• Ei tuloksia

"Mä odotin et se soittais, mut ei se koskaan" - Isättömyys nuorten naisten elämässä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Mä odotin et se soittais, mut ei se koskaan" - Isättömyys nuorten naisten elämässä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2002-1639 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Miettinen, Eeva

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Mä odotin et se soittais, mut ei se koskaan" - Isättömyys nuorten naisten elämässä

Oppiaine-Läroämne-Subject

Yleinen sosiologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2002-04-17

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

194 + 2 liitettä

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkielmassa käsitellään isättömyyden ilmenemistä naisten elämässä. Aihetta on tutkittu teemahaastattelemalla 16 nuorta naista, jotka ovat eläneet lapsuutensa perhemuodossa, josta isä on puuttunut vanhempien avioeron tai isän kuoleman vuoksi.

Aiempien tutkimusten mukaan, joita lähinnä ovat olleet lasten sosialisaatiota käsittelevät tutkimukset, isättömyyden on havaittu aiheuttavan naisille itsetunto-ongelmia ja vaikeuksia miessuhteissa: heikompaa elämän hallinnan tunnetta, epävarmuutta, puuttuvia vuorovaikutustaitoja, sitoutumisen ja pettymysten pelkoa, epärealistisia odotuksia miesten suhteen sekä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Teemahaastattelukysymykset perustuvat sosialisaatiotutkimuksissa havaittuihin isättömien naisten elämän ongelma-alueisiin, joita ovat itseluottamus ja parisuhteet, sekä elämäntilannetekijöiden, kuten äidin selviytymisen, huomioon ottamiseen. Tytöillä isättömyyteen liittyvien ongelmien on havaittu tulevan esiin vasta nuoruusiässä toisin kuin pojilla, minkä vuoksi tyttöjen kohdalla puhutaan isättömyyden uinuvista vaikutuksista. Isä-tytärsuhdetta on tutkittu vähemmän kuin muita perhesuhteita, ja isän merkitystä tytöille on pidetty vähäisempänä kuin pojille ehkä juuri siksi, että tyttöjen ongelmat eivät ole olleet niin selvästi havaittavissa.

Tutkielmassa on haluttu selvittää, onko isättömien elämässä mainitun kaltaisia itseluottamus- ja parisuhdeongelmia, mutta aiemmasta tutkimuksesta poiketen naisten itsensä näkökulmasta. Tulokset ovat aiempien tutkimusten, etenkin Wallersteinin ja Blakesleen

seurantatutkimusten, suuntaisia. Tutkielmaan on otettu mukaan paljon haastatteluaineistoa nuorten naisten kokemusten esiin tuomiseksi, mutta myös siksi, että niiden avulla hahmottuu isättömyyden ja siitä selviytymisen kertomus.

Tutkielmassa hyödynnetään Giddensin teoriaa myöhäismodernista refleksiivisestä minuudesta ja puhtaista suhteista. Isättömyydestä selviytymistä tarkastellaan myöhäismodernille yhteiskunnalle ominaisena refleksiivisenä minuusprojektina. Vanhempien eron jälkeen isän ja tyttären suhteen tulisi perustua Giddensin puhtaan suhteen periaatteille. Kun ei näin ole, suhde helposti katkeaa.

Tutkielmassa korostetaan isien merkitystä miehinä ja ihmisinä perinteisen elättäjäroolinsa ulkopuolella ja myös sitä, ettei isän tarvitse välttämättä olla lapsen biologinen isä. Isä ja isättömyys on määritelty tutkielmassa laadullisin kriteerein. Isä tarkoittaa tällöin lapsen elämässä paitsi

fyysisesti, myös emotionaalisesti läsnäolevaa, vastuuntuntoista aikuista miestä, ja isättömyys merkitsee tällaisen henkilön puuttumista.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords perhe

isä-tytärsuhde isättömyys avioero

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

nyttämään ja laajentamaan niin kansainvälisesti kuin ajallises- ti Suomen historiankirjoituksen olemassaolon keskeistä kysymystä erillisen Suomen muotoutumises- ta Ruotsin

Ilkka Pyysiäinen ennustelee Tieteessä tapah- tuu -lehden niteessä 6/2002, että keskuudes- samme kenties joskus tulevaisuudessa käys- kentelee kiinalaisesta huoneesta liikkeelle

Lintuesineen autenttisuus ja kuolemattomuus sekä sen itsestään aukeava merkitys in- nostavat runon puhujaa, mutta elävän linnun ainutkertaisuus myös ahdistaa.

Puuro- sen (2007, 116) mukaan etnografinen tutkimus voidaan ymmärtää kertomukseksi, jossa kuvataan tutkittava ilmiö siten, että lukija voi sen perusteella saada riittävän

Toista kvantiteettimaksiimia on syyta noudattaa juuri siksi, etta siten estetaan syntymasta tilanteita, joissa par- aikaa puhuva h enkilo keskeytetaan, kun kuulija

Aristoteles tiivistää tämän singulaarin kysymisen ja universaalin välisen suhteen nousin käsitteeseensä, nousin, joka on ”toisenlaista” aisthesista ja joka on ainoa

(Ja hän muistuttaa myös, että välitilat ovat nekin välttämättömiä ja tärkeitä.) Hänen korostamassaan ”syvä- ekologisessa” vakaumuksessa on kuitenkin usein aimo annos

Terveystiedon tietovarannoista kansalaisnäkökulmasta puhunut Eija Hukka kertoi, että lähtökohtaisesti yhteisin varoin tuotetun tiedon kuuluu olla saatavissa.. Webistä saatava tieto,