• Ei tuloksia

Professori Arvi Leponiemi in memoriam

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Professori Arvi Leponiemi in memoriam"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 8 . v s k . – 2 / 2 0 0 2

109 I N M E M O R I A M

Jouko Ylä-Liedenpohja Professori

Tampereen yliopisto

Professori Arvi Leponiemi in memoriam

Pekka Ilmakunnas Professori

Helsingin kauppakorkeakoulu

Mikko Puhakka Professori

Oulun yliopisto

H

elsingin kauppakorkeakoulun entinen reh- tori ja kansantaloustieteen, erityisesti ekono- metrian, professori Arvi Leponiemi kuoli 75 vuoden iässä Helsingissä pääsiäisenä 1.4.2002.

Leponiemi syntyi maanviljelijäperheeseen Poh- jois-Satakunnan Jämijärvellä 18.7.1926.

Hän vaikutti 25 vuoden ajan Helsingin kauppakorkeakoulussa opettajana, tutkijana ja koulun hallinnossa. Leponiemi ei elämänsä varrella toiminut ainoastaan akateemisissa teh- tävissä, vaan hänen pohjakoulutuksensa ja työ- kokemuksensa olivat laaja-alaiset. Hän suorit- ti filosofian kandidaatin tutkinnon historia pää- aineenaan Turun yliopistossa kolme vuotta yli- oppilaaksi tulonsa jälkeen vuonna 1949 ja siir- tyi tämän jälkeen Helsingin yliopistoon jatka- maan opintojaan. Ei liene kovin yleistä, että historioitsija siirtyy opiskelemaan kansanta- loustiedettä ja väittelee sitten loppujen lopuk- si siinä oppiaineessa ja vieläpä siihen aikaan

(1966) metodisesti erittäin vaativasta aiheesta. Arvi Leponiemi

(2)

110

I N M E M O R I A M KAK 2 / 2002

Akateemisten pyrintöjensä ohella Arvi Lepo- niemi ehti olemaan Ilta-Sanomissa toimittaja- na vuosina 1951–55, osuuspankkijärjestön tie- dotuspäällikkönä 1955–61 sekä Kyösti Haata- jan säätiön tutkimustoimiston tutkijana ja joh- tajana 1960-luvun alkupuoliskolla.

Merkittävä vaikutus Leponiemen tieteelli- selle uralle oli vierailu Pennsylvanian yliopis- tossa Philadelphiassa vuosina 1962–63. Siellä hän opiskeli ekonometriaa professori Lawren- ce R. Kleinin johdolla. Suuri innostus ekono- metriaan näkyi Leponiemen rahan kysyntää ja tarjontaa käsittelevässä väitöskirjassa, ”On the Demand and Supply of Money: the Evidence from the Quarterly Time Series in the United States, the United Kingdom and Finland”.

Tutkimuksensa estimoinnit hän joutui sen ajan tapaan tekemään työläästi ”lakanoilla” ja las- kukoneella.

Arvi Leponiemen vierailusta Pennsylvanian yliopistossa alkoi Helsingin kauppakorkeakou- lun kansantaloustieteen laitoksen ”Philadel- phia-PENN connection”. Nimittäin lehtori Asko Korpelavieraili siellä yhden lukuvuoden ajan 1970-luvulla. Myöhemmin Philadelphias- sa opiskeli ja väitteli viisi Helsingin kauppakor- keakoulussa perustutkintonsa suorittanutta kansantaloustieteen opiskelijaa.

Leponiemi tuli Helsingin kauppakorkea- kouluun ensin kansantaloustieteen vt. profes- soriksi ja vakinaiseksi professoriksi vuonna 1969. Hän sai monta opiskelijapolvea kiinnos- tumaan talousteoriasta ja ekonometriasta. Yksi hänen tapansa saada nuoret opiskelijat kiinnos- tumaan aihepiiristä oli kytkeä heidät hänen omiin tutkimusprojekteihinsa. Tällainen tutki- mus- ja koulutushanke oli mm. Suomen kan- santaloutta kuvaava talouspolitiikan neljännes- vuosimalli, TANELI. Leponiemi julkaisi vuon- na 1978 makrotaloustieteen perusoppikirjan

”Makrotalous ja talouspolitiikka”, jossa näkyi hänen empiirisen tutkimuksen asiantuntemuk- sensa ja laajempi kiinnostuksensa makrotalous- teoriaan.

Leponiemi oli merkittävä kansantaloustie- teen tutkijoiden kouluttaja Suomessa. Hänen aloittaessa virassaan kansantaloustieteen jatko- koulutus Suomessa oli vielä varsin kehittymä- töntä. Hänen omat kokemuksensa ulkomaises- ta opiskelusta saivat hänet avarakatseisesti tu- kemaan oppilaidensa lähtemistä ulkomaisiin yliopistoihin. Hän ei halunnut ”pakottaa” hei- tä jäämään Suomeen tekemään väitöskirjaa.

Leponiemi vaikutti merkittävästi myös Kansan- taloustieteen valtakunnallisen jatkokoulutus- ohjelman syntyyn toimimalla asiaa vuosina 1986–87 pohtineen opetusministeriön työryh- män puheenjohtajana.

Monet hänen oppilaistaan päätyivät väitte- lemään Yhdysvaltain ja Britannian huippuyli- opistoissa. Professori Leponiemen olemus oli vaatimaton ja samalla arvokas, mutta ei kuiten- kaan etäinen. Hänen kanssaan oli helppo kes- kustella myös asioista, jotka eivät välittömästi sivunneet tutkimusongelmia. Leponiemen kan- nustava vaikutus oppilaisiinsa oli merkittävä myös heidän myöhemmällä urallaan.

Leponiemen merkitystä tohtoriopiskelijoi- den innoittajana ja rohkaisijana osoittaa juhla- kirja, jonka hänen entiset oppilaansa julkaisi- vat vuonna 1986 professorin täyttäessä 60 vuot- ta. Hänen juhlakirjansa ensimmäinen kirjoitta- ja oli silloin jo taloustieteen Nobelin palkinnon vuonna 1980 saanut professori Klein, mikä omalta osaltaan osoittaa professori Leponiemen nauttimaa kansainvälistä arvostusta. Kirjan muut kirjoittajat olivat kymmenen suomalaista tohtoria, joista viisi oli väitellyt ulkomailla.

Yksi merkittävä vaihe Leponiemen työural- la oli toiminta Helsingin kauppakorkeakoulun

(3)

111 P e k k a I l m a k u n n a s , M i k k o P u h a k k a j a J o u k o Y l ä - L i e d e n p o h j a

rehtorina 1981–90. Voimakkaasti laajenevassa kauppakorkeakoulussa kehitettiin silloin mm.

kansainvälistä keskusta ja MBA-ohjelmaa. Reh- tori Leponiemi korosti useaan otteeseen erityi- sesti kansainvälisen tieteellisen tason saavutta- misen tärkeyttä kauppakorkeakoulussa tehtä- vässä tutkimuksessa. Työssään rehtorina hän

oli hallintomies, mutta säilyi pohjimmiltaan edelleenkin tutkijana.

Leponiemen jäädessä eläkkeelle vuonna 1991 toimittajan ja tutkijan roolit kohtasivat vielä kerran. Hänet nimittäin kutsuttiin muu- tamaksi vuodeksi Kansantaloudellisen aika- kauskirjan vastaavaksi päätoimittajaksi. "

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

tieteen professorin viranhaussa ykkössijalle on asetettu jyväskylän yliopiston professori Mark�..

kun Pauniosta tuli helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori, hän alkoi pai­. nottaa sekä laadukasta tutkimustyötä

Helvi Kinnunen VTK, tutkija, Suomen Pankki Arvi Leponiemi VTT, professori,

Koulunsa hän kuitenkin kävi Mikke- lissä, jossa hän tuli ylioppilaaksi Mikkelin ly- seosta vuonna 1926.. Hän jatkoi opintojaan Hel- singin yliopistossa suorittaen filosofian

Suomen Pankista Ahti Molander siirtyi vuonna 1971 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitok- sen johtajaksi, jota tehtävää hän ehti hoitaa run- saat kaksi vuotta ennen

Hän sanoi minulle: »Tutustu nyt myös kansantaloustietee- seen, te maatalousekonomistit ymmärrätte sitä aivan liian huonosti, – no ymmärtäähän Pihkala sentään.» Kun

Olavi Niitamo tuli ylioppilaaksi vuonna 1945 ja valmistui valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1949 – osa-aikatyöläisenä opintomaailmassa, joka ei vielä tuntenut opintotukia..

gesellschaft: Auf dem Weg in eine andere Moderne (Beck 1986) juuri ennen Tšernobylin ydinvoi- malaonnettomuutta Bambergissa, Baijerissa, huhtikuulle 1986, mutta ennen kuin kirja ehti