkoinkirjakauppaan:

Kertomuksia sodasta

^{Wenäjän ja}

^Turkin

^wälillä

wuosina

1877—1878, kirjoitellut A. W. L."

Herra

^G.

W. Edlundin kustannuksella

^painetaan

paraikaa kumilla warustettua

kertomusta samasta

sodasta, jonka

kertomuksen

kirjoittaa Suonio (I.

Krohn.) (N. S.)

Helsingin lauppayhteyden jäsenet oliwat koolla

huhtikuun

^{27 p. ja}päätettiin,

katsoen

^{nykyisiinepä-}

warmoihin waltiollisiin ^oloihin,

^{perustaa pörssi-}

yhtiö.

Sitte

keskusteltiin

kauppakoulun perustamisesta pääkaupunkiimme ja

ehdoitus sai läsnä-olewaisten kannatuksen.

Viimeiseksi luettiin

kirjallisesti tehty

lausunto

Venäjällä nykyjään puuhatun kaapparilaiwaston

hankkimisen

^johdosta.

^Lausunto,

^jonka

^koksus

^muut-

tamattomana hywäksyi,

sisälsi

loppulauseena taup-

paseuran _katsoman

yksityisten kaapparilaiwan wa-

rustamisen sangen walitettawaksi

^ja

^waa- ranalaiseksi

yritykseksi.

(Mbl.)

Itäwallan sanolaau

toiwowan rattaista

itämaiset

erimielisyydet siteu, että kukin

saisi

^palkintoja

suh- teellisesti

^Wcuäjäu yliwaltiuudcn

kanssa

^ja

siis ^ei

Euglauuilla

siitä

^ystäwästä

olisi

paljon hyötyä, koska Weuäjä ci koskaau ^oletieltäuyttään

semmoista

sowitusta.

Erääsen wcuäläiseeu lchtecn

kirjoitetaan

suhteista

Englantilaisten ja

Turttilaisteu wälillä: ..Salat-

uen cnglautilais

-turkkilainen liitto

^{ou tehty}

Wenä-

jää wastaau jamiimeincu miuisterimuutos ^joustan- tiuopolissa tarkoittaa waau

todellisen asiau ^laidau

peittämistä.

Minkä

^{palkan Englanti on}

Turkille

luvannut,

sitä

^{ei wielä}

^tartoiu

^tunneta.

Puhu-

taan

Batumin

ja nmidcu

armeuialaisteu

^paikkain

Turkille

^takaisil,

luovuttamisesta

^ja

samanlaisista

lupauksista Numeliau ja

Makedonian suhteen.

Sodan

kustannukset

^{tietysti kantaaEuglauti.}

^Luul-

laau tummitttm

ettei Portti ^heti

^ala

^toimimana.

Se jäisi

alussa

puolueettomaksi ja

antaisi

^Euglau-

tilaisteu

toimia setä

^myöntäisi

heille

^{palkata wa-}

pajoukkoja

eli oikeammiu

^pukea

turkkilaisia sotamie- hiä

englantilaisiin

uuiwormuihiu.

^{Tämäu palk-}

kaamisen sanotaan

alkaneen, ja

sitä

^warten

^kenraali Kemballiu

matkustanee» Koustantiuopoliiu.

Mi

ainoa

asia tässä

^{waan wielä}

huolettaa

^Euglauti-

laisia,

osa turkkilaisista

wallcmpitäjistä

woisiwat menetellä

petollisesti ja myödä

liittolaiscusa

^Weuä-

läisille. Mihiu warowaisuudcu keiiwihiu ^Britti- läiset tässä

^pulmassa

turwaautuisiwat, ei

^tiedetä

sauoa."

Englanti kuuluu puuhailewau

kiireesti lähettä-

mään

mahtawau sotalaiwastou

^Itämereen,

siis saam-

me

kcuties itsekin lähemmällä ^lähdä

^jakuulla,

^miltä sota

^tuutuu,

^Berliuiu hallituksen

^tekewäu

werutkeita,

tähän suostumustaan

autacssaau, päät- täen

siitä

^{lamasta, jolla tätä uutista}

^Bcrlinistä

ilmoitetaan.

^{Kaartimme on jo saapunut}

Odessaan

San

Stefanosla

^{ja jatkaa pikaisesti}

matkaansa

^ko-

timaahau

^ja tämä tapaus on epäilemättä yhteydessä ruotujakolaitotseu

uudistamiseu

^käskyu

kanssa.

Uaiwaliile Waasassa

^{on jo}

huhtikuun

^{25» p.}

awattu siten, että höyrylaiwa

..Finland"

^tunti

sa-

tamaan estäwien, lujien jääwyöhykkeiden

läwitse.

Wiime

wuonna

^tuli

esimmäinen

^laiwa

Waasaan Kesäkuun

^{6p. ja}

^kahtena sen edellisenä ^Toukokuun

24 ^päiwänä.

Hädänalaisia ^warten

^Onlun

^läänissä

^owat

nuoret

naiset Haminan

kaupungissakeränneet ^1,361 markkaa, jotka owat jaetut antajain

tahdon

^mukaan

kertoo P.^S.

Hodan merkti. Sawonlinnassa

^{olcwat höyry-}

sahat

^owat

isäntiensä,

^jotka kuuluwat olewanEng-

lantilaisia,

käskystä

lakkauttaneet liikkeensä.

(Snla.)

Suomalaisuus

^edistyy.

^Muutamat

^tauppapal-

welijat

Porin

kaupunssissa owat

keskenään suostu-

Kaikenlaista.

Kosto wai sattumus.

^Jonkun

^aikaa

^takaperin,

K—

n pitäjässä S—

lahden

^kylan

^wierellii

^olewalla

järwellä ajoi

huonon

^jään

ollessa

eriiän talon

renki

K., jonka

hewoinen

^{putoisi jäihin.} Saman kylän naapurin

isäntä P.

^ajoi perässä, jota waaraanjou- tunut

aneli apuunsa. —

Eu

^{minä jouda}

^minull'

on

tiiru

^{pohjaan (joksi järwen toista päätä}

nimi-

tetään)

huuda ^noita

^S—

^lahden

laiskoja" nyhtäisi

isäntä

^ja

uuhitti hewoistaan.

^Kuinkas

^käwi? —

wähän

^{matkan ajettuaan putoisi}

hanen

^oma

hewoi-

sensa

^jäihin

—

_ja

_oli

siis itsensä hnudcttawa

S

—

lahden

^{laiskoja, mutta}

edellinen ci

apua tar*

ummuttaan. Oliko kosto »ai

sattumus?

_«

— _.

Waltiolliselta ^taiwaalta

ei

ole

huomattaman

^{muuta muutosta,}

kuiu

^että ne pilwet, joista

keutiesi

^{picmkiu ou alkama}

uhkaama

myrsky, aiua maan käymät

mustemmiksi,

ja

rauhan

toiweet

siis ^sitä heikommiksi.

Englannilta ou

use-

ampi kerta pyydetty tietää,mitä

se maalisi

^itämais-

teu

asiain sääntämiscn

suhteen, waau

selwää was-

tausta

ei se

^{anna, ainoastaan}

ticrtelewiä tekoseli-

tyksiä waan. Siitä päätetään, että

se

^{wälitämät-}

tömästi tahtoo sotaa.

Tehokasta

^työtä

rauhan

ylläpitämiseksi on

Saksa

tehnyt siten, että

se

^on lvälittänyt keskusteluja Wenäjän jaEnglannin

hallituksen

^wälillä

Lontoossa.

Uskollisena ^tomerina sillä tässä toimessa

^{on Italia,}

jonka ^paino ja armo

ei suinkaan ^liene

^arwattawa

»vähäiseksi. ^Kuten

tiedetään, on

Saksan hallitus

ystäwällisissä

suhteissa

^Wcuäjäu

kanssa

^ja

^Italian harrastukset siis

^myöskiutarkoittawctt

rauhau

^yllä-

pitämistä Englannin ylellistä röykkeyttä wastaan.

Arvoituksia.

XIV.

Kun ^lemahti, niin koko maailma ka- 2) pukki moni punaseen ammeesen,_kieli liputti kuin naavan ^lenti?

1) Lehti jahti?

3) sinertää viliortää, viimein pilven tekee?

4) Yksi panee tem, tem, toinen panee^{tem, tem,} kolmas panee ^{tam, tam,} neljäs panee tam, tam,

viides panee viuh,vauh?

5) Isosuuri,mustanruuni,lyhyläntä, töppöhäntä?

6) Viippaa, vaappaa, rautaiset saappaat?

7) Kolme hevosta tallissa seisoo,kaksitanssaa?

8) Pienempi edellä,isompi jälessä, ei kivctkään killiä laske?

Kuolleita

ja wihityitä.

Kuolleita

Viitasaarella:

^Torpanp. Wilhelm

Hänninen,Kymintostelta1w. 4^t.;lestiwaimo Maria Km«

nunen,Ilmolahdelta ^{79 m.: Torpant.}Maria Arnberg,Kei- telepohjasta 8 1.. ^Talonp.Otto^Möttönen,Niinilahdelta ¹

w.3 ^t.,Lamp.^tyttöViina ^Paananen,lurniansalosta^liw.

4 l.:Mäkitp. poikaEmil ^Stm,Haapaniemeltä11.; Kullia- menp.

Wilhelm

^Nykänen, Keitelepohjasta 2 w. ₄ l.; ^ja mustilaisenp. Johannes

Frantsilasta

^{6 t. wanhana.}

(latk.) Mutta

silmänsä

wai oliko kaikki noiduttu

—

_uusi,

harmaa

nuttu oli ^muuttunut aiwan kirjawaksi. Sade oli

sen

kostuttanut, juutalaisen maali oli liuwenmtt ja

hänen

päällään oli ^nyt wanha, killunut, maalilla

tahrailtu

takki.

—

_Matti,

^— _sanoi

hän seisahtuen —

katsos

^weli>

kulta

wähä

^{tätä uutta takkiani!}

— !

—Hm fauniit

onpaikat,

sanoi Lintu-Jussi"^

—

Mita ^{lina tästä} arwelet?

—

_{Nnuelcu,että} juutalainen

sinut petti.^^^^^

—

_Samaapa melkein minäkin

fpäilcn.B kuules.

^{Matti, tama on}

wähän

häpeällistä.

l

¦—- Kyllähän

se

^{niin on, on kai."}

— Antaisinko ^hänelle

^{selkään,»vai}

weisintö hänet oikeuteen? —

_Niin,

sitä asiaa sietää harkita.

Antti

olisi

^ternaammin

heti

^lähtenyt juutalaiselle

kowaa näyttämään, mutta Matti otti

häntä ^täsiwar-

resta ja wei

hänet

mukanaan

—

_kapakkaan.

tieto ^nyt kumminkin täytyi ostaa. Antille ^annet- tiin onnen lippn", ^joka lupasi

hänelle

paljon hywää ja

wähtin

^pahaa. Rikkautta, rakkautta, monta ystä- wää, muutamia

wihamiehiä,

kaunis puoliso ^{ja paljon} lapsia on

suotu hauen osakseen.

Tuo kuitenkin ^taas teki mielen kcweämmäksi.

Wähät

siitä",_arweliAntti, jos

kohta

^{uuttu menikin ja} korwarenkaat ja

simsctti

^ja

kaulahuiwi,

jotka oliwat

taskussa.

^Koskapas

^sitä ih-

minen wahingon weräjälle

Pääsee.

^Ia

olihan

^onni

sekin, että

kukkaroni sattui

olemaan tiimin

taskussa.

Hm

^{rikkautta ja kaunis puoliso}

kaumin ^{tyttö koko}

maailmassa "

Likeisillä

^portailla

soitettiin

^{nyt kelloa.}

^Sisältä

kuului posetiiwin ääni, wäkeä

tulwasi sinne

^{ja Antti} meni myös. Se oli panorama. Nwpäri

huonetta

oli

asetettu

^{kauniita ja} kallisarwoisia, moittokaluja, jotka muka ^arwan kautta oliwat

saatamiua.

^Arpa

maksoi

^{markan ja} Antti koetti onneaan. Saikun

sai-

kin ^pienen sokuriastian, jommoisen

Elsa

^olikotipitäjän kauppiaalta ^ostanut kolmella kymmenellä pennillä.

Taas

tuli wahinko, —

mutta jotakin

se

^lystikinmak-

saa,

ja

saihan

^täällä

samalla hintaa katsella

^huonoja

kumia

huumeitten suurennuslasien lälmtse. Antti

^lä-

heni silmillään

^yhtä

lasia

^{ja koki}

saada selmille.

^mitä

se

^{kulua oikeastaan} merkitseisi,

jonkahänsiiu^näki

sinä junkkari oletkin

—

_kuului

_sa-

massa

^{tuttu ääni}

^{hänen konnissaan}

^{ja Matin käsira-}

wisteli häntä

olkapäästä.

—

Käy mukaan,minullaon täällä

muutamia

^{hywiä toweria.}

Antti

seurasi Mattia. Käwellessään

^kadulla

sat-

tui

hän wilkaisemaan

^{uutta nuttuansa, ja}

—

_pettiwätkö

heidän esimer

ncet kanssapuheissaan

aina

^käyttämän

suomen

^tieltä.

Jota suostumusta

^{wastaan rikkoo,}

wctää salkoa

¹⁰ pennia joka terralta, jotta

rahat sitten

lahjoitetaan jollekin

suomalaisuuden

edistämistä

tahi

^yleistähy- wiiä tartoittawallc

laitokselle.

^Seuratkoon

toisetkin

(Sataf.)

Heinänsiemenet

^{owat nykyjään} huojistuneetniin että Wiipurissa

saadaan

^timotein

siemeniä

^{tt m.}

95 p. ^japuna-apilaan

siemeniä

^llm.75p. leiwistä.

(U. S.)

Kond»rssi.

Kauppabuonc

Luther

^ja

'liudolf Hel-

siugisss on tehnyt

konkurssi-anomuksen.

^(Mol.)

Käytännölliset opettajanäytteet

toinntN Huhtl- snun

^{29 p.Helsingin}

normaalikoulun

yliopettazlen

«dcssä lehtorin

^{wirtoja warten fysikassa ja}

suure-

tieteessä ruotsinkielisissä

^lyseoissa

s.

^m.

^{F. M-}

terman, jotka

alivosteltiin arwolauscella

^{hywal^y}

kiitoksella"

^("24).

Pääo«a«

^j«

Elinlorkolaitolseen

Helsingissä on wiime wuoden

kuluessa

^tehty sisäänpanoksta ^yll 25,000 m. ^jsista 4,000 markkaa tulee ³⁸

kansa-

koulu opettajattaren

osaksi sen

johdosta, että ^lai-

toksen kanssa

^{on tehty}

suostumus

^pcnsionein

^hank- kimisesta

kansakoulujen nais-opettajille.

Huhtikuun ²⁸

^{P. on}

Pietarissa

tapahtunut run-

sas

ritaristo-merlticn, nimityksien, lahjain, arwo- nimien ja ritalien jako, ja Suomikin on ^niistä

saa-

nut

runsaat osansa.

Plsi

^Wenäjän kuuluisimpia päälliköitä wiime-

sodan

^aitana,

kenraaliluutnantti Hcimann

^on

kuollut sotatantereella Armeniassa

lawantautiin.

Maksetusta

^pääomasta.

puhdas woitto oli 4tt,12« markkaa, joista

osakkeille

jaettawaksi

ehdoitetaan

^{2l),000 m. eli 5 "..}

sisään-

Pietarissa

^{on lewiunyt}

semmoinen

^huhu,

^että

Englannin

hallitus olisi huomauttanut

^kaupvaa- harjoittawaa yleisöä

siitä,

että Englannin jaWenä- jänyksityisten

henkilöiden wäliset kaikenlaiset

^kauppa-

kirjat ja

sitomukset olisiwat

Englannissa_lain

edessä

mitättömät.

Tällä tahdottaisiin

wnhingoittaa

Wenä-

jän kauppaa. Semmoinen ^menettely on syystä Wenäjällä herättänyt

suurta

mielen karwautta ja alentaa, jos

huhussa tosiaankin

^{on perää,Englan-}

tilaisen

waltakunnanmuunmaailman

silmissä,

raa- kalais-kansojen luokkaan.

Oulun

tsuluneuwoston sanotaan

^{antaneenpuol-}

lolauseensa

^Oulun

suomalaista

^{lyseon koskemaan}

pyyntöön

waltioawun lisäämisestä

lyseolle. Myös- kin on

kouluneuwosto

^{puoltanut lyseon} johtokunnan

tekemää

pyyntöä, että

waltio

tulewaa lukunmotta warten

antaisi

^4,000 markkaa kutakin luottaa war-

ten

suomalaisessa

^lyseossa

^siinä

tapauksessa,

ettei

waltio

sitä

^ennen

woisi

^{ottaalyseota kokonaan}

^hal- tuunsa.

^{Niin kertoo O. W.}

^E.

Sadan miehen

^{yhtiö" niminen työmiesten}

seura,

joka

tarkoittaa

^jäsentensä

turlvaamista hädän

ja

sairauden

aitoina, aijotaan,

Ruotsalaisen

^mallin

mukaan, ^perustaa Wiipuriin. ()lm.) Wiipuriin

tuodaan Lontoosta

höyryruisku, joka

maksaa

^{yli 20,0W}

suomen

^{markkaa. (Ilm.)}

Kaupunginprefekti

Pietarissa,

lenraaliajutant-

ti

^Trepow on korotettu

ratsuwäen kenraaliksi,

py-

syen entisessä toimessaan. ^Ee

^on

sama

mies, josta nykyaikaan on niin paljo ^puhuttu

Sassulitsehin

^oi-

keuden

^käynnissä.

(Wbl.) Murhapolton-yritys on ^tapahtunut

Waasan wanhassa ^Mantilassa huhtikuun

²⁰

Kristianiassa,

Norjan pääkaupungissa on ^ollut ankaria työwäen levottomuuksia,' joiden johdosta

monta kymmentä

rauhan

häiritsijää on^pantu liini.

Syyksi

meteliin sanotaan

työpalkkain

halwentumisen.

Ankara

maanjäristys pitkänperjantain _wastai-

sena

^yönäon tapahtunut Konstantinopolinseuduilla, joka teki

suurta ^wahintoa

paikoittaan.

ilmoittllsia.

wiiloja

hllltllllll.

helppoon

K»

muwä'lultairppä

Vttakaa kiwi!

Wlipunpällviinäkatusi waltuin-u,sarwctoin ^{pässi: tni}

sen

on lamannut, ilmoittakoon Widliom'in talossa. ⁽³⁵³⁾

Aiitto-

Myytäwänä.

Weilin ^ja Göösin kirMkanliassa:

H^aatuutlls-ruiskuja, uusia sangen

£v ^mulawia _Hinta tnlensammutus-toneita. _{60 markkaa.}

Turun tehtaan Mssalti-kattohuopaa

helppoon hintaan.

rukiinleikkuu ^koneita,

g£ erilaatuisia. ^%$

Kouluharmonioita.

A. Turdiainen.

Weniililinen

Palowakuutus ^yhtiö.

Perustettu muonua

^1827.

Wakuuttaa miuuu kauttaui helpoilla

maksuehdoilla

Tehtaita, Sahoja ja Lautoja

sekä kaikenlaista

^ir- tainta ja kiinteätä

omaisuutta.

Kristianian

Ileinen PalMakuutllsseura,

perustettu

w. ^1847,

Weilin ^ja Göös.

suorittaa ^meidän

^kauttamme palowatuutulsia

lav»

pungissa ja

maalla. Wakuutusmaksot

^{owat nyky-}

ään yhtä

suuret kaikissa Suomessa olemissa

^ulko-

maalaisissa makmltusMiöissä. Watuutuskuitit

^an-

netaau joko

suomeksi

^tai

ruotsiksi.

TUKIN-MITTAUS KIRJOJA.

Vekseli-lllnkettia,

Suomalaisia

^ja

Ruotsalaisia,

KUITTIA

Olli Akselinpoika ja hänen ^per-

heensä ^eli Inkwisitioni-waukeus

^Sorön

luostarissa. Hinta ²

^m.

Panl Heyses Nyare Noveller, öf-

wersatta af

^{G. Meyer}

^2:65

^p.

Tjvhjelten eller Fregatten och ^Loggerten.

Sjöroman

af F.

^C.

^{Armstrong 5: 25 p.}

Taiwasta kohti. Kirjoittanut E. Pren- tiss. ^{2 mk.}

«anlnja Karitsan kiitokseksi. ^Lau-

leskeli Ira ^D.

^Saukey.

^{I—3 5. 25}

^p.

Päijänteen

irtonnisia ^numeroita myydään myöskin rouwa

Pakkaliinin setä herrain ^{Häggman ja}

stnmpp. lauppapuodeissa.

I.P. «

Wedennosto-osasto(keltanauhaset)kutsutaan^harjoituk»

seen

ruiskuhuoneelle ensi sunnuntaina kello '/«" l> ^{ft» p.}

Iywäskliiässä Toukokuun 2 p. I^7^.

Palomestari.

Tilauksia

wastaau otetaan nykyään

Ruotsissa ^ilmaantu-

malle kirjalle ,,NyaTestamentet" Istt:llä kauniilla kuwalla Galpin Gassll

^C:ien

Lontoossa ulosantaman kuwa Biblian ^mukaan.

Teos ulos

annetaan

l):ssä wihkossa, warus-

tettuna noin 17 kuwalla

^jokainen,

hinta ^{1: 50} p., kuitenkin niin, ettei

teos

kokonaisuudessaan

tule _—

tilaajille

maksamaan

^yli

^{11 mk. 25 p:niä}

Imen wihko

^on

saatawana. Kamalista.

Perjantaina Toukokuun

»

^p.

Postitonttori on awoinna t:lo 9—129

—

₁₂

e. ftft. ^ja t:lo 3— tt

j. ftp.

Sananlcnnätul konttori un awoinna k:lo 9 e. pp, t.lo 1 l- PP.

Sanomalehti ^{tlnpimanhassa} seurahllonecssa ^{t:lo 7 j.pp.}

Lauantaina Toukokuun4 p.

Posti

tulee kello ² e. pp.Heinolasta.

Posti

lähtee^{kello 2 j.pp.}Heinolaan.

Postitonttor»^onawoinua k:lo

—

₁₂

e.^pft.jat:lo 4

—

li^j.pp.

Kirjelaatitto tyhjennetään kello 1^j.pp.

Sananlennätin konttori on awoinna ^{t:lol> e.ftp.}2 ^{j. ftp.}

yhdyspankin konttori on awoinna t.lo ^{12 e.pft.}1^j.pft.

Pohjoismaiden

ftantin

^{konttori on}awoinna t:lo I—21

—

_2j.pp.

Sunnuntaina Toukokuun5 p.

Posti

lähtee^{k. 3 j.pp.}Hclsmliin Hmneenllnnan kautta.

Posti

^{tulee kello 1"..} pp. Kuopiosta Rautalammin lautta ^jaHämeenlinnasta ^{kello 3 j.pp.}

Postikonttori

^onawoinnna t:lu^B—98

—

_{9e. pp.}

Kirjelaatitot tyhjennetään t:lo 12 e. pp.^ja t:lo^{6 j.}pp.

Sananlennätinlonttori on awoinna t:lo B—98

—

9 ^e.pft. ja

k:to 4—7 ^j.pp.

Maanantaina Toukokuun

«

^p.

Posti lähtee

k. 1 e. pp. Nitolain kaupunkiinSaarijär- wcn ^jaKokkolan kautta.

Postikonttori

^{on awoinua klo 9—129}

—

12 e.pft.jak:lo 3—63

—

6^jpp.

Sauanlenuätin konttori on awoinna t:lo 9 e. pp.

—

_l:lo

2 j.pp.ja t:lo 4—7 ^j.pp.

Vhdyspantiu konttori ^on awoinna t:lo I—il1

—

il ^j.pp.

Sanomalehti ^tluplundessa seurahuoneessa ^{k:lo 7 j. ftp.}

Jyväskylässä,

Weilin ^ja GBös'iukirjapainossa,1878.

Wilhelm Helsingissä, ^Kommnen

Oommisstoni- jaUgenturi-toimi,

Konttori:

Fabianinkatu ^l 4

hankkii tilauksen

^mukaan lyhyimmässä ajassa konvausta tilaajalta ottamatta:

Amerikalaista, tiirikalla ^aiwan awaamattomia Dale Patentti-luk

koja ^koppia, owia, porttia, kassankaappia, pulpetteja warten, Munalukkoja

enemmän

kuin 300 lajia ja

erisuuria. Hinnat ^erino- maisen

^helppoja.

Kaasu-

^ja

Wedenjohdatus-torwia,

Torwiarmaturia, Wentilejä,Manoja,Witjoja Ankkuria, Rautalanka-touwia,Koneenhihnoja,

Sahanteriä.

Maanwiljelys-kaluja ja ^kaiken

laisia

^Koneita.

Luu-öljyäkoneitten woitelemistawarten.

Tämä

^öljy on aiwan waalea ja

kirkas sekä 30"/« raswaisemvaa

^{ja paljoa}helpompaa kuin

rÄ * _»*^r_{Ä » ac 3¦2°lS2l§£}

Vår tids tecken eller

svar pv frågan

livilka

aro ^de

^så

^kallade Irvin^ianerna? ^Af

^C.

J.

T. Böhm. ⁴⁵ fl.

Nittonde Århundradet. En

^populär

fram-

ställning

af de

vigtigaste _lnomenten

i

vårt århundrades

materiela utveckling.

7:de h. 1:

^{50 p.}

Tiellä. ^Lyhykäisiä tutkinnolta kunakin

päi?

wänä wuodessa.

^Kirj.

I. ^{M. Lindblad.}

3 mk.

Pyhä Raamattu, tarpeellisilla

selityksillä

«varustanut Wilh. ^{Carlsson. Wauha Tes-}

tamentti I —

III

^li,

8 mk.

Jumalan ^työt Amerikassa ^{ja Eng-} lannissa

Maadyn ja Sänkeyn

kautta.

2: 75 p.

Kristillinen kalenteri Tuomen ^lap-

sille ^{1877. 2 mk.}

_ _1878.

_Sidottuna

_{1: 90 ft.}

Suomalaisten wirtten Koralikirja.

Toimittanut Antti Nordlund. Toinen

pai-

nos. Tarkastellut

^ja

lisäyksillä

»varustanut

Er. Aug. Hagfors.

Sidottuna

10 mk.

Käsikirja jokapäiwäisessä kaupassa

^ynnä kappalten

lasku 1 — _{1000 sekä} korkolaskento että

asioimiskirjain

kaawoja.

Sidottuna

1:

30

p.

Kaawakirja, jossa näytetään kuinka ano-

mus-

^ja

hakemuskirjat, Kontrahdit, walra- ja »velkakirjat, kalunkirjoitukset, perinnön- jakokirjat, kunnallishallitusten

^kirjeet

^{y. m.}

omat laillisesti

^ja

^{taitawasti tehtäwät. Nel-}

jäs, ajanmukaisesti korjattu

^ja

lisätty

pai-

nos. Toimittanut R. Mellin. 1: 35 p.

Kuusisataa kunnollista keinoa ^talou-

den hoidannossa, koonnut I. H. ^F. Mahn.

3 mk.

Iywäslylän

lirtossa saarnaa:

»:na

Tunnnntaina

Pääsiäisestä

w. t.

kirkkoherra

^Schöneman.

Huom»!

^3:tenaSunnuntaina

Pääsiäisestä

pidetäänruot»

salainen lumalanpalweluskirkossa ^{kello 8} aam.

Pietari.

Lontoo.

Parisi.

Hainrnri.

Amst?rs>im

¦Jufl)oIⁱⁿa.

"|js?(A'|j[,)s

u,ns>|!i|jo\,iv

Useanlaisia, Joroin

itäwiä, nmkku-kas- wien f ^{elä ryytimaa^}

sicmmiä.^^^^M

(!<><) talossa.

Sylvia3?uisjauhoja on wielä myvtäwänä G.Määttäsellä,

harkoin

itäwiä Tiemenkauroja myvtäwänä

«^ («") G.

Määttäsellä.

140:209:^50.1H).

1-,'t: 30.

101: 80.^{25: 40} 35. -

Kurssit.

Suonien

Pankki ^Toiifofuun

^{2 p.}

Walhto°lurssi. ^{Dist.fiiviif,.}

M. ^p. M. ^p.

halataan

niitä

^jät

tään ^uudestaan

Erinäisiä