S P Y D
Oivalluksia perheleirillä
Rennosti
ruokapöytään Lihavuuden kasvava taakka Ylipaino altistaa jalkakivuille
Hoitosuunnitelma sitouttaa
Verensokerimittaus
KID Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n jäsenlehti E
3/2015
Pääkirjoitus
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n tiedotuslehti
Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry
Aikakauslehtien Liiton jäsen
Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki Puh. 010 231 9400 tai 050 562 9446 Fax 09-586 05250
toimisto@psdiabetes.fi • www.psdiabetes.fi
Tarja Hartman, päätoimittaja puh. 040 451 2700, tj@psdiabetes.fi Kari Kortelainen, ulkoasu
Kannen kuva Tarja Hartman Painos: noin 8 700 kpl Paino: Paintek, Helsinki
P
ääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n (PSDY) hallitus kokoontuu kesäntauon jälkeen pohti- maan keinoja yhdistyksen, diabeetikkojen ja heidän läheistensä olojen parantamiseksi. Toivottavasti lo- man jälkeen olemme virkeitä ja latautuneita kehittä- mään yhdistyksen toimintaa.Keväällä 24.5.2015 pidettiin Tampereella Diabetes- liiton kokous, jossa valittiin liitolle hallitus. Kerron kokouksesta oman näkemykseni pohjalta.
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n hallitus oli esittänyt yhdistykselle yhtä hallituspaikkaa liiton hallitukseen. Hallitus valitsi yksimielisesti ehdok- kaaksemme istuvan puheenjohtajan, Pentti Lammin.
Yhdistyksellämme ei ole viime vuosien aikana ollut omaa edustajaa Diabetesliiton hallituksessa.
Vaalilautakunta, joka valitsee hallitusehdokkaat Diabetesliiton yhdistyskokoukselle, ei esittänyt tänä- kään vuonna PSDY:lle hallituspaikkaa. Tämä oli suuri pettymys. Vaalilautakunta ei juuri perustele kannan- ottojaan.
Y
hdistyksemme hallitusta ihmetytti myös se, että liiton säännöissä sanotaan parissakin kohtaa, että liiton jäseniä ovat yhdistykset. Tuntuu kovin mer- killiseltä, että yhdistyksen yksittäiset jäsenet, ilman yhdistyksen hallituksen tukea, voivat ilmoittautua liiton hallitusehdokkaiksi, ja vaalilautakunta vielä hy- väksyy heidät ehdokkaiksi.Tämä hajauttaa kenttää ja tekee arvottomaksi yh- distyksen hallituksen esityksen yhdestä yksimielisestä ehdokkaasta. Esimerkiksi eduskuntaryhmissä puolu- eet eivät yleensä hyvillä mielin katso tällaisia tekoja.
Liiton entisen toimitusjohtajan aikana vallitsi, mi- nulle tuntemattomista syistä, jonkinlainen ”jääkausi”
liiton ja yhdistyksemme suhteissa. Se ei ole vielä ny- kyisenkään toiminnanjohtajan aikana väistynyt. Tämä on valitettava tosiasia.
Sen sijaan liitto on pyrkinyt vaikuttamaan suoraan yhdistyksemme toimintaan ja pyrkii ohjaamaan yh- distyksemme tekemään heille syystä tai toisesta mie- luisia ratkaisuja, ja on siinä jopa jossain määrin on- nistunut.
T
oinen epäkohta toiminnassa liiton kanssa on yhdistyksemme äänioikeus liiton kokouksissa.Osuutemme Diabetesliiton jäsenistä on noin 14 %, mutta ääniosuutemme liiton kokouksissa on noin seitsemän prosenttia. Yhdistyksemme tulee esittä- mään liiton sääntöihin muutoksen, jossa yhdistyk- semme saa jäsenmäärään perustuvan ääniosuuden.
Syistä joita en tunne, liitossa ei ole voimassa niin sanottu ”yksi mies, yksi ääni” -periaate. Mielestämme liiton tulisi muuttaa sääntönsä tasa-arvoisiksi. Jäsen- määrällämme maksamme liitolle jäsenmaksuja run- saat 50 000 euroa, noin 25 000 euroa liikaa verrattuna äänimääräämme.
Äänestysleikkurin vuoksi yhdistyksemme jäsenistä noin puolella ei ole äänioikeutta. Suurimpana yksit- täisenä yhdistyksenä haluamme oikeudenmukaisen kohtelun myös Diabetesliitossa ja äänemme kuulu- viin. Olemme yhteisellä asialla, ajamassa diabeetikoi- den etuja.
T
oivon, että syyskausi sujuu hyvin. Ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarviot ovat työn alla ja tavoitteena on tarjota entistä enemmän toimin- taa jäsenillemme.Vuosikokous on yhdistyksemme ylin päättävä elin, ja toivon jäsenten osallistuvan marraskuussa aktii- visesti kokoukseen. Siinä asiat päätetään ja valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen uudet jäsenet.
Hyvää syksyä!
Pentti Lammi puheenjohtaja
Liiton vuosikokous mietitytti
Sisällysluettelo
Kide 3/2015
3 Pääkirjoitus: Liiton vuosikokous mietitytti
4 Pysyvä elämäntapamuutos rennosti syömällä
10 Ylipaino ja lihavuus lisäävät jalkavaivoja
12 Lihavuuden taakka kasvaa
20 Tietoa, taitoa, tukea ja tunteita perhekurssilla
26 Laser avuksi sokerimittauksiin?
27 Hoitosuunnitelma auttaa sitoutumaan
28 Hätätilannetuote tuo mielenrauhaa arkeen
29 Uutistarjotin
31 Tapahtumat 36 Diabetesneuvola
▲ ▲
KIDE
SP YD
Oivalluksia perheleirillä
Rennosti ruokapöytään Lihavuuden kasvava taakka Ylipaino altistaa jalkakivuille Hoitosuunnitelma sitouttaa Verensokerimittaus verta vuodattamatta
KID
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n jäsenlehtiE
3/2015
➜
Pysyvä elämäntapamuutos
rennosti syömällä Turha laihduttaminen ja epäonnistuneet laihdutusyritykset voivat lisätä terveydellisiä riskejä. Pelkän laihdutuksen sijaan kannattaakin tähdätä pysyvään elämäntapamuutokseen.
KARI KORTELAINEN
ORTELAINEN
T
ässä artikkelissa käyn läpi tutkimustiedon va- lossa muutamia omasta mielestäni keskeisimpiä tekijöitä pysyvän painonhallinnan kannalta. Niistä tärkeimpänä teki- jänä nostan esille rennon asenteen syömiseen liittyen.Terveydenhoitajana työskennel- lessäni huomasin käytännössä, kuinka vaikeaa on pysyvästi pudot- taa painoa ja muuttaa elintapoja.
Monissa tarjolla olevissa ohjeis- sa ja neuvoissa on paljon korjaa- misen varaa. Painonpudotukseen on liittynyt nälkää, kurjaa oloa, syyllisyyttä, painon jojoilua ja ah- distusta.
Ravitsemustieteen opintojen myötä olen löytänyt hieman toisen- laisen näkökulman painonhallin- taan. Siihen ei liity pitkää kielletty- jen ruokien listaa, tiukkaa rajoitta- mista, nälkää ja stressiä syömisestä.
Päinvastoin, tavoitteena on ren- nosti nauttia terveellisestä ja mo- nipuolisesta ruoasta ja siinä sivussa onnistua pysyvässä painonhallin- nassa ilman terveydellisiä riskejä.
Eikö kuulostakin mahtavalta?
Tavoitteena pysyvä muutos
Pysyvät elämäntapamuutokset ovat ainoa keino hallita painoa. Ruoka- valion laadun tulee muuttua parem- maksi. Mikäli painonpudotuksen jälkeen palataan vanhoihin elinta- poihin, paino nousee väistämättä
takaisin tai jopa yli aikaisemman lukeman.
Ruokavalion muutoksissa kan- nattaa lähteä liikkeelle omien miel- tymysten pohjalta, jotta niistä saa mahdollisimman pysyviä. Hyvä ruokavaliomuutos on sellainen, jota jaksaa toteuttaa vielä vuosien- kin kuluttua.
Sellaisia muutoksia ei kannata lähteä toteuttamaan, jotka tuntuvat liian hankalilta, vaikeilta tai eivät istu omaan ruokavalioon. Hyvä muutosvauhti on esimerkiksi yksi uusi muutos kuukaudessa.
Terveellisyyden ohella tärkeää on ruoan maku ja sen nautittavuus.
Hyvä ruokavalio ei rajoita turhaan eikä tee elämästä liian hankalaa.
Hyvässä ruokavaliossa on riittäväs- ti joustoa. Pääosin se sisältää laa- dukkaita, ravitsevia ja terveellisiä ruoka-aineita, mutta jokaisen suu- palan ei tarvitse olla superterveel- linen.
Ehdottomat kiellot eivät yleensä toimi, koska mielihalut eivät poistu pelkällä rajoittamisella ja itsekuril- la. Päinvastoin, ehdottomat kiellot lisäävät mielitekoja.
Nälkää hallitaan ateriarytmillä
Nälänhallinnassa pääosassa on säännöllinen ateriarytmi. Se on keskeinen osa pysyvää painonhal- lintaa. Yleensä keho jaksaa par- haiten silloin, kun se saa tasaisesti energiaa pitkin päivää.
Monille sopii ateriarytmi, johon kuuluvat aamupala, lounas ja päi- vällinen sekä tarvittaessa 1–2 väli- palaa. Aterioiden välille olisi hyvä jäädä noin 3–5 tuntia, jolloin ruo- ansulatuselimistö saa levätä.
Tasainen ateriarytmi huolehtii siitä, ettei nälkä ei pääse kasva- maan liian isoksi. Väärä ateriaryt- mi johtaa yleensä iltaan painottu- vaan syömiseen, jolloin syödään helposti liikaa.
Ei riitä, että jotain pientä syö- dään tasaisin väliajoin, vaan pitää syödä riittävästi etenkin aamulla ja lounaalla, jotta nälkä ei kasva iltaa kohden liian suureksi. Tasainen ja riittävä syöminen päivällä auttaa hillitsemään makeanhimoa iltaisin.
Huono ateriarytmi johtaa helposti mielitekosyömiseen.
Syö vatsa täyteen
Itselle tulisi uskaltaa antaa lupa syödä itsensä kylläiseksi aterioil- la. Silloin tulee syötyä vähemmän kuin tilanteessa, jossa tiukasti yrit- tää kontrolloida syömistä.
Tätä havaintoa tukevat myös tut- kimukset. Tiukka kontrollointi ja yritys tietoisesti hallita syömisen määrää sekoittavat luonnollisen nälänhallinnan, mikä vaikeuttaa painonhallinnan onnistumista.
Luonnollisen nälänhallinnan teh- tävänä on kertoa nälästä ja kylläi- syydestä. Sen avulla ihminen pysyy toimintakykyisenä ja kohtuullisen hoikkana (ei alipainoisena).
Jos luonnollinen nälänhallinta ei toimi, syödään helposti liikaa, syn- tyy ruokahimoja ja jopa ahmimista.
Rento syöminen yhdistettynä hy- vään ja terveelliseen ruokavalioon auttaa painonhallinnassa.
Puoli kiloa päivässä
Kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön lisääminen on noussut kes- keisimmäksi tekijäksi useissa eri- laisissa painonhallintaa edistävissä ruokavalioissa.
Niiden vaikutus perustuu siihen, että ihmiselle on ominaista syödä joka päivä grammoissa tai litroissa mitattuna sama määrä ruokaa. Ne toimivat siis erinomaisesti ruoka- valion energiatiheyden alentajina,
koska mukaan ei mahdu enää ai- kaisempia määriä energiapitoisem- pia ruokia. Painonhallinnassahan oleellisena tekijänä on energian- saannin ja kulutuksen tasapaino.
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi mahdollisimman värikkäästi nauttia vähintään viisi kourallista, noin puoli kiloa päivässä. Tämä tulee helposti täyteen kun erilaisia kasviksia, hedelmiä tai marjoja syö- dään joka aterialla.
Painonhallintaa ja terveyttä edis- tävässä ruokavaliossa oleellista on kasvisten lisäksi monipuolisuus.
Syyllisyydestä kohtuuteen
Yksittäisistä ruoka-aineista painon- hallinnan kannalta erityisen hanka- ➜
Energian saanti ja kulutus
pitää saada tasapainoon.
KARI KORTELAINEN
lia ovat energiapitoiset juomat sekä päivittäin nautitut suolaiset ja ma- keat herkut. Niiden käytössä tulisi tavoitella kohtuutta, joka monelle tuntuu ehkä hankalalta ajatukselta, mutta johon on täysin mahdollista päästä.
Säännöllinen ateriarytmi auttaa kohtuuden löytymisessä. Siinä voi auttaa myös eroon pääsy herkku- jen syöntiin liittyvästä syyllisyydes- tä. On ihan ok syödä satunnaisesti herkkuja ja tehdä se silloin hyvällä omatunnolla.
Tutkimusten mukaan syyllisyy- den tunteen kokeminen herkkujen syömisen yhteydessä näyttäisi ole- van yhteydessä epäonnistuneeseen
painonhallintaan. Siinä onnistuu todennäköisemmin henkilö, joka herkuttelee ilman syyllisyyttä.
Tiedostava syöminen
Tiedostava syöminen (mindful ea- ting) tarkoittaa huomion kiinnittä- mistä ruokailuun. Tiedostava syöjä ei syö ajattelematta tai huomaamat- ta eikä mielettömiä määriä.
Tiedostamaton syöjä syö helposti vaikka ei ole nälkä, tekee huonom- pia valintoja ruoan suhteen, käyt- tää ruokaa olon helpottamiseen tai saadakseen mielihyvää.
Tiedostavaan syömiseen kuuluu luonnollinen kyky nauttia ruoan tuomasta mielihyvästä. Tiedos-
tava syöjä käyttää näkö-, haju- ja makuaistiaan tehokkaasti tunnus- tellessaan ruoan ominaisuuksia ja nauttii siitä. Huomio on ruoassa, ei esimerkiksi televisiossa.
Tietoisemmaksi syöjäksi voi har- joitella. Ruokailutilanne kannattaa rauhoittaa ja opetella syömään nä- län ja kylläisyyden mukaan, kehoa ja sen tarpeita kuunnellen.
Erityisen hyvä olisi tunnistaa nii- tä tekijöitä, jotka tarpeettomasti li- säävät syömistä, esimerkiksi tietyt tunteet, tilanteet, tavat, tapahtumat tai tietyt ruoat.
Tiedostavaan syömiseen liittyy myös kiinteästi ajatus siitä, että syöminen on joustavaa ja suhde
ruokaan on vaivaton, rento ja kun- nioittava.
Voimaa muutokseen
Painonhallinnassa on oleellista muistaa kuinka paljon muut teki- jät kuin syöminen vaikuttavat pai- noon. Tärkeitä asioita ovat oma jaksaminen, kyky kohdata vaike- uksia ja unen määrä.
Onnistunut painonhallinta vaatii paljon motivaatiota, voimavaroja ja omaa toimintaa asian eteen. Toi- mintaan liittyy oman käyttäytymi- sen tiedostamista, tavoitteellisuutta sekä ruokailutottumusten muutta- mista.
Painonhallinnassa onnistumi-
nen edellyttää myös tietoisuutta siitä, että kysymys on elinikäisestä toiminnasta. Pitää myös ottaa vas- tuuta omasta toiminnasta ja luottaa omiin kykyihin.
Mielihyvä ja tyytyväinen olo edistävät painonhallintaa, ja sii- hen nimenomaan rennommalla syömisellä pyritään. Liiasta syömi- seen liittyvästä kielteisyydestä tulisi päästä eroon.
On kiehtovaa, että rento syömi- nen hillitsee ruokahalua, vähentää ahmimista ja ennen kaikkea edistää painonhallinnan onnistumista.
Syömistottumusten muutokset ja uusien syömistapojen opettelu – jotka lopulta johtavat painon- laskuun ja hallintaan – tapahtuvat hitaasti. Kysymyksessä ovat PYSY- VÄT elämäntavat. Siksi tarvitaan kärsivällisyyttä.
Heli Salmenius-Suominen w Kirjoittaja on maisterivaiheen ravit- semustieteen opiskelija Helsingin yli- opistosta. Aikaisemmalta koulutuksel- taan hän on terveyden- ja sairaanhoi- taja. Heli on suorittamassa opintoihin liittyvää työharjoittelua Pääkaupunki- seudun Diabetesyhdistyksessä.
Lähteet:
Alahuhta, M. Tyypin 2 diabeteksen riski- ryhmään kuuluvien työikäisten henkilöiden painonhallinnan ja elintapamuutoksen tun- nuspiirteitä. 2010. Väitöskirja. Oulun yli-
opisto.
Borg, P. Rentoa painonhallintaa. Otavan Kirjapaino Oy, 2009.
Borg, P., Hirvonen, S. Syö hyvin ja laihdu.
Otavan Kirjapaino Oy, 2009.
Borg, P. Vinha perä. Laihdutuksen myytit ja faktat. Otavan Kirjapaino Oy, 2012.
Kuijer, R., Boyce, J. Chocolate cake. Guilt or celebration? Associations with healthy ea- ting attitudes, perceived behavioural control, intentions and weight-loss. Appetite 2014, 74, 48-54.
Mustajoki, P. Vähennä kaloreita ilman dieettiä. Terveyskirjasto Duodecim. Verk- kojulkaisu, 2015. Saatavissa: http://www.
terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_
artikkeli=dlk00864 (Luettu 7.7.2015) Germov, J., Williams, L. The Epidemic of Dieting Women: The Need for a Sociological Approach to Food and Nutrition. Appetite, 1996, 27, 97-108.
Pietiläinen, K. Mielekäs syöminen – mind- ful eating. Keventäjät. Verkkojulkaisu, 2015.
Saatavissa: http://www.keventajat.fi/hyvin- vointi/ruoka/mielekas-syominen (Luettu 30.6.2015)
Syö hyvää. Oma tapa syödä. Verkkojulkai- su, 2015. Saatavissa: http://syohyvaa.fi/oma- tapa-syoda/ (Luettu 30.6.2015)
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suo- malaiset ravitsemussuositukset 2014. Verkko- julkaisu. Saatavissa: http://www.ravitsemus- neuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/
ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf (Luettu 30.6.2015)
Westenhoefer, J., Stunkard, A., Pudel, V.
Validation of the Flexible and Ridig Control Dimensions of Dietary Restraint. Int J Eat Disord 26:53-64, 1999.
Westenhoefer, J., Engel, D., Holst, C., Jur- gen, L., Peacock, M., Stubss, J., Whybrow, S., Raats, M. Cognitive and Weight-related cor- relations of flexible riding restrained eating behaviour. Eating Behaviors 2013, 14, 69-72.
On ihan ok syödä satunnaisesti
herkkuja ja tehdä se silloin hyvällä omatunnolla.
TARJA HARTMAN
Ylipaino ja lihavuus
lisäävät jalkavaivoja Y
lipainosta on tullut maail- manlaajuinen terveyson- gelma, jonka hoitoon pyri- tään panostamaan jatkuvasti entis- tä enemmän resursseja. Yli puolet suomalaisista aikuisista ylittää nor- maalipainon rajat ja merkittävästi lihavia on noin 20 %. Kouluikäisistä lapsista joka neljäs on ylipainoinen.Ylipainon ja lihavuuden terve- ysriskit erilaisiin sairauksiin kuten diabetekseen ja aineenvaihdunta- sairauksiin liittyen tiedetään tänä päivänä varsin hyvin. Ylipainon ja lihavuuden merkityksestä jalkavai- voihin on puolestaan suhteellisen vähän kirjoitettu lehdissä.
Epätarkka indeksi
Painoa mitataan yleisesti BMI:n (body mass index) avulla, jossa las- ketaan henkilön painon suhde pi- tuuteen. Tästä saadaan BMI-arvo, joka normaalipainoisilla on alle 25.
Ylipainoksi/lieväksi lihavuudeksi lasketaan BMI 25–30 ja merkittä- väksi lihavuudeksi 30–35. Ikään- tyneillä normaalit BMI-arvot ovat hieman korkeammat.
BMI ei kuitenkaan ole täydelli- nen mittari, sillä se ei ota huomi- oon kehonkoostumusta. Yleensä ottaen urheilijoilla ja lihaksikkailla ihmisillä BMI ei toimi järkevänä mittarina, koska lihasmassa nostaa BMI-arvoa.
Kivut lisääntyvät
Kohonneen rasvamassan, ylipai- non ja varsinkin merkittävän liha- vuuden on tutkimuksissa todettu lisäävän riskiä erilaisiin kiputiloi-
hin. Tutkimukset osoittavat muun muassa yhteyden alaselän, polven, nilkan ja jalkaterän alueen nivel- ja jänneongelmiin.
Tutkijat ovat huomanneet yli- painon ja kohonneen rasvamassan lisäävän jalkapohjaan kohdistuvaa painetta ja muuttavan jalkaterän asentoa matalakaarisemmaksi.
Näitä seikkoja pidetään tällä het- kellä selittävinä tekijöinä, miksi ylipaino on yhteydessä niin moniin kiputiloihin.
Sen lisäksi ylipaino lisää kuormi- tusta painoa kantaville nivelille ja lihaksille ja tätä kautta altistaa ki- putiloille.
Alku jo lapsuudessa
Ihmisten tulisi kiinnittää huomiota painoonsa koko elämänsä ajan, sillä ongelmat alkavat syntyä jo lapsuu- dessa.
Ylipainoisilla lapsilla ilmenee normaalipainoisia lapsia enemmän kipuja alaraajoissa. Lisäksi lapsuu- den ylipainolla on huomattu olevan yhteys aikuisiän jalkojen virheasen- toihin kuten esimerkiksi pihtipol- viin.
Monesti jo verrattain pienellä painonpudotuksella saadaan hel- potusta kipuihin sekä parannettua terveyttä. Itse kannatan painonpu- dotuskeinona pysyviä elämäntapa- muutoksia ruokavalion ja liikun- nan suhteen. Näin paino saadaan pysymään sopivana jatkossakin.
Joni Nieminen Jalkaterapeutti
Lähteet
Butterworth, P. A. – Landorf, K. B. – Gilleard, W. – Urquhart, D. M. – Menz, H. B. 2013. The association between body composition and foot structure and function: a systematic re- view. Obesity review.
Butterworth, P. A. – Landorf, K. B. – Smith, S. E. – Menz, H. B. 2012. The association bet- ween body mass index and musculoskeletal foot disorders: a systematic review. Obesity review.
Butterworth, Paul A. – Urquhart, Donna M. – Landorf, Karl B. – Wluka, Anita E. – Cicuttini, Flavia M. – Menz, Hylton B 2015.
Foot posture, range of motion and plantar pressure characteristics in obese and non- obese individuals. Gait Posture 41(2): 465- 469.
Franceshi, Francesco – Papalia, Rocco – Paciotti, Michele – Franceschetti, Edoar- do – Di Martino, Alberto – Maffulli, Nicola – Denaro, Vincenzo 2014. Obesity as a Risk Factor for Tendinopathy: A Systematic Re- view. International Journal of Endocrinology.
Gay, Anita – Culliford, David – Leyland, Kirsten – Arden, Nigel K. – Bowen, Catheri- ne J. 2014. Associations Between Body Mass Index and Foot Joint Pain in Middle-Aged and Older Women: A Longitudinal Popula- tion-Based Cohort Study. Arthritis Care &
Research 66(12): 1873-1879.
Janke, Amy E. – Collins, Allison – Kozak, Andrea 2007. Overview of the relationship between pain and obesity: What do we know?
Where do we go next? Journal of Rehabilitati- on Research & Development 44(2): 245-262.
Mustajoki, Pertti 2013. Lihavuus. Lääkä- rikirja Duodecim, Terveyskirjasto. <http://
www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/
tk.koti?p_artikkeli=dlk00042#s3.>
Mustajoki, Pertti 2015. Lasten ja nuorten lihavuus. Lääkärikirja Duodecim, Terveys- kirjasto.
< http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskir- jasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00443 >
Smith, S. M. – Sumar, B. – Dixon, K. A.
2014. Musculoskeletal pain in overweight and obese children: Pediatric Review. Inter- national Journal of Obesity 38: 11-15.
Ylipaino on yhteydessä moniin jalkojen kiputiloihin.
Siksi painoa pitäisi tarkkailla koko elämän ajan.
JONI NIEMINEN
Lihavuuden
taakka kasvaa
Ylipaino ja lihavuus ovat kasvava maailmanlaajuinen ongelma.
Sen suurin syy on elintapojen muutos.
V
aikkakin lihavuuden kasvussa on tällä het- kellä Suomessa tasanne, ajan myötä lihavuuden mukanaan tuomat haitalliset ter- veysvaikutukset näkyvät myös ter- veydenhuollon kustannuksissa ja tuottavuuden laskuna.Painon kasvaessa lisääntyvät myös terveydelliset ongelmat. Yhteys löy- tyy myös nopeasti yleistyvän tyypin
2 diabeteksen ja voimakkaan pai- nonnousun väliltä, akatemiatutkija, Turun yliopiston dosentti Kirsi Vir- tanen sanoo.
Hänen mukaansa myös ylimää- räisen rasvan sijainnilla on suuri merkitys.
– Ylipaino liitetään tavallisesti lisääntyneeseen valkoisen rasva- kudoksen määrään, mutta rasvan sijainti vaikuttaa diabetesriskiin.
Etenkin rasvan lisääntymisen vat- saontelon sisällä ja maksan rasvai- suuden tiedetään olevan yhteydes- sä lisääntyneeseen riskiin.
Diabetes ei suinkaan ole ainoa sairaus, jota ylipaino edistää. Myös riski sairastua esimerkiksi korke- aan verenpaineeseen yli kolmin- kertaistuu. Kohonnut verenpaine lisää puolestaan riskiä aivohalva- ukseen tai sydäninfarktiin. Lisänä Lihavuusongelma paisuu
kehittyvissä maissa väestön siirtyessä maalta kaupunkeihin siisteihin sisätöihin. Riisin istuttajia Kamputseassa.
BRAD COLLIS
➜
tulevat myös erilaiset tuki- ja lii- kuntaelimistön sairaudet.
Välipysähdys?
THL:n tutkimusprofessori Markku Peltosen mukaan asiat eivät kuiten- kaan ole menneet kaikilla rintamil- la huonompaan suuntaan.
– Kaikki lihavuuteen liittyvät sai- raudet eivät ole toistaiseksi yleisty- neet niin nopeasti kuin olisi voinut odottaa. Esimerkiksi diabetes on yleistynyt, mutta samaan aikaan sydän- ja verisuonisairaudet ovat työikäisessä väestössä vähentyneet merkittävästi.
Peltosen mukaan monien kan- santautien vuosikymmeniä jatku- nut myönteinen kehitys saattaa päättyä, jos lihavuusongelmaa ei saada haltuun.
Ylipainon ja lihavuuden muka- naan tuomat ongelmat näkyvät kaikkialla maailmassa koko ajan kasvavina haittoina. Ne heikentävät sekä lihavuudesta kärsivän yksittäi- sen henkilön elämänlaatua että yh- teiskunnan toimintakykyä.
Istumatyö ja liikaa ruokaa
Ylipaino ja lihavuus syntyvät sii- tä, kun kehoon kertyy enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Ylimää- räinen energia varastoituu rasva- kudoksena.
Yksittäisten ihmisten kohdalla vaikutusta on myös perimällä: jot- kut ihmiset ovat herkempiä liho- maan kuin toiset, vaikka muut ym- päristötekijät olisivat samanlaiset.
Lihomista voi edistää myös esi- merkiksi stressi, vähäinen yöuni sekä erilaiset psyyken häiriöt kuten masennus.
Mutta miksi lähes kaikkialla maa- ilmassa liikapaino on yleistynyt jo kauan?
Yleisellä tasolla suurin vaikutus on elintapojen muuttumisella. Pu- hutaan ns. obesinogeenisestä ym- päristöstä: ihmiset tekevät entistä enemmän töitä paikallaan, yleensä vielä istuen. He liikkuvat usein au- tolla tai bussilla kävelyn tai pyöräi- lyn sijaan.
Tämän lisäksi ruoasta saatavien kalorien määrät ovat nousseet, eli ihmiset syövät entistä energiapitoi- sempaa ravintoa ja entistä enem- män.
Painoindeksi antaa suuntaa
Terveydenhuollon yleisesti käyttämä määritelmä ylipainosta ja lihavuu- desta perustuu belgialaisen Adolphe Quételetin 1800-luvun puolivälissä kehittämään laskukaavaan, jonka avulla lasketaan henkilön painoin- deksi (Body Mass Index, BMI).
Painoindeksi lasketaan jakamal-
la henkilön paino tämän pituuden neliöllä:
Tästä kaavasta saadaan henki- lölle arvo, jota verrataan yleisesti käytettyyn taulukkoon, jossa on määritelty painoindeksin arvojen merkitykset
Normaalipainon ja lihavuuden määrittely painoindeksin avulla Painoindeksin Kuvaus
(BMI) arvo
18,5–25 Normaalipaino
25–30 Ylipaino
30–35 Merkittävä lihavuus 35–40 Vaikea lihavuus Yli 40 Sairaalloinen lihavuus
Lähde: Duodecim. Terveyskirjasto
Painoindeksiä voidaan käyttää täysi-ikäisten painon määrittelyyn, lapsille se ei sellaisenaan sovi. Tämä johtuu kasvuvaiheessa olevien las- ten ja nuorten kehon suhteiden muutoksista.
Aina indeksikään ei tietenkään kerro koko totuutta. On huomioi- tava myös painon jakautuminen henkilön kehossa.
Paljon urheilevalla on voinut kas- vaa huomattavastikin lihasmassaa, joka kohottaa painoindeksiä. Hen- kilö ei silti ole ylipainoinen. Siksi kannattaa käyttää myös silmiään kehonsa tarkasteluun.
Joskus painoindeksi kertoo hen- kilön olevan normaalipainoinen,
mutta vyötärölle on kertynyt yli- määräistä rasvakudosta. On tärkeää seurata mihin ylimääräistä rasvaa kehoon kertyy. Vyötärönympärys on yhteydessä vatsaontelon sisällä olevan rasvan määrään.
– Vatsaontelon sisällä, sisäelinten ympärillä sekä maksakudoksessa olevan ylimääräisen rasvan on osoi- tettu lisäävän sairastumisriskiä ja myös heikentävän diabeteksen hoi- totasapainon saavuttamista, Virta- nen sanoo.
Mittaa vyötärönympärys asetta- malla mittanauha kehon ympäri lonkkaluun yläpuolella olevan peh- meän kohdan kohdalta. Normaa- leina vyötärön ympärysmittoina pidetään naisilla 90 cm ja miehillä 100 cm mittaa.
Olenko minä lihava?
Painoindeksin normaalipainon alue on suhteellisen laaja, sillä mi- tään tarkkaa ihannepainoa ei ole olemassakaan. Väljät rajat määrit- tävät alueen, jonka sisällä pysyessä paino on normaaleissa lukemissa.
Kyselyt kertovat ihmisten usein
tulkitsevan väärin omaa painoaan.
Lihavuustutkijat r.y.:n ja sen eu- rooppalaisen kattojärjestön Euro- pean Association for the Study of Obesityn eli EASO:n eri Euroopan maissa tekemässä kyselyssä todet- tiin suuriakin eroja siinä miten ih- miset painonsa näkevät. Omaa pai- noa aliarvioiva käsitys on yleinen Suomessakin.
Kyselyyn vastasi hieman yli 2 000 suomalaista, joista 54 % piti itseään normaalipainoisena, 38 % ylipai- noisena ja vain 4 % lihavana. Kui- tenkin vastaajien pituus- ja paino- arvoista laskettujen painoindeksien mukaan heistä ylipainoisia oli 33%
ja peräti 24% lihavia.
Normaalistuva ylipaino
Huomattavan moni lihavista ei miellä kuuluvansa tähän ryhmään.
Lihavista peräti 49% luokitteli it- sensä ylipainoiseksi lihavan sijaan.
Ylipaino aletaan ehkä jo osittain mieltää normaalipainoksi.
Kyselyssä oli havaittavissa myös sukupuolten välinen ero, naisista selkeästi useampi (46%) oli nor-
maalipainoinen miehiin verrattuna (37%). Miehistä selkeästi useampi (38%) oli ylipainoisia verrattuna naisiin (29%), mutta lihavien koh- dalla erot olivat lähes olemattomia, miehistä lihavuuden määritelmään ylsi 24% ja naisista 23%.
Suomalaisetkin aliarvioivat kyse- lyssä maansa ylipaino-ongelman.
Vastaajat arvioivat maassamme ole- van lihavia miehistä 17% ja naisista 16%, mitkä ovat melkoisen paljon matalampia kuin todelliset luvut.
Dosentti Virtanen suhtautuu va- rauksin kyselyiden tuloksiin.
- Käsityksemme normaalipainoi- suudesta saattaa olla muuttunut yli- painon yleistyessä. Käsitykset mui- den ylipainoisuudesta ja omasta minäkuvasta ovat kuitenkin hyvin moniulotteisia, ja kysymyksen aset- telu ja vaihtoehtojen mahdollisuus voi osittain johdatella tietyntyyppi- siin vastauksiin.
Globaali ongelma
Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan henkilö on ylipainoinen jos hänen painoin- ➜
Yhä suurempi osa työstä tehdään nykyisin istuen. Elektroniikkavalmistusta Foxconnin tehtaalla Kiinassa.
KUVA: STEVE JURVETSON
Kansantautien myönteinen kehitys voi päättyä,
jollei lihavuusongelmaa saada haltuun.
deksinsä on 25 tai sen ylitse ja li- hava, jos hänen painoindeksinsä on yli 30. Se julkaisee muutamien vuosien välein raportteja, joista voi seurata lihavien määrän muutos- ta maailmassa. Tilastoja tehdään maittain ja alueittain.
WHO:n tilastojen mukaan li- havuus on yli kaksinkertaistunut maailmassa vuodesta 1980. Maail- massa oli vuonna 2014 1,9 miljar- dia ylipainoista ihmistä, heistä ar- violta 600 miljoonaa on lihavia.
Yli 18-vuotiaista maailman ihmi- sistä 39% on siis ylipainoisia ja 13%
on lihavia. Tämän lisäksi WHO ar- vioi, että maailmassa on peräti 43 miljoonaa ylipainoista tai lihavaa lasta. Ongelma on siis globaali.
Pieniä positiivisia merkkejä kui- tenkin löytyy. Professori Peltosen mukaan lihavuuden yleistyminen on hidastunut tai jopa pysähtynyt Suomessa ja muissa länsimaissa.
Ongelma ei kuitenkaan maail- manlaajuisesti ole poistumassa,
sillä kehittyvien maiden lihavien määrä kasvaa jatkuvasti.
Taloudellisia menetyksiä
Ylipainon vaikutuksia taloudelle on luonnollisestikin kohtalaisen han- kala arvioida sillä se on osatekijä monessakin lääketieteellisessä on- gelmassa. Konsulttiyhtiö McKin- seyn raportissa vuonna 2014 arvi- oitiin ylipainon ja lihavuuden vai- kutuksia tämän päivän maailman talouteen verrattuna muihin ihmi- sen toiminnallaan aiheuttamiin ne- gatiivisiin vaikutuksiin.
Raportissa todetaan, että ylipai- non ja lihavuuden taloudelliset menetykset ovat jo nyt kolman- neksi merkittävin ihmisen omalla toiminnallaan negatiivisesti maa- ilman talouteen vaikuttavista teki- jöistä.
McKinsey arvioi ylipainon ja li- havuuden aiheuttavat vuosittain jopa noin 1,8 biljoonan euron me- netykset maailman talouteen. Yli-
paino-ongelmaa pahemmin maa- ilman talouteen vaikuttavat vain tupakointi sekä aseelliset konfliktit ja asevarustelu (noin 1,9 biljoonaa euroa molemmat).
Ja vaikka lihavuuden yleistymi- nen länsimaissa onkin hidastunut, globaalilla tasolla ongelma kasvaa yhä. Se siirtyy kehittyviin maihin, kun niiden talous kasvaa ja ihmiset muuttavat kaupunkeihin.
Joidenkin arvioiden mukaan jos ihmisten painon kehitys jatkuu samanlaisena, maailman väestös- tä lähes puolet on ylipainoisia tai lihavia vuoteen 2030 mennessä.
Tämä ei tietenkään ole toivottavaa kehitystä.
Altistaa sairauksille
Mikä sitten ylipainossa maksaa ja aiheuttaa yhteiskunnalle talou- dellista taakkaa? Vaikka ylipainon aiheuttamien terveysongelmien emotionaalista laskua onkin mah- doton mitata rahassa, aiheutuu
näistä ongelmista myös taloudelli- sia menetyksiä yhteiskunnalle.
Terveydenhuollon kulut nousevat johtuen ylipainon ja lihavuuden eri sairauksille altistavista tekijöistä.
Merkittävin niistä on tyypin 2 diabetes. Jos keski-ikäisen pai- noindeksi on yli 30, eli ylipainoa on 12–15 kiloa tai enemmän, riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on jopa kymmenkertainen normaali- painoiseen verrattuna.
Maailman ylipaino-ongelman pahentuessa myös tyypin 2 diabe- testa sairastavien määrä nousee.
Heitä arvioidaan olevan jo yli 380 miljoonaa. Diabeteksen yleistymi- nen näkyy erityisesti kehittyvissä maissa sekä entistä nuoremmilla.
Myös esimerkiksi verisuoniston sairauksien riski on lihavilla mo- ninkertainen. Lisäksi tulevat muut kohonneet terveysriskit.
– Kun painoindeksi on yli 35, riski sairastua esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin li- sääntyy merkittävästi. Lihavuuden itsessään tiedetään olevan yhtey- dessä myös moniin syöpäsairauk- siin, Virtanen kertoo.
THL:n arvion mukaan lihavuu- desta ja siihen liittyvistä sairauksis- ta aiheutui Suomessa yhteiskunnal- le vuonna 2011 arviolta noin 330 miljoonan euron kokonaiskustan- nukset. Valtaosa kuluista muodos-
tui vuodeosastohoitopäivistä, lääke- kustannuksista ja työkyvyttömyys- eläkkeistä. THL:n mukaan lihavuus aiheuttaa suoraan 1,4–7 % suorista terveysmenoista Suomessa.
WHO:n laskujen mukaan kohon- nut painoindeksi kuluttaa 2–7 % kaikista terveydenhuollon kustan- nuksista maailmanlaajuisesti.
Työpanos kutistuu
Yhteiskunta menettää lihavuuden takia tuotantoa ja tuloja myös tuot- tavuuden laskuna. Näiden kustan- nusten arvioidaan olevan jopa mo- ninkertaisesti suurempia kuin suo- rien terveydenhuoltokustannusten.
Lihavuus aiheuttaa epäsuoras- ti sairastumisten kautta runsaasti sairauspoissaoloja. Suoraan se voi aiheuttaa joissain tapauksissa työ- tehon laskua tai vaikeuttaa tietyistä työtehtävistä selviytymistä.
Sairaana tai muuten toimintaky- vyltään rajoittuneena työskentelyä kutsutaan presenteismiksi ja sitä on viime vuosina alettu tarkastella hy- vinkin tarkasti tuottavuuden näkö- kulmasta. Tuottavuuden menetystä yhteiskunnalle on kuitenkin vaikea laskea tarkasti.
McKinseyn raportissa tuotta- vuuden menetykset on pyritty ot- tamaan huomioon laskemalla li- havuuden vuoksi menetettyjä työ- vuosia. Negatiivisten vaikutusten
suuruutta on laskettu käyttämällä nk. DALY- indeksiä (disability-ad- justed life years).
– DALY on yleisesti käytetty mit- tari sairauksien ”taakasta”. Se huo- mioi sekä elinajan menetyksen että myös elämänlaadun. Ymmärtääk- seni se ei kuitenkaan tarkalleen ar- vioi tuottavuuden menetystä vaik- ka sitä voidaan epäsuorasti käyttää siihen, Peltonen sanoo.
McKinseyn laskelmien mukaan lihavuuteen liittyvistä menetetyis- tä vuosista 71% kaikista johtuu ennenaikaisista kuolemista ja 29%
siitä, että sairastunut henkilö ei ole pystynyt toteuttamaan täyttä tuot- tavuuttaan.
Raportin mukaan jopa 70% yli- painon ja lihavuuden kustannuk- sista syntyy juuri tästä tuottavuu- den vähenemisestä.
Tämä koskettaa tällä hetkellä kehittyneiden maiden talouksia huomattavasti enemmän kuin ke- hittyvien maiden, mutta ero on pienenemässä koko ajan.
McKinseyn raportin mukaan ke- hittyneiden talouksien taloudelliset menetykset lihavuuden kasvavista kustannuksista johtuen kasvoivat vuosien 1990 ja 2010 välisenä aika- na noin 17 %. Kehittyvissä talouk- sissa ne kasvoivat peräti 90 %
Vaikka lukujen tarkkuudesta voi- daan olla montaa mieltä, trendi on Korealaista sianvatsaa grillissä Liiallisesti nautittuna se voi kertyä syöjänsä vatsaonteloon. G
EOFF PETERS
Yli 18-vuotiaista maailman ihmisistä 39 % on ylipainoisia ja 13 % lihavia
➜
huolestuttava. Se vahvistaa, että lihavuus alkaa vaivata myös kehit- tyviä talouksia. Koska suurin osa maailman ihmisistä asuu niissä, lihavuuden negatiiviset vaikutuk- set maailman taloudelle uhkaavat kasvaa.
Merkittävä haitta
Tutkimusten mukaan jo pelkkä yli- paino (BMI 25-30) sekä lihavuus (BMI 30-35) nostavat selkeästi ter- veydenhuollon kustannuksia. Tä- män asteinen ylipaino ei kuitenkaan näytä huonontavan yleistä tuotta- vuutta eli työtehoa tai työstä selviy- tymistä.
Sen sijaan merkittävä lihavuus (BMI yli 35) paitsi lisää terveyden- huoltomenoja myös laskee tuotta- vuutta selkeästi.
Kylmän taloudellisesti ajatellen yhteiskunnalle ongelma ei ole lievä ylipaino, vaan kehityskulku, joka johtaa ylipainon kehittymiseen liha- vuudeksi ja edelleen merkittäväksi lihavuudeksi. Tällöin haitat yhteis- kunnalle ovat entistä suurempia.
Tätä merkittävämpiä ovat kuiten- kin lihomisen vaikutukset lihavaan ihmiseen itseensä. Hänen tervey- tensä heikkenee ja elämänlaatu las- kee väistämättä.
Asiaa on tutkittu erityisen paljon Yhdysvalloissa, missä lihavuudesta johtuvat ongelmatkin ovat suurim- pia. Siellä on jo vuosia pohdittu keinoja, joilla ihmisten terveyden- tila saataisiin paremmaksi jo pel- kästään tuottavuudenkin takia.
Tutkimuksissa on havaittu selke- ästi, että lihavien kohdalla pienikin
painonlasku vaikuttaa välittömästi positiivisesti sekä henkilön omaan terveyteen että hänen tuottavuu- teensa.
Virtasen mukaan laihduttaminen on hyödyllistä diabeetikollekin.
– Tyypin 2 diabetes ei muodosta estettä laihduttamiselle, päinvas- toin. Laihdutus saattaa normaalis- taa verensokeritasot ja parhaim- millaan mahdollistaa lääkityksen lopettamisen.
Liian nopeaa laihduttamista ei kuitenkaan suositella.
– Nopeat laihdutuskuurit ovat yhtä haitallisia diabetesta sairasta- valle kuin muillekin, koska ne se- koittavat aineenvaihdunnan ja joh- tavat usein kuurin päätyttyä entistä suurempaan painonnousuun.
Suositeltavin tapa pudottaa ja
”Tietoa saavat ne, jotka sitä itse omaehtoisesti hakevat.”
hallita painoa on muuttaa koko- naisvaltaisesti elintapoja – syömis- tä (laatua ja määrää), liikkumista, nukkumista ja mahdollisesti stres- sin hallintaa näiden tai muiden kei- nojen avulla, Virtanen kertoo.
Yksilön vastuu itsestään
Miten kehitykseen voisi vaikuttaa?
Tulisiko vastuu sälyttää yksilön it- sensä harteille vai pitääkö yhteis- kunnan toimia tarmokkaammin li- havuusepidemian pysäyttämiseksi?
Peltonen pitää ennaltaehkäisyä välttämättömänä.
– Lihavuuden yleistymiseen pys- tytään kyllä vaikuttamaan. Liha- vuuden hoidon mahdollisuudet ovat tällä hetkellä valitettavan ra- jalliset; vain lihavuusleikkaus saa aikaan pysyvän pitkäaikaisen pai- nonlaskun vaikeasti lihavilla. Toi- seksi lihavuus yleistyy jo lapsilla ja nuorilla. Siksi väestötasolla pitää panostaa sen ennaltaehkäisyyn.
Hän haluaa nähdä lihavuuden ehkäisyn osana laajempaa tervey- den edistämistyötä ja kansantau- tien ehkäisyä.
– Tässä haasteena on sairauksien ehkäisyn rooli terveydenhuolto- järjestelmässämme nyt kun sote- uudistusta tehdään.
Peltonen muistuttaa, että yhteis- kunnan rooli ja mahdollisuudet ovat rajallisia, ja myös yksilöllä it- sellään on suuri vastuu terveyteen liittyviä valintoja tehdessään.
– Yhteiskunta voi vaikuttaa ke- hitykseen esimerkiksi verotuksella tai vaikuttamalla markkinointiin
siten että terveelliset ruokavalinnat ovat helppoja ja ympäristö kannus- taa liikkumiseen. Lisäksi ihmisille pitää kertoa lihavuuden ehkäisyn mahdollisuuksista ja erilaisista ra- vitsemus-, liikunta- ja hoitosuosi- tuksista, Markku Peltonen sanoo.
Tietoa epätasaisesti
Kirsi Virtasen mielestä jokaisella it- sellään on keskeinen rooli ylipainon kehittymisessä, mutta vastuuta ei voi yksinomaan sysätä yksilölle eikä leimata häntä laiskaksi tai saamatto- maksi ellei painonhallinta suju.
– Siihen vaikuttaa esimerkiksi elintarvikkeiden laatu ja sisältö, pakkauskoot, tieto terveellisestä ja tasapainoisesta ruokavaliosta, säännöllinen ateriarytmi, liikunta- tottumukset, yksilön taloudellinen tai perhetilanne, liikuntapaikkojen saatavuus ja esimerkiksi autojen paikoitustilojen sijainti.
Yhteiskunta vaikuttaa näihin te- kijöihin muun muassa luomalla liikuntapaikkoja ja panostamalla terveystiedon antamiseen.
Virtasen mielestä tiedon jakami- sessa on parantamisen varaa.
– Aikuisväestössä tieto kohden- tuu epätasaisesti ja satunnaisesti:
tietoa saavat ne, jotka sitä itse oma- ehtoisesti hakevat.
Häntä huolestuttaa se, että esi- merkiksi koulujen liikuntatuntien vähentämisestä edes keskustellaan.
– Juuri lapset ja nuoret tarvitse- vat tasapainoisen elämänhallinnan eväitä ja edellytyksiä.
Marko Uutela
Artikkelin kirjoittaja on filosofian tohtori, joka on väitellyt lääketieteestä 2004, nykyisin vapaa toimittaja.
Tämän artikkelin kirjoittamista on tukenut Janssen-Cling Oy
Lähteet:
- Painoindeksi. Duodecim. Terveyskirjasto.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/
tk.koti?p_artikkeli=dlk01001
- Obesity and overweight. WHO. 2015 http://www.who.int/mediacentre/factsheets/
fs311/en/
- Aliarvioitu uhka: vakavia harhakäsityksiä liikalihavuudesta – Eurooppa, Suomi. EASO.
2015http://easo.org/wp-content/uplo- ads/2015/05/FI-summary-FI.pdf
- Overcoming Obesity. McKinsey Global In- stitute. 2014
http://www.mckinsey.com/insights/econo- mic_studies/how_the_world_could_better_
fight_obesity
- T. Kelly et al.: Global burden of obesity in 2005 and projections to 2030. International Journal of Obesity. 2008
http://www.nature.com/ijo/journal/v32/n9/
full/ijo2008102a.html - Lihavuus lukuina. THL. 2015
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantun- tijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen- lihavuusohjelma-20122015/lihavuus-lukuina - Gates DM et al. Obesity and presenteeism:
the impact of body mass index on workplace productivity. J Occup Environ Med. 2008 - Kansallinen lihavuusohjelma. THL https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantun- tijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/kansallinen- lihavuusohjelma-20122015
KALLERNA
➜
K
isakallion Urheiluopistoon ko- koontui maanantaiaamuna 16 perhettä, eli 16 diabeetikkolasta, heidän sisaruksiaan sekä yhdeksän hen- kilökunnan jäsentä aloittamaan tämän kesän kurssia.Kurssia on valmisteltu jo viime syk- systä saakka Pia Ylänteen johdolla.
Mukana oli etupäässä ensikertalaisia.
Muutama perhe oli osallistunut kurssil- le aiemmin ja kokenut sen hyödyllisek- si, mutta tarvitsi kertauksen.
Perheiden sopeutumisvalmennuskurssi 2015:
Tietoa, taitoa,
tunteita ja tukea
Aikuiset ja lapset saivat nähdä ykköstyypin diabeetikkoja
työskentelemässä eri ammateissa.
Teksti: Piia Laine ja Pia Ylänne
Lasten ohjelmassa oli ohjattua leikkiä ja hauskanpitoa sekä
”Diabeteskoulua”.
TARjA HARTmAn
Perheet löysivät leirin Kide-leh- den tai Jorvin sairaalan diabetes- polin henkilökunnan suosituksella.
Kurssin henkilökuntaan kuului kurssin johtaja, vastaava diabe- teshoitaja Pia Ylänne sekä neljä sairaan-/diabeteshoitajaa. Perheet jaettiin neljään ryhmään, joista jokainen perhe sai kurssilla oman omahoitajan. Jokaisella diabe- teshoitajalle oli siis nimetty neljä omaa perhettä.
Tukea aina saatavilla
Omahoitaja kävi päivittäin keskus- teluja huoltajien kanssa verensoke- ri- ja insuliinitasoista, jotka muut- tuneessa tilanteessa ja ympäristössä voivat vaihdella – tai muista per- hettä askarruttavista asioista.
Hyvin tärkeä osa henkilökuntaa olivat askarteluohjaaja, liikunnan- ohjaaja, ravitsemustieteilijä ja yleis- avustaja. He huolehtivat lapsista hoitajien kanssa, kun vanhemmilla oli omaa ohjelmaa.
Kurssin henkilökunta asui per- heiden kanssa Kisakalliossa, joten tukea oli aina tarvittaessa saatavilla.
Ateriavetoinen ohjelma
Koska lasten on syötävä säännölli- sesti, kurssin ohjelma muodostuu pitkälti aterioiden – aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja il- tapala – ympärille. Niiden lisäksi sekä kurssin henkilökunnalla että perheillä oli luonnollisesti hyvät hypoeväät koko ajan mukana.
Aikaisempina vuosina ravitse- mustieteen harjoittelija laski kaik- kien ruokien hiilihydraatit val- miiksi perheille, mutta tänä vuonna kokeiltiin uudenlaista menetelmää,
”drive in -pistettä”.
Aikuiset ja lapset arvioivat ensin itse ruuan koostumuksen ja niiden sisältämän hiilihydraattimäärään.
Sen jälkeen ravitsemustieteilijä tarkisti perheen kanssa arvioinnin oikeellisuuden käyttäen apunaan vaakaa ja Finelin tietokantaa. Tämä
paransi perheiden arviointivar- muutta.
Asiantuntijaluentoja
Ruokailujen välit täyttyvät huolta- jille suunnatuista asiantuntijaluen- noista tai vastaavasta ohjelmasta ja lapsien omasta ohjelmasta.
Aikuisten luennot olivat:
• Mari Pulkkinen, LT, lastentautien erikoislääkäri: Omaseuranta ja sen merkitys diabeetikon hoitotasapai- noon• Tero Saukkonen LT, diabetologi, dosentti (lasten ja nuorten diabetes):
Diabeteksen tulevaisuuden näkymät (myös lisäsairaudet)
• Anna-Kaisa Tuomaala MD, PhD.:
Pumppuhoito, sensorointi, ketoasi- doosi
• Juha Nurmela, joka on 1-tyypin diabeetikko ja aktiiviliikkuja: Mil- laisia asioita tulee huomioida aktii- viliikunnassa
• Vesa Lapinkero, ravitsemustieteen opiskelija: Diabeetikon ravinto ja
lasten ruokailu- ja makutottumusten laajentaminen.
• Juho Pessi, diabeteshoitaja, 1-tyy- pin diabeetikko: vapaa keskustelu dm-kokemusasiantuntijan kanssa.
• Hypokoira ry:n edustaja kertoi hy- pokoirakoulutuksesta ja oman per- heen kokemuksista koiran kanssa.
Mukana oli kaksi koulutettua ja val- mistunutta hypokoiraa, toinen luen- noitsijan tyttären ja toinen kurssille osallistuneen perheen koira.
Stressin purkua
Piia Laine, 1-tyypin diabeetikko, tiedottaja, mielenterveys- ja päih- detyön lähihoitaja, työnohjaaja ja kirjallisuusterapiaohjaaja ohjasi van- hemmille kolmena eri päivänä osioi- ta, jotka olivat myös vertaistuellisia.
Niihin sisältyi luennot stressis- tä ja muutoksesta, erilaisia lyhyitä harjoituksia stressin purkamiseksi ja uusien näkökulmien avaamisek- si, keskustelua erilaisista tunteista ja diabeteksen haasteista, uusien oi-
vallusten jakamista sekä vapaampia ryhmä- tai pariskuntakeskusteluja.
Pia Ylänne kävi läpi lapsen kehi- tysvaiheita suhteessa omahoidon toteuttamiseen.
Lasten ohjelma koostui ohjatus- ta leikistä ja hauskanpidosta sekä
”Diabeteskoulusta”, jossa käytiin läpi ja lapsille sopivalla tasolla eri diabetekseen liittyviä aiheita: oma- seurantaa, insuliineja ja pistämistä, hiilihydraatteja, hypoja ja hyperei- tä, diabetesta ja liikuntaa.
Merkityksellisiä oivalluksia
Tänä kesänä kurssin sairaanhoi- tajista kaksi on itse 1-tyypin dia- beetikkoja, kuten aikuisten kanssa työskennellyt Piia Lainekin.
Palautteen mukaan sekä aikuisil- le että lapsille on ollut merkittävää nähdä 1-tyypin diabeetikkoja työs- kentelemässä eri ammateissa. Li- säksi useammalla luennoitsijalla oli joko itsellään tai omassa perheessä myös 1-tyypin diabetes.
Leiriläiset kuusen alla.
”Drive in -piste” opetti
arvioimaan ruoan koostumusta ja hiilihydraattimäärää.
Leirillä on jo pitkä perinne
1948 perustettu Pääkaupunkiseu- dun Diabetesyhdistys ry (PSDY) on lähes alusta saakka järjestänyt dia- beetikkolasten perheille kesäisin viikon mittaisen sopeutumisval- mennuskurssin yhteistyössä HUS Helsingin- ja Uudenmaan sairaan- hoitopiirin kanssa.
Palautteen perusteella paikalli- selle kurssille on todella tarvetta.
Perheet saavat konkreettista apua ja ajantasaista tietoa diabeteksen hoi- toon sekä verkostoituvat vastaavien perheiden kanssa.
Monissa perheissä ei ole lähipii- rissä ketään, jolla olisi 1-tyypin dia- betes. Sen lisäksi myös asiantuntija- luennot tarjoavat huipputason tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta. Tänä vuonna käsittelimme aikuisten kans- sa myös aiempaa laajemmin lapsen sairauden herättämiä tunteita.
➜
PIA LAInE
pelätä verensokerin mittausta, insuliinin pistämistä tai yleisesti vastuun ottamista näin vaativas- ta sairaudesta. Tai he voivat pelätä huoltajan reaktiota, jos jokin asia ei mene kuten on suunniteltu.
Näistä asioista keskustelu ja ää- neen sanominen voivat rohkaista hoitajia. Kun mukana on suuria tunteita, hoidonopetuksen ul- koistaminen esimerkiksi oman hoitopaikan diabeteshoitajalle tai PSDY:n järjestämille kursseille voi
olla hyvä tapa aloittaa.
Kurssilla keskusteltiin hoidon
”porrastamisesta”. Lasta ei heti tar- vitse jättää viikon tai viikonlopun ajaksi hoitoon, vaan voi aloittaa muutamasta tunnista tai yhdes- tä päivästä ja sitten siirtyä yhteen yöhön.
Alkuun lapsi ja hoitaja voivat yh- dessä mitata verensokerit, laskea ja miettiä hiilihydraatit ja insuliinit, ja tarkistaa ne sitten huoltajalta soitta- malla hänelle.
Ääritapauksessa, jos hypot pelot- tavat hurjasti, voidaan sopia veren- sokeritason hetkellisestä kohotuk- sesta, kunhan se vielä on kohtuul- lisella alueella. Kun hoitaminen rutinoituu, voidaan alkaa tavoitella samoja lukemia kuin kotona.
Uskalla luottaa
Näiden keskustelujen myötä moni kurssilainen oivalsi, että huoltajan on vain alettava luottaa myös mui- den ihmisten taitoon hoitaa.
Hoitajat voivat myös olla erilaisia:
joillekin voi lapsen hoitaminen yh- den illan ajan olla ihan ok, toinen taas voi ottaa lapsen viikoksi luok- seen.
Vaativan sairauden hoitaminen luo paineita, joita vastaanotamme ja käsittelemme yksilöllisesti. Pa- lautteiden perusteella leirillä oli enemmän mahdollisuuksia tuntei- den ilmaisuun kuin normaaleilla vastaanottokäynneillä.
Kiitosta tuli myös diabeteksen huomioimisena muuna kuin tekni- senä asiana. Eräs viikon läpi kulke- neista teemoista oli armollisuus it- seä kohtaan – ja siihen liittyi myös viimeisen tapaamisen lopetusruno.
”Ja välillä muistan:
Elämä on kumulatiivista.
Joka hetki osaa sen, minkä on oppinut.
Ei sitä,
minkä on oppiva.”
Piia Laine Yksi perhekurssin osallistujista oli
kolme ja puolivuotias Mikael Saare- la, joka lähti vanhempiensa Sannan ja Petrin kanssa kurssille avoimin ja odottavin mielin. Jorvin diabeteshoi- taja suositteli heille kurssia.
Mikael sairastui ykköstyypin dia- betekseen noin puolitoista vuotta sitten. Hoitomuotona on alusta asti ollut pumppuhoito.
– Toukokuussa saimme uuden 640G-pumpun ja lähdimmekin in- noissamme kurssille aivan uuden pumpun kanssa. Perhekurssi ylitti kaikki odotukset ja sen anti oli per- heellemme todella tärkeää, Saarelat sanovat.
Poliklinikan vastaanotolla ei kui- tenkaan tule kaikkia asioita mieleen, ja kurssilla oli aikaa keskustella sekä
hoitajan että muiden vanhempien kanssa.
Vertaistuki muilta vanhemmilta oli todella tärkeää, ja erittäin hyödylli- seksi Saarelat kokivat myös sen, että kurssilla oli jo aikuisia tyypin 1 dia- beetikkoja. Lääkäriluennot antoivat paljon uutta tietoa esimerkiksi kor- keista verensokereista.
– Mikael on kurssin jälkeen oppinut tunnistamaan hypot. Samoin hypo- hoitotasapainomme on parantunut kurssin jälkeen. Mikael toivoikin, että kurssi olisi kestänyt kaksi vuotta, äiti Sanna sanoo.
– Lapsestani on pieni osa rikki – muuten hän on aivan kuin muutkin lapset. Suosittelen kurssia ihan kaikil- le perheille.
Pia Ylänne
”Diabetes ei hallitse meitä, me hallitsemme diabetesta”
Se auttoi perheitä oivaltamaan, ettei diabetes ole oikeastaan yk- sinään este millekään. Tietysti on erilaisia tilanteita, hoitotasapainoja ja muutamia ammatteja, joissa on rajoituksia, mutta periaatetasolla tilanne on hyvä.
Suurta helpotusta aikuisille näyt- ti tuovan Tero Saukkosen rohkeasti esiin nostamat lisäsairaudet ja nii- den nykyinen hoitokäytäntö.
Monilla huoltajista on mieliku- va vanhasta sukulaisesta, jolta on
amputoitu jalka tai joku tuttava on kertonut kauhutarinoita diabetes- kohtaloista.
Uusien hoitokäytäntöjen ja -vä- lineiden sekä insuliinivalmisteiden myötä hoidon tarkkuus on lisään- tynyt ja siten lisäsairauksien määrä on laskenut jatkuvasti.
Myös lisäsairauksien hoito on mennyt eteenpäin. Tulevaisuudes- sa, varsinkin tämän hetken lapsil- la, hankalien lisäsairauksien to- dennäköisyys on paljon pienempi
kuin vielä 1980-luvulla sairastu- neilla.
Rohkeutta puhumalla
Yksi iso perheiden arkeen vaikut- tava ongelma on diabeetikkolap- sen saaminen vapaa-ajan hoitoon.
Huoltajia, lapsia ja hoitajia jännit- tävät erityisesti hypot, pumppu- hoitoisten lasten huoltajia mahdol- lisesti nopeasti ilmenevä ketoasi- doosi.
Hoitajat voivat arastella tai jopa Tehtävärastilla.
Huoltajan on vain alettava luottaa myös muiden
ihmisten taitoon hoitaa.
TARjA HARTmAn
Mikä on hoitosuunnitelma? Miten se tehdään? Kuka siitä hyötyy? Näitä kysymyksiä käsiteltiin Vantaan alue- osaston tilaisuudessa huhtikuussa ja Helsingin alueosaston tilaisuudessa toukokuun lopussa. Kouluttajana oli Diabetesliiton järjestösuunnittelija Kati Multanen.
Diabetesliitto toteuttaa tänä vuon- na hoitosuunnitelmaluentoja diabe- tesyhdistysten kanssa useilla paikka- kunnilla.
Hoitosuunnitelma on kirjallinen, kokonaisvaltainen suunnitelma pit- käaikaissairauden hoidon suunnit- telua, toteutusta ja arviointia varten.
Asiakas laatii sen yhdessä lääkärin ja hoitajan kanssa.
Suunnitelmassa huomioidaan asi- akkaan yksilöllinen tilanne ja sillä tavoitellaan hyvää hoitoa ja arjessa pärjäämistä sairauden kanssa. Hoi- tosuunnitelma helpottaa hoidon ko- konaisuuden hallintaa ja hyödyttää niin terveydenhuollon asiakkaita kuin ammattilaisiakin.
Suunnitelmaan kirjataan, mitä tarpeita ja tavoitteita asiakkaalla on
hoidolle ja millä keinoin tavoitteet voitaisiin saavuttaa: esimerkiksi seu- rantakäynnit, tavoitearvot ja hoito- tarvikkeet.
Siihen kirjataan myös, tarvitaan- ko elintavoissa muutoksia, mitä ne voisivat olla ja millä keinoin tuetaan omahoidossa jaksamista ja hyvin- vointia.
Itse suunnittelemaan
Mitä hyötyä hoitosuunnitelmasta on diabeetikoille?
– Diabeteksen hoidosta suurin osa on omahoitoa, jota asiakas toteuttaa omien näkemystensä ja voimiensa mukaan. Asiakas tekeekin vain sen, mihin oikeasti pystyy sitoutumaan.
Siksi on tärkeää, että hän itse suunnit- telee omaa hoitoaan ja tavoitteitaan,
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne- Parikka sanoo.
Hoitosuunnitelmaa laadittaessa asi- akas saa ottaa kerralla mieltään vai- vaavat asiat esiin ja hänen tilannettaan tarkastellaan kokonaisuutena. Suunni- telma turvaa myös hoidon jatkuvuutta, Ilanne-Parikka toteaa.
Hoitosuunnitelma ei ole aivan uusi asia, mutta toistaiseksi niitä on tehty vain pienelle osalle diabeetikoista ja muista pitkäaikaissairaista.
Jokainen diabetesta sairastava voi ottaa hoitosuunnitelman puheek- si vastaanotolla. Sen laatiminen ei hoidu hetkessä, mutta hyvä alku on, kun pohtii diabeteksen hoitonsa ko- konaisuutta.
Jokaisen diabeetikon kannattaa miettiä, missä hoitoon liittyvissä asi- oissa hän tarvitsisi lisää ohjausta ja tukea ja minkälaisia tavoitteita voisi itselleen asettaa. Siinä on hyvä pohja oman hoitosuunnitelman kokoami- selle. Asiasta kannattaa jutella oman lääkärin kanssa, sillä hoitosuunnitel- ma tukee hoidon tavoitteiden asetta- mista ja seurantaa.
Hoitosuunnitelma sitouttaa omahoitoon
Leedsin yliopiston tutkijat ovat ke- hittäneet uuden laseriin perustuvan tavan mitata sokeriarvoja.
Jokainen diabeetikko tietää, että so- keriarvoja täytyy seurata jatkuvasti.
Tähän on olemassa tänä päivänä kak- si keinoa: verinäytteiden otto sormen- päästä useasti päivittäin ja arvojen mittaaminen kannettavalla mittarilla tai ihon alle asennettava sensori, joka seuraa veren sokeriarvoja.
Käytetyin keino on mitata sokeripi- toisuutta sormenpään verinäytteistä.
Jokapäiväinen jatkuva verenotto ei ole miellyttävää, mutta valitettavan välttämätöntä. Niinpä tilausta oli- si laitteille ja metodeille, joita voisi käyttää verensokerin säännölliseen seurantaan ilman invasiivisia eli ihoa rikkovia toimenpiteitä.
Tällaista teknologiaa on jo suun- nitteilla. Esimerkiksi teknologiajätti Google on ilmoittanut pyrkivänsä kehittämään piilolinssin, joka mit- taisi sokeripitoisuuden kyynelnes- teestä, mutta tämä on vasta kehitte- lyasteella.
Leedsin yliopiston tutkijat ovat kehitelleet laseriin perustuvaa tek- niikkaa, jonka avulla verensokeripi- toisuutta voidaan mitata ihoa rikko- matta.
Uuden teknologian ytimessä on pieni nanotekniikalla valmistettu kvartsilasi, jonka pinnalla olevat ionit aikaan saavat fluoresoivan reaktion matalatehoisen laservalon osuessa niihin. Tämä reaktio näkyy infrapu- naisena valona. Kun lasi on kontaktis- sa käyttäjän ihoon, fluoresoivan sig- naalin voimakkuus riippuu käyttäjän veren glukoosipitoisuudesta.
Laite mittaa ajan jonka fluoresoiva signaali kestää ja laskee sen perusteel- la käyttäjän veren glukoosipitoisuu- den. Neulaa ei tarvita ja koko prosessi kestää alle 30 sekuntia.
– Käytämme sensoreissa lasia, joka on rakenteeltaan ja toiminnaltaan sa- mankaltaista kuin se jota käytetään älypuhelimissa, eli erittäin kestävää.
Sen ansiosta laitteemme tulee ole- maan edullinen käyttää verrattuna nykyisiin itseseurantamenetelmiin, tutkimusryhmän vetäjä, professori Gin Jose kertoo Leedsin yliopiston sivuilla.
Jose näkee laitteen kehityksen jat- kuvan kohti yhä pienempiä, mukana jatkuvasti kannettavia malleja.
– Testaamme pilottikokeessa pöy- tämallia, mutta tarkoituksena on ke- hittää kaksi erillistä mallia: toinen on nykyisen tietokonehiiren kaltainen ja
sitä käytetään pöydän ääressä. Toi- nen, kannettava malli, olisi jatkuvasti mukana.
Jatkuvaan seurantaan
Mukana kannettava teknologia mah- dollistaisi diabeetikkojen veriarvojen jatkuvan seuraamisen. He saisivat heti hälytyksen, kun toimenpiteitä tarvitaan. Näin ihmiset voivat entistä paremmin itse seurata tilaansa.
– Kannettava laite olisi vain aske- leen päässä tuotteesta, joka lähettää tietoja älypuhelimeen tai jopa suo- raan lääkäreille. Näin se mahdollis- taisi oikean hoitoprofiilin luomisen tarkan ajantasaisen seurannan avulla, Jose sanoo.
Lääketieteen professori ja diabetes spesialisti professori Richard J. Grant Leedsin yliopistosta on ollut suunnit- telemassa alustavia kokeita menetel- män testaamiseksi. Hän sanoo tek- nologian hyödyttävän mahdollisesti miljoonia diabeetikkoja.
– Ei-invasiivinen seuranta on erityi- sen arvokasta nuorille tyypin 1 dia- beetikoille. Tähän ryhmään kuuluu muun muassa raskaana olevia nuoria naisia, jotka kärsivät säännöllisesti toistuvista hypoglykemioista. He var- masti kokisivat tällaisen teknologian
hyödylliseksi, Grant sanoo yliopiston tiedotteessa.
Laitetta kehittää Leedsin yliopiston kanssa yhteistyössä NetScientific oy, joka on brittiläinen terveydenhuollon teknologiaan ja biolääketieteeseen erikoistunut yhtiö. Ne ovat perusta- neet Glucosense Diagnostics –yrityk- sen kehittämään ja kaupallistamaan keksintöä.
Voisi kuvitella, että mukana kulkeva mahdollisimman pienikokoinen laite olisi erittäin hyödyllinen apuväline.
Tietysti hieman suurempi pöytämalli- kin on mukavampi kuin jatkuva neu- lan käyttäminen.
Harva kuitenkaan viettää koko vuo- rokautta samoissa tiloissa ja verenso-
keria pitää seurata myös silloin kun ei ole kotona.
Markkina kasvaa
Ei ole ihme, että yritykset ja yliopis- totkin pyrkivät kehittelemään uuden- laisia ratkaisuja verensokerin seuran- taan. Diabetes on jatkuvasti kasva- va ongelma kaikkialla maailmassa.
Markkinat kasvavat koko ajan.
Myös jatkuva seuranta olisi ensiar- voisen hyvä asia. Nyt kun glukoosiar- voja mitataan muutaman kerran päi- vässä, kuva diabeetikon kokonaistilas- ta on väkisinkin hieman hajanainen, kohdistuen tiettyihin aikapisteisiin.
Jos seuranta olisi jatkuvaa – kuten jotkut nykyaikaiset insuliinipumput
tekevät – se helpottaisi hoidon suun- nittelua.
Uuteen menetelmään pitää kuiten- kin suhtautua tietyllä varauksella. Mi- tään todellista näyttöä ei vielä ole, että teknologia olisi 100% luotettava myös tavallisen käyttäjän kotikäytössä. Ku- luukin varmasti vielä aikaa, ennen kuin tällainen tuote tiensä markki- noille löytää.
Toivottavasti laitteen hinta on sil- loin sellainen, että ihmisillä on siihen varaa.
Marko Uutela
Lähde: http://www.leeds.ac.uk/news/
article/3723/non-invasive_device_could_
end_daily_finger_pricking_for_people_with_
diabetes?research
Laser avuksi sokerimittauksiin?
© LEEDSIN YLIOPISTO. KARI KORTELAINEN
