NAISTEN KOKEMUKSIA SUUNNITTELEMATTOMISTA SAIRAALAN ULKOPUOLISISTA SYNNYTYKSISTÄ
Narratiivinen tutkimus
Hanna Järvenpää Pro-gradu tutkielma Hoitotiede
Hoitotyön johtaminen Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos
Kesäkuu 2019
TIIVISTELMÄ ABSTRACT
1 JOHDANTO ... 2
2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT ... 3
2.1 Synnytyskokemus ja siihen liittyvät tekijät ... 4
2.1.1 Synnytyskipu ... 5
2.1.2 Hallinnan tunne ... 5
2.1.3 Synnytystä hoitavien asenne ja käytös ... 6
2.1.4 Synnytyksen odotukset, pelot ja turvallisuus ... 6
2.2 Suunnittelemattoman sairaalan ulkopuolisen synnytyksen potilasturvallisuus riskit ilman erikoistunutta ammattihenkilöä ... 7
2.3 Teoreettisen lähtökohdan yhteenveto ... 9
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET ... 11
4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 12
4.1 Tutkimuksen kohderyhmä ja osallistujien rekrytointi ... 13
4.2 Narratiiviset haastattelut ... 14
4.3 Aineiston analysointi ... 15
5 TUTKIMUSTULOKSET ... 17
5.1 Kertomus 1. ”Pakka pysyi kasassa” ... 17
5.1.1 Me oltiin tosi paljon puhuttu synnytyksestä ... 17
5.1.2 Konsultoitu synnyttäjää ... 19
5.1.3 Se syntyy, jos sillä on kaikki hyvin ... 20
5.2 Kertomus 2. ”Se kaikki oli yhtä suurta kaaosta” ... 21
5.2.1 Mitähän tässä tapahtuu? ... 21
5.2.2 Ne keskenään siinä sähläili ... 23
5.2.3 Se on ihan totta, vauva on syntynyt ... 26
5.3 Tutkimustulosten yhteenveto ... 27
6 POHDINTA ... 29
6.1 Tutkimustulosten tarkastelua ... 29
6.2 Tutkimuksen eettiset näkökohdat... 33
6.3 Tutkimuksen luotettavuus ... 34
6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimusehdotukset ... 36
LÄHTEET... 38
LIITTEET
Liite 1. Kirjallisuushaun hakuprosessi.
Liite 2. Tutkimustiedote
Liite 5. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt artikkelit
Hoitotieteen laitos Hoitotiede
Hoitotyön johtaminen
Järvenpää, Hanna Naisten kokemuksia sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä, narratiivinen tutkimus
Pro gradu -tutkielma, 41 sivua, 5 liitettä (10 sivua) Ohjaajat: Yliopisto-opettaja Ari Haaranen, TtT
Yliopisto tutkija Mari Kangasniemi, Dosentti, TtT Kesäkuu 2019
Suomessa suurin osa (99,5 %) naisista synnyttää sairaalassa, mutta viime vuosien aikana suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset ovat lisääntyneet. Naisten kokemuk- sia matkasynnytyksistä on tutkittu niukasti.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata naisten kokemuksia siitä, millaista on synnyttää suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tuoda esille ne tekijät, jotka vaikuttavat naisten synnytyskokemuksien muodostumiseen matkasynnytyk- sissä. Tutkimus on narratiivinen tutkimus, jossa tuodaan esiin naisten kertomus matkasynny- tyksestä. Tutkimusaineisto kerättiin kesällä 2017 haastattelemalla 15 naista, joilla oli henkilö- kohtainen kokemus suunnittelemattomasta sairaalan ulkopuolisesta synnytyksestä.
Narratiivista analyysiä käyttämällä tulokseksi muodostui kaksi kertomusta, jotka kuvaavat naisten kokemuksia synnyttää suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella. Kertomusten juoni oli hallinnan tunne, mikä näyttäytyi eri tavoin molemmissa kertomuksissa. Suunnittele- maton sairaalan ulkopuolella tapahtuva synnytyskokemus koettiin joko myönteisenä tai kiel- teisenä kokemuksena. Keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttivat naisten myönteiseen synnytysko- kemuksen muodostumiseen, olivat naisen itsemääräämisoikeus, naisten yksilöllinen kohtaa- minen ja heidän tuntemuksien todesta ottaminen. Kielteiseen synnytyskokemuksen muodos- tumiseen vaikuttivat naisen tiedottomuus synnytyksessä tapahtuvista asioista, naisten toimin- nan rajoittaminen sekä heidän tuntemusten sivuuttaminen. Suunnittelematon sairaalan ulko- puolinen synnytys voi näyttäytyä myönteisenä, jos naisten hallinnan tunne pystytään säilyttä- mään. Kielteisenä koettu matkasynnytys voi aiheuttaa naisille pelkoa mahdollisia tulevia syn- nytyksiä kohtaan.
Tutkimuksen tulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimusten kanssa, joissa ollaan tutkittu nai- sen synnytyskokemuksia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää äitiyshuollon palveluiden kehittämisessä sekä terveydenhuollon asiantun- tijuuden kehittämisessä. Tarvitaan lisää tutkimusta siitä, millä keinoin voidaan taata naiselle ja syntyvälle lapselle turvallinen synnytys sekä miten synnytystä hoitavat voivat tukea naisten myönteisen synnytyskokemuksen muodostumista synnytyksen tapahtuessa suunnittelematto- masti sairaalan ulkopuolella.
Asiasanat: narratiivinen tutkimus, suunnittelematon sairaalan ulkopuolinen synnytys, synny- tyskokemus
Department of Nursing Science Nursing Science
Nursing Leadership and Management
Järvenpää, Hanna: Women`s experience of unplanned out of hospital birth narrative research
Master’s Thesis, 41 pages, 5 appendices (10 pages) Supervisors: University Teacher Ari Haaranen, PhD
University Researcher Mari Kangasniemi, Docent, PhD
June 2019
In Finland most women (99,5 %) deliver in hospital, but during the last years out of hospital birth have increased. There is a little knowledge of women`s experience of unplanned put of hospital birth.
The purpose of this study is to describe a woman`s experiences of out of hospital birth. The aim of this study is increase understanding and bring out the factors that influence the for- mation of childbirth experience in out of hospital of hospital birth. This research is narrative, where the woman`s story of unplanned out of hospital birth is brought out. The research data were collected in summer 2017 by interviewing 15 women, who had given birth without planning in out of hospital.
Using the narrative analysis, the results formed two stories, which describe woman`s experi- ences of unplanned out of hospital birth. Both stories have the same plot, which is overall control. The plot manifested in different ways in both stories. The stories were different, de- pending on how women were able to hold the overall control, at which time unplanned out of hospital birth was experienced in positive or negative way. Key factors that affected the posi- tive birth experience were woman`s self-determination, the individual encounter of women and the realization of their feelings. Woman`s ignorance of the thing happening in childbirth, restriction of woman`s activity and their feelings ignoring affected negatively to formation of childbirth experience. The unplanned out of hospital birth may can be seen as positive, if the overall control can be maintained. Negative childbirth experience of unplanned out of hospital can cause fear of future delivery.
This study results are similar to earlier research findings, which have studied the woman`s childbirth experience and factors affecting it. The information provided by this research can be utilized in the development of maternity care and in health care education. More research is needed that what are the means to ensure the safe delivery of women`s and newborns and how the people who helping to give birth can support the formation of a positive women`s birth experience, when the delivery occur unplanned in out of hospital.
Keywords: childbirth experience, narrative research, unplanned out of hospital births
Synnytys on yksi merkittävimmistä tapahtumista naisen elämässä ja se koetaan henkilökoh- taisesti. Synnytyskokemus muodostuu useista fyysisistä ja psykososiaalisista tekijöistä. Sillä on vaikutusta naisen ja koko perheen hyvinvointiin. (Ryttyläinen 2005, Larkin ym. 2017.) Synnytyksellä (partus) tarkoitetaan sikiön, istukan ja kalvojen syntymistä, kun raskaus on kestänyt vähintään 22 raskausviikkoa, tai sikiö painaa 500g (Paananen ym. 2006, Käypähoi- tosuositus 2018). WHO (World Health Organization) määrittelee säännölliseksi synnytyksek- si synnytyksen, joka alkaa spontaanisti 37-42 raskausviikoilla, eikä synnytykseen liity ennalta tiedettäviä riskejä. Sikiö syntyy pää tarjoutuvana ja synnytyksen jälkeen äiti ja lapsi voivat hyvin. (WHO 1996.) Synnytys jaetaan kolmeen vaiheeseen; avautumis,- ponnistus,- sekä jäl- keisvaiheeseen. Synnytys käynnistyy supistuksilla tai lapsiveden menolla. (Tiitinen 2016.)
Suomessa syntyi 50 854 lasta vuonna 2017. Suurin osa (99,5%) naisista synnyttää sairaalassa, ja sitä suositellaan synnytyspaikaksi turvallisuuden vuoksi. (THL 2018). Kuitenkin vuonna 2017 Suomessa syntyi 180 lasta suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, joista 93 lasta syntyi matkalla sairaalaan. Matkasynnytykset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 1997 vuoteen 2011, ja niiden määrä on noussut tasaisesti. Suomessa on lakkautettu useita synnytysyksiköitä ja synnytysmatkat ovat pidentyneet. (THL 2018.) Yhtenä tekijänä tähän on sosiaali- ja terve- ysministeriön asettama päivystysasetus, jossa synnytykset keskitetään suuriin sairaaloihin (STM 2014). Matkasynnytykset lisäävät vastasyntyneiden kuolleisuuden riskiä, ja niillä on vaikutusta synnyttävän äidin terveyteen sekä turvallisen synnytyksen hoitoon (Viisainen ym.
1999, Silfast ym. 2007, Gunnarssons ym. 2014).
Matkasynnytyksellä tarkoitetaan synnytystä, joka tapahtuu suunnittelematta sairaalan ulko- puolella. Synnytys voi tapahtua kotona, matkalla sairaalaan tai muualla kuin synnytyssairaa- lassa (McLelland ym. 2014). Kansainvälisissä julkaisuissa puhutaan usein käsitteistä Out of hospital delivery (OHD), Unplanned births before arrival (BBAs), accidental out of hospital delivery. Sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti synnyttävä nainen on usein uudelleen synnyttäjä. Synnytyksen lyhyt kesto ja mahdollinen ennenaikaisuus lisäävät matkasynnytyk- sen riskiä. (Ovaskainen ym. 2015.) Tutkimusten mukaan pitkä synnytysmatka lisää mat- kasynnytysten riskiä. (Viisainen ym. 1999, Renesme ym. 2013). Riski nousee matkan ollessa yli 35 kilometriä (Ovaskainen ym. 2015) tai matkan kestäessä yli 45 minuuttia. (Renesme ym.
2013).
Synnytyksen hyvän hoidon lähtökohtana on turvallinen ja arvokas synnytys, jossa toteutuu ammattihenkilöiden vastuullinen osaaminen. (ETENE 2010). Kansainvälisen kätilöliiton (ICM 2014) laatimissa kätilön eettisissä ohjeissa korostetaan naisen itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta sekä perheiden oikeutta saada kokonaisvaltaista, tarpeet huomioon ottavaa terveydenhuollon palvelua. Maailman terveysjärjestön suosituksen (WHO 2018) mukaan nai- sen tulisi saada synnyttää paikassa, jonka kokee luotettavaksi ja turvalliseksi. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että naisella on oikeus päättää kenen kanssa, miten ja missä hän synnyttää (European Court of Human Rights 2011). Suomen kaikista synnytysyk- siköiden synnytyksistä kätilö hoitaa itsenäisesti 75% (Suomen kätilöliitto 2015), suunnittele- maton sairaalan ulkopuolinen synnytys tapahtuu yleensä ilman kätilön tai synnytyslääkärin läsnäoloa (Scott & Essen 2005, Vik ym. 2016). Tällöin synnytys voidaan kokea turvattomak- si, stressaavaksi ja kivuliaaksi tapahtumaksi. (Erlandsson ym. 2015, Vik ym. 2016).
Aikaisemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa naisen kokemuksia suunnittelemattomista sai- raalan ulkopuolisista synnytyksistä on tarkasteltu niukasti. (Erlandsson ym. 2014, Skirnisdot- tir ym. 2016, Vik ym. 2016). Kansallisesti on tehty muutama opinnäytetyö. Tämän tutkimuk- sen tarkoituksena on kuvata naisten kokemuksia siitä, millaista on synnyttää suunnittelemat- tomasti sairaalan ulkopuolella. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tuoda esille ne tekijät, jotka vaikuttavat naisten synnytyskokemuksien muodostumiseen matkasynnytyksissä. Tuotet- tua tietoa voidaan hyödyntää äitiyshuollon palveluiden kehittämisessä sekä terveydenhuollon koulutuksessa.
2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT
Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu aiempaan tutkimuskirjallisuuteen kos- kien naisten synnytyskokemuksia sekä synnytyksiä, jotka ovat tapahtuneet suunnittelematto- masti sairaalan ulkopuolella. Systemaattinen kirjallisuushaku tehtiin matkasynnytyksen poti- lasturvallisuuden näkökulmasta, jossa selvitettiin suunnittelemattoman sairaalan ulkopuolisen synnytyksen riskejä kohdistuen synnyttävään naiseen ja syntyvään lapseen. Tässä luvussa käsitellään synnytyskokemuksen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä tarkastellaan suunnittelemattoman sairaalan ulkopuolisen synnytyksen vaikutuksia naisen ja syntyvän lap- sen terveyteen ja hyvinvointiin.
Systemaattinen kirjallisuushaku tehtiin huhtikuussa 2016. Tutkimustietoa haettiin riskeistä, joita matkasynnytyksissä ilmenee ilman synnytyksiin erikoistunutta ammattihenkilöä. Haku kohdistui neljään tietokantaan: PubMed, CINAHL, Scopus ja Medic. Näiden lisäksi tehtiin manuaalisia hakuja hyödyntäen eri tutkimusten käyttämiä lähteitä. Koehakuja tehdessä huo- mattiin, että kotimaisia tutkimuksia äkillisistä/ suunnittelemattomista sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä ei juuri ollut ja kansainvälisesti myös hyvin niukasti. Tämä hankaloitti hakusa- nojen määrittelyä. Oikeiden hakusanojen löytämiseksi saatiin kirjaston informaatikon apua.
Aineistonvalinnalle asetettiin kriteerit, joita noudattamalla valittiin aineisto sekä rajattiin ai- neisto sopivaksi. Jokainen vaihe perustui näihin valintakriteereihin. Hakuprosessi ja sisäänot- tokriteerit ovat esitettynä liitteessä 1. Kirjallisuushakua on päivitetty tutkimuksen aikana use- asti.
Tutkimuksia valitessa huomio kiinnittyi siihen, että artikkelissa käsiteltiin potilasturvallisuutta suunnittelemattomissa sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä. Suurin osa tutkimuksista rajau- tui pois suunniteltujen kotisynnytysten perusteella. Osa hylkäämistä artikkeleista käsitteli tut- kimuksia, joissa selvitettiin riskitekijöitä mitkä altistavat sairaalan ulkopuolisille synnytyksille ja sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä, joissa oli ollut koulutettu kätilö tai synnytyslääkäri mu- kana. Kirjallisuushaussa haluttiin rajata pois tutkimukset, jotka käsittelivät synnytyksiä kehi- tysmaissa, koska useassa kehitysmaassa ei ole saatavissa julkista hyvin toimivaa terveyden- huoltoa, jossa naiset voisivat turvallisesti synnyttää. Tutkimuksessa käytettiin Hawker (2002) laatimaa laadunarvioinnin kriteeristöä. Siinä oli yhdeksän erilaista tarkoin määriteltyä aluetta, joissa oli neljälle asteikolle määritelty sopiva kuvaus; hyvä, kohtalainen, huono ja todella huono. Tutkimukset olivat pääosiltaan hyvälaatuisia. Laatua heikensivät tutkijan suppeahkot
pohdinnat tutkimuksen siirrettävyydestä laajempaan väestöön. Kirjallisuuskatsaukseen vali- koitui 14 tutkimusartikkelia, valituista tutkimusartikkeleista laadittiin taulukko (liite 6), johon kirjattiin tutkimuksen keskeisimmät tulokset ja tutkimusten laadunarvioinnin pisteytys.
2.1 Synnytyskokemus ja siihen liittyvät tekijät
Synnytyskokemus muodostuu jokaiselle synnyttävälle naiselle yksilöllisesti. Sillä tarkoitetaan kokemusta, jonka nainen henkilökohtaisesti muodostaa omasta synnytyksestään. Synnytystä pidetään yhtenä merkittävimpänä ja ainutlaatuisimpana kokemuksena naisen elämässä (Hen- riksen ym. 2017) ja sillä voi olla pitkäaikainen vaikutus siihen minkälaisena nainen tulee nä- kemään itsensä naisena ja äitinä. (Nilsson ym. 2013, Hallam 2016). Synnytykseen liittyy pal- jon erilaisia odotuksia, toiveita ja pelkoja, jolloin synnytyksen turvallisella ja laadukkaalla hoidolla on suuri merkitys myönteisen synnytyskokemuksen muodostumiseen. (Nilsson ym.
2019). WHO (2018) linjaa, että naisen positiiviseen synnytyskokemuksen muodostumiseen vaikuttavat turvallisuuden lisäksi naisen psykologisten ja emotionaalisten tarpeiden huomioi- minen. Synnyttävää naista tulisi kohdella arvokkaasti ja hänelle tulisi suoda mahdollisuus itse vaikuttaa synnytyksensä kulkuun.
Synnytyskokemuksella on vaikutusta naisen, syntyneen lapsen sekä koko perheen hyvinvoin- tiin. Hyväksi koettu synnytys vaikuttaa myönteisesti äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutuk- seen, sekä naisen suhtautumiseen mahdollisiin tuleviin raskauksiin ja synnytyksiin. (Bossano ym. 2017, Larkin ym. 2017.) Kielteinen synnytyskokemus on yhdistetty traumaattiseen stres- sioireyhtymään ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen, sekä synnytyspelon muodostumi- seen. (Garthus-Niegel ym. 2014). Kielteisesti koettu synnytys voi vaikuttaa kielteisesti naisen ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen muodostumiseen sekä imetyksen onnistumiseen. (Hen- riksen ym. 2017).
Tutkimukset osoittavat, että synnytyskokemuksen muodostumiseen vaikuttavat monet fyysi- set, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Synnytyskokemukseen liittyviä tekijöitä ovat synnytyski- pu (Chajust ym. 2014, Larkin ym. 2017) hallinnan tunne (Ryttyläinen 2005), synnytystä hoi- tavien asenne ja käytös, (Turkmen ym. 2018), synnyttäjän odotukset ja pelot (Henriksen ym.
2017) sekä turvallisuuden tunne. (Garthus-Niegel ym. 2014).
2.1.1 Synnytyskipu
Synnytyskivulla tarkoitetaan naisten kokemaa kipua synnytyksen aikana, joka johtuu kohdun supistumisesta, sekä lantion ja ulkosynnyttimien venymisestä sikiön painautuessa alas synny- tyskanavassa. Yleensä naiset kokevat synnytyskivun voimakkaimpana juuri ennen lapsen syn- tymää. (Paananen ym. 2006.) Synnytyksen loppuvaiheessa koettu synnytyskipu voi vaikuttaa muistikuvaan siitä, millaisena synnytyskokemuksena koko synnytys on koettu. (Chajust ym.
2014). Suurin osa naisista kokee synnytyksen kivuliaana (Ryttyläinen 2005) ja kivunlievityk- sellä on suuri merkitys synnytyskokemuksen muodostumisessa. (Larkin ym. 2017).
Synnytyksessä koettu kipu ja riittämätön kivunlievitys voi vaikuttaa kielteisesti synnytysko- kemukseen. (Shorey & Ang 2016). Naisten mahdollisuudella itse vaikuttaa omaan kivunhal- lintaan on suurempi merkitys myönteisen synnytyskokemuksen muodostumisessa kuin koetun kivun asteella. (Cook & Loomis 2012, Turkmen ym. 2018). Nilsson ym. (2012) toteavat tut- kimuksessaan, että naiset kestävät ja hallitsevat synnytyskipua paremmin, kun heidän tunte- muksia ja toiveita kuunnellaan.
2.1.2 Hallinnan tunne
Naisten kokema hallinnan tunne on yksi keskeisimmistä tekijöistä synnytyskokemuksen muodostumisessa. (Ryttyläinen 2005, Cook & Loomis 2012, Hallam ym. 2016). Hallinnan tunteella tarkoitetaan naisten omaa tunnetta siitä, että he voivat vaikuttaa omaan tilanteeseen- sa synnytyksen aikana. (Ryttyläinen 2005). Domajnkon kumppaneineen (2011) tekemän kir- jallisuuskatsauksen mukaan naisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen synnytystilan- teessa sekä naisen hallinnan tunteen säilyttämisellä on merkitystä siihen, millainen synnytys- kokemus synnyttävälle naiselle muodostuu.
Naisten hallinnan tunteen ylläpitämiseen synnytyksessä vaikuttavat keskeisesti heidän mah- dollisuus kuunnella omaa kehoaan ja osallistua päätöksentekoon. (Ryttyläinen 2005, Henrik- sen ym. 2017.) Synnytyksen aikainen hallinnan tunne koetaan subjektiivisesti. Hallinnan tun- ne voidaan jakaa naisen sisäiseen- ja ulkoiseen hallinnan tunteeseen. Sisäinen hallinnan tunne tarkoittaa hallintaa, mikä koskee naisen omaa kehoaan. Ulkoinen hallinnan tunne liittyy lää- ketieteelliseen päätöksentekoon. (Hallam ym. 2016.) Naiset kuvaavat sisäistä hallinnan tun-
netta kyvyllä kohdata synnytyskipu supistus kerrallaan ja kontrolloida kokemaansa kipua, (Nilsson ym. 2012) kun taas naisten kokema pelko ja ylitsepääsemätön synnytyskipu liittyvät hallinnan menetykseen. (Ryttyläinen 2005, Hallam ym. 2016). Naisten yksilöllinen kohtaami- nen ja toiveiden kuunteleminen tukevat naisten mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon.
Kun naiset kokevat, että heitä kunnioitetaan ja kohdataan yksilöinä, tuntevat he olonsa var- moiksi, mikä vahvistaa heidän hallinnan tunnettaan. (Cook & Loomis 2012, Nilsson ym.
2012.) Naisten kokemien tuntemusten ja toiveiden sivuttaminen heikentää naisten tunnetta hallita omaa synnytystään, millä on vaikutusta kielteisen synnytyskokemuksen muodostumi- seen. (Ryttyläinen 2005, Turkmen ym. 2018).
2.1.3 Synnytystä hoitavien asenne ja käytös
Synnytystä hoitavien asenteilla ja käyttäytymisellä on vaikutusta synnyttävän naisten synny- tyskokemuksen muodostumiseen. (Henriksen ym. 2017, Turkmen ym. 2018). Kätilön tai toi- sen ihmisen antama tuki koetaan tärkeäksi synnytyksen aikana, se auttaa naisia selviytymään synnytyksen eri vaiheista paremmin. Kätilön läsnäolo, avuliaisuus, ja huolehtiminen edesaut- taa luottamuksellisen suhteen muodostumista kätilön ja synnyttäjän välille, mikä on avain- asemassa myönteisen synnytyskokemuksen luomisessa. (Cornally ym. 2014.) Synnyttävien naisten yksittäisiin emotionaalisiin tarpeisiin vastaamalla, naisille muodostuu tunne kuulluksi tulemisesta ja synnytys koetaan myönteisenä. (Henriksen ym. 2017, Turkmen ym. 2018.)
Synnytys voidaan kokea kielteisenä kokemuksena, jos naiset kokevat, että heidän tuntemuksi- aan aliarvioidaan tai heidän toiveita sivutetaan. (Garthus-Niegel ym. 2014, Shorey & Ang 2016). Naisten kokema tunne siitä, että he eivät ole tulleet nähdyksi tai kuulluksi synnytyksen aikana, lisää kielteisen synnytyskokemuksen todennäköisyyttä. (Henriksen ym. 2017). Käti- löiden kiire ja ajanpuute synnyttävän naisen kysymysten ja toiveiden esittämiselle koetaan hylätyksi tulemisena ja riittämättömänä tukena. (Turkmen ym. 2018). Jos kätilö ei kuuntele synnyttäjää tai evää synnyttävän naisen äänen päästä kuuluviin, koetaan kätilön toiminta epä- luotettavaksi ja naisen omaa hallintaa estäväksi. (Hallam ym. 2016).
2.1.4 Synnytyksen odotukset, pelot ja turvallisuus
Jokaisella naisella on omat odotukset ja toiveet tulevasta synnytyksestä ja niillä on merkitystä siihen, millaisena synnytys koetaan. Naisten odotuksiin vaikuttavat aikaisemmat henkilökoh-
taiset kokemukset, perheen ja ystävien kertomat synnytyskertomukset sekä ammattilaisilta saatu tieto raskauden ja synnytyksen aikana. (Cornally ym. 2014.). Aina ei naisen odotukset ja toiveet välttämättä pääse toteutumaan, koska synnytyksen kulkua ei pystytä tietämään ennalta.
Kun synnytys on erilainen kuin mitä odotetaan, voi se johtaa naisten hallinnan tunteen mene- tykseen ja sitä kautta kielteiseen kokemukseen koko synnytyksestä. (Shorey & Ang 2016, Turkmen 2018.) Synnytyksen pitkittyminen, odottamattomat komplikaatiot ja niistä johtuvat toimenpiteet ja synnytyksen kulkuun puuttuminen lisäävät kielteisen synnytyskokemuksen riskiä. (Shorey & Ang 2016, Henriksen ym. 2017).
Synnytyspaikan tulisi olla sellainen, missä nainen kokee olonsa turvalliseksi, sekä missä on läsnä synnytysten ammattilaisten osaaminen ja sen tuoma turvallisuus. Synnytyksestä voi tulla kielteinen kokemus, jos naiset joutuvat kokemaan pelkoa itsensä tai syntyvän vauvan turvallisuudesta. (Shorey & Ang 2016, Turkmen ym. 2017). Naisten turvallisuuden tunnetta synnytyksen aikana lisää ammattihenkilöiden varma toiminta ja tuki sekä heiltä saatu tarpeel- linen tieto synnytyksen kulusta ja etenemisestä. (Ryttyläinen 2005.) Henriksen ym. (2017) mukaan naisen synnytyskokemuksen subjektiivinen tulkinta ei välttämättä liity synnytyksen todellisiin komplikaatioihin ja haittavaikutuksiin. Jos synnyttävä nainen kokee, että hänestä ja syntyvästä vauvasta huolehditaan ja heitä kohdellaan arvokkaasti, voi synnytyksen kokonais- kokemus muodostua hyväksi mahdollisista komplikaatioista huolimatta.
2.2 Suunnittelemattoman sairaalan ulkopuolisen synnytyksen potilasturvallisuus riskit ilman erikoistunutta ammattihenkilöä
Naisen synnyttäessä matkalla sairaalaan voi olla mahdollista, että perhe jää vaille hyvää ja laadukasta synnytyksen hoitoa, jossa otetaan synnyttävän naisen ja hänen perheen tarpeet ko- konaisvaltaisesti huomioon. Matkasynnytyksellä on myös suora vaikutus synnyttävän naisen ja syntyvän lapsen terveyteen. Tutkimukset osoittavat, että suunnittelemattoman sairaalan ulkopuolisen synnytyksen riskit ilman erikoistunutta ammattihenkilöä (kätilö, synnytyslääkä- ri) kohdistuvat synnyttävän naisen terveyteen, syntyvän lapsen terveyteen sekä synnytyksen hoitoon (kuvio 1).
Synnyttävään naiseen kohdistuvat riskit ilman ammattihenkilön läsnäoloa ja avustusta liitty- vät naisen fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Naiset, jotka synnyttävät suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella ilman koulutetun kätilön tai synnytyslääkärin apua, voivat kokea syn-
nytystilanteen kivuliaaksi, stressaavaksi ja turvattomaksi tapahtumaksi. (Viisainen ym. 1999, Erlandsson ym. 2015, Vik ym. 2016.) Ruotsissa tehty tutkimus raportoi, että ambulanssissa synnyttäneiden naisten turvattomuuden tunnetta lisäsi puolison tuen puute sekä ensihoitohen- kilökunnan kokemattomuus synnytysten hoidosta, joka näkyi heidän epävarmuutena toimies- sa. Naiset eivät itse päässeet vaikuttamaan synnytysasentoon ja asianmukaista kivunlievitystä ei ollut saatavilla. (Erlandsson ym. 2015). Suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella syn- nyttäneiden naisten on todettu saavan enemmän vaurioita synnytyskanavaan ja vuotavan run- saammin synnytyksen jälkeen (Hadar ym. 2005, McLelland ym. 2014), sekä joutuvan her- kemmin istukan käsin irrotukseen (Sheiner ym. 2004).
Syntyvään lapseen kohdistuvat riskit matkasynnytyksessä ovat perinataalikuolleisuus, hypo- termia, hengitysvaikeudet ja infektiot. Tutkimusten mukaan matkasynnytys lisää huomatta- vasti perinataalikuolleisuuden riskiä. (Viisainen ym. 1999, Sheiner ym. 2004, Gunnarsson ym. 2014, Javaudin ym. 2019). Perinataalikuolleisuudesta puhuessa tarkoitetaan ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden sekä kuolleina syntyneiden lasten osuutta kaikista syntyneistä.
(THL 2018). Suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella syntyneillä lapsilla on jopa seitse- mänkertainen riski kuolla verrattuna sairaalassa syntyneisiin lapsiin. (Lazić & Takač 2011).
Merkittävänä syynä tähän pidetään vastasyntyneen hypotermiaa eli alilämpöisyyttä. (Rodie ym. 2002, McLelland ym. 2014). Heillä on todettu olevan enemmän hengitysvaikeuksia (Ha- dar ym. 2005) sekä he voivat saada herkemmin infektioita kuin sairaalassa syntyneet lapset (Sheiner ym. 2004, Ovaskainen ym. 2015).
Matkasynnytyksen riskit ilman erikoistunutta ammattihenkilöä kohdistuvat myös synnytyksen hoitoon. Tutkimukset osoittavat, että matkasynnytyksien hoidossa puutteita ilmenee vastasyn- tyneen lämmön tarkkailussa ja lämpimänä pitämisessä. Myös hoidon kirjaamisessa on todettu puutteita (Muscovitz ym. 2000, Rodie ym. 2002, Silfast ym. 2007.) Matkasynnytyksen on todettu vaikuttavan naisen toipumiseen synnytyksestä ja synnytyssairaalasta kotiutumiseen.
Syynä tähän on muun muassa naisen henkinen toipuminen koitoksesta (Erlandsson ym.
2015), mahdolliset synnytyksessä tapahtuneet komplikaatiot sekä vastasyntyneen infektiot ja alhaiset verensokerit. (Sheiner ym. 2004, Erlandsson 2015).
Kuvio 1. Matkasynnytyksen riskejä ilman kätilön tai synnytyslääkärin läsnäoloa.
2.3 Teoreettisen lähtökohdan yhteenveto
Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan voidaan todeta, että synnytyskokemuksen muodos- tumiseen vaikuttavat useat eri naisen fyysiset ja psykososiaaliset tekijät. Merkittävänä tekijä- nä positiivisen synnytyskokemuksen muodostumisessa näyttäytyy naisen mahdollisuus itse vaikuttaa oman synnytyksensä kulkuun ja kivunhallintaan. Siihen liittyy naisen osallistumi- nen päätöksentekoon sekä toimiminen omaa kehoaan kuunnellen. Synnytyskokemuksesta voi tulla negatiivinen, jos naisen tunteet ja toivomukset sivutetaan tai naisen toimintaa rajoitetaan.
Muiden ihmisten tuki koetaan tärkeäksi ja heidän suhtautumisella ja käyttäytymisellä on mer- kitystä siihen, millaiseksi naisen synnytyskokemus muodostuu. Naisen asettamat toiveet ja odotukset synnytystä kohtaan eivät aina pääse toteutumaan, jolloin riski negatiiviselle synny- tyskokemukselle on olemassa. Luomalla naiselle turvallinen synnytysympäristö ja laadukas ammatillinen osaaminen synnytyksen hoidossa, tuetaan naisen omaa hallinnan tunnetta syn- nytyksen aikana.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että sairaalan ulkopuolinen synnytys vaikuttaa ko- konaisvaltaisesti synnyttävään naiseen ja syntyvään lapseen. Myös synnytyksen hoidossa to- dettiin puutteita. Laadukasta ja turvallista synnytyksen hoitoa on vaikea toteuttaa olosuhteissa missä synnytyksen hoidon ammattilaiset eivät ole paikalla. Tutkimukset osoittavat, että syn- nytys on kokonaisvaltainen tapahtuma ja sen turvallisuuteen vaikuttaa keskeisesti naisen ko- kemus synnytyksestä ja siinä toimivista ihmisistä. On tärkeää tuoda naisen ääni kuuluviin ja
Synnyttävän naisen terveys Synnytyskipu
Henkinen hyvinvointi Synnytyksen jälkeinen
verenvuoto Repeämät Toimenpiteet
Syntyvän lapsen terveys
Perinataalikuolleisuus Hypotermia Hengitysvaikeudet
Infektoit
Synnytyksen hoito Puutteellinen vastasyntyneen hoito Puutteellinen kirjaaminen
Kotiutumisen viivästyminen sairaalasta Matkasynnytyksen riskit ilman kätilöä tai synnytyslääkäriä
selvittää mistä tekijöistä naisen synnytyskokemus muodostuu matkasynnytyksessä. Näin voi- daan lisätä ymmärrystä naisten kokemuksista synnyttää suunnittelemattomasti sairaalan ulko- puolella ja hyödyntää tietoa äitiyspalvelujen kehittämisessä sekä terveydenhuollon koulutuk- sessa.
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata naisten kokemuksia siitä, millaista on synnyttää suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tuoda esille ne tekijät, jotka vaikuttavat naisten synnytyskokemuksien muodostumiseen matkasynnytyk- sissä. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää äitiyshuollon palveluiden kehittämisessä sekä ter- veydenhuollon koulutuksessa.
Tutkimuksessa vastataan kysymykseen: Millainen kokemus matkasynnytys on naisen näkö- kulmasta?
4 AINEISTO JA MENETELMÄT
Tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaiheesta löytyy aiempaa tutkimustietoa vähän, jolloin laadullista tutkimusmenetelmää on perusteltua käyttää (Grove ym. 2013). Tutkimusta lähestytään narratiivisesti, joka mahdollistaa asetel- man, jossa pyritään ymmärtämään synnyttäneiden naisten omaa ja ainutlaatuista näkökulmaa synnytyksestä, joka on tapahtunut suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella. Narratiivi- suudessa ei pyritä yleistettävään, faktoihin perustuvaan totuuteen, vaan haetaan henkilökoh- taista ja subjektiivista kertojan omaa kokemusta. (Vuokila-Oikkonen ym. 2003.) Tutkimuk- sessa tuodaan esille naisen kertomus kokemastaan matkasynnytyksestä. Narratiivisuudella voidaan viitata tiedon luonteeseen, tutkimusaineiston hankintaan sekä tutkimusaineiston ana- lyysitapaan (Polkinghorne 1995, Vuokila-Oikkonen ym. 2003). Tässä tutkimuksessa narratii- visuus koskee kaikkia edellä mainittuja osa-alueita.
Sosiaalinen konstruktionismi toimii tutkimuksen taustalla filosofisena lähtökohtana. (Pol- kinghorne 1995). Sosiaalisen konstruktionismin mukaan yksilön ajatellaan rakentavan tieton- sa ja oman identiteettinsä aikaisemman kokemuksen ja tietonsa varaan muuttuvien kertomus- ten avulla. Tietämisen nähdään olevan vahvasti sidoksissa aikaan ja paikkaan sekä sosiaali- seen kontekstiin. (Hatch & Wisniewski 1995, Polkinghorne 1995.) Narratiivisen tutkimuksen ontologisessa lähtökohdassa yksilö nähdään aktiivisena ja merkityksiä antavana toimijana.
Elämään liittyvät tapahtumat nähdään prosesseina, aikaan ja paikkaan sidottuina ja kielen avulla tulkittavissa olevina. (Vuokila-Oikkonen ym. 2003.) Naisten kokema synnytys on yksi merkittävä tapahtuma heidän elämässään, joka on sidoksissa koettuun synnytyspaikkaan.
Narratiivi (lat. narratio, engl. narrative) käsite tarkoittaa kertomusta. Narratiivisuudessa läh- tökohtana ovat tarinat ja niistä kerrotut kertomukset, joiden avulla ihminen jäsentää todelli- suutta ja antaa merkitystä koetulle asialle. Kertomus nähdään tiedon välittäjänä ja rakentajana.
(Vuokila- Oikkonen ym. 2003.) Kertomus on kokonaisuus, johon sisältyy alku, keskikohta ja loppu. Juoni jäsentää kertomuksen ajalliseksi kokonaisuudeksi ja sen avulla pystytään ym- märtää elämäntapahtumia ja valintoja. Narratiivisessa tutkimuksessa pyritään selvittämään, millaisia kertomuksia tutkittavasta ilmiöstä kerrotaan, sekä millaisena tutkimusilmiö näyttäy- tyy kertomuksissa. Tutkijan rooli on kerrottujen kertomuksien tapahtumien kertoja ja ymmär- täjä. (Polkinghorne 1995.)
4.1 Tutkimuksen kohderyhmä ja osallistujien rekrytointi
Narratiivisessa tutkimuksessa tutkimusaineistona ovat narratiivit. (Polkinghorne 1995). Tässä tutkimuksessa narratiiveinä toimivat matkasynnytyksen kokeneiden naisten kerrotut kuvauk- set omasta synnytyskokemuksestaan, mikä on tapahtunut suunnittelemattomasti sairaalan ul- kopuolella. Naisten kertomat kuvaukset toimivat tiedon välittäjinä ja tuovat sitä kautta esille naisen äänen matkasynnytyskokemuksessa. (Vuokila-Oikkonen ym. 2003).
Tutkimukseen osallistujat rekrytoitiin sosiaalista mediaan hyödyntäen. Rekrytointi pyrittiin suuntaamaan tutkimusaiheeseen liittyville sivustoille. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan in- ternetissä tapahtuvaa yhteisöllistä tiedon jakamista ja viestintää. Sen avulla voidaan kohden- taa tutkimuksesta tiedottaminen tietylle ryhmälle ja se mahdollistaa laajan kohderyhmän ta- voittamisen. (Otieno & Matoke 2014.) Tutkija otti yhteyttä meidän perhe, kaksplus, vauva ja vau.fi yhteisöjen verkko- ja facebook-sivustojen sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksen face- book-sivustojen ylläpitäjiin. Tutkija lähetti heille tutkimustiedotteen (liite 2) sekä pyysi luvan sivustoille tulevaan ilmoitukseen (liite 3), jossa kerrottiin tutkimuksesta sekä pyydettiin tut- kimukseen halukkaita ottamaan yhteyttä tutkijaan sähköpostitse tai puhelimitse.
Tutkimuksessa käytettiin tarkoituksenmukaista otantaa, jossa tutkimukseen osallistuvalta edellytettiin omaa henkilökohtaista kokemusta matkasynnytyksestä, josta oli kulunut aikaa enintään viisi vuotta. Osallistumiselta edellytettiin myös, että synnytys oli alkanut spontaanis- ti raskausviikoilla 37-42, synnytyksessä ei ollut läsnä kätilöä tai synnytyslääkäriä, eikä synny- tykseen liittynyt riskejä, joita ennalta tiedettiin. Haastateltavalta odotettiin suomen kielen tai- toa sekä vähintään 18-vuoden ikää. (Grove ym. 2013.)
Tavoitettujen naisten kanssa sovittiin henkilökohtaisesti erikseen aika ja paikka haastattelulle.
Haastatteluaikoja sopiessa, tutkija kertoi suullisesti tutkimuksen vapaaehtoisuudesta sekä mi- kä on tutkimuksen tarkoitus ja tausta. Tutkija kertoi myös tutkimuksessa käytetystä tutki- musmenetelmästä, aineiston säilyttämisestä ja tutkimukseen osallistujan oikeuksista sekä tut- kimustulosten julkaisemisesta (Vuokila-Oikkonen ym. 2003, Grove ym. 2013.) Tämän jäl- keen tutkija lähetti jokaiselle tutkimukseen osallistuvalle tutkimustiedotteen, jossa vielä ker- rotaan tutkimuksesta ja sen tarkoituksesta (liite 2) sekä kaksi kirjallista suostumuslomaketta tutkimukseen osallistumisesta (liite 4), josta toinen pyydettiin lähettämään allekirjoitettuna,
valmiissa postimerkillä sekä yhteystiedoilla varustetussa kirjekuoressa takaisin tutkijalle (Vuokila-Oikkonen 2003).
4.2 Narratiiviset haastattelut
Tässä tutkimuksessa aineisto kerättiin narratiivisilla yksilöhaastatteluilla, joissa tutkija oli suunnannut painopisteen suunnittelemattomasti tapahtuneeseen sairaalan ulkopuoliseen syn- nytykseen ja siitä muodostuneeseen synnytyskokemukseen. Yksilöhaastattelu mahdollisti luottamuksellisen ja avoimen tilanteen luomisen. Haastatteluissa pyrkimyksenä oli löytää naisten kertomista tarinoista juoni ja ketkä siihen kuuluivat; miten tapahtuma alkoi, miten eteni ja mihin se johti. (Polkinghorne 1995, Vuokila-Oikkonen ym. 2003.) Tutkimusta varten tutkija haastatteli 15 naista, jotka olivat synnyttäneet suunnittelemattomasti sairaalan ulko- puolella. Tutkimushaastattelut suoritettiin vuoden 2017 kesän aikana. Haastattelut toteutettiin sovitusti puhelimitse tai kasvotusten. Haastattelu puhelimen välityksellä mahdollisti parem- min sen, että osallistujia tutkimukseen voitiin ottaa ympäri Suomea.
Kaikki aineiston sisäänottokriteerit täyttyivät. Haastateltavat naiset (n=15) olivat kokeneet matkasynnytyksen 5-vuoden sisällä. Heillä synnytys oli alkanut spontaanisti raskausviikoilla 37 – 41+1, eikä heillä ollut entuudestaan tietoa riskeistä, jotka olisivat voineet vaikuttaa syn- nytykseen. Osa naisista synnytti suunnittelemattomasti kotona (n=8), osa matkalla sairaalaan omassa autossa tai ambulanssissa (n=6) ja osa muualla kuin kotona tai matkalla sairaalaan (n=1). Heidän synnytyksissään ei ollut kätilöä tai synnytyslääkäriä avustamassa. He olivat iältään 25-35- vuotiaita.
Ensimmäinen haastattelu toimi esihaastatteluna. Sen avulla nähtiin, saadaanko tutkimukseen haluttua tietoa. Ensimmäinen haastattelu oli onnistunut ja se otettiin mukaan aineistoon. Haas- tattelut olivat avoimia haastatteluita, jossa tutkija mahdollisti ohjaavien kysymysten avulla haastateltavan kertoa kokemuksistaan. (Vuokila-Oikkonen ym. 2003, Polkinghorne 1995).
Tutkija pyysi ensin haastateltavaa vapaasti kertomaan kokemuksestaan synnyttää suunnitte- lemattomasti sairaalan ulkopuolella. Haastattelun edetessä tutkija esitti tarkentavia kysymyk- siä, kuten kertoisitko mitä tarkoitat sillä kun sanoit… tai kertoisitko siitä enemmän kun sanoit että… (Vuokila-Oikkonen ym. 2003.) Haastattelut etenivät luontevasti keskustellen ja haas- tattelut muodostuivat luonteeltaan pieniksi vuoropuheluiksi. Tutkimusaihe koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi. Kaikki tutkimushaastattelut nauhoitettiin tutkittavan luvalla ja ne kestivät
15 minuutista 59 minuuttiin, keskimääräinen aika haastattelulle oli 35 minuuttia. Tutkimus- haastatteluiden jälkeen aineisto litteroitiin. Haastattelujen alkuperäisilmauksia käytettiin ra- portoidessa tutkimustuloksia. Tutkija nimesi kuvitteellisesti uudelleen jokaisen haastattelun erikseen, jolloin haastateltavien anonyymisyys säilyi.
4.3 Aineiston analysointi
Narratiivisessa tutkimuksessa aineiston analyysissä voidaan erottaa kaksi tapaa; narratiivien analyysi sekä narratiivinen analyysi. Narratiivien analyysissä aineisto luokitellaan erilaisiin luokkiin kategorioiden tai yhteisten teemojen avulla. Narratiivisessa analyysissä tuotetaan tarinoiden pohjalta uusi kertomus ja pyritään tuomaan esiin tutkimusilmiön keskeisiä teemoja ja ominaisuuksia. Tässä tutkimuksessa tutkimusaineisto analysoitiin narratiivista analyysia käyttäen, jolla voitiin tuoda esiin suunnittelemattoman sairaalan ulkopuolisen synnytyksen ainutlaatuisuutta. Naisten kertomuksista pyrittiin löytämään yhteinen juoni, jonka avulla liitet- tiin yhteen eri kertomusten ominaisuuksia. Tavoitteena oli yhdistää ominaisuudet yhdeksi kokonaiseksi uudeksi kertomukseksi (Polkinghorne 1995.) sekä välittää mahdollisimman tar- kasti alkuperäinen kertomus lukijalle (Vuokila-Oikkonen ym. 2003).
Haastattelujen jälkeen tallennettu aineisto litteroitiin analyysia varten, eli aineisto kirjoitettiin auki sanasta sanaan. Litteroitua tekstiä muodostui 113 sivua, kun tekstin fonttikoko oli 12 (Times New Roman) ja riviväli 1.5. Aineistoa luettiin moneen kertaan, jotta aineiston koko- naiskuva hahmottui paremmin. Tekstistä pyrittiin tunnistamaan matkasynnytykseen liittyviä ominaisuuksia, jotka liitettiin tapahtuneeksi sairaalan ulkopuolella. Aineistolle esitettiin sel- ventäviä kysymyksiä, kuten ”Mitä täällä tapahtuu?”, ”Miksi se tapahtui?” ja ”Mitä siitä seura- si?”. Aineistolle esitettyjen kysymysten avulla löydettiin matkasynnytykseen liittyvät kerto- musten elementit. (Polkinghorne 1995.) Nämä elementit sisältävät tiedon siitä, mitä naiset kertoivat synnytyskokemuksestaan ja siihen liittyvistä ihmisistä ja tilanteeseen johtaneista syistä sekä mitä tunteita he kokivat synnytyksen eri vaiheissa. Seuraavaksi muodostettiin ker- tomusten aihiot. Tämä tarkoittaa, että kertomusten elementit jaettiin teemoittain sen mukaan, mitä naiset olivat kertoneet matkasynnytyskokemuksestaan. Teemoja muodostui kolme; (i) naisen oma keho, (ii) syntyvä vauva sekä (iii) muut ihmiset ympärillä. Aihioihin syvennyttiin tarkemmin esittämällä kysymyksiä mitä niissä tapahtuu, miksi ja mitä siitä seurasi. Aihiot nimettiin ja näin saatiin muodostettua osakertomukset. Osakertomuksista rakentui juonellinen
kokonaiskertomus. (Polkinghorne 1995.) Kuviossa 2. on havainnollistettu analyysin etenemis- tä kaavion avulla.
Esimerkki kertomuksen 1. narratiivisen analyysin etenemisestä tässä tutkimuksessa.
Kuvio 2. Esimerkki narratiivisen analyysin etenemisestä tämän tutkimuksen toisessa kerto- muksessa. (Mukaillen Korhonen & Kangasniemi 2009).
Kertojan kertomus Tutkijan tekemä kerto-
muksen suhteuttaminen osaksi laajempaa koko- naisuutta
Tutkijanmatkasynnytyskokemuksestakertovankertomuksentulkinta
Naisen kehoon liittyvät elementit
Muihin ihmisiin liittyvät elementit
Syntyvään vauvaan liittyvät elementit
Hallinnan tunne Toimettomuus
Turvattomuus
Epätodellisuus Epävarmuus
synnytyksen käynnistymisestä
Synnytyskipu Kuoleman pelko Tiedottomuus Naisen tuntemusten vähättely Epäystävällisyys
Huoli vauvan terveydestä
Vauvaa ei saada heti syliin
Synnytyskokemus Yhdistävä juoni
Osakertomukset, mitä, miksi ja mitä seurasi Kertomuksen
elementtien teemoittaminen eli kertomuksen aihiot
Kertomuksen elementit
5 TUTKIMUSTULOKSET
Analyysin tuloksena syntyi kaksi kertomusta, jotka kuvasivat naisten kokemuksia synnyttää suunnittelemattomasti sairaalaan ulkopuolella. Kertomuksissa yhteinen juoni oli hallinnan tunne. Juoni ilmeni kummassakin kertomuksessa eri tavalla. Kertomusten kontekstina toimi sairaalan ulkopuolinen synnytyspaikka, kuten koti, auto tai ambulanssi. Synnytyshetkellä hei- dän ympärillään sattui olemaan paikalla juuri ne ihmiset, jotka olivat osa naisten kokemaa synnytyskokemusta.
5.1 Kertomus 1. ”Pakka pysyi kasassa”
Tässä kertomuksessa nainen säilytti hallinnan tunteen koko synnytyksensä ajan. Muut ihmiset tukivat naisen omaa hallinnan tunnetta tuomalla turvallisuuden tunnetta omalla toiminnallaan sekä kohtelemalla naista arvokkaasti. Nainen koki pystyvänsä itse vaikuttamaan synnytyk- seensä ja sen kulkuun. Vauvan syntymä vahvisti tunnetta, että nainen pystyi hallitsemaan ti- lannetta. Kertomusten teemat ilmenivät seuraavasti; nainen (i) luotti omaan kehoonsa ja sen toimintaan sekä oli tietoinen kehossa tapahtuvistaan asioista. Synnytyksessä mukana olleet ihmiset (ii) kohtelivat naista kunnioittavasti ja kuuntelivat hänen tuntemuksiaan. Vauvan syn- nyttyä (iii) nainen koki onnistuneensa ja oli tyytyväinen synnytykseen.
5.1.1 Me oltiin tosi paljon puhuttu synnytyksestä
Tässä osakertomuksessa nainen luotti omaan kehoonsa ja hän oli tietoinen kehossaan tapahtu- vista asioista. Nainen oli valmistautunut synnytykseen jo etukäteen raskausaikana. Tulevaa synnytystä oltiin mietitty tai käyty läpi yhdessä puolison tai synnytys doulan kanssa. Tämä auttoi naista tiedostamaan synnytyksen kulkua omassa kehossaan. Synnytyksen alkaessa nai- nen oli rauhallinen ja oli luottavaisin mielin omaa kehoaan kohtaan. Edellisen synnytyksen muistikuvat painuivat hiljalleen naisen mieleen. Nainen uskoi, että kestää vielä kauan aikaa ennen kuin vauva syntyy. Edellinen synnytys oli ollut pitkä ja nytkin supistuksia tuli epäsään- nöllisesti silloin tällöin. Nainen ei uskonut niiden vielä johtavan mihinkään. Synnytys eteni kuitenkin yllättäen nopeasti ja synnytyskivut olivat kovia. Nainen ajatteli synnytyskivun posi- tiivisena. Kivun kautta hän ymmärsi synnytyksen etenevän ja vauvan syntymän olevan lähel- lä. Hän tunsi kehossaan, kuinka vauva liikkui synnytyskanavassa ja teki tuloaan. Tämä ei säi- käyttänyt naista, vaan hän pystyi pitämään mielensä tyynenä.
Se oman kehon hallinta on niinkun sellainen aika voimaannuttava kokemus… et- tä ei mulla tullut mieleenkään mikään hätä. Tiesin ite jotenkin, mitä koko ajan tapahtuu. (Saara)
Muistan kun mää ajattelin, että ennen kuin se ponnistusvaihe alkoi, että yritin niin kuin rentoutua ja yritin ajatella sitä, että nyt se avautuu ja että kipu on niin hirveetä, että mää en kestä sitä kauaa. Sen pitää avautua niin kuin nyt ja yritin sen takia olla sitten mahdollisimman jotenkin rentona ja ajatella, että avaudu avaudu, avaudu. Jotenkin yritin silti saada sen niin, että se tulis, en yrittänyt sitä mitenkään jarruttaa, että yritin ajatella vaan, että ole rentona, ole rentona. An- taa sen kivun tulla niin kun päälle. (Maikki)
Nainen tiedosti, että ei kerkeä enää sairaalaan asti synnyttämään. Hän näki silti tilanteen le- vollisena ja luonnollisena. Hän ymmärsi, että hänen täytyy keskittyä estääkseen paniikin syn- tymisen. Hän kuunteli omaa kehoaan ja se ohjasi hänen toimintaansa synnytyksen aikana.
Hän hakeutui itse sellaisiin asentoihin mitkä koki parhaaksi sekä teki niitä asioita, mitkä aut- toivat keskittymään synnytykseen. Nainen oli sitä mieltä, että etukäteen harjoitelluista rentou- tumisharjoituksista oli nyt apua. Hän pystyi tietoisesti suuntamaan keskittymisensä omaan kehoonsa ja näin hän pystyi kohtaamaan supistusten tuoman kivun hetken kerrallaan.
Mulla oli kyllä hyvin kova luottamus niinkun omaan kehoon, tai en tiedä oliko itteeni, mutta omaan kehoon oli, koska naisen elimistö on kuitenkin tehty siihen työhön. Se et jos sen elimistön antaa tehdä työn, se kyllä onnistuu… että mieli- hän se suurin synnytyseste yleensä on. Mulla oli sellainen levollinen fiilis ja yri- tin vain pitää kaikki paikat rentoina ja antaa vauvan tulla. (Laura)
Semmoista matalaa ääntä päästin, tunsin että se rauhoitti sitä hengitystä. (Este- ri)
Olin siinä välillä seisten ja välillä kontillaan, tuntu että sitä vaan meni väkisin sellaiseen asentoon, mikä tuntui just silloin hyvältä. Sitä vaan meni mukana, Jo- tenkin mulla oli niin iso luotto siihen, että se oma elimistö kyllä hoitaa sen homman… (Sirkka)
5.1.2 Konsultoitu synnyttäjää
Tässä osakertomuksessa naisen ympärillä olevat muut ihmiset kohtelivat naista kunnioittavas- ti ja ottivat hänen tuntemuksensa tosissaan. Naisen kertomus hallinnan tunteen vahvistumises- ta tuli esille tilanteessa, jossa hän sai itse päättää ja vaikuttaa synnytyksensä kulkuun. Muiden ihmisten läsnäolo toi turvaa ja nainen koki puolison läsnäolon tärkeäksi. Nainen tiedosti puo- lison ja muiden ihmisten läsnäolon, hän keskittyi silti itse vain omaan synnytykseensä ja sen etenemiseen. Muiden ihmisten rauhallinen ja kunnioittava suhtautuminen mahdollisti sen, että hän pystyi vaikuttamaan synnytykseensä ja keskittymään vain olennaiseen. Hänestä tuntui hyvälle, kun kukaan ei käskenyt toimimaan tietyllä tavalla tai pakottanut ponnistamaan tietyl- lä hetkellä. Hän koki, että häntä kuunneltiin ja hänen tuntemukset otettiin todesta. Nainen sai itse olla oman synnytyksensä johtaja. Hänestä oli hienoa huomata, että hän pystyy synnyttä- mään niin ettei kenenkään muun tarvitse siihen puuttua.
Mutta sellainen hallinnan tunne, että sai itse päättää ja kaikki kuunteli ja tehtiin just niin kuin mää halusin asian tehtävän ja semmoinen ajatus siitä, että mitä siinä ihan oikeasti tapahtui niin se ei hävinnyt siitä missään hetkessä. (Saara)
Se oli vaan jotenkin niin maagista se hetki. Että kaikki toimi ja kaikki luotti vaan muhun, että mä tiedän ja että annat vaan nyt ittes tehdä sen. Se oli paras synny- tys ikinä. (Esteri)
Mies oli siinä läsnä, tunsin, että en ollut yksin, vaikka siinä omassa tilassa olin- kin. Oli jotenkin niin turvallinen olo. (Katriina)
Synnytys tapahtui nopeasti ja tilanteen eteneminen näyttäytyi kiireellisenä. Siitä huolimatta ensihoitajat saivat naisen kanssa yhdessä tilanteen tuntumaan rauhalliselta ja hallitulta. Nai- nen aisti, että synnytyksessä mukana olleilla ensihoitajilla ei ollut aiempaa kokemusta synny- tystilanteista, mutta heidän rauhallisuus sekä varmoin ottein toiminen lisäsi naisen kokemaa turvallisuuden tunnetta. Naisen mielestä sillä oli suuri merkitys, että häntä puhuteltiin ystäväl- lisesti. Tällöin hän koki, että häntä arvostetaan. Ensihoitajat omasivat tilannetajua ja he teki- vät vain ne välttämättömät toimenpiteet, mitä tilanne vaati. He keskittyivät tukemaan naista
synnyttämään, naisen omilla ehdoillaan. Nainen oli kiitollinen juuri niistä ihmisistä, ketkä olivat hänen kanssaan sillä hetkellä.
Ja ne kuunteli mua niin uskomattoman hyvin. Tuntu että kiire katosi ja mua kohdeltiin niin ystävällisesti. Mää en ollut ikinä tuntenut semmoista oloa, että ei ollut semmoinen niin kuin pelkkä hoitosuhde vaan oli just sellainen, että sano sinä äitinä mitä sinä tarvitset. (Esteri)
… Tuli vähän sellainen olo, että ei niistä kyllä kukaan ollut aiemmin ollut synny- tyksessä mukana, mutta toisaalta ei se haitannut. Ne oli niin rauhallisia ja ikään kuin luotti muhun… vähän niinkun katso sivusta sitä hommaa kun mää synny- tän. Liekkö peloissan olleet, mutta hyvä mieli jäi heistä. (Jaana)
… Se toi turvallisuuden tunnetta, kun näki että se osasi käsitellä sitä vauvaa. Se laittoi rauhassa sille vaatteet ja kaikki. (Hilma)
5.1.3 Se syntyy, jos sillä on kaikki hyvin
Tässä osakertomuksessa nainen koki onnistuneensa synnyttäjänä. Nainen luotti siihen, että syntyvällä vauvalla olisi kaikki hyvin. Hän tunsi vauvan liikkeet kehossaan ja hän tunsi, kuin- ka vauva syntyi ikään kuin luisuen naisen hengityksen tahtiin. Nainen uskoi, että vauva ei synny niin spontaanisti, jos sillä ei ole kaikki hyvin. Vauvan itkun kuullessa naisen oma intui- tio vahvistui, hän tiesi vauvalla olevan kaikki hyvin. Kun vauva oli syntynyt, hän sai hänet heti syliin. Nainen koki suurta iloa itsestään ja vauvastaan, he olivat selvinneet yhdessä. Hän koki vahvistuneensa synnyttäjänä. Hän koki myös helpotusta, että kaikki oli ohitse ja kaikki oli sujunut peremmin kuin osasi odottaa. Naisen mielestä vauvan syntyminen vahvisti tunnet- ta, että kaikki oli tapahtunut kontrolloidusti ja nainen oli säilyttänyt hallinnan tunteensa koko synnytyksen ajan.
Mää otin vauvan rinnalle ja mentiin peittojen alle pesimään siihen. Samantien hän otti rinnasta kiinni. Olin niin ylpeä itsestäni ja siitä pienestä. (Jaana)
Siinä heti se silleen parahti itkuun, et tuli semmoinen olo, että ei täs nyt oo mi- kään hätä… että se kuitenkin hengittää, kun se itkee. Jotenkin se oma intuitio
kerto että kaikki on oikein hyvin. Otin sen rinnalle ja siinä me sitten oltiin ja odotettiin ambulanssia. Meillä oli kaikki hyvin. (Katriina)
Et hirveen hyvähän fiilishän siitä jää, kun tavallaan onnistuu vaikkei tietysti synnytyksiä verrata eikä äidit ole sen parempia synnytystavasta riippumatta. Et itelleen se on sellainen olo, että on voittanut itsensä jotenkin. (Maikki)
5.2 Kertomus 2. ”Se kaikki oli yhtä suurta kaaosta”
Tässä kertomuksessa naisen kokema hallinnan tunne ilmeni sen heikkenemisenä. Nainen koki turvattomuutta, mikä vaikutti naisen kykyyn keskittyä omaan synnytykseensä. Muut ihmiset hänen ympärillään heikensivät naisen hallinnan tunnetta epävarmalla toiminnallaan sekä huo- nolla kohtelulla. Vauvan synnyttyä tapahtumia oli vaikea sisäistää ja uskoa todeksi. Kerto- musten teemat näyttäytyivät seuraavasti; nainen (i) koki epävarmuutta kehoaan kohtaan. Muut ihmiset (ii) eivät ottaneet hänen tuntemuksia todesta tai niitä vähäteltiin. Vauvan (iii) synnyt- tyä naisen oli vaikea sisäistää tapahtunutta.
5.2.1 Mitähän tässä tapahtuu?
Tässä osakertomuksessa nainen koki epävarmuutta kehoaan kohtaan. Hallinnan tunteen heik- keneminen ilmeni naisen kertomuksessa tilanteessa, jossa nainen koki epävarmuutta ja pel- koa. Tietoisuus synnytyksen käynnistymisestä ja synnytyksen kulusta oli epävarmaa ja kehos- sa tapahtuvat asiat ihmetyttivät. Supistukset eivät olleet säännöllisiä eikä lapsivesi ollut vielä mennyt. Laskettuun aikaan oli vielä aikaa jäljellä. Edellisenä päivänä hän oli käynyt neuvo- lassa ja siellä oltiin todettu, ettei mitään merkkejä tulevasta synnytyksestä vielä ole. Vaikka nainen oli aiemmin synnyttänyt, tuntui tämä synnytyksen käynnistyminen täysin erilaiselta.
Nainen pohti mielessään, että ei ollut sittenkään tarpeeksi valmistautunut tähän tulevaan syn- nytykseen. Hän haki varmistusta synnytyksen käynnistymisestä ottamalla yhteyttä kätilöihin.
Kaivoin vielä googlen esiin ja etsin niitä kriteereitä mistä näkee onko synnytys käynnissä. Soitin sit synnärille myös kun ne kriteerit ei sitten täyttyneetkään vaikka musta tuntu siltä. Halusin olla varma, että sitten kun sinne synnärille mennään niin ei tartteis turhaan sinne mennä… Mää luulen, että kaikilla on vä- hän se kynnys mennä sinne synnärille liian ajoissa. Se on jotenkin noloa… Et si-
tä haluaa mennä vasta kun on sata varma että synnytys on oikeesti käynnissä.
(Vuokko)
Synnytys eteni yllättäen nopeasti, jota nainen ei osannut odottaa. Tilanteen nopea muuttumi- nen lisäsi naisen pelkoa tulevasta. Supistukset olivat muuttuneet kivuliaiksi ja naisen oli vai- kea löytää hyvää asentoa mistään. Naisen mukaan kipu oli niin kovaa, että hänellä ei ollut keinoja selvitä siitä. Hän koki synnytyskivun ylitepääsemättömänä ja hän olisi kaivannut ki- vunlievitystä.
Rupes tulemaan sellainen paniikki ja rupes pelottaa et miten tässä käy, kun en oikeen osannut sanoa onko se käynnissä vai ei… ja me oltiin siellä keskellä ei mitään. Välillä supisti niin, että taju meinas lähteä ja sitten taas ei kuulunut het- keen mitään. Tunsin vaan kun koroppa rupes tärisee, en tiiä oliko se pelosta vai kivusta, saatto olla molemmista. (Marjatta)
… No sit ne rupesi yhtäkkiä pahenee se supistukset. Et yhtäkkiä olinkin sit tosi kipeä, että mää ryömin tuolla pitkin lattioita ja yritin roikkua eteisen vaatetan- gosta ja ihan yhtäkkiä olikin sitten tosi kipee olo. Tuntui että oli ihan tajunnan rajamailla, että niinkun pysyykö kohta sitä hengissä ollenkaan. (Helena)
Synnytyksen edetessä viime metreille, naiselle tuli tunne vessahädästä. Naisen mennessä ves- saan, kauhukseen hän ymmärsi vauvan laskeutuneen synnytyskanavassa jo niin alas, että se sai tunteen ulostamisen tarpeesta. Tätä ennen nainen ei uskonut vauvan syntymän olevan niin lähellä. Vaikka nainen tunsi olonsa hankalaksi ja kipeäksi, ajatteli hän kerkeävänsä vielä sai- raalaan synnyttämään. Tämä ajatus sai naisen yrittämään estää vauvaa syntymästä. Hän rutisti jalkojaan yhteen ja puri hammasta. Hän toivoi mielessään, että vauva ei syntyisi vielä. Vaikka kuinka nainen ponnisteli vastaan, vauvan pää puski väkisin ulos. Vauvan syntyessä naiselle tuli paniikki. Hän tunsi, ettei pysty hallitsemaan mitä hänen kehossaan tapahtuu tai miten hä- nen synnytys etenee. Naista pelotti, että tuleeko hän selviämään ja syntyykö vauva terveenä.
… Siinä jotenkin se semmoinen itsekontrolli pettää. Et mää en pystynyt pysy- mään paikoillaan. Et semmoinen, et ei pysty hallitsemaan sitä omaa liikkumista ja sit kyl mää niin kuin huusin ihan suoraa huutoa. (Helena)
En luottanut niin paljoa itseeni ja kehooni, että mää kyllä pystyn hoitamaan tä- män tilanteen. Oli aika sellainen avuton olo, kun sää et voi tehdä yhtään mitään siinä tilanteessa. Kun vauva on päättänyt, että nyt se tulee, niin sittenhän se tu- lee. Tuli sellainen olo, että tapahtuuko tässä nyt jotain kamalaa, että mitä jos nyt käy niin että jotain hirmu vakavaa tapahtuu… ihan sellainen kuoleman pel- ko tuli siinä. (Mirjam)
Mua pelotti niin paljon. Tuntu, että koko keho tärisi jännittyneenä samaan ai- kaan kun minä huusin kivusta. Yritin pistää vastaa, ettei se nyt siihen syntyis, mutta väkisin se vauva syntyi. Olin ihan kauhuissani ja peloissani. Se oli ihan järkyttävää. (Eevi)
5.2.2 Ne keskenään siinä sähläili
Tässä osakertomuksessa naista ei kuunneltu tai hänen tuntemuksiaan vähäteltiin. Nainen koki muiden ihmisten läsnäolon ristiriitaisena tunteena. Toisaalta oli hyvä, että paikalla oli joku auttamassa, mutta toisaalta läsnä olevien ihmisten suhtautuminen ja toiminta aiheutti turvat- tomuutta sekä häiritsi naisen omaa hallinnan tunnetta. Nainen ei mielestään voinut luottaa, että häntä osataan auttaa. Hän koki tilanteen hänen ympärillään kaaottisena. Hänestä tuntui, ettei kukaan osannut siinä tilanteessa olla hänelle tueksi. Hänestä tuntui, ettei kukaan hänen ympärillä olevista ihmisistä oikein hallinnut tilannetta. Hän olisi kaivannut, että joku olisi pysähtynyt ja ollut läsnä vain häntä varten. Nainen kantoi myös huolta paikalla olevasta esi- koisesta, joka ihmetteli tilannetta ja oli kauhuissaan. Nainen olisi toivonut, että esikoisen ei olisi tarvinnut nähdä äitiään siinä tilanteessa. Hänestä tuntui kurjalta, että hän ei äitinä voinut nyt olla lohduttamassa lastaan.
Meidän koti oli yhtäkkiä aivan täynnä, kun ne toi kaikki välineensä, paarit ja kaiken maailman välineet mitä niillä tossa nyt oli… Samantien siinä yks niistä ensihoitajista tuli katsomaan mikä on tilanne tuolla alhaalla ja tokas, että ”Ei- hän tämä ole vielä edes auki.” Olin siinä tuskissani ja sanoin, että ”kyllä muu- ten on, kyllä mää tiedän milloin se on tulossa” Lääkäri siinä sitten katsoi pe- rään uudestaan ja sanoi, että ”tämähän on täysin auki.” Mietin jälkeenpäin, et- tä onneksi se lääkäri tarkisti tilanteen. (Anitta)
En koskaan ollut nähnyt sitä lasta (esikoista) niin peloissaan. Naapuri sitä yritti lohduttaa, mutta se vaan huusi lujempaa äitiä. (Eevi)
Nainen näki synnytyksen perheen omana tärkeänä tapahtumana, eikä olisi halunnut siihen ketään ylimääräistä paikalle. Hän koki pettymystä siitä, että joutui jakamaan synnytyskoke- muksensa vieraiden ihmisten kanssa. Hän joutui paljastamaan suuren osan itsestään tuntemat- tomille ihmisille. Myös tilanteen alastomuus häiritsi naista ja miespuolisten ensihoitajien läs- näolo nolostutti.
En tykännyt siitä, että se meidän naapuri sinne juoksi… Se ei ole sellainen ti- lanne, minne sää haluat naapurin mukaan, vaikka ollaan läheisiä, mutta silti. Se on niin yksityinen hetki. (Mirjam)
Mua rupes siis ahistamaan ihan älyttömästi, kun siis ne oli kaikki sellaisia nuo- ria miehiä. Ikinä ei ole naisia töissä, kun niitä tarvittaisiin. (Maikki)
Mää oon aina ajatellut, että en haluaisi ketään miespuolisia mun synnytykseeni, vaikka eihän ne nyt tule kattomaan mitään mun alapäätä tyyliin, vaan ne hoitaa sitä synnytystä… Mut on se kuitenkin sellainen intiimi asia kuitenkin. (Laura)
Hallinnan tunteen heikkeneminen ilmeni vahvasti tilanteessa, jossa naisen omaa tahtoa rajoi- tettiin. Nainen joutui taistelemaan äänensä kuuluviin, ennen kuin häntä kuunneltiin. Ensihoi- tajien epäystävällinen ja töykeä käytös vaikutti naisen hallinnan tunteeseen vähentävästi. Ti- lanne oli naiselle hämmentävä, hän olisi toivonut ystävällisempää ja inhimillisempää kohtaa- mista. Hän koki, että hänellä ei ole mahdollisuutta olla oman synnytyksensä haltija. Nainen yritti useaan kertaan kertoa omista tuntemuksistaan, mutta ne ikään kuin ohitettiin. Hänen tuntemuksia ei otettu todesta tai niitä vähäteltiin. Nainen koki loukkaavana, että häntä ei us- kottu.
Se ensihoitaja tiuski mulle vaan, että ole nyt paikoillaan, kun hän mittaa veren- painetta ja verensokeria. Se ei käsittänyt ollenkaan, että en mää tahalleen sitä tee, et muhun sattui ja oli hankala olla. Tuntu, että mulle saneltiin miten pitäisi olla, niinkun se ensihoitaja halus. (Vuokko)
Sanoin niille, että nyt se syntyy. Se ensihoitaja sanoi, että tunnet sen kun suoli tyhjenee spontaanisti ja se on ihan normaalia. Että ei hän nyt tähän synny, että niin kiire ei voi olla, että sulla on ollut supistukset käynnissä vasta reilu tunnin, että tuskin syntyy vielä moneen tuntiin. Huusin sille, että kato nyt sinne alas, että tää vauva syntyy nyt! Ja sitten se syntyikin siihen. (Marjatta)
Naisen mielestä hätäkeskuksen puhelimitse antamat ohjeet ja kysymykset tuntuivat turhautta- vilta. Hätäkeskuksesta kehotettiin naista menemään tiettyyn asentoon, mikä ei tuntunut nai- sesta hyvälle. Hän olisi halunnut liikkua ja vaihtaa asentoa, tämä häneltä evättiin. Naisesta tuntui, että hätäkeskus ei ymmärtänyt tilanteen kiireellisyyttä ja se kiinnitti huomiota epä- oleellisiin asioihin. Paikalla olevien ensihoitajien kokemattomuus näkyi naisen kertomuksessa ensihoitajien tilanneratkaisuissa ja heidän toiminnan epävarmuutena. Nainen ei ollut varma siitä, että häntä ja vauvaa osattaisiin auttaa oikein.
He eivät tienneet mitä tulevat hoitamaan. Et se koodi ei ollut tuttu. Jälkikäteen jutellessa he sanoivat, että he eivät tienneet tullessaan, että se on synnytys se koodi. (Leena)
Ne vei mut ensin johonkin terveyskeskuksen päivystykseen, johonkin huonee- seen. Siellä sitten ne (ensihoitajat ja terveydenhoitaja) ringissä kehotti mua ponnistamaan, et ”ponnista, ponnista, koita nyt ponnistaa.” Minä siinä sitten, että ei ponnistuta yhtään, että ei se nyt väkisin tule. Jouduin huutamaan niille uudestaan, että ei ponnistuta! Siinä terveyskeskuksen huoneessa makasin jalat levällään jossain tutkimuspöydällä ja yritin saada ne uskomaan. Olisin niin kai- vannut miestäni siihen, itku pääsi. Lopulta ne usko ja jatkettiin matkaa taas sai- raalaan. (Hilma)
Rupesin vuotamaan siinä heti kun vauva oli syntynyt. Tunsin kun pyllyn alla lämmitti ja sitä verta valu ambulanssin lattioita pitkin. Kuulin kun siinä ne pohti ääneen, että pitääköhän tuota verta jotenkin mitata, mikä on vuotanut… tuntu että ne (ensihoitajat) oli aika pihalla siitä koko touhusta. (Hilma)
Naisen turvattomuutta lisäsi tiedottomuus. Nainen yritti luottaa siihen, että kaikki päättyy hyvin. Nainen koki, että hän oli jatkuvassa pimennossa ja kukaan ei oikein missään vaiheessa
osannut kertoa naiselle mitä tapahtuu. Nainen seurasi ympärillä tapahtuvia asioita ja oli pe- loissaan. Hän pelkäsi miten kaikki tulee päättymään ja tapahtuuko hänelle tai vauvalle jotain.
Hänestä tuntui yksinäiseltä ja että hän oli täysin toisten armoilla. Nainen tiesi miten synnytys yleensä menee, olihan hän aiemmin jo kerran synnyttänyt. Tämä tilanne oli täysin toinen. Täl- laista nainen ei ollut aiemmin kokenut.
Oli niin hankala olla, ei tiennyt miten tässä oikein käy. Se mies siinä mun vie- ressä siellä takaosassa oli aika turvattoman oloinen. En ainakaan saanut miten- kään semmoista tunnetta, että hyvin tässä käy. Ja ne miehet siinä edessä; toinen ajoi vain täysiä sitä autoa ja toinen oli ihan hiljaa vaan. Kukaan ei oikein mulle puhunut mitään eikä kertonut mitä tässä tapahtuu. (Marjatta)
5.2.3 Se on ihan totta, vauva on syntynyt
Tässä osakertomuksessa naisen oli vaikea sisäistää mitä oli tapahtunut. Nainen koki suurta huolta vauvan voinnista koko synnytyksen ajan. Hän tiesi, että vauvan vointia ei pystytä tar- kistamaan millään. Huoli vauvan voinnista lisäsi menettämisen pelkoa ja turvattomuutta. Nai- nen ei pystynyt olemaan varma missään vaiheessa, että vauva voi hyvin ja hän voi turvallises- ti synnyttää. Vauvan synnyttyä vauva ei itkenyt heti, sekunnit tuntuivat pitkiltä naisen odotta- essa kuulevansa vauvan itkevän. Hän ei ymmärtänyt aluksi mitä oli tapahtunut ja onko kaikki hyvin. Nainen jähmettyi ja ei pystynyt toimimaan, hän vain tuijotti vauvaansa ja niitä ihmisiä siinä vieressä. Vauvan syntymää oli ylipäätään ensiksi vaikea tajuta ja sisäistää. Nainen koki, että kaikki oli tapahtunut niin nopeasti, ettei mieli ollut kerennyt siihen mukaan. Hänestä kaikki tuntui epätodelliselta. Oli vaikea ymmärtää, että hänestä oli jälleen tullut äiti. Lopulta nainen sai vauvansa syliin ja hän oli huojentunut, että kaikki oli ohitse ja vauva oli syntynyt terveenä. Nainen ei kuitenkaan ollut tyytyväinen synnytykseensä. Hänestä tuntui pahalle, kun muut ihmiset utelivat ja halusivat joka kerta kuulla hänen synnytyskokemuksesta. Nainen oli toivonut rauhallista perhesynnytystä paikassa, jossa hän olisi kokenut olevan turvallista syn- nyttää. Nainen pohti, että jos tulee uudestaan joskus raskaaksi, toivoo hän synnytyssairaalan olevan mahdollisimman lähellä. Jos hän ylipäätään enää kokemansa jälkeen haluaisi uudes- taan synnyttää.
Mää olin tosi, tosi, tosi peloissani. Koitin siinä jotenkin tajuta mitä just äsken oli tapahtunut. Siinä samalla kaikki huutaa, kun se lapsi oli siinä isänsä käsillä,
että napanuora menee kaulan ympäri. Ja mää näen ite ylhäältä, että se ei mene tästä kaulan edestä. Mutta mää en pysty sanomaan yhtään mitään. Mää näen sen, mutta mää en vaan saa sanaa suusta ulos. (Mirjam)
En mää itse oikein uskonut edes sitä tilannetta ollenkaan todeksi, mää ajattelin, että mää varmaan näen unta nyt, että eihän tämmöistä nyt oikeasti tapahdu, että kotiin meidän pieni syntyy. Oli sellainen epäuskoinen olo… Että onko mulla to- siaan oikeasti se vauva tässä vai oliko se kaikki unta. Että tapahtuiko tämä kaik- ki ihan oikeasti mulle? Et miten se vauva on tässä. (Leena)
Olin niin pettynyt ja harmissani. Siinä mää makasin sitten jossain motarin var- rella ambulanssin takaosassa. Mulla oli suuret odotukset tätä synnytystä koh- taan. Oltiin miehen kanssa suunniteltu, että yhdessä ollaan siinä synnytyksessä.
Sitten se meneekin näin. Tuntu, että en ite pystynyt vaikuttaa siihen mitenkään ja kaikki oli vaan niin kaaottista. (Vuokko)
5.3 Tutkimustulosten yhteenveto
Tutkimuksen tuloksena syntyi kaksi kertomusta, jotka kuvaavat naisten kokemuksia synnyttää suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella. Molemmilla kertomuksella oli yhteinen juoni, hallinnan tunne. Ensimmäisessä kertomuksessa nainen koki synnytyksen positiivisena koke- muksena, jolloin nainen säilytti hallinnan tunteen koko synnytyksen ajan. Hän oli tietoinen kehossaan tapahtuvista asioista. Synnytyskivun nainen koki kivuliaaksi, mutta hän koki sen kestävänsä. Ihmiset hänen ympärillään kohtelivat naista ystävällisesti ja ottivat naisen tunte- mukset ja toiveet huomioon. He olivat läsnä, mutta toimivat ikään kuin sivustaseuraajina vie- restä. Vauvan syntyminen vahvisti naisen tunnetta siitä, että hän oli onnistunut synnyttäjänä.
Toisessa kertomuksessa nainen menetti hallinnan tunteen ja koki synnytyksen järkyttävänä ja pelottavana kokemuksena. Hän koki mahdottomana selvitä synnytyksen aiheuttamasta kivus- ta, eikä hän löytänyt keinoja mikä olisi auttanut kivunhallintaan. Ihmiset naisen ympärillä rajoittivat hänen toimintaansa sekä hänen omia tuntemuksiaan vähäteltiin. Nainen ei saanut turvaa häntä olevista auttajista. Vauvan syntymää naisen oli vaikea uskoa todeksi ja kaikkia tapahtumia oli vaikea sisäistää. Nainen koki epäonnistumisen tunnetta ja pettymystä omaa synnytystä kohtaan.
Kertomuksissa naisen synnytyskokemukseen vaikutti keskeisesti naisen tuntemukset omasta kehostaan ja siihen liittyvistä tekijöistä. Tietoisuus oman kehon tapahtumista auttoi naista suhtautumaan synnytyksen aikaisiin tapahtumiin rauhallisesti. Epävarmuus omaa kehoa koh- taan lisäsi naisen kokemaa pelkoa ja johti itsekontrollin menettämiseen. Naiset kokivat synny- tyksessään toisen ihmisen läsnäolon tärkeäksi. Synnytyksessä mukana olevien ihmisten rau- hallinen ja varma toiminen sekä tiedottaminen tapahtuvista asioista toi naiselle turvallisuuden tunnetta ja lisäsi varmuutta synnytyksen onnistumisesta. Naisen tunteiden sivuttaminen ja epäystävällinen kohtelu toi naiselle turvattoman tunteen. Vauvan syntyminen oli iloinen asia molemmissa kertomuksissa, mutta toisessa kertomuksessa kokemus jätti pelon mahdollisia seuraavia synnytyksiä kohtaan.
