• Ei tuloksia

Kohdekuvaus: TUU-13-012: Näätämaa (Enontekiö). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kohdekuvaus: TUU-13-012: Näätämaa (Enontekiö). Liite julkaisuun Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

TUU-13-012

Karttatuloste © Geologian tutkimuskeskus Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupa nro 7/MML/10 Suojelualueet © Suomen Ympäristökeskus

ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT

Natura 2000 -alue Tuura -alue

0 500m

1555000

1555000

1556000

1556000

1557000

1557000

1558000

1558000

7601000 7601000

7602000 7602000

7603000 7603000

7604000 7604000

7605000 7605000

(2)

NÄÄTÄMAA

Tietokantatunnus: TUU-13-012

Pinta-ala: 42,3

Korkeus: 355

Alueen suhteellinen korkeus: 20

Geologia

Näätämaan harjun yhteyteen on syntynyt tuulikerrostumia Hietajoen länsi- ja itäpuolelle. Harjun pintaosissa aines on karkeaa hietaa ja hienoa hiekkaa. Lännestä ja länsiluoteesta mannerjäätiköltä puhaltaneet voimakkaat tuulet kuluttivat harjun pintaosaa ja kuljettivat irrottamaansa ainesta kerrostaen sen etäämmälle dyynikummuiksi sekä U-muotoisiksi paraabelidyyneiksi. Hietajoen itäpuolella Rissivaaran lounaisrinteellä on kohti länttä avautuva laaja U-muotoinen paraabelidyyni. Dyynin pituus on noin 2,5 kilometriä, mutta se ei ole yhtenäinen selänne. Kaaren halkaisija on noin 800 metriä. Näätämaan eteläpuolella tuuli on puhaltanut joko lännestä, jolloin se on kuljettanut ainesta harjulta kohti itää muodostaen sarjan peräkkäisiä U-muotoisia dyynejä, joiden pohjoisreunat ovat tuulen myöhemmin kuluttamina hävinneet pois. Toinen vaihtoehto on, että tuuli on puhaltanut länsiluoteesta, jolloin tuuli on kerrostanut harjun eteläpuolelle kuusi rinnakkaista laajaa kaarenmuotoista dyyniä. Dyynit ovat kohtalaisen kehittyneitä.

Dyyniselänteiden läntiset vastasivut ovat pitempiä ja loivempia kuin niiden itään viettävät suojasivut. Dyynien korkeus vaihtelee tavallisesti puolestatoista metristä 3-4 metriin, mutta korkein paraabelidyyni on Näätämaan kaakkoispuolella noin seitsemän metrin korkuinen. Porolaiduntamisen aiheuttama kulutus kenttäkerroksessa on osittain rikkonut dyynien pintaa sitovaa kasvillisuutta, jonka johdosta tuuli on päässyt pureutumaan korkeimpien dyynien lakialueisiin kuljettaen dyyniainesta pois selänteeltä.

Biologia

Alueella ei ole tehty kasvillisuusinventointia. Joen länsipuolinen dyyni on enimmäkseen kuivan kankaan koivun sekoitteista, erirakenteisia männikköä ja pieneltä osin tunturikoivikkoa. Joen itäpuoliset dyynit ovat tunturikoivikon valtaamia. Dyyneillä on myös hiekkaisia deflaatioaltaita (Metsähallituksen kuviotiedot, Suomen maanpeite 2006.).

Aluskasvillisuutta laikuttaa laidunnetut jäkäliköt ja variksenmarja sekä puolukkavarvikot.

Maisema ja muut arvot

Tuulikerrostumat hahmottuvat kohtalaisen hyvin etelään Jietajängälle ja Kilpisjärven tielle sekä pohjoiseen harjulle.

Muodostumalta avautuu loivapiirteinen vaaramaisema itään ja suomaisema länteen. Dyyniselänteiden muotojen vaihtelut ja dyynien kulutuspainanteet luovat jonkun verran vaihtelua sisäiseen maisemaan. Muodostuma sijaitsee Tornion-Muonionjokien vesistöalueen Natura-alueella (FI1301912).

Sijainti: Muodostuma sijaitsee Enontekiön länsiosassa, noin kuusi kilometriä Karesuvannosta luoteeseeneen.

ha

m m mpy.

Muodostuma: Tuulikerrostuma

Arvoluokka: 4

Muodon suhteellinen korkeus: 7 m

Karttalehti:

Kirjallisuus:

Enontekiö

1833 06

Suomen maanpeite 2006. CLC2006 maankäyttö/maanpeite - tulkittu sateliittikuva-aineisto. Suomen ympäristökeskus.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kasvipeitteen rikkoonnuttua poluilta on tuuli päässyt pureutumaan korkeimpien dyynien lakialueille sekä vähitellen myös vastasivuille, jolloin kasvittomat alueet ovat

Kasvipeitteen rikkoonnuttua poluilta tuuli on päässyt pureutumaan korkeimpien dyynien lakialueille sekä vähitellen myös vastasivuille, jolloin kasvittomat alueet ovat

Kasvipeitteen rikkoonnuttua poluilta tuuli on päässyt pureutumaan korkeimpien dyynien lakialueille sekä vähitellen myös vastasivuille, jolloin kasvittomat alueet ovat

Paraabelidyynejä on koko muodostuman alueella, mutta hyvin kehittyneet dyynit sijaitsevat Hietatievojen itäreunalla.. Länsireunalla on suuntautumattomia tai heikosti

Lännestä ja länsiluoteesta mannerjäätiköltä puhaltaneet voimakkaat tuulet kuluttivat harjun pintaosaa ja kuljettivat irrottamaansa ainesta kerrostaen sen etäämmälle

Alueen mataluudesta ja tunturikoivikosta johtuen muodostuma hahmottuu lähinnä vain lähialueen vaaroille, harjulle sekä muodostuman läpi kulkevalle tielle, mutta sinnekin

Dyynin vaelluksesta on osoituksena dyynin ulkosivujen välissä jäänteitä kuudesta poikittaisesta dyyniselänteestä, jotka ovat joko osittain tai lähes kokonaan tuulen tuhoamia..

Dyynit ovat kerrostuneet loivasti lännestä itään kohoavalle rinteelle siten, että niiden laet ovat muodostuman länsiosassa noin 325 metrin korkeustasolle ja idässä