• Dehko etenee
Ammattilaisaineistot
AINEISTOA MYÖS
•maahanmuuttajille tyypin 1 ja
2 diabeteksesta
eri kielillä Hinnat ovat voimassa 1.3.2005 alkaen. Postimaksut ja lähetyskulut sisältyvät hintoihin. Yli 85 euron painotuotetilauksista annetaan 15 %:n alennus (ei koske Diabetes-kirjaa, d-Pes Clinic -opetus-cd:tä eikä Lapsen diabetes -kansiota). Yli 17 euron tilaukset toimitetaan postiennakolla. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
• Kirjoniementie 15, 33680 Tampere • p. (03) 2860 111
• f. (03) 2860 422 • materiaalitilaukset@diabetes.fi • www.diabetes.fi/aineisto/hoithenk.htm Silmänpohjamuutokset
3026 Diabeettinen retinopatia -kuvasto silmänpohjamuutosten tulkintaan 17 euroa (kuvat ilman selitysosia internetissä www.diabetes.fi/aineis- to/retinopatia)
2020 Diabetes ja silmänpohjamuutokset -opas 2 euroa
2021 Silmien laserhoito -lehtinen 1,50 euroa Seuranta, sosiaaliturva
3049 Diabetespassi eli muovikansio, jossa on hoidon seurantakortti (diabetes- kortti), Minulla on diabetes -kortti, Diabeteksen seuranta -lehtinen sekä Omahoidon pelisäännöt -lehtinen 2 euroa
5131 Diabeteskortti (osa passia, 50 kpl/nippu tai yksittäin) maksuton 5114 Minulla on diabetes -kortti
(henkilötiedot, sokin ensiapuohjeet eri kielillä) maksuton
5116 Diabeetikon sosiaaliturva -opas maksuton myös internetissä www.diabetes.fi/sosturva
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, raskausdiabetes
3050 Riskitesti eli tyypin 2 diabeteksen riskin arviointilomake, 50 sivun lehtiö maksuton
9037 UUSI Tuijota omaan napaasi - Onneksi tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä -esite maksuton
9038 UUSI Tyypin 2 diabetesvaara - TESTAA RISKISI -juliste maksuton
2025 Mikä nyt neuvoksi? -opas tyypin 2 diabetesriskin hallintaan 1,50 euroa 2019 Ohjeita sinulle, joka olet vaarassa
sairastua raskausdiabetekseen -lehtinen 1,50 euroa
2017 Raskausdiabetes – pidä huolta itses- täsi ja vauvastasi -opas 3 euroa
Päivähoito, koulu 3037 Diabeetikko päivähoidossa
2,70 euroa
3036 TÄYSIN UUSITTU Diabetes koulu- ikäisellä – Opas kouluille 3 euroa 1010 Diabetes-kirja (täysin uudistettu
painos v. 2003) 33 euroa Diabetesneuvonta
3024 Insuliinihoidon ohjauspaketti 16 euroa 3053 Pistä insuliini oikein -repäisylehtiö*
2027 Oy Haima Ab -kuva- ja värityskirja lapsille 6,50 euroa
3010 UUSI Lapsen diabetes – Perheen kansio 25 euroa
Diabetekseen sairastuneen lapsen perheen alkuohjaukseen (tehtävä- vihkoja tilattavissa myös erikseen lapsille 4 euroa ja nuorille 6 euroa) Ruokavalio
3014 Ratkaisuja ravitsemusneuvontaan – ongelmista onnistumisiin syömisen hallinnassa 12 euroa
5117 Diabeetikon ruokavalinnat -esite maksuton
4012 Diabeetikon ruokavalinnat -kalvosarja 10 kalvoa + tekstit 25 euroa
3056 Sinä valitset -juliste (rasva ja liikapaino) 2 euroa
3041 Sydänmerkki-esite ammatti- henkilöstölle maksuton 5121 Sydänmerkki-esite kuluttajille
maksuton
Diabeetikon ruokavalinnat repäisylehtiöt:*
3016 Esimerkki päivän aterioista 1 200 kcal 3017 Esimerkki päivän aterioista 1 800 kcal 3018 Monipuolisia ja terveellisiä
aterioita 350–400 kcal 3019 Monipuolisia ja terveellisiä
aterioita 500–600 kcal 3020 Vaihtoehtoja välipaloiksi
3022 Valitse pehmeää/vältä kovaa rasvaa 3023 UUSI Sinä valitset (rasva ja liikapaino) Jalkojen ja hampaiden hoito
3011 UUSI d-Pes Clinic -opetus-cd diabee- tikon jalkojen kliiniseen tutkimiseen 290 euroa
Repäisylehtiöt:*
3029 Jalkajumppa 3030 Kenkien valinta
3038 Hampaat puhtaiksi ja suu kuntoon
* Repäisylehtiöt:
• 25-sivuinen 9 euroa
• 50-sivuinen 11 euroa
• 100-sivuinen 16 euroa
22 15
11
6
Arka asiaJoka kymmenennellä liikapainon takia sairaa- laan lähetetyllä lapsella on joko heikentynyt sokerinsieto tai tyypin 2 diabetes. Lapsen liha- vuus on usein perheelle arka asia, ja monet vanhemmat vastustavat terveydenhuollon kaik- kia yrityksiä puuttua tilanteeseen ennen sairau- den puhkeamista.
Oma kuntoutussuunnitelma
Kuntoutus tukee elämänhallintaa ja selviytymis- tä pitkäaikaisen sairauden kanssa. Jokaisella diabeetikolla tulisi olla kirjallinen hoitosuunni- telma ja sen osana kuntoutussuunnitelma.
Dehko etenee
Erilaiset selvitykset ovat alusta asti olleet osa Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisoh- jelmaa Dehkoa. Miten muuten tiedettäisiin, mitä pitää korjata ja miten toimet ovat vaikut- taneet? Neljännessä Dehko-symposiumissa kuultiin selvitysten tekijöitä, mutta myös niitä uudisraivaajia, jotka ovat aloittaneet käytännön työn tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi alu- eillaan.
Enemmän EASD:stä
Euroopan diabetestutkimusjärjestön EASD:n syyskuisessa kongressissa Münchenissä esitel- tiin viiden päivän aikana noin 1 300 diabetes- aiheista tutkimusta. Useat suomalaiset asian- tuntijat raportoivat kongressista Diabetes ja lääkäri -lehden lukijoille tässä numerossa.
4 Ajankohtaista: Dehko puolivälissä Leena Etu-Seppälä
5 Pääkirjoitus: Toimintamalli lasten lihavuuden hoitoon Carola Saloranta
6 Tyypin 2 diabetes lapsella – haaste terveydenhuollolle Marja-Terttu Saha 11 Kuntoutus osa diabeetikon hoitoketjua
Vuokko Kallioniemi
15 Dehkon toimijat koolla neljännen kerran:
Diabeteksen lisäsairauksien esiintymisestä uutta tietoa Mervi Pohjalainen
19 Maalaislääkärin terveysmessut ja muita esi- merkkejä D2D-hankkeesta Mervi Pohjalainen 21 EASD 2004:
• Ravinnon rasvan määrä vaikuttaa maksan rasvapitoisuuteen Jukka Westerbacka
• TNF-α-geenimutaatio on yhteydessä elimistön rasvan määrään Hanna-Maaria Lakka
• Mitokondriot ja diabetes Tapani Rönnemaa
• Tyypin 1 diabetekselle altistavia geenejä etsittiin suomalaisilta X-kromosomista Antti-Pekka Laine ja Tiia Kokko
30 Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon ammatilliset erikoistumisopinnot Tuula-Maria Partanen ym.
35 Diabeteshoitajat ry: Elämänkaariajattelulla asiakaslähtöiseen hoidonohjaukseen Maria Aarne ja Marja Rautavirta 38 Väitöksiä
40 Koulutusta
d iabetes ja lääkäri
Sisältö
Tästä Diabetes ja lääkäri -lehden rinnakkaispainoksesta on poistettu lääkemainontaa koskevien säädösten edellyttämällä tavalla reseptilääkemainokset.
• Vastaavat toimittajat: LT Liisa Hiltunen, gsm 044 703 4533, liisa.hiltunen@oulu.fi, LT Carola Saloranta, gsm 050 360 2126, carola.saloranta@hus.fi
• Toimitus: päätoimittaja Tarja Sampo, p. (03) 2860 222, tarja.sampo@diabetes.fi, toimitussihteeri Mervi Pohjalainen, p. (03) 2860 221, mervi.pohjalainen@diabetes.fi • Lehden yhteystiedot: Diabetes ja lääkäri -lehti, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere, p. (03) 2860 111 (ma–pe klo 8–15.30), f. (03) 3600 462, sähköinen juttuarkisto: www.diabetes.fi/lehdet • Julkaisija: Suomen Diabetesliitto ry • Ilmoitukset: myyntisihteerit Tarja Soini, p. (03) 2860 223, tarja.soini@diabetes.fi ja Juha Mattila, p. (03) 2860 231, juha.mattila@diabetes.fi • Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
Diabeteskeskus, jäsenasiainhoitajat Sari Kavala, p. (03) 2860 235 ja Juha Mattila, p. (03) 2860 231, jasenasiat@diabetes.fi • Ilmestyminen ja tilaus- hinta: Lehti ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys-, loka- ja joulukuussa Diabetes-lehden liitteenä. Vuosikerta 12 € + Diabetes-lehden tilaushinta 30 €/ vuosikerta (10 numeroa), jäsenetuhinta 8,50 €/vuosikerta) • Ulkoasu: Aino Myllyluoma • Paino: PunaMusta • 34. vuosikerta • ISSN 1455-7827
Dehko puolivälissä
Viisi vuotta on kulunut siitä, kun Diabeteksen eh- käisyn ja hoidon kehittämisohjelma, Dehko, hy- väksyttiin Helsingin yliopiston juhlasalissa maam- me kansalliseksi diabetesohjelmaksi vuosiksi 2000–2010. Paljon on näinä vuosina saatu ai- kaan, mutta suurissa valtakunnallisissa hankkeis- sa ollaan vielä rakennusvaiheessa.
Dehkon tavoitteiden toteutumisen ja tulosten kannalta on ratkaisevaa , että diabeetikkojen hoi- dossa on hyvin toimivat hoitoketjut lisäsairauk- sien ehkäisemiseksi ja varhaiseksi hoitamiseksi.
Tärkeää on myös, että hoitoon saadaan kattava laadun seurantajärjestelmä ja että tyypin 2 dia- beteksen ehkäisyyn tähtäävästä toiminnasta on tullut osa perusterveydenhuollon ja työterveys- huollon arkipäivää. Diabetesosaamisen jatkuvaan kehittämiseen on luotu toimiva valtakunnallinen järjestelmä niin diabeetikoille kuin terveydenhuol- lon ammattilaisillekin.
Dehkon koordinoijana toimivan Diabeteslii- ton tuoreessa Dehko etenee 2005–2007-julkaisus- sa ovat koottuina Dehkon alkuperäiset tavoitteet, Diabetesliiton toimintasuunnitelma valtakunnal- listen hankkeiden toteuttamiseksi, Dehkon toi- menpide-esitykset 2000, niiden päivitykset ja jat- kotoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä Dehkon väliarvioinnin päätelmät ja suositukset.
Julkaisun tavoitteena on auttaa kaikkia diabe- teksen ehkäisyn ja hoidon parissa työskenteleviä hahmottamaan Dehkon kokonaisuus, lähtöasetel- mat, jo saavutettu tilanne sekä lähivuosien tär- keimmät haasteet. Julkaisu on jaettu diabetesvas- tuuhenkilöille perusterveydenhuollossa ja erikois-
sairaanhoidossa, työterveyshuollolle, keskeisille viranomaisille, järjestöille ja yhteistyökumppaneil- le. Maaliskuussa se jaetaan Dehko-kansion yhtey- dessä myös maamme kuntapäättäjille. Dehko ete- nee 2005–2007-julkaisun pdf-versio löytyy Diabe- tesliiton verkkosivuilta osoitteesta www.diabetes.
fi/dehko/dehko/uutisia.htm#toimintasuunnitelma.
Julkaisu on maksuton, ja sitä voi tilata Diabetes- liitosta, Materiaalitilaukset, Kirjoniementie 15, 33680 Tampere.
Dehkon toteutumista seurataan ja kehitetään säännöllisesti avaintoimijoille järjestettävissä Dehkon toimijasymposiumeissa Helsingissä. Vuo- den 2004 marraskuun symposiumin antia esitel- lään tässä lehdessä sivuilla 16–20.
Kaikkien toimijoiden edustajat kutsutaan muutaman vuoden välein koolle Tampereelle, jos- sa Diabetesliitto järjestää valtakunnalliset Dehko- päivät. Ensimmäisille Dehko-päiville vuonna 2003 osallistui liki 600 terveydenhuollon, viranomais- ten ja järjestöjen edustajaa.
Vuoden 2006 Dehko-päivät järjestetään 7.–
8.2. Tampere-talossa. Ensimmäinen tiedote alusta- vine ohjelmineen julkaistaan toukokuussa ja var- sinainen ohjelma syksyllä. Ohjelmaehdotukset ovat tervetulleita alla olevaan sähköpostiosoittee- seen. Dehkon verkkosivuilta (www.diabetes.fi/
dehko) voi kukin vuoden mittaan seurata Dehko- päiviin liittyviä viestejä.
• Leena Etu-Seppälä Dehkon pääsihteeri
leena.etuseppala@diabetes.fi
Kuva: Timo Saaristo
• Carola Saloranta
Toimintamalli lasten lihavuuden hoitoon
Olemme kaikki huolestuneina kuulleet, miten tyypin 2 diabetes yleis- tyy myös lapsilla. Marja-Terttu Saha kertoo tässä numerossa (sivut 6–
10) viimeisimmistä esiintyvyystiedoista ja siitä, miten ongelmaan voi tarttua sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Pir- kanmaan sairaanhoitopiirissä on hyödynnetty omaa retrospektiivistä tutkimusta ja laadittu toimintamalli, joka tähtää lasten tyypin 2 diabe- teksen ehkäisyyn ja varhaiseen toteamiseen. Tyypin 2 diabeteksen suu- rimpia riskitekijöitä lapsilla ovat lihavuus ja tyypin 2 diabeteksen su- kurasitus. Sukulaisiamme emme pysty valitsemaan, mutta voimme vai- kuttaa omaan ja lapsemme painoon, mikäli siihen on tarpeeksi moti- vaatiota. Valitettavasti olen kuullut myös sanottavan, että ihmiset ovat nykyään liian laihoja (tällaista minulle kertovat ihmiset, jotka eivät tie- dä, että olen lääkäri, eivätkä myöskään arvaa, että kiinnostukseni koh- de on erityisesti tyypin 2 diabetes). Heidän mielestään sopiva painoin- deksi on vähintään 30 kg/m2 – laihemmat ovat liian laihoja. Voin hy- vinkin kuvitella, että tällainen äiti sinnikkäästi vastustaa terveyden- huollon kaikkia yrityksiä puuttua hänen lapsensa liikapainoon. Tämä ongelma yleistynee, kun väestö lihoo: kun yli puolet ympärillä olevista ihmisistä on ylipainoisia, tulee liikakiloista pikkuhiljaa normi, ja motivaatio laihtua hiipuu entisestään.
Julkaisemme tässä numerossa myös lisää EASD:n syyskuisen kongressin satoa. Mielen- kiintoisia raportteja on mitokondriotutkimuksesta, maksan rasvapitoisuudesta, X-kromo- somin osuudesta tyypin 1 diabeteksen perinnöllisyydessä sekä TNF-α-geenimutaation yh- teydestä elimistön rasvan määrään. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!
Tyypin 2 diabetes lapsella
– haaste terveydenhuollolle • Marja-Terttu Saha
vähemmistöjä. Hiljattain on samanlaisia tutki- mustuloksia julkaistu myös Euroopasta (2-5). Äs- kettäin kiinnitettiin laajassa lapsia koskeneessa tutkimuksessa huomiota siihen, että paastoveren- sokerinäytteiden avulla ei löydetä niitä, joiden so- kerinsieto on heikentynyt, vaan pitäisi tehdä soke- rirasituskoe (6).
Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyydestä euroop- palaisten lasten joukossa on raportoitu hyvin vaihtelevasti, ja tutkimustuloksia on toistaiseksi varsin vähän. Lastenendokrinologien vuosikoko- uksessa Baselissa syyskuussa 2004 esitettiin puo- lalaisten tutkijoiden yhteenvetoraportti, jossa tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys vaihteli 0,2:n ja 7 prosentin välil- lä (Eva Malecka-Tendera, henki- lökohtainen tiedonanto). Toistai- seksi kaikki esiintymisluvut pe- rustuvat diabetekseen sairastu- neita lapsia ja nuoria hoitavien keskusten seurantatietoihin, eikä laajempaa epidemiologista selvi- tystyötä aiheesta ole tehty. Tyy- pin 2 diabetesta on todettu sellai- silla lapsilla, joita on alettu tutkia liikapainon takia. Näiden lasten sukuanamneesista paljastuu usein liikapainoisuutta, tyypin 2 diabe- testa sekä sydän- ja verisuonisai- rauksia.
Jopa joka kymmenennellä lihavalla lapsella häiriöitä sokeriaineenvaihdunnassa
Omassa retrospektiivisessä tutkimuksessamme (7) totesimme, että Tampereen ja Oulun yliopistolli- siin lastenklinikoihin liikapainon takia lähetetyis- tä lapsista noin 10 prosentilla oli häiriintynyt so- keriaineenvaihdunta: 11 lapsella 115:stä oli joko heikentynyt glukoosinsieto (impaired glucose tole- rance, IGT) (7 potilasta) tai tyypin 2 diabetes (4 Diabetekseen sairastuu Suomessa vuosittain
noin 500 alle 15-vuotiasta lasta ja nuorta.
Valtaosalla heistä on tyypin 1 diabetes, mutta viime vuosina myös tyypin 2 diabetesta on todettu lastensairaaloissa lisääntyvästi. Avo- terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yh- teistyötä tarvitaan, jotta löydetään ne lapset ja nuoret, joilla on tavallista suurempi vaara sairastua tyypin 2 diabetekseen. Yhteistyötä tarvitaan myös heidän tutkimisessaan ja hoi- don seurannassa.
Viime vuosina on maailmanlaajui- sesti kiinnitetty huomiota sekä las- ten että aikuisten liikapainon lisään- tymiseen. Amerikkalaiset lentoyh- tiöt ovat kertoneet polttoainekulu- jensa kasvusta ja ilmoittaneet yh- deksi syyksi, että lentomatkustajat ovat aikaisempaa painavampia.
Englannissa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö epäterveelliseksi arvi- oidun ruoan, niin sanotun roska- ruoan, mainostaminen television lastenohjelmien tauoilla kieltää.
Myös suomalaisten lasten ja nuor- ten lisääntyvä liikapainoisuus on pantu merkille. Painonnousun syy- nä pidetään liian runsasta energian saantia verrattuna kulutukseen (1).
Liikapaino voi aiheuttaa terveyshaittoja. Me- tabolinen oireyhtymä, veren rasvatasapainon häi- riöt, sydän- ja verisuonisairaudet, insuliiniresis- tenssi, heikentynyt sokerinsieto ja tyypin 2 diabe- tes liittyvät aikuisilla usein liikapainoon ja liha- vuuteen. Ensimmäiset raportit liikapainoisten las- ten sokeriaineenvaihdunnan häiriintymisestä, hei- kentyneestä sokerinsiedosta ja tyypin 2 diabetek- sesta tulivat Yhdysvalloista, ja ne koskivat etnisiä
Äskettäin kiinnitet- tiin laajassa lapsia koskeneessa tutki- muksessa huomio- ta siihen, että paas-
toverensokerinäyt- teiden avulla ei löy-
detä niitä, joiden sokerinsieto on hei-
kentynyt, vaan pi- täisi tehdä sokeri-
rasituskoe.
potilasta). Potilaista seitsemän oli tyt- töjä ja neljä poikia, ja he olivat iäl- tään 9–15-vuotiaita. Näille lapsille ja nuorille yhteisiä piirteitä olivat liika- paino ja tyypin 2 diabetes perheessä ja lähisuvussa.
Viime vuosina olemme Pirkan- maan sairaanhoitopiirissä saaneet lisääntyvästi yhteydenottoja avo- terveydenhuollosta lasten ja nuor- ten lihavuuden takia. Joitakin lap- sia on lähetetty toistuvasti erikois- sairaanhoitoon konsultaatioon.
Osassa tapauksista konsultaation syynä on ol- lut epäily lihomiseen johtavasta aineenvaih- dunnan poikkeavuudesta. Joidenkin lasten per- heet ovat vastustaneet kaikkia avoterveyden- huollon yrityksiä puuttua lapsen painonnou- suun, jolloin lähete erikoissairaanhoitoon on ollut ainoa mahdollisuus yrittää tehdä jotakin asialle. Näiden perheiden osalta törmätään va- litettavasti myös erikoissairaanhoidossa usein
motivaatio-ongelmiin. Tämä näkyy muun muassa siinä, että perheet jättävät varatut vas- taanottoajat käyttämättä. Avo- terveydenhuollossa on myös kaivattu selkeitä ohjeita siitä, miten lasten painonnousuun pitäisi suhtautua.
Muun muassa oman tutki- muksemme tulosten perusteella olemme Pirkanmaan sairaanhoi- topiirissä pyrkineet kiinnittä- mään huomiota lasten ja nuorten painonnousuun. Mitään erityisiä pituuspainon seulontarajoja ei ole asetettu, vaan ennemminkin on tavoitteena havaita painon nousutaipumus.
Nykyisten kasvukäyrien pituuspainokäyrältä on helppo havaita, jos lapsen paino suhteessa pituu- teen alkaa selkeästi nousta (kuva 1). Kun pai- nokäyrän pisteet siirretään suhteellisen pituuden seurantakäyrälle, nähdään painonkehitys myös ikään suhteutettuna (kuva 2, s. 9).
Kuva 1. Lihovan pojan pituuspainokäyrä.
Keskikokoisen arvo on 0 %.
• = pituuspaino
PITUUS
Tampereen ja Oulun
yliopistollisiin las- tenklinikoihin liika- painon takia lähete- tyistä lapsista noin
10 prosentilla oli häiriintynyt sokeri-
aineenvaihdunta.
Verenglukoosin seurantajärjestelmä
Luotettavat tulokset nopeasti Mittausaika vain 15 sekuntia.
Ascensia™MICROFILL™-liuskat Helposti avattava purkki ja liuskoilla pitkä säilyvyys: 6 kk avaamisesta.
Vaihtoehtoiset mittauskohdat Verinäyte voidaan ottaa myös muualta kuin sormenpäästä.!
Tulokset voidaan purkaa PC:lle Ascensia™CONTOUR™koetulokset voidaan purkaa tietokoneeseen Ascensia™WinGlucofacts™-ohjelman avulla.
Pieni näytemäärä
Tarvitaan vain 0,6 mikrolitraa verta.
Ilmoittaa liian pienestä näytteestä.
Laaja muisti
Muistiin tallentuu automaattisesti jopa240 koetulosta päivämäärineen ja kellonaikoineen.
Ascensia, and Ascensia CONTOUR are trademarks of Bayer Healthcare LLC. © 2003 Bayer Corporation. All rights reserved.
Ascensia CONTOUR -verenglukoosimittari
EI KOODAUSTA!
(Jokainen testiliuska hoitaa sen puolestasi)
Tilaukset:
Bayer Oy, diagnostiikkaosasto,PL 13, 02271 Espoo
Puh. (09) 887 887 Fax (09) 8878 705 diagnostics.fi.df@bayer.fi www.diag.bayer.fi
Ascensia™CONTOUR™- verenglukoosimittari nyt 10E toimitus postiennakolla
Lihomiseen johtaneet elämänmuutokset selville
Kun lapsen huomataan alkavan lihoa, kannattaa selvittää, mitä muutoksia lapsen elämässä on mahdollisesti tapahtunut silloin, kun paino alkoi nousta (hoitopaikan muutos, koulun aloittami- nen tai muuta sellaista). Usein anamneesin tarkis- tus paljastaa muutoksen lapsen energiansaannis- sa suhteessa kulutukseen. Asiaan paneutuva lää- käri löytää helposti keskustelussa vanhempien kanssa lapsen ruokavalion virheet, ja motivoitu- neet vanhemmat pystyvät ehkä korjaamaan ne.
Vanhempien kanssa keskusteltaessa on myös syy- tä kiinnittää erityishuomiota lapsen perhe- ja su- kuanamneesiin. Mikäli riskitekijöitä eli liikapai- noa, tyypin 2 diabetesta, sydän- ja verisuonisai- rauksia tai metabolista oireyhtymää esiintyy lap- sen perheessä tai ensimmäisen asteen sukulaisilla, on syytä paneutua lapsen sokeriaineenvaihdun- nan selvittelyyn. Olemme ehdottaneet tällaisissa
tapauksissa, että avoterveydenhuollossa tutki- taan lapsen paastoverensokeri- ja insuliinipitoi- suudet. Jos paastoverensokeri on normaali ja sa- manaikainen seerumin insuliiniarvo suurentunut (yli 25 mU/l), suosittelemme oraalisen sokerirasi- tuskokeen tekemistä. Jos sokerirasituskokeessa todetaan heikentynyt glukoosinsieto tai tyypin 2 diabetekseen sopiva löydös, suositellaan lähetet- tä lastenendokrinologille.
Pirkanmaalla hoito ja seuranta keskitetty TaYS:aan
Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenendo- krinologinen poliklinikka on koordinoinut kaikki- en niiden alueemme lasten ja nuorten seurannan ja hoidon, joilla on heikentynyt glukoosinsieto (IGT) tai tyypin 2 diabetes. Toistaiseksi näitä potilaita on varsin vähän. Olemme katsoneet keskittämisen tarpeelliseksi, jotta saisimme kokemusta näiden lasten ja nuorten seurannasta ja hoidosta. On kui- Kuva 2. Lihovan pojan painon kehitys ikään suhteutettuna. Paino on siirretty suhteellisen pituuden käyrästölle, jolloin nähdään pituuden ja painon kehitys samalla aika-akselilla. Keskikokoisen arvo on 0.
o = paino
• = pituus ikään suhteutettuna
IKÄ
tenkin todennäköistä, että sekä IGT että tyypin 2 diabetes lisääntyvät myös lapsiväestössä. Tulevai- suudessa avoterveydenhuollon ja erikoissairaan- hoidon yhteistyö tuleekin olemaan erityisen tärke- ää tämän potilasryhmän osalta. Avoterveyden- huollossa tulisi jo nyt havahtua lasten ja nuorten painonnousuun, käynnistää tarvittavat tutkimuk- set sokeriaineenvaihdunnan poikkeavuuksien to- teamiseksi sekä järjestää kannustava seuranta pai- nonhallintaan.
• Marja-Terttu Saha
LT, lastenendokrinologian erikoislääkäri
Tampereen yliopistollinen sairaala, lastenklinikka PL 2000
33521 Tampere
marja-terttu.saha@uta.fi
Kirjallisuus
1. Deckelbaum RJ, Williams CL. Childhood obesity: the health issues. Obesity Research 2001;9 (Suppl 4):239S–243S.
2. Fagot-Campagna A. Emergence of type 2 diabetes mellitus in children: epidemiological evidence. J Pediatr Endocrinol Metab 2000;13:1395–1402.
4. Sinha R, Fisch G, Teague B, Tamborlane WV, Banyas B, Allen K ym. Prevalence of impaired glucose toler- ance among children and adolescents with marked obesity. N Engl J Med 2002;346:802–810.
5. Invitti C, Guzzaloni G, Gillardini L, Morabito F, Vinerti G. Prevalence and concomitants of glucose intolerance in European obese children and adolescents. Diabetes Care 2003;26:118–124.
6. Wiegand S, Maikowski U, Blankenstein O, Biebermann H, Tarnow P, Grüters A. Type 2 diabetes and impaired glucose tolerance in European children and adoles- cents with obesity – a problem that is no longer restricted to minority groups. Eur J Endocrinol 2004;151:199–206.
7. Saha M-T, Keskinen P, Veijola R, Tapanainen P. Uhkaa- ko tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Duo- decim 2003;119:1419–1423.
Kuopion yliopiston sisätautien laboratorio mukaan EU:n huippuyksikköverkostoon Kuopion yliopiston sisätautien laboratorio on valittu DNA-analyysien keskuslaboratorioksi tyypin 2 diabeteksen geenitutkimukseen liittyvässä Euroopan unionin huippuyksikköverkostossa.
EU rahoittaa seuraavan neljän vuoden aikana kahdeksalla miljoonalla eurolla huippuyksikkö- verkostoa, johon kuuluu 13 Euroopassa sijaitsevaa tutkimuskeskusta. Verkoston tarkoituksena on selvittää tyypin 2 diabeteksen geenitaustaa muun muassa DNA-analytiikan, geeniekspressiotutki- musten, proteomiikan ja bioinformatiikan keinoin.
Kaksi diabetestutkijaa
nimitettiin akatemiaprofessoreiksi
Suomen Akatemia on nimittänyt yhdeksän uutta akatemiaprofessoria. Heidän joukossaan ovat si- sätautiopin professori Markku Laakso ja molekulaarisen lääketieteen professori Seppo Ylä-Herttu- ala Kuopion yliopistosta. Molemmat kuuluvat samaan Suomen Akatemian nimeämään verisuoni- tautien ja tyypin 2 diabeteksen huippututkimusyksikköön. Tutkimusyksikkö selvittää valtimonko- vettumistaudin, sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen syntymekanismeja ja pyrkii ke- hittämään uusia lähestymistapoja näiden kansantautien hoitoon. Tutkimuksessa hyödynnetään vii- meisimpiä molekyylibiologian menetelmiä, siirto- ja poistogeenisiä eläinmalleja sekä geeniterapiaa.
Lisäksi etsitään taudin kehittymiseen vaikuttavia geenejä. Seppo Ylä-Herttualan ryhmä tutkii myös aivokasvaimen geenihoitoa. Uudet akatemiaprofessorit aloittavat viisivuotisen kautensa 1.8.2005.
Akatemiaprofessorin virkaan voidaan nimittää henkilö, joka on osoittautunut eteväksi tutkijak- si ja jonka voidaan katsoa myötävaikuttavan tutkimuksen edistymiseen oman tieteenalansa piirissä.
Akatemiaprofessorin virkoja on 1.8.2005 yhteensä 39 kappaletta.
Kuntoutus
• Vuokko Kallioniemi
daan ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja vaikuttaa myös valtimotaudin riskitekijöihin (3). Dehkon Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman (4) toi- meenpanohanke on käynnistynyt jo neljän sai- raanhoitopiirin alueella ja työterveyshuollossa, ja mukaan liittyy vuonna 2005 viides sairaanhoito- piiri.
Ehkäisyohjelmaan liittyen perusterveyden- huollossa käynnistetään lisääntyvässä määrin pai- nonhallintaryhmiä, joissa ohjataan terveellisiin elintapoihin ja annetaan ryhmäläisille tietoa meta- bolisen oireyhtymän osuudesta sairauden riskite- kijänä. Painonhallintaryhmien jatkona on muuta- missa sydänpiireissä ja diabetesyhdistyksissä ITE- ryhmiä, joissa toiminta jatkuu jäsenten toimiessa ryhmien vetäjinä.
Ehkäisyohjelman toimenpiteitä, kuten ravitse- musohjausta, liikuntaan motivoimista, tupakasta vieroitusta, alkoholinkäyttöön liittyvää ohjausta ja terveystarkastuksia voidaan liittää työpaikoilla tapahtuvaan työkykyä ylläpitävään (TYKY) toi- mintaan, joka on varhaista ennaltaehkäisevää kuntoutusta.
Kansaneläkelaitos järjestää jonkin verran lai- toskuntoutusta liikapainoisille tuki- ja liikunta- elinsairaille sekä sydän-, verenpai- ne- ja uniapneapotilaille. Lisäksi on työkykyä ylläpitävää valmen- nusta (TYK) kohdennettuna me- tabolista oireyhtymää poteville.
Lasten ja nuorten kuntoutus Lasten ja nuorten kuntoutus ei ole pelkkää hoidonohjausta. Kuntou- tuksessa on voitava kohdata suru, jonka pitkäaikainen sairaus aihe- uttaa. Näin autetaan lasta tai nuorta rakentamaan identiteettinsä ehyeksi. Las- ten kuntoutukseen kuuluvat yhteydet päivähoi- toon, kouluun, perhekurssit ja -leirit, perhekerhot sekä tiedon päivityspäivät vanhemmille.
osa diabeetikon hoitoketjua
Lasten ja nuorten kuntoutus ei ole pelk-
kää hoidonohjausta.
Kuntoutuksessa on voitava kohdata suru,
jonka pitkäaikainen sairaus aiheuttaa.
Diabeteksen hoito vaatii paljon sekä diabeeti- kolta itseltään että terveydenhuollolta. Turvalli- nen hoitosuhde, johon liittyy riittävä määrä tietoa ja tukea, auttaa pääsemään alkuun pit- käaikaissairauden kanssa elämisessä. Hoito- suunnitelma, jonka osana on myös kuntoutus- suunnitelma, kantaa diabeetikkoa erilaisissa elämäntilanteissa ja takaa hoidon jatkuvuuden.
Erityisesti nuorten ja lasten kuntoutukseen tulee luoda yhtenäinen käytäntö siten, että laadukkaat palvelut ovat tarjolla nykyistä use- ammalle lapselle.
Kuntoutus voidaan määritellä monella eri tavalla riippuen lähtökohdasta. Sosiaali- ja terveysminis- teriön kuntoutusselonteossa se määritellään ihmi- sen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessiksi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistä- minen (1).
Kuntoutustoiminta on hyvin laaja-alaista. Se sisältää työkykyä ja päivittäisiä toimintavalmiuk- sia ylläpitävää toimintaa, koulutusta ja sopeutu- misvalmennusta. Kuntoutustarpeen
aiheuttanut sairaus määrittelee toi- minnan sisällön. Diabeetikon so- peutumisvalmennuksella ymmärre- tään muun muassa ryhmissä tapah- tuvaa ohjausta, jossa yhdistyvät asi- antuntijan antama ohjaus ja ryh- män tarjoama vertaistuki (2). Lisäk- si kiinnitetään huomiota jaksami- seen ja elämänlaadun parantami- seen henkisen tuen avulla.
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn on ryhdytty
Diabetes Prevention Studyssa (DPS) pystyttiin osoittamaan, että elintapoihin on mahdollista vai- kuttaa ohjauksella ja että elintapamuutoksin voi-
Kelan järjestämille, Diabeteskeskuksen ja Folkhälsanin toteuttamille sopeutumisvalmennuskursseille osallistuu vuosittain yhteensä noin 380 diabeetikkoa. Diabeetikkojen määrän kasvusta huolimatta sopeutumisvalmennukseen pääsevien osuus on pysynyt pitkään samana.
Koulunkäynnin tukeminen ja ohjaaminen mahdollisimman sopivan ammatin valintaan ovat tärkeä osa identiteetin rakentumisessa. Myös mui- den kasvuun ja aikuistumiseen liittyvien asioiden, kuten seksuaalisuuden ja seurustelun, pohtiminen kuuluu kuntoutukseen.
Vastuu kuntoutuksen järjestämisestä on lapsen omalla hoitopaikalla. Lasten diabeteksen hoidon laadun kartoittamiseksi tehdystä selvityksestä käy ilmi, että lasten ja nuorten mahdollisuus osallistua kuntoutukseen vaihtelee alueittain. Vaihtelu kun- toutuspalvelujen tarjonnassa tuli myös esiin. Jon- kinlaista kuntoutusta oli saanut 15 prosenttia lap- sista ja nuorista. Diabetesleireille oli osallistunut 8,5 prosenttia, muille hoidonohjauskursseille 4,3 prosenttia ja diabetespäivässä oli ollut mukana 2,2 prosenttia lapsista. Palvelujen saannin vaihteluvä- li todettiin suureksi. Joissakin sairaaloissa lähes joka kolmas lapsi oli osallistunut kuntoutukseen, kun joissakin vain joka kolmaskymmenes oli saa- nut mahdollisuuden siihen (5).
Nuorten huono sokeritasapaino asettaa suuria haasteita niin hoidolle kuin kuntoutuksellekin.
Tampereen yliopistollisen sairaalan sisätautikli- nikassa on diabeetikoilla nuorisopoliklinikka, jon- ka toiminnassa on käytetty ongelmalähtöiseen op- pimiseen (problem based learning, PBL) perustuvaa ryhmäohjausta osana hoidonopetusta. Menetelmä on tutkimuksessa osoittautunut yhtä tehokkaaksi, mutta kustannuksiltaan edullisemmaksi kuin yksi- löohjaus (6). Tähän toimintaan integroituna lyhyt- kestoiset kuntoutusinterventiot saavuttavat myös niitä nuoria, jotka eivät helposti motivoidu osallis- tumaan kurssimuotoiseen kuntoutukseen.
Palvelujen tuottajia ovat hoitopaikkojen lisäk- si Diabeteskeskus ja diabetesyhdistykset yhdessä joidenkin muiden toimijoiden kanssa. Diabetes- keskuksen perhekursseille osallistuu vuosittain noin sata alle 12-vuotiasta diabeetikkolasta per- heineen, ja suunnilleen sama määrä osanottajia on nuorten, 12–15-vuotiaiden kursseilla. Hoitopaik- kojen, diabetesyhdistysten ja muutamien muiden toimijoiden järjestämiin tapahtumiin osallistuu noin 300 diabeetikkolasta ja nuorta vuosittain (5).
Yhtenäisiä käytäntöjä tai laatukriteereitä toimin- nalle ei ole, joten tapahtumien kesto ja sisältö sekä työssä mukana olevan henkilöstön koulutus vaih- televat paljon.
Työssä olevien kuntoutus
Kuntoutusta säätelevän lain perusteella kuntou- tuksen järjestämisen päävastuu on terveydenhoi- dolla silloin, kun kuntoutus on osa sairauden hoi- toa. Terveydenhoito tuottaa jonkin verran kun- toutusryhmiä ja -kursseja sekä teemapäiviä, joilla diabeetikot voivat päivittää tietojaan.
Kela järjestää sekä ammatillista että lääkinnäl- listä kuntoutusta sekä kustantaa jossain määrin apuvälineitä. Kaikista Kelan järjestämään kuntou- tukseen vuonna 2003 osallistujista diabeetikoita oli 1,3 prosenttia eli 1 115 henkilöä (7). Lisäksi diabeetikoita osallistuu kuntoutustutkimuksiin ja -selvityksiin, ASLAK- ja TYK-toimintaan ja va- kuutuslaitosten ammatilliseen kuntoutukseen sekä muille sairausryhmille suunnattuun kuntoutuk- seen muun sairauden kuin diabeteksen ollessa kuntoutuksen tarpeen aiheuttajana.
Kuvat: Juha Mattila
Kelan järjestämille sopeutumisvalmennuskurs- seille osallistuu vuosittain noin 380 diabeetikkoa.
Määrä on pysynyt pitkään ennallaan huolimatta diabeetikoiden määrän suuresta kasvusta. Folk- hälsan tuottaa palveluita ruotsinkielisille ja Diabe- teskeskus lähes kaikki suomenkielisille tarjotut palvelut. Kurssien pituus on 5–10 päivää kurssi- tyypistä riippuen, ja toteuttajana on moniammatil- linen tiimi Kelan standardien mukaisesti.
Työssä olevien diabeetikoiden hoidon ja siihen liittyvän kuntoutuksen onnistumiseksi tarvitaan kiinteä yhteistyö terveydenhuollon, työterveys- huollon ja kuntoutuksen tuottajien kesken. Siten kaikkien hoitoon osallistuvien on mahdollista an- taa samansuuntaista tietoa, ohjausta ja tukea hoi- don toteutumiseksi ja tarvittavien muutosten teke- miseksi työ- ja elinympäristössä. Hyvän yhteistyön edellytyksenä on, että tiedonkulun periaatteista on sovittu.
Yhteistyö on tärkeää myös kuntoutuksen jär- jestäjien kesken. Kun diabeetikko osallistuu muu- hun kuin diabeetikoille suunnattuun kuntoutuk- seen, on mielekästä huomioida kokonaisuus. Yh- teistyötä onkin jo tehty useiden potilasjärjestöjen kanssa uusien ja entistenkin toimintamallien kehit- tämiseksi. Diabeteksen lisäsairaudet luovat kun- toutukselle monia haasteita ja tarpeita. Ne on huo- mioitu silmä- ja munuaissairaille suunnatuilla kursseilla, jotka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Näkövammaliiton ja Munuais- ja siirtopotilaiden liiton kanssa.
Eläkkeellä olevien ja ikääntyneiden kuntoutus
Eläkkeellä olevien ja ikääntyneiden kuntoutuksen järjestäminen on lain perusteella terveydenhuollon vastuulla, mutta määrärahojen niukkuus on ollut toiminnan esteenä. Raha-automaattiyhdistys, Dia- betesliitto ja diabeetikot itse ovat rahoittaneet kuntoutusta, jota Diabeteskeskus tuottaa sekä nuoremmille että ikääntyneille eläkeläisille. Vuon- na 2003 eläkeläisten kursseille osallistui 239 dia- beetikkoa, joista noin 26 prosenttia sai terveyden- huollon maksusitoumuksen omavastuun kattami- seen. Lisäksi tarjolla on virkistymistä ja lomailua varten virikeviikkoja, joille voi osallistua kuka ta- hansa diabetesta sairastava. Pääosa virikeviikko- jen osallistujista on kuitenkin ollut eläkeläisiä.
Kurssin tärkeää sisältöä ovat hoidonohjaus, tietojen ja taitojen päivittäminen ja kokemusten jakaminen muiden kurssilaisten kanssa. Iäkkäät-
kin hyötyvät ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta, kunhan ikääntymisen vaikutukset huomioidaan ohjauksessa. Ikääntyneiden tukeminen oman hoi- don toteuttamisessa auttaa heitä selviytymään it- senäisesti kotona, mikä on sekä yksilölle että yh- teisölle merkittävä asia. Terveydenhuollon järjes- tämää kuntoutusta tarvitaan nykyistä enemmän, jotta ikääntyneet saisivat riittävästi tietoa, taitoa ja tukea.
Kuntoutuksen vaikuttavuus
Diabeteskeskuksen kurssien vaikuttavuutta on sel- vitetty joissakin tutkimuksissa ja kartoitettu osana laadun seurantaa. Diabeteksen hoitotasapaino pa- ranee heti kurssin jälkeen, samoin veren rasva-ar- vot ja verenpaine. Tilanne on palautunut lähes en- nalleen vuoden kuluttua kurssista, mutta elämän hallinta näyttää säilyvän parempana myöhemmin- kin verrattuna sellaisiin, jotka eivät ole olleet kurs- silla (8, 9). Yksi kuntoutusjakso ei riitä, vaan oh- jauksen ja kuntoutuksen tulee jatkua omassa hoi- topaikassa, jotta diabeetikko jaksaa hoitaa itse- ään. Kuntoutuksen oikealla ajoituksella on suuri merkitys, jotta tarvittavat tiedot ja taidot opitaan ja hyvä omahoito muodostuu pysyväksi toimin- naksi.
• Vuokko Kallioniemi LL, erikoislääkäri Diabetesliitto Kirjoniementie 15 33680 Tampere p. (03) 2860 111 f. (03) 2860 422
vuokko.kallioniemi@diabetes.fi
Kirjallisuus
1. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Kuntoutus- selonteko 2002, sosiaali- ja terveysministeriö.
2. Seppälä P et al. Diabeetikon sopeutumisvalmennus- mietintö, Suomen Diabetesliitto ry:n julkaisusarja 1990.
3. Tuomilehto J. et al. Prevention of diabetes by life- style intervention in subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343–1350.
4. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma 2003–2010.
Suomen Diabetesliitto ry 2003.
5. Winell K, Komulainen J, Sipilä I. Lasten diabeteksen hoidon laatu. Julkaisematon raportti, Diabetesliitto 2004.
6. Tulokas S, Ojanen M, Koivisto A-M, Pasternack A.
Nuoruusikäisten diabeetikoiden ohjaus ongelmaläh- töisen oppimisen menetelmällä tuottaa paremman tuloksen kuin perinteinen yksilöohjaus. Julkaisematon artikkeli, 2004.
7. Kelan kuntoutustilasto 2003. Kansaneläkelaitoksen tilastoryhmä, Helsinki 2004.
8. Marttila, J. Insuliinihoitoisten diabeetikkojen sopeu- tumisvalmennuksen vaikuttavuus. Lisensiaattitutki- mus. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, psykologia, 1996.
9. Havulehto, S. Diabeteskurssien vaikuttavuusseuranta.
Diabetekseen liittyvän hoitotyytyväisyyden ja psyyk- kisen hyvinvoinnin arviointi. Pro gradu -työ. Tam- pereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, psykologia, 2001.
Taustaa
vuttanut tavoitetason. Omahoito ei siis toteudu toivotulla tavalla huolimatta lisääntyvästä lääke- valikoimasta. Vain noin 25 prosentilla suomalai- sista tyypin 2 diabeetikoista LDL-kolesteroli oli tavoitteessa (alle 2,6 mmol/l) vuosina 2000–2001.
Sen jälkeen rasvalääkkeiden käyttö on lisääntynyt, joten tilanne saattaa olla nyt parempi.
Mitä voidaan tehdä?
Pelkkä tieto ei riitä ohjaamaan potilaan käyttäyty- mistä toivottuun suuntaan. Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä, joita WHO:n raportissa kutsutaan
”hoitoon sitoutumiseen opastavaksi työkalupa- kiksi”. Tutkimuksissa on osoitettu, että hoitoon sitoutuminen on dynaaminen prosessi, joka vaatii toistuvaa vahvistamista. Kirjallisuudessa tärkeim- miksi esteiksi oli havaittu sairastuneen henkilön sairauttaan ja sen hoitoa koskevan tiedon vähäi- syys, omahoitoon tarvittavien taitojen puute, vai- keudet motivoitua hoitoon ja käyttäytymisen muuttamiseen tarvittavan tuen puute. Hoidon kanssa samaan suuntaan vaikuttava kuntoutus on tässä toiminnassa oiva työkalu. VK
Lähteet:
• Reunanen A, KTL. Suomalaisten diabetes: Harvinai- suudesta kansansairaudeksi. Diabetes ja lääkäri 2004;33(6):6–11.
• Isomaa B, Almgren P, Tuomi T, Forsen B, Lahti K, Nissen M, Taskinen M-R, Groop L. Cardiovascular morbidity and mortality associated with the metabolic syndrome. Diabetes Care 2001;24:683–689.
• Niemi M, Winell K. Diabeteksen lisäsairauksien esiinty- minen – alueellinen vertailu hoidon laadun mittariksi.
Väliraportti 24.9.2004.
• Kelan tilasto lääkkeiden erityiskorvattavuusoikeuksista 2003.
• Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen. Näyttöä toimin- nan tueksi. WHO 2003, Lääketietokeskus Oy.
• Valle TT, Tuomilehto J. ja DEHKO-työryhmä. Diabetek- sen hoitotasapaino Suomessa 2000-2001. Dehko- raportti, Suomen Diabetesliitto ry, Helsinki 2004.
• Meriranta P, Tikkanen I, Kumpusalo E. ja työryhmä.
Verenpainepotilas terveyskeskuksessa: hoitotulokset paranemassa. Suomen Lääkärilehti
2004;36:3253–3258.
Diabeteksen esiintyvyys lisääntyy Suomessa, kuten muuallakin. Diabetes on diagnosoitu noin 4 prosentilla väestöstä eli 218 000 suomalaisella, joista noin 31 000 sairastaa tyypin 1 diabetesta ja 187 000 tyypin 2 diabetesta. On mahdollista, että tietämättään tyypin 2 diabetesta sairastavia on yli 100 000. Tyypin 2 diabetekseen läheisesti liittyvä metabolinen oireyhtymä on 20–25 prosentilla suo- malaisesta keski-ikäisestä väestöstä. Vuonna 2010 Suomessa arvioidaan olevan jo 294 000 diabeetik- koa, eli heitä on lähes 6 prosenttia koko väestöstä.
Diabetekseen sairastutaan yhä nuorempana.
Pienten lasten diabetekseen sairastuminen on lisääntynyt. Vuonna 2003 Suomessa sairastui 314 alle 10-vuotiasta lasta, heistä 116 oli alle 5-vuoti- aita. Kaikkiaan 15-vuotiaita tai nuorempia dia- beetikoita oli 3 763, joista tyypin 2 diabeetikoita oli alle 0,5 prosenttia.
Myös tyypin 2 diabetesta ilmaantuu aikaisem- paa nuoremmille. Vuonna 1994 diabeteslääkkei- den erityiskorvattavuusoikeuden omaavia 20–64- vuotiaita diabeetikoita oli 49 322, vuonna 2003 sama luku oli 70 405.
Hoitotavoitteita ei ole vielä saavutettu WHO on raportissaan tarkastellut hoitoon sitou- tumisen ongelmia ja todennut, että kehittyneissä maissa vain noin 50 prosenttia pitkäaikaisessa hoidossa olevista toimii annettujen ohjeiden mu- kaan. CODE-2-tutkimus (Cost of Diabetes in Eu- rope - type 2) osoitti, että vain 28 prosenttia dia- beetikoista saavutti hyvän sokeritasapainon. Suo- messa tilanne ei ole parempi. Vuosina 2000–2001 tutkituilla tyypin 2 diabeetikoilla HbA1c:n mediaa- ni oli 7,6 %. Tyypin 1 diabeetikoilla asiat olivat vielä huonommin, HbA1c:n mediaani oli 8,5 %.
Huonoin tasapaino oli 15–20-vuotiailla, joiden HbA1c:n mediaani oli 9,9 %.
WHO:n raportin mukaan monissa maissa alle 25 prosenttia verenpainepotilaista saavutti tavoi- tellun verenpainetason. Suomessa vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa noin 25 prosenttia ter- veyskeskuksen hoidossa olevista potilaista oli saa-
Diabetes ja metabolinen oireyhtymä lisääntyvät
Kuvat: Juha Mattila
Dehkon toimijat koolla neljännen kerran:
Diabeteksen lisäsairauksien esiintymisestä uutta tietoa
• Mervi Pohjalainen
Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämis- ohjelman Dehkon tärkeimmät tavoitteet ovat tyypin 2 diabeteksen ehkäisy, hoidon laadun kehittäminen ja diabeetikon omahoidon tukemi- nen. Kaikilla näillä osa-alueilla on vuoden 2000 jälkeen käynnistetty merkittäviä hankkeita ja selvityksiä. Niitä esiteltiin Dehkon toimijoille marraskuussa Helsingissä järjestyssä sympo- siumissa. Muun muassa diabeteksen lisä- sairauksien esiintymisestä on saatu uutta tietoa Dehkon ansiosta.
Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjel- massa Dehkossa asetettiin yhdeksi keskeisistä ta- voitteista diabetesrekisterin saaminen Suomeen.
Diabetesliiton laatupäällikkö Klas Winell totesi kokousväelle, ettei koko maan kattavan diabetes- tietorekisterin perustaminen ole käytännössä tois- taiseksi mahdollista. Hoidon laadun kehittämises- sä tarvittava tieto on kerättävä eri rekisterien ja sai- rauskertomusjärjestelmien tietoja yhdistelemällä.
Winell esitteli kokousväelle alustavia tietoja diabeteksen lisäsairauksien esiintymistä koskevas- ta selvityksestä. Tätä selvitystä varten yhdistettiin Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksen Sta- kesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin Hilmon ja Kansaneläkelaitoksen lääkkeiden erityiskorvaus- rekisterin tiedot. Hilmosta on kerätty tietoja 15 vuoden ajalta, ja lääkkeiden erityiskorvauksista on kerätty tiedot 40 vuoden ajalta. Näiden rekis- teritietojen perusteella on pääteltävissä muun mu- assa, että tyypin 2 diabeetikoiden määrä kaksin- kertaistuu Suomessa 12 vuoden välein.
Tyypin 1 diabeetikoiden määrä on lisääntynyt 15 vuoden ajan, ja samalla heidän ikämediaanin- sa on noussut hitaasti. Kehitykselle on luonteen- omaista, että sekä nuorissa että vanhimmissa ikä- luokissa tulee uusia sairastumisia koko ajan enem-
män. Myönteistäkin kehitystä on näkyvissä: vuo- desta 1994 vuoteen 2002 niin tyypin 2 kuin tyypin 1 diabeetikoidenkin elinaika on koko ajan piden- tynyt. Tyypin 1 diabeetikoiden – sekä miesten että naisten – keskimääräinen kuolinikä on tästä huo- limatta edelleen vain 48 vuotta, ja sairastamisvuo- sia on kuoleman hetkellä takana 25. Selvitys osoit- taa, että ne diabeetikot, jotka elävät pitkään, ovat myös aiempaa parempikuntoisia. Tyypin 1 diabee- tikoiden tavallisimmat kuolinsyyt liittyvät sydän- ja verisuonitauteihin. Iskeemiset sydänsairaudet ovat tyypin 1 diabeetikoilla kaksi kertaa niin ta- vallisia kuin muilla saman ikäisillä.
Tyypin 2 diabeetikkomiesten keskimääräinen elinaika on 75 vuotta ja naisten 79 vuotta. Rekis- terit paljastavat, että keuhkosyöpä on tyypin 2 diabeetikoilla noin kaksi kertaa yleisempi kuin muulla väestöllä. Tyypin 2 diabeetikoiden kuole-
Dehkon toteuttamisessa aktiiviset toimijat ja muut ohjelman etenemisestä kiinnostuneet ko- koontuivat katsomaan, mihin on päästy ja mitä haasteita tulevaisuus tarjoaa kansanterveysoh- jelman toteuttajille.
maan johtaneet aivo- ja sydäninfarktit ovat vähen- tyneet tasaisesti 15 viime vuoden aikana. Alaraa- ja-amputaatio oli tutkittuna aikana tehty noin 15 000:lle tyypin 2 diabeetikolle. Jo entuudestaan on ollut tiedossa, että alueelliset erot alaraaja-am- putaatioiden määrissä ovat suuret, ja nyt tehty sel- vitys vahvistaa tämän. Seuraavaksi selvitetään, mi- ten laajoja amputaatiot ovat olleet eli miten ala- raaja-amputaatiot ovat vaikuttaneet diabeetikoi- den toimintakykyyn.
Lisäsairauksien esiintymistä käsittelevästä sel- vityksestä on julkaistu väliraportti Stakesin inter- netsivustolla osoitteessa www.stakes.info/files/
pdf/Raportit/Diabetesraportti.pdf.
si miljoonaa euroa vuosina 2003–2007. Hankkeen rahoittavat mukana olevat sairaanhoitopiirit, sosi- aali- ja terveysministeriö Kansallisen terveyshank- keen varoista ja terveyden edistämisen määrära- hoista sekä Raha-automaattiyhdistys RAY. Terve- yden edistämisen määrärahoista maksettava tuki ja RAY:n tuki tulevat Diabetesliiton kautta.
Vain neljäsosalla diabeetikkolapsista verensokeri tavoitetasolla
Lastentautien erikoislääkäri Jorma Komulainen, laatupäällikkö Klas Winell ja lastentautien erikois- lääkäri, dosentti Ilkka Sipilä selvittivät lasten dia- beteksen hoidon laatua vuonna 2003 hoitopai- koille tehdyllä kyselyllä. Tarkoituksena oli katsoa, Pohjois-Savo mukaan
Dehkon 2D-hankkeeseen
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeen eli Dehkon 2D-hankkeen valtakunnallinen koordinaattori, ylilääkäri Timo Saaristo kertoi Dehko-sympo- siumin yleisölle, että Pohjois-Savon sairaanhoito- piiri on tulossa vuonna 2005 mukaan hankkee- seen. Dehkon 2D-hanke kuuluu suomalaisen eh- käisevän kansanterveystyön suurimpiin: Pohjois- Savon liittymisen jälkeen hankealueella on 1,5 miljoonaa ihmistä ja noin 150 kuntaa. Hankkee- seen ovat aiemmin liittyneet Pirkanmaan, Etelä- Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjan- maan sairaanhoitopiirit. Sairaanhoitopiirien ja Diabetesliiton lisäksi lisäksi toimijoina on muita
Dehkon lautasmalliin kuuluu yhteistyötä.
Dehko tarjoaa haasteita, mutta se on johtanut myös uudenlaiseen yhteistyöhön terveydenhuollon, järjestöjen ja muiden terveydenhuollon toimijoiden, kuten ap- teekkien, kesken.
Palkittu maalaislääkäri. Maalaislääkärinä tunnet- tu, Lääkäriseura Duodecimin Konrad ReijoWaa- ra -palkinnon saanut Tapani Kiminkinen uskoo kulttuurin voimaan terveyden edistämisessä.
Keski-Suomessa tietoa diabetesta ehkäisevistä elämäntavoista on jaettu muun muassa teatte- rin keinoin.
kansanterveysjärjestöjä ja Kansanterveyslaitos.
Hankkeessa seulotaan tyypin 2 diabeteksen sairastumisriskin arviointilomakkeen avulla ne, joiden vaara sairastua diabetekseen on suurentu- nut. Riskinarviointilomake on laadittu FINRISKI- tutkimuksen materiaalin pohjalta. Kaikille yli 15 riskipistettä saaneille tehdään oraalinen glukoosi- rasituskoe (OGTT). Koetuloksen perusteella ne, joiden sokerinsieto on heikentynyt, ohjataan inter- ventioon. Intervention keinot valitaan paikallises- ti. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla on hankkeen alussa painotettu erityisesti liikuntaa, ja liikkumis- resepti on otettu siellä laajasti käyttöön.
Dehkon 2D-hankkeen kustannukset ovat kuu-
miten hyvin osana Dehkoa syntyneet, vuonna 2003 valmistuneet lasten diabeteksen laatukritee- rit toteutuvat Suomessa.
Komulainen kertoi, että hoitopaikat suhtautui- vat hyvin myönteisesti selvityksen tekemiseen, vaikka tietojen kerääminen ei ollutkaan yksiköille helppoa. Vain noin puolessa lapsidiabeetikoita hoitavista terveydenhuollon yksiköistä on käytös- sä sähköinen sairauskertomusjärjestelmä.
Vahvuuksia ja uhkia
+Dehko on kasvanut koko diabetesyhteisön yhteiseksi asiaksi, ja se vastaa valtiovallan käynnistämien Terveys 2015 -ohjelman ja Kansallisen terveyshankkeen haasteisiin.
+Dehkosta saatu palaute on ollut myönteistä.
Ohjelman parasta antia lienee sen käynnistämä laaja yhteistyö terveydenhuollon eri toimijoi- den kesken ja sen myötä syntyneet uudet toi- mintatavat ja yhteistyökumppanuudet.
+Terveydenhuollon yhteistyöhalukkuus dia- beteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisessä on ollut suuri.
- Sosioekonomisten erojen kasvu, ylipainon lisääntyminen ja alkoholinkäytön kasvu asetta- vat uusia haasteita terveyden edistämiselle.
Diabetesliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Väistö
+Vuosina 2000–2004 on luotu tukeva perusta Dehkon tuleville vuosille. Dehkon myötä käyn- nistyneet hankkeet ovat hyvässä vauhdissa, ja kaikissa ohjelman toimenpide-esityksissä on edetty.
+Dehko, Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke D2D ja diabetes sairautena ovat olleet medias- sa vahvasti esillä. Hankkeet ovat myös kan- sainvälisesti tunnettuja, ja niitä seurataan kiin- nostuneina. Hankkeista on julkaistu materiaa- lia englanniksi, ja sitä on välitetty Kansainväli- sen diabetesliiton International Diabetes Fede- rationin (IDF:n) kautta.
Selvitys osoitti, että vain neljäsosalla diabetes- ta sairastavista lapsista pitkäaikainen verensokeri (glykohemoglobiini HbA1c) on tavoitetasolla, alle 8 %. Aikuisten osalta tavoite on tiukempi, alle 7 %, mutta lasten laatukriteereissä näin tiukan ta- voitteen asettamista ei pidetty Komulaisen mu- kaan realistisena. Viidesosalla lapsista hoitotasa- paino on erittäin huono, eli HbA1c on yli 10 %.
+Dehkossa on tuotettu tähän mennessä yli 40 julkaisua.
+Dehkolle on laadittu täsmennetty toiminta- suunnitelma vuosiksi 2005–2007 (Dehko etenee -julkaisu). Siinä on otettu huomioon Dehkon väliarviointien keskeiset viestit.
Dehkon tähänastista etenemistä ovat arvioi- neet Kotkan kaupungin terveysviraston toimi- alajohtaja Tauno Telaranta vuonna 2000, UKK-instituutti vuonna 2001, Raha-auto- maattiyhdistys RAY vuonna 2002, Terveyden edistämisen keskus TEK vuonna 2002 ja pro- fessori Pertti Ahonen arviointiryhmineen vuonna 2003.
Dehkon pääsihteeri Leena Etu-Seppälä
+Dehko on johtanut kaksi merkittävää kansan- terveysjärjestöä, Sydänliiton ja Diabetesliiton, strategisiksi kumppaneiksi. Se on poikinut myös muuta yhteistyötä. Tästä yhteistyöstä yhtenä esimerkkinä on Sydänmerkki-järjestel- män käyttöönotto. Sydänmerkki voidaan myöntää elintarvikkeille, jotka ovat sydämen terveyden kannalta hyviä vaihtoehtoja.
- Perusterveydenhuollossa lääkäripula haittaa monin tavoin toimintaa jo nyt. Lähitulevaisuu- dessa työvoimapula laajenee muihin terveyden- huollon ammattiryhmiin.
Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa
Sanottua
Maalaislääkärin terveysmessut ja
Dehkon toimijasymposiumissa saivat puheen- vuoron tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhankkeen paikalliset toteuttajat. Esimerkkien avulla halut- tiin kuvata muutamia toimintatapoja, joita han- kealueilla on otettu käyttöön.
Maalaislääkäriksi itseään kutsuva Tapani Kimin- kinen Saarijärven terveyskeskuksesta aloitti kome- asti osuutensa Eino Leinon Väinämöisen laululla.
Terveyden edistämisessä kaikki keinot on otettava käyttöön – liian usein kaikki terveellinen mielle- tään tylsäksi, oli Kiminkisen viesti.
Keski-Suomessa D2D-hanke on käynnistetty alueen koko väestölle suunnatulla Syöden sola- kaksi – hikoillen hoikaksi -terveysmessukiertueel- la. Kulttuurin ja terveyden edistämisen ammatti- laiset ovat yhdistäneet voimansa kiertueen toteut- tamiseksi, ja tavoitteena on, että vuoden 2005 lop- puun mennessä kiertue on vieraillut parillakym- menellä paikkakunnalla. Maakunnan tiedotusvä- lineet ovat raportoineet alusta lähtien aktiivisesti tapahtumista, ja esimerkiksi sanomalehti Keski- suomalaisessa ja Radio Keski-Suomessa on han- ketta seuraamaan nimetty omat vastuutoimitta- jansa.
Kiminkinen otti puheessaan kantaa Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman kolmeen pääkoh- taan. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssähän on tar- koitus edetä kolmella tasolla: yritetään löytää ne, joilla sairastumisen vaara on suuri, ja ehkäistä dia- beteksen puhkeaminen elämäntapamuutoksin, py- ritään toteamaan diabetes mahdollisimman var- hain ja hoitamaan diabeetikkoa tehokkaasti sekä saamaan koko väestö tietoiseksi tyypin 2 diabe- teksen vaaratekijöistä ja siitä, että on mahdollista torjua sairaus kokonaan tai ainakin siirtää sen puhkeamista myöhempään ikään.
Kiminkinen korosti, että kaikkia kolmea stra- tegiaa on itsestäänselvästi vietävä yhtäaikaa eteen-
päin. Hän muistutti, että suurimmat säästöt olisi saatavissa tehostamalla niiden diabeetikoiden hoi- toa, joiden sairaus on jo nyt tiedossa. Hoitoa on varaa tehostaa, ja se kannattaa, vaikka säästöt tu- levatkin vuosien viiveellä.
Hanketyöntekijän näkökulma
Terveydenhoitaja Eine Heikkilä kertoi, miten Ni- valan-Haapajärven seutukunnassa Pohjois-Poh- janmaan sairaanhoitopiiriissä on lähdetty toteut- tamaan korkean riskin strategiaa, jossa tavoittee- na on seuloa suuressa sairastumisen vaarassa ole- vat ja ohjata heidät interventioon. Heikkilä toimii D2D-hankkeen hanketyöntekijänä alueella, jonka viiden kunnan asukasluku on yhteensä noin 32 000. Hän aloitti tehtävässään syksyllä 2004.
Nivalan-Haapajärven seudulla aloitettiin tyy- pin 2 diabeteksen riskinarviointilomakkeiden ja- kaminen ja sokerirasituskokeiden tekeminen ke- väällä 2004. Jo ennen sitä oli käynnistetty tiedotus D2D-hankkeesta.
Heikkilä on kartoittanut yhdessä terveyskes- kusten yhdyshenkilöiden kanssa alueensa terveys- keskusten henkilöstöresurssit ja mahdollisuudet osallistua hankkeeseen. Tavoitteena on ollut laatia jokaiselle terveyskeskukselle toimintasuunnitelma, josta selviää, miten seulonta, sokerirasituskokeet ja interventio järjestetään. Heikkilän tehtäviin kuuluu myös muun muassa organisoida tiedonke- ruu ja tiedottaa hankkeen edistymisestä yhteistyö- tahoille, joita ovat perusturvalautakunta, apteek- ki, Kansaneläkelaitoksen paikallistoimisto, sosiaa- litoimisto, sydänyhdistys ja kunnanvaltuustot.
Terveydenhuoltohenkilöstön koulutus on tärkeä osa hänen työtään, samoin hankkeen etenemisen seuranta.
Interventiot ovat Nivalan-Haapajärven seudun kunnissa jo täydessä käynnissä. Lääkäripulasta huolimatta tarvittavat vastaanottokäynnitkin on saatu järjestettyä.
muita esimerkkejä D2D-hankkeesta
Diabeteshoitaja Merja Hovinmäki (vas.) ja työterveyshoitaja Kirsti Mäntylä Terveydenhoitaja Eine Heikkilä
Pirkanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Paula Eljaala
Kuvat: Juha Mattila
Yhteistyö tuottaa tuloksia
Alavudella perus- ja työterveyshuolto ovat tehneet tiivistä yhteistyötä D2D-hankkeessa. Tätä yhteis- työtä esittelivät kokousyleisölle diabeteshoitaja Merja Hovinmäki ja työterveyshoitaja Kirsti Män- tylä.
Tyypin 2 diabeteksen riskinarviointilomake on otettu käyttöön työterveystarkastuksissa. Loka- kuun 2004 lopulle mennessä Alavudella oli täytet- ty noin tuhat riskitestiä, joista 600 työterveyshuol- lossa. Alavudella on ymmärretty, ettei Dehkon to- teuttaminen suju muun työn ohessa: diabeteshoi- tajan työaikaa on lisätty kahdesta päivästä viiteen viikossa, ja D2D:n edellyttämille lääkärin vastaan- otoille on erillinen ajanvaraus. Vaikka Alavudella on muun Etelä-Pohjanmaan tapaan kiinnitetty paljon huomiota liikkumisreseptin käyttöönot- toon, ei painonhallinnan ohjaustakaan ole unoh- dettu. Luennoitsijat kiittivät Diabetesliiton ja Sy- dänliiton yhteistyössä järjestämää painonhallinta- ryhmien ohjaajakoulutusta: se antaa tukea ohjaa- jalle, vaikkei ryhmäohjaukseen olisikaan omassa terveyskeskuksessa mahdollisuutta.
Pirkanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Paula Eljaala kertoi niistä erilaisista yhteistyön muodoista, joita Pirkanmaalla on toteutettu ja joissa Sydänpiiri on ollut osallisena. Yhteistyötä on ollut muun muassa viestinnän ja koulutuksen aloilla, mutta myös toimintakokeiluja on tehty.
Kumppaneita ovat olleet Dehkon 2D-hanke ja Pir- kanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan Syöpäyh- distys, Hämeen liikunta ja urheilu ry sekä apteekit ja yritykset. Esimerkkejä yhteistyöstä ovat muun muassa suuressa ostoskeskuksessa järjestetty ter- veystapahtuma, Naisen terveys -yleisötilaisuus, työntekijöille suunnattu viestintätapahtuma suu- ressa yrityksessä sekä keski-ikäisille ylipainoisille miehille suunnattu toimintakokeilu, jonka tavoit- teena oli tutustuttaa ryhmäläiset erilaisiin liikun- tamuotoihin ja aktivoida heidät liikkumaan. MP
Detemirinsuliinille peruskorvattavuus
Lääkkeiden hintalautakunta on hyväksynyt detemirinsuliinin peruskorvattavaksi sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen hoidossa 1.12.2004 lähtien. Hintalautakunta on 18.1. hylännyt valmis- tajan erityiskorvattavuushakemuksen. Peruskorvattavuus merkitsee, että diabeetikon omavastuu on 10 euroa ostokertaa kohti, ja jäljelle jäävästä osuudesta korvataan 50 prosenttia.
Detemirinsuliini on pitkävaikutteinen insuliinianalogi, jossa ihmisinsuliinin molekyyliraken- netta on hieman muunneltu. Sen kauppanimi on Levemir® ja valmistaja Novo Nordisk.
Ravinnon rasvan määrä vaikuttaa
Ruokavalioiden aikana koehenkilöiden paino tai ihonalaisen ja vatsaontelonsisäisen rasvan määrä ei muuttunut. Lähtötilanteessa koehenki- löiden maksan rasvapitoisuus oli keskimäärin 10±2 prosenttia eli jonkin verran lisääntynyt. Pää- löydös oli, että kahden viikon vähärasvainen ruo- kavalio laski maksan rasvapitoisuutta noin 20 prosenttia, kun taas runsasrasvainen ruokavalio lisäsi maksan rasvapitoisuutta noin 35 prosenttia.
Muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Vas- taavasti koehenkilöiden seerumin paastoinsuliini- pitoisuus laski vähärasvaisen ja nousi runsasras- vaisen ruokavalion aikana merkittävästi, mikä so- pii erityisesti maksan insuliiniresistenssin muutok- siin. Tilastollisesti merkittäviä muutoksia seeru- min adiponektiinipitoisuudessa tai glukoosi- ja li- pidioksidaationopeuksissa ei havaittu, vaikkakin lipidioksidaationopeus ja maksan rasvapitoisuus korreloivat käänteisesti runsasrasvaisen ruokava- lion jälkeen (r = -0,76, p = 0,011).
Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että ravinnon rasvapitoisuudella on selvästi merki- tystä maksan rasvoittumisen kannalta jo varsin ly- hyenkin ajan kuluessa. Vaikka paino pysyisi muut- tumattomana, maksan rasvaisuuteen voidaan vai- kuttaa vähentämällä rasvan osuutta saadusta ener- giasta. Rasvamaksapotilaiden ruokailutottumuksia kannattaa tutkiskella, ja ohjata heitä entistä pon- nekkaammin vähärasvaisen ruoan pariin.
• Jukka Westerbacka LT, akatemiatutkija
HYKS, sisätaudit, diabetesklinikka PL 340
00029 HUS
jukka.westerbacka@hus.fi
• Westerbacka J, Lammi K, Häkkinen A-M, Rissanen A, Yki-Järvinen H. Dietary fat content modifies liver fat in obese women. Diabetologia Suppl. 2004;1: A241. Abst- rakti nro 665.
maksan rasvapitoisuuteen
Rasvan kertyminen maksaan alkoholin käytöstä riippumatta näyttää olevan merkittävä insuliini- resistenssin osatekijä. Maksan rasvoittuminen liittyy erityisesti maksan insuliiniresistenssiin, eikä se riipu lihavuuden asteesta. Ei tiedetä, miksi joidenkin ihmisten maksaan kertyy rasvaa.
Poikkileikkaustutkimukset ovat osoittaneet, että ruokapäiväkirjoista määritetty ravinnon rasva- osuus on yhteydessä maksan rasvapitoisuuteen.
Interventiotutkimuksia ravinnon rasvaisuuden vai- kutuksista ihmisen maksan rasvoittumiseen ei ole.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla vähä- ja runsasrasvaisen ravinnon vaikutuksia maksan rasvapitoisuuteen.
Tutkimukseen osallistui kymmenen ylipainois- ta naista, jotka olivat iältään 43±2 vuotta (keski- arvo ±SEM), joiden painoindeksi (BMI) oli 33±1 kg/m2, vaihteluväli 27–38 kg/m2), joilla ei ollut dia- betesta tai lääkityksiä ja jotka eivät käyttäneet lii- allisesti alkoholia (käyttö oli alle 20 grammaa/
vrk). Ravitsemusterapeutti laski koehenkilöiden päivittäisen energiantarpeen ja suunnitteli normaa- leista ruoka-aineista kaksi ruokavaliota, joiden energiamäärä oli sama, mutta joissa rasvan osuus oli joko matala (16 prosenttia energiasta) tai kor- kea (56 prosenttia energiasta). Ruokavalioiden rasvat olivat pääasiassa tyydyttyneitä. Tavoitteena oli, että koehenkilöiden paino ei muuttuisi ruoka- valion aikana. Koehenkilöt saivat ruokavalion ai- nekset mukaansa tutkimusyksiköstä. Kaikki koe- henkilöt noudattivat kaksi viikkoa vähärasvaista ja kaksi viikkoa runsasrasvaista ruokavaliota sa- tunnaisessa järjestyksessä. Ennen ruokavalioita ja niiden jälkeen määritettiin maksan rasvapitoisuus magneettispektroskopialla, ihonalaisen ja vatsaon- telonsisäisen rasvan määrä poikkileikkausmag- neettikuvien kuva-analyysillä sekä glukoosin ja li- pidien hapettumisnopeudet epäsuoralla kalorimet- rialla. Lisäksi otettiin verinäytteet insuliiniresis- tenssin merkkiaineiden määrittämiseksi.
elimistön rasvan määrään
määrä, sukupuoli, rotu ja lihavuusaste. Tutkimme tämän TNF-α-polymorfismin yhteyttä erilaisiin ke- hon koostumuksen mittareihin. Tutkimuksessa oli mukana valko- ja mustaihoisia henkilöitä, joilla ei ollut kroonisia sairauksia, kuten diabetesta.
HERITAGE Family Study on monikeskustutkimus, johon osal- listui kanadalaisia ja yhdysvaltalai- sia perheitä. Vanhemmat olivat alle 65-vuotiaita ja jälkeläiset yli 17- vuotiaita. Painoindeksi (kg/m2), koko kehon rasvan määrä (vedenalaispunnitus) sekä vatsan alueen rasva (tietokonetomografia) mi- tattiin 493 valkoiselta (243 miestä, 250 naista) ja Tumor necrosis factor alpha (TNF-α) -geenistä
on löydetty muutamia mielenkiintoisia polymor- fismeja. Niistä guaniini (G)-adeniini (A)-substi- tuutio promoottorialueen koh-
dassa -308 vaikuttaa TNF-α-gee- nin transkriptioon siten, että A- alleeli on yhteydessä lisääntynee- seen transkriptioon. TNF-α-gee- nin G-308A-polymorfismin on joissakin tutkimuksissa todettu olevan yhteydessä lihavuuteen ja siihen usein liittyvään insuliinire-
sistenssiin. Tulokset ovat kuitenkin olleet ristirii- taisia, ja tutkimustuloksiin vaikuttavia tekijöitä näyttäisikin olevan lukuisia, kuten tutkittavien
HERITAGE Family Study selvitti, miten TNF-α-geenin eri geno- tyypit vaikuttavat elimis-
tön rasvan määrään.
Taulukko 1. G-308A-polymorfismin yhteydet kehon koostumuksen mittareihin (ikä ja sukupuoli vaki- oitu) sekä AA- ja AG/GG- ryhmien väliset prosentuaaliset erot.
Painoindeksi (kg/m2)
Valkoiset (n=493) Keskiarvo (keskivirhe)
30,7 (1,6) 25,8 (0,2) 0,003 27,1 (3,6) 20,4 (0,5) 0,069 483 (57) 350 (9) 0,022 353 (46) 255 (7) 0,038 130 (16) 95 (2) 0,027
Ryhmien välinen ero (%)
19,0
32,8
38,0
38,4
36,8
Mustat (n=236) keskiarvo (keskivirhe)
30,7 (2,3) 28,3 (0,5) 0,312 32,5 (4,8) 25,2 (1,1) 0,149 511 (82) 374 (18) 0,107 379 (68) 295 (15) 0,232 132 (19) 79 (4) 0,006
Ryhmien välinen ero (%)
8,5
29,0
36,6
28,5
67,1 AA
AG/GG p-arvo Koko kehon rasvan määrä (kg)
Vatsan alueen rasvan kokonaismäärä (cm2)
Vatsan ihonalaiskudoksen rasva (cm2)
Vatsaontelonsisäinen rasva (cm2)
AA AG/GG p-arvo AA AG/GG p-arvo AA AG/GG p-arvo AA AG/GG p-arvo
TNF- α -geenimutaatio on yhteydessä
236 mustalta (87 miestä, 149 naista). TNF-α- G-308A-polymorfismi määritettiin käyttäen PCR- monistamista ja digestiota NcoI-restriktioentsyy- millä.
Genotyyppifrekvenssit AA-, AG- ja GG-geno- tyypeille olivat 2,4 prosenttia (n=12), 26,0 pro- senttia (n=128) ja 71,6 prosenttia (n=353) valkoi- silla ja 3,4 prosenttia (n=8), 21,6 prosenttia (n=51) and 75,0 prosenttia (n=177) mustilla. Koska AA- homotsygoottien fenotyyppi oli erilainen G-allee- lin kantajiin verrattuna, AG- ja GG-genotyypit yh- distettiin jatkoanalyyseissä. G-308A-polymorfis- min yhteydet kehon koostumuksen mittareihin iäl- lä ja sukupuolella vakioimisen jälkeen sekä AA- ja AG/GG- ryhmien väliset prosentuaaliset erot on esitetty taulukossa 1. Tulokset tukevat käsitystä, että TNF-α-G-308A-polymorfismin A-alleeli, ja nimenomaan AA-genotyyppi, on yhteydessä li- sääntyneeseen kehon rasvan määrään.
• Hanna-Maaria Lakka LT, dosentti
Tutkija, Suomen Akatemia Assistant professor (adjunct)
Pennington Biomedical Research Center, LA, USA Kuopion yliopisto, Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos
PL 1627, 70211 Kuopio lakkah@pbrc.edu
• Lakka H-M1, Lakka TA1, Rankinen T1, Leon AE2, Skinner JS3, Wilmore JH4, Rao DC5, Bouchard C1. TNF-α gene G-308A polymorphism and body fatness in the HERITAGE Family Study. Abstrakti nro 530.
1Pennington Biomedical Research Center, Baton Rouge, LA, United States, 2University of Minnesota, Minneapolis, MN, United States, 3Indiana University, Bloomington, IN, United States, 4Texas A & M University, College Station, TX, United States, 5Washington University School of Medicine, St. Louis, MO, United States.
Sinä valitset – Välj själv
Uudet julisteet ja repäisylehtiöt kalorivertailuun
Diabetesliitto on julkaissut uuden Sinä valitset -ju- listeen, jossa verrataan eri kahvileipien ja välipalo- jen sisältämiä kilokalorimääriä. Juliste on saatavis- sa myös ruotsinkielisenä (Välj själv).
Julisteen koko: 420 mm x 594 mm Hinta lähetyskuluineen: 2 euroa
Sinä valitset -julisteen kuva-aihe toistuu repäisyleh- tiössä. Pikkusyötävien lisäksi repäisylehtiössä verra- taan kääntöpuolella neljän nopeasti valmistettavan aterian – nakkikeiton, nakkien ja ranskalaisten pe- runoiden, broileri-pasta-aterian ja pitsa-aterian si- sältämiä energiamääriä. Repäisylehtiötä on saata- vissa myös ruotsinkielisenä.
Repäisylehtiö on A4-kokoinen.
Hinnat: 25 s./9 €, 50 s./11 €, 100 s./16 € . Lähetyskulut sisältyvät hintoihin.
Tilaukset:
Diabeteskeskus/
Materiaalitilaukset Kirjoniementie 15 33680 Tampere P. (03) 2860 111 F. (03) 2860 422
materiaalitilaukset@diabetes.fi Internet-tilauslomakkeet:
www.diabetes.fi/aineisto
www.diabetes.fi/svenska/material
