202
I N M E M O R I A M
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 0 . v s k . – 3 / 2 0 0 4
Muistoja edesmenneestä Jussi Linnamosta
Jouko Paunio Professori emeritus
J
ussi Linnamo (1924–2004) oli ystäväni yli puoli vuosisa- taa. Mielessäni ovat elävästi niin nuoruuden innon elä- vöittämät kiihkeät keskuste- lut ja pyrkimykset kuin vii- meisten vuosien ajatuksia he- rättävät pohdinnat hänen kanssaan.Ystävyytemme pohjautui ennen kaikkea yhteiseen kiin- nostukseemme taloustietee- seen ja sen soveltamiseen ta- louspolitiikassa. Se kasvoi ja kehittyi 1950-luvulla, kun poikamaisen innostuneina sy- vennyimme yhdessä ja erik-
seen uusiin virtauksiin taloustieteessä. Talous- tieteen edistysaskeleet muualla maailmassa ei- vät olleet ainoastaan tutkimuksellisesti haasta- via, vaan ne tarjosivat myös aikaisempaa tehok- kaampia välineitä analysoida taloudellista to- dellisuutta. Tässä mielessä 1940- ja 1950-luvun levottomat ja epävarmat vuodet yleislakkoi- neen ja suurdevalvaatioineen olivatkin otollis- ta aikaa analyysin välineiden soveltamiselle.
O-ryhmän (ks. Antti Su- vanto ja Jyrki Vesikansa toim. Modernismi taloustie- teessä ja talouspolitiikassa) piirissä kävimme vakavamie- listä tieteellistä keskustelua, mutta saatoimme keventää sitä havainnoilla käytännön talouspolitiikassa esitetyistä kannanotoista. Olimme va- kuuttuneita siitä, että asiois- ta päättävät olivat ”aika kö- köjä”. Tilanne oli meidän nuorten ekonomistien kan- nalta mielenkiintoinen, kos- ka monet meistä työskenteli- vät Suomen Pankin taloustie- teellisessä tutkimuslaitoksessa ja samanaikai- sesti Suomen Pankin pääjohtajana toimi Rai- ner von Fieandt. Meillä oli oiva näköalapaikka tarkkailla hänen rahapoliittista ”resoneeraus- taan”, joka nojautui ikivanhaan kvantiteettiteo- riaan, joka ei ollut enää aikoihin ollut ajankoh- tainen talouspoliittisessa ajattelussa maailmalla.
Sanan säilällä teimme tunnetuksi ajatuk- siamme myös suomalaisen tieteen vanhakantai- Jussi Linnamo
203 J o u k o P a u n i o
suudesta. Niiden esittämisessä Jussi Linnamo oli erityisen aktiivinen. Myös tieteen puolella säilytimme hänen johdollaan keskusteluissam- me kevyen sävyn. Me O-ryhmäläiset, joista niin monet ovat jo poistuneet keskuudestamme, tunsimme hyvin Jussi Linnamon innostuneen ja innostavan suhtautumisen tieteeseen ja ta- louspolitiikkaan ja myös sen, että niin tieteen kuin talouspolitiikankin kysymyksiä saattoi hä- nen tapaansa tarkastella veijarimainen pilke sil- mäkulmassa. Sitä eivät ehkä monet ulkopuoli- set ymmärtäneet.
Jussi Linnamon kuten meidän muidenkin ajattelua, kiinnostusta ja kirjoittelua hallitsivat ajankohtaiset ongelmat. Tieteen piirissä harras- tuksemme suuntautui eri suuntiin. Hänen sy- däntään lähellä oli ekonometria ja nimenomaan tieteemme kvantifiointi ja mitattavuuden vah- vistaminen.
Myöhempinä vuosina historia alkoi vetää puoleensa ainakin meitä kahta O-ryhmän for- malistia: Jussi Linnamoa ja minua. Viime vuo- sina kahdenkeskisissä keskusteluissamme tuli- vat usein esille historialliset aiheet, jotka kiin- nostivat meitä enenevässä määrin. Jussi Linna- moa innosti erityisesti taloushistoria ja hän pu- reutui varsinkin 1800-luvun talouden, hallin- non ja politiikan tapahtumiin, jotka loivat pe- rustan 1900-luvun itsenäiselle ja toimintakykyi- selle Suomelle. Muistissani on vahvasti se, kuinka intohimoisesti hän näistä kahdenkeski- sistä keskusteluistamme viimeiseksi jääneessä puolusti senaattori Hartmanin Snellmania suu- rempaa merkitystä maamme talouden, erityi- sesti valtiontalouden rakentajana.
Jussi Linnamon henkinen laaja-alaisuus il- meni mm. siinä, että hänen kiinnostuksensa ei rajoittunut taloustieteeseen ja talouspolitiik- kaan. Hän hoiti virkaurallaan monipuolisesti tehtäviä mm. rautatiehallinnon ja pankkitoi-
minnan, erityisesti rahoitustarkastuksen piiris- sä. Poliittisella uralla hän ei edennyt poliittis- ten ansioiden vaan ennen kaikkea asiantunte- muksensa perusteella. Hänet kutsuttiin useaan otteeseen valtioneuvoston jäseneksi. Näissä vaativissa tehtävissä hänen laaja tietämyksensä ja joustava henkinen kapasiteettinsa pääsivät oikeuksiinsa.
Myöhemmiltä vuosilta haluan mainita hä- nen ansiokkaan ja palkitun työnsä rintamave- teraanien järjestötoiminnassa. Hänhän oli itse- kin rintamaveteraani. Hän osallistui myös rin- tamaveteraanien kansainväliseen toimintaan.
Tunsin Jussi Linnamon myös herkkänä ja vahvasti tuntevana ihmisenä. Hänen lämmin ja rakastava suhtautumisensa läheisiinsä tuli esil- le monin tavoin. Hänen herkkää puoltaan ku- vasti myös mm. hänen runouden harrastuksen- sa, jonka pariin hän ystäviään innosti.
Jussi Linnamo oli älykäs, tietorikas, rohkea, innostunut ja huumorintajuinen ekonomisti.
Sen ovat tämän aikakauskirjan lukijat voineet omakohtaisesti todeta hänen päätoimittaja-ai- kanaan niin kuin vuosien saatossa muutoinkin hänen kirjoitustensa perusteella.
Eräitä professori Jussi Linnamon merkittäviä tehtäviä:
Suomen Pankin tutkija
VR:n liiketaloudellisen tutkimustoimen johtaja Suomen Säästöpankkiliiton osastopäällikkö YK:n taloudellisen ohjelmointikeskuksen jaos-
topäällikkö
Valtiovarainministeriön kansantalousosaston toimistopäällikkö
Peruspankki oy:n toimitusjohtaja Pankkitarkastusviraston ylijohtaja
Kansantaloudellisen Aikakauskirjan päätoimit- taja
204
KAK 3 / 2004 I N M E M O R I A M
Talousneuvoston pääsihteeri ja puheenjohtaja Ministeri valtioneuvoston kansliassa
Kauppa- ja teollisuusministeri Ulkomaankauppaministeri OECD:n komission jäsen
FINEFTA:n ministerineuvoston jäsen
Vientitakuulaitoksen hallintoneuvoston pu- heenjohtaja
Merenkulun neuvottelukunnan puheenjohtaja Tilastoneuvoston puheenjohtaja
Ruotsalais-suomalaisen kulttuurirahaston hal- lituksen jäsen
Puolustusneuvoston jäsen
Rintamaveteraaniliiton valtuuskunnan jäsen ja puheenjohtaja
Rintamaveteraaniliiton kansainvälisten asiain toimikunnan jäsen ja varapuheenjohtaja Maailman veteraanijärjestön neuvoston varajä-
sen
