• Ei tuloksia

Karstula - seuran vaiheita · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Karstula - seuran vaiheita · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Karstula- seuran vaiheita

Karstula-seuran varsinainen historia alkaa vuodesta 1948.

Syyskuun 5. päivänä kokoontui Suojaan 10 henkeä päättämään seuran perustamisesta. Tietysti epävirallisia kokouksia oli pidet­

ty ennenkin. Rökisteröimismuo- dollisuuksien selvittyä ensim­

mäinen johtokunta valittiin 1949, ja siihen kuuluivat pankinjoht.

Onni Vekara, mv. Ukko Karstu, mv. Niilo Lehtonen, konst. Paa­

vo Piispanen, myym.hoit. Yrjö Mäkinen, nahk. Kalle Vaahtera, mv. Mikko Möttönen, op. Teuvo Hakasalo ja emäntä Hilma Peso­

nen. Johtokunnan avuksi perus­

tettiin museo- ja kulttuurijaosto.

Kotiseutuyhdistysten pyrki­

myksenä on oman museon perus­

taminen, ja niin Karstula-seu- rankin museojaoston piti aloittaa

vanhojen esineiden keräys ja suunnitella sopivan rakennuksen hankkimista. Aluksi arveltiin, et­

tä ”arvokkain museon paikka olisi Fieandtin patsaan ympäris­

tö” . Vuonna 1952 huomio kiintyi tyhjään pitäjänmakasiiniin, ja 1955 kunta ja manttaalikunta lu- pasivat sen museoksi. Vielä vuonna -56 omistussuhteet eivät olleet oikein selvät, koskapa pää­

tettiin pyytää virallista luovu­

tuskirjaa. Museotoiminta onkin koko ajan ollut seuran tärkeim­

piä toimialoja, ja monet vapaa­

ehtoiset ovat tehneet työtä jär­

jestellen, siistien ja pitäen avoin­

na museon kokoelmia. Joukosta voidaan mainita erityisesti mv.

Ilmari Takkala — kutsuttu seu­

ran kunniapuheenjohtajaksi v. 56

— ja liikkeenom. Eelis Savonen.

Vanhoista pöytäkirjoista voi havaita, että seura on tehnyt mo­

nia aloitteita, jotka jokin muu yhteisö on toteuttanut. On suun­

niteltu leirintäaluetta ( meijerin entisen sikalan paikalle), van­

han hautausmaan kunnostamista ja pitäjänviirin sekä -rintamer­

kin hankkimista. Jonkinlaista hi-

hamerickiä onkin myyty vuonna -63. Pitäjänhistoriaa seura suun- nitteli jo 1949, ottipa seuran sih­

teeri Matti Kangas yhteyttä tästä asiasta maist. Heikki Haavioon.

Seura on järjestänyt useita juhlia. Huomattavin lienee Kars­

tulan taistelun 150-vuotisjuhla 27. 7. 1958. Myös vuonna 1962 järjestettiin radiointia varten ar­

vokas kotiseutujuhla.

Tänä vuonna Karstula-seuran puheenjohtajana on ekonomi Sirkka Karstu. Uutena toiminta­

muotona aloitettiin tupaillat, joista ensimmäinen pidettiin Kruukkilassa, toinen on tarkoitus järjestää Vahangan Koskelaan.

Myös kioski oli uusi seuran pal­

velumuoto. Kioskin jäätelövaras- ton turvin järjestettiin myös las­

ten tilaisuus, jossa esiintyi mm.

seuran jäsen Kylli-täti. Suurin työ kuluvana vuonna on ollut museon kokoelmien luettelointi ja valokuvaaminen, ja tämä ai­

heutti myös suuria kustannuksia.

Seura on kuluvana vuonna saanut pitäjäläisiltä myötämieltä osakseen ja toivottaa puolestaan kaikille hyvää joulua! ELL

I

3

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tapahtuman järjestivät Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos ja Suomen musiikkitieteellinen seura yhteistyössä Suomen Etnomusikologisen Seuran

Tiede ja yhteiskunta tarkastelee Suomen Historiallisen Seuran (lyhyesti Seura) historiaa sekä samalla suomalaisen historiantutkimuksen vaiheita 1860-luvulta 2010-luvulle

Vuoden 1908 vuosikokouksessa hän totesi, että Suomen Maantieteellinen Seura on alusta alkaen noudattanut Topeliuksen periaatteita ja juuri ne ovat johdattaneet seuran

k-Most Similar Neighbour -menetelmä toimi puutasolla yhtä hyvin kuin k-nn-menetelmä, mutta metsikkötason kasvuennusteiden keskivirhe ja har- ha olivat k-MSN menetelmällä

Siirtyäkseı nn ı e katsahtamaan, mitä on saatu aikaan julkaisiıtyön alalla, mainittakoon ensiksi, että tänä päivänä, Kotikielen Seuran vuosi- päivänä ja suomen

Seuran nettisivuille on seuran nykyinen toiminta kiteytetty muo- toon: ”Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura (entinen Suomen Kouluhistoriallinen Seura) edistää

päivänä seura järjesti yhteistyössä Suomen Historiallisen Seuran, Suomen kasvatustieteellisen seuran, Suomen kirjahistoriallisen seuran ja Nuorisotutkimusverkoston kanssa

Sjöström ja lehtori Kurt Theden ruotsinkielisen koulu- historiallisen seuran perustamisen syitä ja vaiheita sekä ilmesty- neen aikakauskirjan tehtävää.. Toimituskunta toteaa,