Prosessiteoria arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla

(1)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kauppatieteiden laitos

PROSESSITEORIA ARVON TUOTTAMISESTA LIIKETOIMINTATIEDON HAL- LINNALLA

Pro gradu -tutkielma

Laskentatoimi ja yritysjuridiikka Ari Timonen (185782)

Ohjaaja: Erkki Kontkanen 3.1.2018

(2)

Tiivistelmä

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta

Yksikkö

Kauppatieteiden laitos

Tekijä

Ari Timonen

Ohjaaja

Professori, OTT, Erkki Kontkanen

Työn nimi (suomeksi ja englanniksi)

Prosessiteoria arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla.

A process theory on generating value with business intelligence.

Pääaine

Laskentatoimi ja yritysju- ridiikka

Työn laji

Pro gradu -tutkielma

Aika

3.1.2018

Sivuja

86 + 5

Tiivistelmä

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka liiketoimintatiedon hallinnalla tuotetaan arvoa sitä hyödyntävissä organisaatoissa. Tiedon määrän kasvu ja tiedon käsittelemisen halventuminen ovat lisänneet organisaatioiden kiinnostusta investoida liiketoimintatiedon hallintaan.

Tutkielmassa kehitetään teoria liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessista. Teoria muodostetaan käyttämällä hyväksi arvon tuottamista tietotekniikalla käsittelevää prosessiteoreettista tutkimuskirjallisuutta ja liiketoimintatiedon hallinnan tutkimuskirjallisuutta. Teoriaa tarkennetaan analysoimalla Suomessa toimivien liiketoimintatiedon hallinnan palveluita tarjoa- vien yritysten referenssikuvauksia grounded theory -menetelmällä.

Tutkielmassa muodostetun teorian mukaan liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessi koostu kolmesta osaprosessista: muuntoprosessista, käyttöprosessista ja markkinaproses- sista. Muuntoprosessissa investoinnit liiketoimintatiedon hallintaan pyritään muuttamaan voimavaroiksi. Käyttöprosessissa voimavaroja käyttämällä pyritään saamaan aikaan vaikutuksia.

Markkinaprosessissa liiketoimintatiedon hallinnan vaikutuksilla pyritään parantamaan organisaation suorituskykyä.

Organisaatiot voivat pyrkiä hallitsemaan liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosesseja esimerkiksi johtamisella. Arvon tuottamisen prosesseihin vaikuttavat myös organisaation sisäiset tekijät, kuten organisaatiokulttuuri ja ulkoiset tekijät kuten toimialan kilpailutilanne.

Avainsanat: Liiketoimintatiedon hallinta, Business Intelligence, investointi, arvon tuottaminen, prosessiteoria

(3)

Sisällys

1. JOHDANTO ... 5

2. TAUSTAA LIIKETOIMINTATIEDON HALLINNASTA ... 8

2.1. Mitä liiketoimintatiedon hallinta on? ... 8

2.2. Esimerkkejä liiketoimintatiedon hallinnasta ... 9

3. ARVON TUOTTAMINEN LIIKETOIMINTATIEDON HALLINNALLA ... 12

3.1. Prosessi- vai varianssiteoria? ... 13

3.2. Prosessiteoreettinen malli arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla ... 17

3.3. Liiketoimintatiedon hallintaa koskeva tutkimuskirjallisuus ... 28

3.4. Teoreettinen viitekehys liiketoimintiedon hallinnan arvon tuottamisprosessista ... 37

3.4.1. Liiketoimintatiedon hallinnan markkinaprosessimalli ... 37

3.4.2. Liiketoimintatiedon hallinnan käyttöprosessimalli ... 39

3.4.3. Liiketoimintatiedon hallinnan muuntoprosessimalli ... 40

3.4.4. Maturiteetin vaikutus liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessiin ... 42

3.4.5. Yhteenveto liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessiteoriasta ... 44

3.5. Yhteenveto liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessiteorian kehittelystä 46 4. REFERENSSIKUVAUKSET AINEISTONA JA GROUNDED THEORY –MENETELMÄ ... 47

4.1. Referenssikuvausten hankinta ja kuvaus ... 47

4.2. Grounded theory –menetelmä ... 49

4.3. Referenssikuvaukset tutkimusaineistona ja niiden analysointi ... 50

4.3.1. Referenssikuvausten konteksti ... 51

4.3.2. Referenssikuvausten analysointi ja koodaus ... 53

4.4. Aineiston hankinnan ja käsittelyn sekä menetelmien yhteenveto ... 54

5. TEORIAN PERUSTAMINEN AINEISTOON ... 56

5.1. Markkinaprosessimallin perustaminen aineistoon ... 56

5.2. Käyttöprosessimallin perustaminen aineistoon ... 58

5.3. Muuntoprosessimallin perustaminen aineistoon ... 64

5.4. Investointipäätökset ... 71

5.5. Maturiteetin vaikutuksen analysointi ... 74

5.6. Yhteenveto teorian perustamisesta aineistoon ... 75

6. POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET ... 77

6.1. Vastaus tutkimuskysymykseen ... 77

6.2. Tutkimuksen pätevyys ja rajoitukset ... 78

6.3. Tutkimustulosten merkitys ... 80

6.4. Jatkotutkimusehdotukset ... 81

(4)

7. LÄHDELUETTELO ... 83

Liite I. Lista referenssikuvauksista.

(5)

1. JOHDANTO

Tiedon määrän kasvu on lisännyt tarvetta tiedon käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Liiketoimintaa koskevaa tietoa kutsutaan liiketoimintatiedoksi ja tämän liiketoimintatiedon systemaattista kä- sittelyä ja hyödyntämistä liiketoimintatiedon hallinnaksi (business intelligence). Liiketoimin- tatiedon hallinnan yleistymisen myötä aihe-alueen käsitteet kuten big data, tiedon louhinta ja data-analytiikka ovat nousseet valtavirtaisiin uutisiin (ks. esimerkiksi Yle 2015; Yle 2016; Yle 2017). Vuodesta 2009 alkaen yrityksissä on tehty liiketoimintatiedon hallintaan enemmän investointeja kuin mihinkään muuhun tietotekniikan osa-alueeseen (Arnott, Lizama & Song 2017). Liiketoimintatiedon hallinta on yritysten liiketoiminnalle siis yksi tärkeimmistä tietotekniikan osa-alueista ja se tulee säilyttämään asemansa tulevaisuudessakin (Ibid.).

Liiketoiminnan hallinta on noussut myös akateemisen kiinnostuksen kohteeksi. Akateeminen tutkimus liiketoimintatiedon hallinnasta on kuitenkin ollut hajanaista ja aiheen tutkimusta oh- jaavaa tietämystä kumuloivaa tutkimusohjelmaa ei ole muotoutunut (Trieu 2017). Vaikka liiketoimintatiedon hallintaan on investoitu yrityksissä viime vuosina voimakkaasti ja vaikka liiketoimintatiedon hallinta on herättänyt akateemistakin kiinnostusta, liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosesseja on tutkittu hyvin vähän (Fink, Yogev & Even 2017). Tällä tutkielmalla pyritään kuromaan umpeen juuri tätä tutkimusaukkoa.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka liiketoimintatiedon hallinnalla voidaan luoda organisaatiolle arvoa. Tutkimuskysymykseksi asetetaan seuraava: ”Kuinka liiketoimintatiedon hallinta tuottaa arvoa liiketoimintatiedon hallintaa käyttävässä organisaatiossa?” Tut- kimiskysymykseen vastataan kehittelemällä aineistoon perustettu prosessiteoria arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla. Pro gradu -tutkielman laajuuden ja kohdeyleisön takia kehittävän teorian laajuus ja syvällisyys on rajoitettu. Siksi tässä tutkielmassa on keskitytty kehittämään kehityskelpoinen prosessiteoria arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla.

Tämä tutkielma on luonteeltaan eksploratiivinen eli uutta teoriaa tuottava. Teoria kehitellään kaksivaiheisesti. Ensin syntetisoidaan tietotekniikan arvon tuottamisen prosessiteoreettinen tutkimusperinne viimeaikaisen liiketoimintatiedon hallintaa käsittelevän tutkimuskirjallisuuden kanssa kirjallisuuteen pohjautuvaksi prosessiteoriaksi arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla. Tämä kirjallisuuteen perustuva teoria perustetaan aineistoon käyttämällä

(6)

grounded theory -menetelmää. Aineistoon perustamalla kirjallisuudesta johdettua teoriaa korjataan ja täsmennetään. Aineistona käytetään liiketoimintatiedon hallinnan palveluita tuottavien yritysten Internet-sivuilta ladattuja referenssikuvauksia.

Tässä tutkielmassa on tarkoitus muotoilla kehittämiskelpoinen prosessiteoria arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla. Ennen kuin tutkielmassa edetään pidemmälle, on syytä määritellä käsitteitä, jotka ovat tärkeitä tutkielman ymmärtämisen kannalta. Tämän tutkielman tutkimuskysymyksessä on kaksi avainkäsitettä, jotka täytyy määrittää jo tässä johdantoluvussa, nämä ovat liiketoimintatiedon hallinta ja arvo, jota liiketoimintatiedon hallinnalla pyritään tuottamaan. Aloitetaan määrittelemällä liiketoimintatiedon hallinta.

Liiketoimintatiedon hallinta on uudehko tutkimusaihe, siksi liiketoimintatiedon hallinnan kä- site ja siihen liittyvät käsitteet saavat jatkuvasti uusia määritelmiä. Liiketoimintatiedon hallinnan käsitteelle (business intelligence) on esitetty korvaavia käsitteitäkin kuten liiketoimintatiedon hallinta ja analysointi (business intelligence and analytics) ja liiketoimintatiedon analysointi (business analytics) (Mwilu, Comyn-Wattiau & Prat 2016; Chen, Chiang & Storey 2012). Tässä tutkielmassa pitäydytään liiketoimintatiedon hallinnan perinteisessä käsitteessä eikä oteta kantaa siihen, mikä näistä edellä mainituista käsitteistä kuvaa liiketoimintatiedon hallintaa parhaiten. Liiketoimintatiedon hallinta määritellään tämän tutkielman osalta Gartne- ria (2017b) mukaillen yläkäsitteeksi, johon kuuluvat sovellukset, infrastruktuuri, työkalut ja toimintatavat, jotka mahdollistavat pääsyn tietoon ja tiedon analysoinnin päätöksenteon sekä suorituskyvyn optimoimiseksi ja parantamiseksi. Tämä määritelmä tuo selvästi esille sen, että liiketoimintatiedon hallinta on suorituskyvyn parantamisen mahdollistaja – liiketoimintatiedon hallinnan olemassaolo sinänsä ei paranna suorituskykyä. Lisäksi tämä laaja määritelmä sovel- tuu liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen tutkimiseen sekä käytettäväksi prosessiteoriassa liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisesta.

Tämän tutkielman tarkoituksen ilmaistiin olevan selvittää kuinka liiketoimintatiedon hallinta tuottaa arvoa. Tähän tutkimusasetelmaan sisältyy oletus siitä, että organisaatiot pyrkivät tuottamaan arvoa liiketoimintatiedon hallinnalla. Tämän tuotettavan arvon määrittäminen ei ole suoraviivaista. Arvo (liiketoiminnallisessa – ei filosofisessa – mielessä) mielletään ehkä niin perustavanlaatuiseksi käsitteeksi, että sille ei tyypillisesti anneta määritelmää. Tarkasteltaessa esimerkiksi vuonna 2017 julkaistuja liiketoimintatiedon hallintaa käsitteleviä tutkimusartikke- leita (Côrte-Real, Oliveira, & Ruivo 2017; Fink ym. 2017; Seddon, Constantinidis, Tamm &

(7)

Dod 2017; Trieu 2017), joissa on otsikkotasolla määritelty käsiteltävän arvoa (value tai business value), havaitaan että yhdessäkään näissä ei määritetä mitä arvon käsitteellä tarkoitetaan.

Arvon tuottamista liiketoimintatiedon hallinnalla käsittelevä tutkimus pohjautuu usein Sohin ja Markuksen (1995) teoriaan tietotekniikan arvon tuottamisprosessista, joten tässäkin tutkielmassa on päädytty käsittämään arvo Sohia ja Markusta (1995) mukaillen organisaation suorituskyvyn kohoamiseksi. Edelleen organisaation suorituskyvyn kohoamista mitataan taloudel- lisilla mittareilla.

Tämä tutkielma rakentuu kuudesta luvusta. Tässä johdannossa esitetään lyhyesti tutkimuksen aihe, tutkimuskysymys, tutkimusaineisto, käytetty tutkimusmenetelmä ja tutkielman rakenne.

Lisäksi johdannossa annetaan määritelmät käsitteille, jotka ovat tärkeitä tutkimusaiheen kehys- tämisessä ja tutkielman ymmärtämisessä. Koska liiketoimintatiedon hallinta saattaa olla tämän tutkielman kohderyhmälle vieras aihe, on nähty tarpeelliseksi sisällyttää tutkielmaan lyhyt yleistajuinen johdatus liiketoimintatiedon hallintaan ja sen tutkimukseen. Tämä liiketoimintatiedon hallinnan taustoitus sisältyy lukuun kaksi. Luvussa kolme johdetaan prosessiteoriakir- jallisuudesta, tietotekniikan arvon tuottamisen prosessiteoreettisesta tutkimusperinteestä ja vii- meaikaisesta liiketoimintatiedon hallinnan tutkimuskirjallisuudesta kirjallisuuteen perustuva prosessiteoria arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla. Luvussa neljä käsitellään tut- kimusaineistoa ja tutkimusmenetelmiä. Luvussa viisi muodostetaan kirjallisuuteen perustuvaan liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessiteoriaan ja tutkimusaineiston analyysiin pohjautuen aineistoon perustettu prosessiteoria arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla. Luvussa kuusi arvioidaan tutkielman tuloksia ja merkitystä sekä esitetään tut- kimusaiheeseen liittyvää pohdintaa ja tutkielman johtopäätökset.

(8)

2. TAUSTAA LIIKETOIMINTATIEDON HALLINNASTA

Tässä luvussa selostetaan lyhyesti, mitä liiketoimintatiedon hallinnalla tarkoitetaan. Tämä luku on jaettu kahteen alalukuun. Ensimmäisessä alaluvussa käsitellään mitä, liiketoimintatiedon tiedon hallinnalla tarkoitetaan ja mitä se tarkoittaa käytännössä. Toisessa alaluvussa esitellään liiketoimintatiedon hallinnan käytännön käyttökohteita käyttäen hyväksi tämän tutkielman em- piirisen osion aineistona käytettäviä liiketoimintatiedon hallinnan palveluja tuottavien yritysten referenssikuvauksia. Esimerkkeinä käytettävä aineisto on kuvattu tarkemmin luvussa neljä.

Tämän luvun tarkoituksena on toimia lyhyenä taustoituksena liiketoimintatiedon hallintaan, jotta asiaan perehtymättömänkin lukijan olisi mahdollista sisäistää tämä tutkielma.

2.1. Mitä liiketoimintatiedon hallinta on?

Liiketoimintatiedon hallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnalle merkityksellisen tiedon – liiketoimintatiedon – systemaattista, tallentamista, käsittelemistä ja hyödyntämistä. Liiketoimintatie- don hallinta on kaksiosainen prosessi, joka koostuu ensinnä tiedon tallentamisesta ja toiseksi tämän tiedon hyödyntämisestä (Watson & Wixom 2007).

Perinteisesti liiketoimintatieto on tallennettu tietovarastoihin. Tietovarastot soveltuvat rakenteellisen tiedon tallennukseen. Rakenteellisella tiedolla tarkoitetaan tietoa, joka koostuu lä- hinnä luvuista ja voidaan järjestää taulukkomuotoiseksi (Malthouse & Li 2017). Rakenteellista tietoa syntyy yleensä organisaation sisäisissä transaktioita käsittelevissä tietojärjestelmissä kuten toiminnanohjausjärjestelmässä, asiakkuudenhallintajärjestelmässä tai inventaarionhallinta- järjestelmissä (Richins, Stapleton, Stratopoulos & Wong 2017). Eri tietojärjestelmistä ladattava tieto on eri muotoista, eikä näitä tietoja voida yleensä yhdistää ilman jonkinlaista käsittelyä.

Liiketoimintatietojen lataamista lähdetietojärjestelmistä tietovarastoon ja niiden käsittelyä hyödynnettävään muotoon kutsutaan ETL-prosessiksi (extract, transform, load) (Chaundhuri, Dayal & Narasayya 2011).

Liiketoimintatiedon määrän kasvu ja ei-rakenteellisen liiketoimintatiedon merkityksen koros- tuminen ovat haastaneet perinteiset tietovarastoinnin käytännöt. Perinteiset tietovarastot eivät pysty tallentamaan ja käsittelemään suuria määriä ei-rakenteellista dataa vaan tämän niin kut- sutun ”big datan” käsittelemiseksi on täytynyt kehittää uusia teknologioita ja menetelmiä.

(Chen, Chiang & Storey 2012.) Big datalla tarkoitetaan suuria määriä nopeasti kertyvää moni- muotoista dataa (Malthouse & Li 2017).

Pelkkä liiketoimintatietojen tallentaminen ei tuota organisaatiolle arvoa. Arvo syntyy siitä, kun ihmiset tai sovellukset hakevat ja hyödyntävät tallennettua tietoa (Watson & Wixom 2007).

(9)

Tallennettua liiketoimintatietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi visualisoimalla tätä tietoa, laa- timalla siitä raportteja, käyttämällä tätä tietoa tilastollisten tai koneoppivien ennustemallien kehittämisessä ja mahdollistamalla organisaation liiketoimintatietoja sisäisesti hyödyntävän hakukoneen käytön (Chaundhuri ym. 2011).

Liiketoimintatiedon hallintaa käytetään organisaatioissa sisäisesti päätöksenteon apuvälineenä sekä upotettuna osaksi liiketoimintaprosesseja (Watson & Wixom 2007). Sisäisessä käytössä liiketoimintatiedon hallintaa voidaan käyttää esimerkiksi raportointiin, datavisualisointeihin, koontinäyttöihin, automatisoituihin tasapainotettuihin mittaristoihin ja tilastolliseen analyysiin sekä tiedon louhimisen menetelmiin perustuviin poikkeamien havaitsemiseen, regressiomallei- hin, tiedon luokitteluun ja ennustavien mallien laatimiseen (Chen ym. 2012). Sisäisen käytön lisäksi liiketoimintatiedon hallintaa voidaan upottaa osaksi asiakkaille suunnattua tuotetta (Ibid.).

Liiketoimintatiedon hallinnasta on tullut verkkopohjaisissa palveluissa jokapäiväistä. Kulutta- jalle näkyviä liiketoimintatiedon hallinnan sovelluksia on esimerkiksi kohdennettu mainonta ja verkkokauppojen ja –palveluiden suosittelujärjestelmät. Kohdennetussa mainonnassa käyte- tään hyväksi Internetin käyttäjien tuottamaa dataa kuten hakuhistoriaa, evästeitä, lokitietoja ja sosiaalisen median kirjoituksia tarkoituksena kohdistaa oikea markkinointiviesti oikealle vas- taanottajalle (Chen ym. 2012). Esimerkiksi Facebookin mainoksien kohdistamisessa käyttäjille käytetään tällaisia menetelmiä. Suosittelujärjestelmät taas perustuvat käyttäjien verkkopalve- lun käyttötottumuksiin ja ne suosittelevat käyttäjälle todennäköisesti sopivaa sisältöä kulutet- tavaksi (Ibid.).

2.2. Esimerkkejä liiketoimintatiedon hallinnasta

Tässä alaluvussa havainnollistetaan liiketoimintatiedon hallinnan käytännön sovelluksia esimerkkien avulla. Esimerkkeinä käytetään tutkielman tutkimusaineistonakin hyödynnettyjä liiketoimintatiedon hallinnan palveluita tuottavien yritysten referenssikuvauksia. Referenssiku- vauksien hankinnasta ja käsittelystä on selostettu tarkemmin luvussa neljä.

Sisäisessä käytössä liiketoimintatiedon hallinnalla voidaan tuottaa esimerkiksi raportteja liiketoiminnan tarpeisiin. Liikenneviraston tapauksessa viraston kustannustenseuranta, kirjanpito ja tilinpäätöksien laatiminen automatisoitiin. Liikenneviraston edustaja kuvailee Arcusysin toi- mittamaa liiketoimintatiedon hallinnan sovellusta näin:

(10)

”Kaikki lähdetietoihimme tehdyt muutokset päivitetään IBM Cognos –järjestelmään päi- vittäin, ja luomme kerran kuussa täydellisen yleiskatsauksen toiminnoistamme ja kustan- nuksistamme kirjanpitoa varten. Tiedon laatu on sen seurauksena parantunut huomatta- vasti. Nyt palveluidemme hinnoitteluun on myös olemassa vankka perusta ja voimme var- mistaa, että hyödynnämme veronmaksajia”. (Arcusys – Liikennevirasto.)

Liiketoiminnalle merkityksellistä tietoa ei synny vain organisaation sisällä. Pohjolan Liikenne hyödyntää omassa liiketoimintatiedon hallinnan sovelluksessa myös ulkopuolista avointa dataa:

”Moottorilämmitystä ohjaava järjestelmä kysyy saman järjestelmän palvelimelta yön ai- kana, milloin auto on lähdössä liikkeelle ja käynnistää lämmityksen sen mukaisesti. Laite tarkastaa ilmatieteenlaitoksen [sic] rajapinnasta sään, jonka mukaan auto osataan läm- mittää oikeana hetkenä riittävästi, jotta se on valmis juuri silloin, kun vuoro alkaa. Tällä saavutetaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä.” (Pohjolan liikenteen tekninen pääl- likkö, Enfo – Pohjolan liikenne.)

Yksi liiketoimintatiedon hallinnan sovelluskohteista on poikkeaminen havaitseminen. Innofac- tor toteutti HUS:lle pilottiprojektin, jolla pyritään havaitsemaan poikkeamia potilaiden sydän- käyrissä:

Esimerkki Azureen pilottina toteuttamastamme palvelusta on kotihoidossa olevien lasten sykepoikkeamien etäseuranta. Lähtötilanne oli sydänkäyrän seuranta vain noin 24 tunnin jaksoissa, minkä jälkeen hoitohenkilökunta purki nauhoituksen ja pyrki havaitsemaan mah- dollisen poikkeaman esitettäväksi lääkärille […] pilottiratkaisussa käytettiin kevyttä ja riit- tävän tarkkaa seurantalaitetta täydennettynä puhelinsovelluksella, joka tarjosi potilaalle tavan tallentaa nopeasti mahdollisen tuntemuksen tai oireen ajankohdan ja sisällön. EKG- data ja oireen nkyvät ammattilaiselle reaaliajassa. (Innofactor – HUS.)

Liiketoimintatiedon hallinta voidaan sisällyttää osaksi asiakkaalle tuotettavia palveluita.

DNA:ssa käytetään liiketoimintatiedon hallintaa yhdenmukaistamaan ja parantamaan asiakas- kokemusta ja ennustamaan asiakkaan käyttäytymistä:

Analytiikan ratkaisuja voidaan käyttää mm. asiakastyytyväisyyden ennustamiseen, käyttö- trendien, sijaintimallien ja asiakasarvomittareiden yhdistämiseen ja kokemusten korre- loimiseen granulaaristen verkko- ja laitetapahtumien kanssa. Tätä tietoa voidaan tulkita todennäköisimmän syyn määrittelemiseksi ja seuraavien optimaalisten toimenpiteiden

(11)

(next best action) suorittamiseksi ja asiakkaan kokemuksen parantamiseksi. Asiakkaalle datan hyödyntäminen näkyy siis siinä, miten DNA:n brändi ja tuotteet tulevat häntä vas- taan juuri silloin kun asiakas sitä tarvitsee – ja juuri oikealla tavalla. (Solita – DNA.) Edellä esitetyissä tapauksissa kuvattiin neljä todellista liiketoimintatiedon hallinnan käyttöta- pausta. Näiden esimerkkien oli tarkoitus havainnollistaa aiheeseen perehtymättömälle lukijalle liiketoimintatiedon hallinnan mahdollisia käyttökohteita. Käyttötapaukset valittiin tämän tutkielman tutkimusaineistona toimivista referenssikuvauksista. Liitteessä I on Internet-linkit näi- hin ja kaikkiin muihin tässä tutkielmassa analysoitaviin referenssikuvauksiin.

(12)

3. ARVON TUOTTAMINEN LIIKETOIMINTATIEDON HALLINNALLA

Organisaatiot pyrkivät parantamaan suorituskykyään ja tuottamaan arvoa liiketoimintatiedon hallinnalla. Liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamismekanismeja ja vaikutuksia organisaation suorituskykyyn on selitetty muun muassa organisatorisen oppimisen teorian (Fink ym.

2017; Lee & Widener 2016), resurssiperustaisen näkemyksen (Fink ym. 2017; Olszak 2016) ja prosessiteoreettisen näkökulman (Seddon ym 2017; Trieu 2016; Elbashir, Collier, Sutton, Da- vern & Leech 2013; Elbashir, Collier & Davern 2008; Watson & Wixom 2007) avulla. Ylei- sellä tasolla liiketoimintatiedon hallintaa – ei niinkään liiketoimintatiedon arvon tuottamismekanismeja – on lisäksi tutkittu muun muassa maturiteettimallien (Shen, Chang, Hsu & Chang 2017; Olszak 2016; Prieto-Morales, Meneses-Villegas & Vega-Zepeda 2015; Popovič, Hack- ney, Coelho & Jaklič 2012) ja kriittisten onnistumistekijöiden (Seddon ym. 2017; Larson &

Chang 2016; Olszak 2016; Adamala & Cidin 2011) teorioiden avulla.

Tässä tutkielman luvussa hahmotellaan teoreettista viitekehystä liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessin tarkastelua varten. Tutkielman teoreettinen viitekehys pohjautuu osaksi Trieun (2016) prosessiteoreettiseen malliin arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla. Trieun (2016) esittämä liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessin runko perustuu Sohin ja Markuksen (1995) esittämälle prosessiteoreettiselle mallille arvon tuottamisesta tietotekniikalla. Trieu (2016) yhdistänyt tähän Sohin ja Markusin (1995) malliin Schryenin (2013) sekä Melvillen, Kraemerin ja Gurbaxanin (2004) tutkimusten tuloksia.

Trieun (2016) prosessiteoreettista mallia liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessista tarkennetaan ja korjataan viimeaikaiseen liiketoimintatiedon hallinnan tutkimuskirjallisuuteen pohjautuen.

Tämä tutkielman luku rakentuu useista alaluvuista. Esitysjärjestyksessä on pyritty siihen, että tässä hahmoteltava teoreettinen viitekehys rakentuisi yleisestä yksityiskohtaiseen. Luvussa 3.1.

käsitellään prosessiteoriaa ja teorioiden yleistä jakoa prosessi- ja varianssiteorioihin sekä pe- rustellaan prosessiteorian käyttö tutkielman teoreettisena viitekehyksenä. Luvussa 3.2. esitel- lään sekä Trieun (2016) hahmottelema liiketoimintatiedonhallinnan arvon tuottamisen prosessiteoreettinen malli, että tietotekniikan arvon tuottamistapoja käsittelevä tutkimusperinne, jonka varaan Trieu rakentaa mallinsa. Luvussa 3.3. käsitellään viimeaikaista liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen tutkimusta. Luvussa 3.4. tarkastellaan liiketoimintatiedon hallinnan tutkimuskirjallisuuden tulosten valossa Trieun (2016) kehittelemää mallia pyrkien näin

(13)

jatkojalostamaan sitä. Tarkoituksena on muodostaa kehittämiskelpoinen teoreettinen viitekehys, jota voidaan käyttää tutkielman grounded theory –menetelmää hyödyntävässä osiossa teoreettisena lähtökohtana analyysille ja aineistoon pohjautuvalle teorialle. Luvussa 3.5. vedetään yhteen teorian kehittelemisen prosessi ja tässä kehitettävä teoria.

3.1. Prosessi- vai varianssiteoria?

Tässä alaluvussa käsitellään teorioiden jakoa prosessi- ja varianssiteorioihin sekä teoreettisten mallien jakoa prosessi- ja varianssiteoreettisiin malleihin. Tässä tutkielmassa kehitellään prosessiteoriaa arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla. Koska prosessi- ja varianssiteorioiden välinen ero on tämän tutkielman kannalta tärkeä - mutta samalla huonosti tunnettu ja tiedostettu – on tähän tutkielmaan nähty tarpeelliseksi sisällyttää johdanto aiheeseen. Tässä luvussa myös perusteellaan prosessiteoreettisen näkökulman valinta tämän tutkielman teoreettisen viitekehyksen perustaksi.

Teoria koostuu termien tai muuttujien määritelmistä, alasta johon sitä voidaan soveltaa, termien tai muuttujien välisistä suhteista sekä todellisuutta koskevista väitteistä (Wacker 1998). On tärkeä tehdä ero teorian ja mallin välillä. Tutkijat eivät havainnoi tai testaa teorioita vaan he tutkivat malleja. Mallit voivat olla osittaisia representaatioita tai karttoja teoriasta. Malleja voidaan ajatella abstraktin teorian ja reaalisen todellisuuden yhdistävänä työkaluna. (Van de Ven 2007, 143-144.) Jäljempänä tässä luvussa viitataan esitysteknisistä syistä vain prosessi- ja varianssiteorioihin, mutta nämä samat lainalaisuudet koskevat myös prosessi- ja varianssiteoreet- tisia malleja.

Prosessin käsite on keskeisessä roolissa prosessiteoriassa, joten prosessiteorian ymmärtä- miseksi sitä on tarpeen käsitellä tässä tarkemmin ja antaa sille määritelmä. Prosessi on tutkimuskirjallisuudessa määritelty useilla eri tavoilla. Prosessin käsitteen kolme yleisintä käyttö- tapaa ovat:

1. Prosessi riippumattomien ja riippuvien muuttujien kausaalisia suhteita kuvaavana logiik- kana.

2. Prosessi yksilöiden tai organisaation toimiin viittaavana kategoriana käsitteitä tai muuttujia.

3. Prosessi asioiden muuttumisena ajan myötä tapahtuvien tapahtumien sekvenssinä. (Van de Ven & Poole 1995;Van de Ven 1992.)

(14)

Yllä kuvatuista prosessi-käsitteen käyttötavoista ensimmäinen ja toinen viittaavat varianssiteo- reettiseen ja kolmas prosessiteoreettiseen käyttötapaan (Van de Ven & Poole 1995). Tästä syystä ensimmäinen ja toinen prosessi-käsitteen käyttötapa ei sovellu tässä tutkielmassa sovel- lettavan prosessin määritelmän perustaksi. Siksi tässä tutkielmassa päädytään käyttämään Van de Veniä ja Poolea (1995) mukaillen yksinkertaista, yleistä ja abstraktia prosessin määritelmää:

ajan myötä jonkin entiteetin olemassa olon kehitys tapahtumien järjestyksenä ja sekvenssinä.

Van de Ven ja Poole (1995) argumentoivat, että tämä määritelmä jättää liikkumavaraa prosessiteorian kehittelyssä ja välttää myös olettamuksen, että kaikki organisatorinen kehitys tapahtuu alemmalta yksinkertaiselta tasolta kohti ylempää ja monimutkaista tasoa.

Prosessi- ja varianssiteorioiden erottava tekijä on niiden looginen rakenne. Prosessi- ja varianssiteorioissa tehdään erilaisia oletuksia edeltäjien ja niiden loogisten seurausten välillä. Va- rianssiteorioissa edeltäjä on välttämätön ja riittävä ehto seuraukselle, kun taas prosessiteorioissa edeltäjä on välttämätön, mutta riittämätön ehto seuraukselle (Mohr 1982, 36). Teoriatyy- pit eroavat toisistaan myös siinä, mitä teorioissa käsiteltävät edeltäjät ja seuraukset ovat. Vari- anssiteorioissa nämä teorian rakennuspalat ovat muuttujia, jotka voivat saada joukon arvoja (Ibid. 39). Prosessiteorioissa nämä teorian rakennuspalat ovat diskreettejä ja epäjatkuvia ilmi- öitä, joita voidaan luonnehtia tilan muutoksiksi (Ibid. 54). Tämän johdosta varianssiteoria voi ennustaa miten muuttujan arvon kasvu vaikuttaa johonkin toiseen muuttujaan – prosessiteoria ei tähän pysty. Varianssiteoriat edellyttävät edeltäjien ja seurausten välille muuttumattoman suhteen, kun taas prosessiteorioissa väitetään seurauksen olevan mahdollinen vain oletettujen ehtojen vallitessa, mutta seuraus voi myös jäädä tapahtumatta (Markus & Robey 1988). Myös teorioiden suhteet aikaan eroavat toisistaan; varianssiteorioissa ajallinen ulottuvuus on staatti- nen ja prosessiteorioissa tarkastellaan jotain prosessia jonkin ajan yli (Markus & Robey 1988).

Prosessiteorioissa edellytetään tilojen muutosten välillä tietty sekvenssi, samaa edellytystä ei tehdä varianssiteorioissa (Pentland 1999). Prosessi- ja varianssiteorioiden loogisen rakenteen erot on kuvattu taulukossa 1.

(15)

Taulukko 1: Prosessi- ja varianssiteorioiden loogisten rakenteiden erityispiirteet.

Erityispiirre Varianssiteoria Prosessiteoria

Seuraus Muuttuja Diskreetti tapahtuma

Looginen muoto Jos X (riippumaton muuttuja, välttämättömät ja riittävät ehdot), niin Y (riippuva muuttuja).

Jos X kasvaa, niin Y kasvaa.

Jos ei X (välttämätön ehto), niin ei Y (seuraus).

Ei voida laajentaa muotoon ”X kasvaa” tai ”Y kasvaa”.

Oletukset Välttämättömien ja riittävien ehtojen täyttyminen johtaa poikkeuksetta seuraukseen.

Ehtojen täyttymisestä ei välttä- mättä seuraa seurausta vaan seurauksen syntymiseksi edellyte- tään myös ulkoisten voimien ja propabilististen prosessien tie- tynlaista yhdistelmää.

Ajallinen ulottuvuus Merkityksetön.

Välttämättömät ja riittävät ehdot voivat täyttyä missä ta- hansa järjestyksessä.

Ratkaiseva.

Välttämättömien ehtojen täytty- misen sekvenssi on merkittävää.

Teorian tulkitseminen Edeltäjä on välttämätön ja riit- tävä tuottamaan seurauksen.

Kausaatio koostuu tietyssä jär- jestyksessä täyttyvistä välttä- mättömistä ehdoista sekä sattu- masta ja sattumanvaraisista ta- pahtumista.

Lähde: Soh & Markus 1995.

Koska prosessi- ja varianssiteoriat ovat loogiselta rakenteeltaan erilaisia, sopivat ne vastaamaan erilaisiin tutkimuskysymyksiin. Yleisesti tutkimuskysymykset voidaan karkeasti jaotel- len kahteen eri tyyppiin: mitkä–kysymyksiin ja kuinka-kysymyksiin. Varianssiteorioita voidaan käyttää vastaamaan kysymykseen: ”Mitkä ovat tutkittavan ongelman edeltäjät tai seuraukset?”. Prosessiteoriat taas ovat käyttökelpoisia vastaamaan kysymykseen: ”Kuinka ongelma ilmaantui ja kehittyi, kasvoi tai katosi ajan myötä?”. Mitkä-kysymykset vaativat seu- rausorientoituneen selityksen edeltäjistä (riippumattomista muuttujista) jotka tilastollisesti se- littävät jonkin seuranneen kriteerin variaatiot. Kuinka-kysymykset vaativat tapahtumaorientoi- tuneen tarinaan tai historialliseen narratiiviin pohjautuvan selityksen tapahtumajoukon ajalli- sesta järjestyksestä ja sekvenssistä. (Van de Ven 2007, 145 & 159.)

Narratiivit ja tarinat ovat keskeisessä roolissa prosessiteorioissa. Narratiivin muodostavat ajalliseen sekvenssiin järjestetyt tapahtumat ja näiden tapahtumien ja niiden sekvenssien käyttö.

Se, onko jokin ajalliseen sekvenssiin järjestettyjen tapahtumien joukko narratiivi, riippuu kontekstista, eikä narratiivia siksi ole helppo määritellä yksiselitteisesti. (Rudrum 2005.) Pentland

(16)

(1999) kehitteli narratiivista prosessiteoriaa. Hän esitti, että narratiivit – joihin sisältyy ajallinen ulottuvuus ja tapahtumien sekvenssi – ovat käyttökelpoisia prosessiteorioiden muodostamiseen ja selittämiseen. Van de Ven (2007, 145) näkee narratiivien olevan tärkeitä vastattaessa kuinka- kysymyksiin prosessiteoreettisesti. Hänen mukaansa narratiivit selittävät, miten prosessin taus- talla vaikuttavat perustavanlaatuiset generatiiviset mekanismit saavat aikaan tapahtumia todellisuudessa ja missä olosuhteissa ja nämä mekanismit toimivat. Prosessiteorian tuottaa tyydyt- tävän kausaalisen selityksen, kun välttämättömät ehdot yhdistetään narratiivisessa muodossa esitettyyn selitykseen siitä, miksi seuraus tapahtuu, jos tapahtuu (Mohr 1982, 36-37). Selitys- voimaisessa prosessiteoriassa siis yhdistyy kuvaus prosessin seurauksen välttämättömistä, mutta riittämättömistä, edeltäjistä sekä narratiivi, joka selittää näiden edeltäjien ja seurauksen väliset suhteet.

Varianssi- ja prosessiteoriat tulisi pitää erillään ja teorioihin ei tulisi valita sekä varianssi- että prosessiteoreettisia piirteitä (Mohr 1982, 35-36). Kuitenkin esimerkiksi tietotekniikan arvon tuottamista käsittelevässä kirjallisuudessa prosessi- ja varianssiteoreettisten piirteiden yhdis- tely on ollut yleistä (Soh & Markus 1995). Ottaen huomioon prosessi- ja varianssiteorioiden loogisten rakenteiden erot ja erilaiset lähtöolettamat voidaan päätellä näiden eri teoriatyyppien yhdistelystä seuraavan ongelmia. Van de Ven (2007, 145) huomauttaa, että varianssiteoreettinen mallintaminen on yleisempää ja siihen on kehittyneemmät metodit kuin prosessiteoreettiseen mallintamiseen. Tämä osaltaan selittänee varianssi- ja prosessiteorioiden sekakäytön ylei- syyttä ja niin kutsuttujen ”puhtaiden” prosessiteorioiden puutetta.

Tämän tutkielman tutkimustyötä ohjaavana tutkimuskysymyksenä on: ”Kuinka liiketoimintatiedon hallinta tuottaa arvoa liiketoimintatiedon hallintaa käyttävässä organisaatiossa?” Edellä esiteltyjen prosessi- ja varianssiteorioiden eroavaisuuksien perusteella voidaan perustellusti valita prosessiteoreettinen lähestymistapa tämän tutkielman teoreettisen viitekehyksen pohjaksi.

Prosessiteoreettinen lähestymistapa tuottaa usein varianssiteoreettista lähestymistapaa moni- mutkaisemman kuvauksen tutkimusongelmasta. Prosessiteoreettisen lähestymistavan on tästä syystä kritisoitu tuottavan vain yksittäisiä tapauskuvauksia. Markus ja Robey (1988) kuitenkin argumentoivat, että huolellisella teoriankehittelyllä ja analyysillä prosessiteoreettisten tutkimusten tuloksia voidaan yleistää, ja että prosessiteoreettinen lähestymistapa monimutkaisuu- dessaan pystyy tuottamaan varianssiteoreettista lähestymistapaa paremmin todellisuudessa pä- teviä ennusteita.

(17)

3.2. Prosessiteoreettinen malli arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla Tässä luvussa käsitellään Trieun (2016) luomaa mallia arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla sekä arvon tuottamista tietotekniikalla käsittelevää tutkimusperinnettä. Arvon tuottamista tietotekniikalla käsitellään tässä tutkielmassa Trieunkin (2016) viittaamien Sohin ja Markuksen (1995), Melvillen ym. (2004) sekä Schryenin (2013) artikkeleiden avulla. Nämä edellä mainitut arvon tuottamista tietotekniikalla käsittelevät artikkelit ovat laajaa tutkimuspe- rinnettä yhteen vetäviä kirjallisuuskatsauksia. Opinnäytetyön rajallinen laajuus asettaa rajoi- tuksia sille kuinka syvällisesti opinnäytetyön varsinaista aihetta sivuavaan tutkimuskirjallisuuteen on mahdollista perehtyä. Kolme laajaa eri vuosikymmeninä julkaistua kirjallisuuskat- sausta sekä nämä syntetisoiva malli antanevat kuitenkin tätä tutkielmaa ajatellen tarpeeksi kokonaisvaltaisen kuvan arvon tuottamista tietotekniikalla koskevasta tutkimuskirjallisuudesta.

Trieu (2016) sovelsi Sohin ja Markusin (1995), Melvillen ym. (2004) ja Schryenin (2013) tutkimusten tuloksia tietotekniikan arvon tuottamisprosessista liiketoimintatiedon hallintaan.

Trieu (2016) käytti tätä tietotekniikan arvon tuottamiskirjallisuudesta soveltamaansa viiteke- hystä liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessia käsittelevän tutkimuskirjallisuuden luokitteluun ja analysointiin. Trieun (2016) tarkoituksena oli kartoittaa liiketoimintatiedon hallinnan arvo ntuottamisprosessia käsittelevä tutkimuskirjallisuus ja osoittaa tutkimusaukkoja ja suuntaviivoja järjestelmälliselle tutkimusohjelmalle liiketoimintatiedon arvon tuottamisprosessista. Trieun (2016) hahmottelema malli arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla on kuvattu kuviossa 1.

(18)

Kuvio 1. Trieun malli arvon tuottamisesta liiketoimintatiedon hallinnalla (Trieu 2016 mukaillen).

Seuraavaksi käsitellään arvon tuottamista tietotekniikalla käsittelevät Trieun (2016) mallissaan hyödyntämät kirjallisuuskatsaukset. Tämän alaluvun lopuksi analysoidaan Trieun (2016) hah- mottelemaa mallia näiden artikkeleiden ja prosessiteoriaa käsittelevän kirjallisuuden perusteella ja arvioidaan, onko tämä malli käyttökelpoinen teoreettiseksi viitekehykseksi arvon tuottamista liiketoimintatiedon hallinnalla käsittelevälle tutkimukselle sellaisenaan tai jotenkin jat- kojalostettuna.

Soh ja Markus (1995)

Soh ja Markus (1995) syntetisoivat artikkelinsa julkaisuhetken ajankohtaan mennessä kasau- tunutta tietotekniikan arvon tuottamisprosessia käsittelevää kirjallisuutta kokonaisvaltaiseksi teoreettiseksi viitekehykseksi tietotekniikan arvon tuottamisprosessista. Toisin kuin Trieu (2016) Soh ja Markus (1995) eivät luoneet arvon tuottamisprosessiteoriaansa pelkästään aihetta koskevan tutkimuskirjallisuuden analysoimiseksi ja tutkimusaukkojen osoittamiseksi vaan myös teoriaksi, jonka avulla voitaisiin selittää miten, milloin ja miksi panostukset tietotekniikkaan vaikuttavat positiivisesti organisaation suorituskykyyn.

1990-luvun puoliväliin mennessä tietotekniikan arvon tuottamisprosessia oli jo tutkittu laajasti ja useita erilaisia teoreettisia malleja tietotekniikan arvon tuottamisprosessista oli rakennettu (Soh & Markus 1995). Lucas (1993) argumentoi, että tietotekniikan tehokas suunnittelu ja sen

(19)

oikeaoppinen käyttö olisi välttämätön, mutta ei riittävä, ehto sille, että tietotekniikka voisi tuottaa organisaatiolle liiketoiminnallista arvoa. Grabowski ja Lee (1993) korostivat omassa mallissaan organisaation tietotekniikan ja strategian yhteensopivuuden tärkeyttä arvon tuottamisesta tietotekniikalla. Markus ja Soh (1993) esittivät, että investoinneilla tietotekniikkaan ei voi olla suoraa relaatiota organisaation suorituskykyyn. Tutkijoiden mukaan organisaation suorituskyky voi parantua, jos organisaatio onnistuu hankkimaan tietotekniikkavoimavaroja, joita se voi hankkia investoinneilla tietotekniikkaan – investoinnit eivät kuitenkaan muutu automaat- tisesti voimavaroiksi, eikä voimavarat parantuneeksi suorituskyvyksi. Beath, Goodhue ja Ross (1994) jatkokehittivät Markuksen ja Sohin (1993) ajatuksia tietotekniikkavoimavarojen muu- tosprosessista organisaation parantuneeksi suorituskyvyksi. Sambamurthyn ja Zmudin (1994) mallissa tietotekninen raaka-aine muuttui tietoteknisiksi vaikutuksiksi, jotka voivat saada aikaan liiketoiminnallista arvoa organisaatiolle.

Kaikissa näissä yllä kuvatuissa malleissa on yhteistä eri ”tiloja” yhdistävät välttämättömät, mutta ei riittävät, kausaaliset relaatiot. Tällaiset relaatiot ovat ominaisia prosessiteorioille. Yh- distämällä Lucasin (1993), Grabowskin ja Leen (1993), Markusin ja Sohin (1993), Beathin, Goodhuen ja Rossin (1994) sekä Sambamurthyn ja Zmudin (1994) mallien prosessiteoreettiset piirteet saadaan aikaan prosessiteoreettinen synteesi arvon tuottamisesta tietotekniikalla.

Näistä malleista syntetisoitu teoria on kuvattu kuviossa 2. (Soh ja Markus 1995.)

(20)

Kuvio 2. Prosessiteoria arvon tuottamisesta tietotekniikalla (Sohia ja Markusia 1995 mukaillen).

Sohin ja Markuksen (1995) teoria arvon tuottamisesta tietotekniikalla pohjautuu prosessiteoriaan. Tämä teoria koostuu kolmesta prosessimallista; tietotekniikan muuntoprosessimalli, tietotekniikan käyttöprosessimalli ja markkinaprosessimalli. Nämä prosessimallit kuvaavat propa- bilistisia prosesseja, joiden kautta investoinnit tietotekniikkaan muuttuvat organisaation suorituskyvyksi. Näiden kolme prosessia yhdistävät välttämättömiä, mutta riittämättömiä ehtoja, jotka kuvaavat liiketoimintatiedon hallintaan liittyvien investointien muuttumista organisato- riseksi suorituskyvyksi. (Soh & Markus 1995.)

Tietotekniikan muuntoprosessissa investoinnit tietotekniikkaan pyritään muuttamaan tietoteknisiksi voimavaroiksi. Tietoteknisiä voimavaroja on käytännölliset ja hyvin suunnitellut sovellukset, muokkautuva tietotekninen infrastruktuuri ja tietotekniikan käyttäjien korkea tietoja taitotaso. Siihen, kuinka tehokkaasti ja kuinka todennäköisesti investoinnit tietotekniikkaan onnistutaan muuntamaan tietoteknisiksi voimavaroiksi vaikuttaa johtaminen, toimintatavat ja ulkoiset tekijät kuten toimittajat. (Soh & Markus 1995.)

Tietotekniikan käyttöprosessissa tietotekniset voimavarat pyritään muuttamaan tietoteknisiksi vaikutuksiksi. Tietotekniikkaan tehtyjen investointien tietoteknisiä vaikutuksia ovat uudet tuotteet tai palvelut, uudelleen suunnitellut liiketoimintaprosessit, parannukset päätöksentekoon ja liiketoiminnan koordinoinnin kehittyminen. Tietotekniikan käyttöprosessin onnistumiseen vaikuttaa tietotekniikan käyttäjien toimintaohjeiden noudattaminen. (Soh & Markus 1995.)

(21)

Markkinaprosessissa tietotekniset vaikutukset pyritään muuttamaan organisaation suorituskyvyksi. Tietotekniikkainvestoinnit voivat vaikuttaa organisaation taloudelliseen suorituskykyyn, tehokkuuteen ja organisaation sidosryhmilleen tuottamaan arvoon. Markkinaprosessin onnistumiseen vaikuttaa markkinatilanne ja kilpailulliset seikat kuten kilpailijoiden ja asiak- kaiden reaktiot. (Soh & Markus 1995.)

Melville ym. (2004)

Melville ym. (2004) esittävät oman synteesinsä arvon tuottamista tietotekniikalla koskevasta tutkimuskirjallisuudesta. Tutkijat rakentavat aikaisemman tutkimuksen perusteella integroidun mallin siitä, kuinka tietotekniikalla voidaan tuottaa liiketoiminnallista arvoa. Mallin teoreettisena perustana käytetään resurssiperustaista näkökulmaa. Tässä mallissa kiinnitetään Sohin ja Markuksen (1995) malliin verrattuna enemmän huomiota organisaation ulkopuolisiin tekijöi- hin. Malli koostuu organisaation sisäisitä prosesseista, joissa tietotekniset resurssit (teknologiat ja henkilöstö) ja tukevat organisatoriset resurssit vaikuttavat liiketoimintaprosesseihin, tämän vaikutuksen avulla liiketoimintaprosessien suorituskyky paranee ja tämä johtaa kohonneeseen organisatoriseen suorituskykyyn. Näihin prosesseihin vaikuttavat organisaation ulkopuoliset tekijät; kumppanit, toimialan ominaisuudet ja sijaintivaltion ominaisuudet. Tutkijoiden kehit- tämä malli on kuvattu kuviossa 3.

(22)

Kuvio 3. Integroitu malli arvon tuottamisesta tietotekniikalla (Melvilleä ym 2004 mukaillen).

Melville ym (2004) käyttävät tätä hahmottelemaansa mallia tutkimuskysymysten muodostamiseen ja pyrkivät löytämään näihin tutkimuskysymyksiinsä vastauksen tietotekniikalla arvon tuottamista koskevasta kirjallisuudesta. Vastauksena tutkimuskysymyksiinsä tutkijat esittävät seuraavat johtopäätökset:

1. Tietotekniset resurssit (teknologia ja henkilöstön asiantuntijuus) luovat taloudellista arvoa organisaatiolle tehostamalla operatiivista toimintaa riippuen organisatorisesta ja teknologisesta kontekstista.

2. Inhimillinen tietotekninen asiantuntijuus täydentää teknologisia tietoteknisiä resursseja siten, että näiden avulla voidaan saavuttaa väliaikaista kilpailullista etua.

3. Jotkin organisatoriset resurssit täydentävät tietoteknisiä resursseja liiketoiminnallista arvoa luotaessa. Näiden resurssien toisiaan täydentävyyden olemassaolo ja voimakkuus riippuvat organisatorisesta ja teknologisesta kontekstista.

4. Mitä vaikeammin jäljitettävissä ja korvattavissa harvinaiset tietoteknisiä resursseja täyden- tävät organisatoriset resurssit ovat, sitä suurempaa kilpailullista etua niillä voidaan organisaatiolle saavuttaa.

(23)

5. Toimialan ominaisuudet vaikuttavat organisaation kykyyn hyödyntää tietotekniikkaa organisatorisen suorituskyvyn parantamiseksi.

6. Mitä suurempi kilpailu toimialalla vallitsee, sitä suurempia etuja tehokkuuteen tietotekniikalla voidaan saavuttaa.

7. Mitä suurempi kilpailu toimialalla vallitsee, sitä vähemmän organisaatiot voivat saavuttaa taloudellista hyötyä tietotekniikalla saavutetuista tehokkuusparannuksista.

8. Organisaation kumppaneiden tietotekniset ja muut resurssit sekä liiketoimintaprosessit vaikuttavat organisaation mahdollisuuksiin parantaa suorituskykyään tietotekniikan avulla.

9. Mitä suurempi valta organisaatiolla verrattuna sen yliorganisatoristen tietojärjestelmien kautta yhdistettyihin kumppaneihin, sitä suuremman osan tämän tietojärjestelmän hyö- dyistä organisaatio pystyy pidättämään itsellään.

10. Makroympäristö säätelee sitä, kuinka suuressa määrin organisaatio voi hyödyntää tietotekniikkaa organisaation eduksi.

11. Tietoliikenneinfrastruktuuri säätelee yliorganisatoristen tietojärjestelmien hyötyjä organisaatiolle ja sen kumppaneille. Vaikutuksen suuruus riippuu organisatorisesta ja teknologisesta kontekstista.

Luvussa 3.1. kuvailtiin prosessiteorioiden ominaispiirteitä ja vertailtiin prosessi- ja varianssiteorioita toisiinsa. Edeltävistä johtopäätöksistä käy selväksi se, että tutkijoiden integroitu malli arvon tuottamisesta tietotekniikalla ei ole puhtaasti prosessiteoreettinen. Mallissa on niin prosessi- kuin varianssiteorioidenkin piirteitä. Esimerkiksi ehdot organisaation suorituskyvyn pa- rantumiseksi tietoteknisistä ja niitä tukevista resursseista ovat selvästi aikajärjestyksessä kuten prosessiteorioissa. Toisaalta useiden johtopäätösten looginen muoto (jos enemmän X, niin enemmän Y) edustaa selvästi varianssiteoreettista perinnettä.

Melvillen ym. (2004) mallin varianssiteoreettinen luonne on tärkeää ottaa huomioon, kun tätä mallia pyritään yhdistämään Sohin ja Markuksen (1995) malliin. Soh ja Markus (1995) korostivat oman mallinsa prosessiteoreettista luonnetta, heidän näkemyksensä mukaan prosessiteoria kuvaa parhaiten arvon tuottamista tietotekniikalla ja he pyrkivät luomaan ”puhtaan prosessiteorian” tätä ilmiötä mallintamaan. Trieu (2016) ei käsitellyt artikkelissaan Sohin ja Markuk- sen (1995) prosessiteoreettisen mallin ja Melvillen ym. (2004) osin varianssiteoreettisen mallin mahdollisia yhteensovittamisongelmia.

(24)

Schryen (2013)

Schryen (2013) vetää yhteen artikkelinsa laadintahetkeen mennessä kasautuneen tutkimustie- don arvon tuottamisesta tietojärjestelmillä. Artikkelissa käytetty tietojärjestelmän määrittely ei juurikaan eroa yleisesti Sohin ja Markuksen (1995) sekä Melvillen ym. (2004) käyttämistä määrittelyistä tietotekniikalle. Schryen (2013) myös huomauttaa tietojärjestelmien (IS/information systems) ja tietotekniikan (IT/information technology) käsitteiden välisistä epämääräi- syyksistä. Näillä käsitteillä ei ole yleensä tietosisällöllistä eroa tutkimuskirjallisuudessa.

Schryen (2013) argumentoi, että syynä tähän käsitteiden epämääräisyyteen tietotekniikan ja tietojärjestelmien tutkijoiden yleinen tutkimuskohteidensa määrittelyn laiminlyönti.

Samoin kuin Sohilla ja Markuksella (1995) sekä Melvillellä ym. (2004), on Schryenilläkin (2013) tarkoituksenaan vetää yhteen vallitseva tutkimustieto, osoittaa sen perusteella aihepiirin tärkeimmät tutkimusaukot ja esittää jatkotutkimuskohteita näiden aukkojen paikkaamiseksi.

Tutkija rakentaa tätä tarvetta varten oman mallinsa arvon tuottamisesta tietojärjestelmillä. Tä- män malli on syntetisoitu jo edellä käsiteltyjen Sohin ja Markuksen (1995) sekä Melvillen ym.

(2004) malleista sekä Dehningin ja Richardsonin (2002) ja Dedrickin, Gurxabanin ja Krae- merin (2003) malleista. Näissä malleissa on yhteistä kolme perustavanlaatuista oivallusta arvon tuottamisesta tietojärjestelmillä:

1. Tietojärjestelmiin tehtyjen investointien vaikutuksia voidaan arvioida useiden suoritusky- kymittareiden avulla. Nämä suorituskykymittarit voidaan jakaa prosessien suorituskykymittareihin ja organisaation suorituskykymittareihin. Jäljemmät voidaan lisäksi jakaa markkinasuorituskykymittareihin ja taloudellisiin suorituskykymittareihin. Investoinnit tietojärjestelmiin vaikuttavat organisaation suorituskykyyn vaikuttamalla prosessien suorituskykyyn.

2. Tietojärjestelmiin tehtyjen investointien vaikutus prossien suorituskykyyn on riippuvainen ympäristöllisistä/kontekstuaalisista tekijöistä organisaatio-, toimiala- ja sijaintimaatasoilla.

3. Investoinnit tietojärjestelmiin ja niitä seuraavat tietojärjestelmävoimavarat voivat ilmetä eri muodoissa. Ne voivat koostua kuluista tietotekniikkaan (laitteistot, ohjelmistot, tekninen infrastruktuuri), tietojärjestelmiin liittyviin henkilöstöresursseihin ja tietojärjestelmien joh- tamisen kyvykkyyksiin. Tietoteknisiä investointeja täydentää ei-tietotekniset investoinnit ja yhdessä nämä vaikuttavat prosessien suorituskykyyn. (Schryen 2013.)

(25)

Näiden eri arvon tuottamista tietojärjestelmillä koskevien mallien yhteisten piirteiden lisäksi Schryen (2013) otti malliinsa mukaan monissa empiirisissä tutkimuksissa havaitut viivevaiku- tukset. Viivevaikutuksilla tässä mallissa tarkoitetaan sitä, että tietojärjestelmäinvestointien vaikutukset voivat realisoitua useiden vuosien viiveellä. Schryenin (2013) hahmottelema malli arvon tuottamisesta tietojärjestelmillä on kuvattu kuviossa 4.

Kuvio 4. Syntetisoitu malli tietojärjestelmien liiketoiminnallisesta arvosta (Schryen 2013 mukaillen).

Käyttäen hyödyksi kuviossa 4 kuvattua syntetisoitua mallia tietojärjestelmien liiketoiminnallisesta arvosta, voidaan tietojärjestelmien arvon tuottamista käsittelevää tutkimuskirjallisuutta jaotella mallin mukaisiin teemoihin ja analysoida. Malliin pohjautuvan tutkimuskirjallisuuden analyysin perusteella voidaan havaita että, suorituskykyyn liittyvissä tutkimuksissa suorituskyky on usein jaettu liiketoimintaprosessien suorituskykyyn sekä organisaation suorituskykyyn. Tutkimuksissa suorituskyvyn mittareina on käytetty muun muassa tuottavuutta, tuotan- tokapasiteetin käytön tehostamista, tuotteiden laatua, kuluttajien hyvinvointia sekä useita liikevoittoon ja markkinoihin liittyviä mittareita. Organisaation suorituskyvyn parantumisen on havaittu seuraavan liiketoimintaprosessien suorituskyvyn parantumisesta. Varhaisissa tietojär- jestelmäkirjallisuudessa tietojärjestelmäinvestointien ei ollut huomattu vaikuttavan positiivisesti tuottavuuteen, mutta viimeaikaisissa tutkimuksissa positiivinen korrelaatio tietojärjestel- mäinvestointien ja tuottavuuden välillä on havaittu. Positiivista korrelaatiota tietojärjestelmäin-

(26)

vestointien ja osakkeiden kokonaistuoton välillä ei ole havaittu. Markkinareaktioiden on havaittu riippuvan tietojärjestelmäinvestoinnin tyypistä. Tietojärjestelmäinvestoinneilla on ollut positiivinen vaikutus myynnin tuottoon ja työntekijäkohtaiseen liikevoittoon. Tietojärjestel- mäinvestointien positiiviseen vaikutukseen koko pääoman tuottoasteeseen, sijoitetun pääoman tuottoasteeseen ja omanpääoman tuottoasteeseen vaikuttavat viive sekä kontekstuaaliset tekijät ja tietojärjestelmäinvestointien suuruus verrattuna koko pääomaan. Kontekstuaaliset tekijät on tutkimuskirjallisuudessa jaoteltu organisaatio-, toimiala- ja valtiotason tekijöihin. Näistä toimiala- ja valtiotason tekijöitä on tutkittu vain vähän. Jotta tietojärjestelmäinvestointi parantaisi organisaation suorituskykyä, tietojärjestelmäinvestoinnin tulee olla linjassa organisaation ydinkyvykkyyksien sekä liiketoiminnallisten suunnitelmien kanssa ja ylimmän johdon täytyy olla sitoutunut tietojärjestelmäinvestointiin. Tutkimuskirjallisuudessa on havaittu myös mer- kittäviä vuosienkin viiveitä tietojärjestelmäinvestoinnin ja sitä seuranneiden vaikutusten vä- lillä. (Schryen 2013.)

Schryen (2013) ei määrittele artikkelissaan muodostamaansa teoreettista mallia arvon tuottamisesta tietojärjestelmillä prosessi- tai varianssiteoreettiseksi malliksi. Hän muodostaa tutkiel- massaan tietojärjestelmillä arvon tuottamisen aihepiiristä tutkimuskysymyksiä, jotka hänen mukaansa vielä kaipaavat lisätutkimusta. Näissä tutkimuskysymyksissä käytetään prosessiteoreettista kysymysten asettelua ja tutkijan prosessi-käsitteen käyttö edustaa prosessiteoreettista prosessin määritelmää.

Trieu (2016) lainasi Schryeniltä (2013) viivetekijät omaan malliinsa ja yhdisti nämä Sohin ja Markuksen (1995) prosessiteoriaan arvon tuottamisesta tietotekniikalla. Prosessiteorian kannalta nämä viivetekijät voidaan käsittää olevan osa prosessin selitystä ja lisäävän siten prosessiteorian selitysvoimaa.

Tietotekniikalla arvon tuottamista koskevan kirjallisuuden soveltaminen liiketoiminta- tiedon hallintaan

Trieu (2016) yhdisti Sohin ja Markuksen (1995), Melvillen ym. (2004) ja Schryenin (2013) tietotekniikalla arvon tuottamisen teoreettiset mallit. Tämän Trieun (2016) tietotekniikkakir- jallisuudesta sovelletun liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessia käsittelevän prosessiteoreettisen mallin tarkoitus oli toimia viitekehyksenä, jota vastaan liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamista koskevaa kirjallisuutta verrattiin ja kategorisoitiin. Tässä tutkielmassa on tarkoitus kehittää edelleen tätä liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen pro-

(27)

sessiteoriaa. Trieu (2016) jättää artikkelissaan perustelematta, miksi tietotekniikan arvotuotta- misprosessin tutkimusta voidaan soveltaa suoraan ja mitenkään muuttamatta liiketoimintatiedon hallintaan. Tämän seikan perustelematta jättäminen ole ongelma, kun mallin soveltami- sessa pitäydytään tutkimuskirjallisuuden kategorisoinnissa, mutta jos tätä mallia käytetään liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessin teoreettiseen tai empiiriseen tutkimukseen, on tietotekniikan arvon tuottamisprosessin tutkimuksen soveltaminen liiketoimintatiedonhallinnan arvon tuottamisprosessin tutkimukseen perusteltava.

Tietotekniikan arvon tuottamismekanismeja on sovellettu usein liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen tutkimukseen, mutta nämä sovellukset ovat olleet epäjohdonmukaisia ja sa- tunnaisia, eikä mitään yleistä toimintatapaa tai perustelua tietotekniikkakirjallisuuden tulosten soveltamiseen liiketoimintatiedon tutkimukseen ole kehitetty (Fink ym 2017). Liiketoiminta- tiedon hallinnan arvon tuottamista koskevassa kirjallisuudessa on esitetty yleisen tietotekniikan arvon tuottamista koskevan kirjallisuuden olevan sovellettavissa liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen tutkimukseen (joka on yksi tietotekniikan osa-alue), kunhan liiketoimintatiedon hallinnan erityispiirteet otetaan huomioon (Fink ym 2017; Elbashir ym 2008). Myös liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamiseen läheisesti kytkeytyvä liiketoimintatiedon hallinnan onnistumista koskevassa tutkimuskirjallisuudessa on mukailtu tietotekniikkaprojektien onnistumista koskevaa tutkimuskirjallisuutta liiketoimintatiedon hallinnan erityispiirteiden vaatimalla tavalla (Popovič ym 2012; Adamala & Cidin 2011). Tietotekniikan arvon tuottamisprosessia käsittelevää kirjallisuutta voidaan siis soveltaa liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessin tutkimukseen, kunhan aiheen erityispiirteet huomioidaan tutkimuk- sessa.

Tässä luvussa tarkasteltiin Trieun (2016) muodostamaa prosessiteoriaa liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisesta. Tätä teoriaa tarkasteltiin sen rakennuspalikoina toimineiden yleistä tietotekniikan arvon tuottamisprosessia koskeneiden artikkeleiden perusteella. Tietotekniikan koskevan tutkimuskirjallisuuden soveltumista liiketoimintatiedon hallinnan tutkimukseen on arvioitu tutkimuskirjallisuudessa (Fink ym 2017; Popovič ym 2012; Adamala & Cidin 2011;

Elbashir ym 2008). Tämän tutkimuskirjallisuuden perusteella Trieun (2016) menetelmä soveltaa arvon tuottamista tietotekniikalla koskevaa tutkimuskirjallisuutta sellaisenaan liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen tutkimukseen ei kuitenkaan ota tarpeeksi hyvin huomioon liiketoimintatiedon hallinnan erityispiirteitä, jotka ovat tärkeitä liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessiteorian muodostamisessa. Koska tässä tutkielmassa on tarkoitus muodostaa liiketoimintatiedon arvon tuottamista koskeva prosessiteoria, jonka avulla voidaan

(28)

vastata tutkielman tutkimuskysymykseen, joka on: ”Kuinka liiketoimintatiedon hallinta tuottaa arvoa liiketoimintatiedon hallintaa käyttävässä organisaatiossa?”, täytyy muodostettavassa teoriassa ottaa huomioon nämä liiketoimintatiedon hallinnan erityispiirteet, verrattuna tietotekniikkaan yleensä. Seuraavassa alaluvussa tarkastellaan ja eritellään näitä erityispiirteitä, jotta liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessiteoria voidaan muodostaa. Tämä tar- kastelu tapahtuu katsauksena liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamista ja onnistumista koskevaan tutkimuskirjallisuuteen.

3.3. Liiketoimintatiedon hallintaa koskeva tutkimuskirjallisuus

Tässä alaluvussa käsitellään liiketoimintatiedon hallintaa koskevan tutkimuskirjallisuuden tuloksia. Tässä luvussa keskitytään tarkastelemaan lähinnä liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamista sekä siihen läheisesti liittyvää liiketoimintatiedon hallinnan onnistumista koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Tässä alaluvussa tarkasteltavan tutkimuskirjallisuuden tuloksia sovelle- taan Trieun (2016) prosessimalliin liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamismekanis- meista. Tämän alaluvun tavoitteena on tunnistaa liiketoimintatiedon hallinnan erityispiirteet, jotta näitä voitaisiin käyttää hyväksi liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessiteorian muodostamisessa seuraavassa luvussa.

Tässä luvussa käsiteltävä tutkimuskirjallisuus on haettu Business Source Elite ja Scopus – tie- tokannoista muun muassa hakusanoilla ”Business intelligence”, ”Business intelligence value”

ja ”Business intelligence value chain”. Kirjallisuudessa on painotettu ensinnäkin usein sitee- rattuja artikkeleita ja toiseksi uusimpia artikkeleita. Lisäksi on käytetty ”viitteestä viitteeseen”

–menetelmää, jossa relevanttia tutkimuskirjallisuutta haetaan tutkimuksen aihetta käsittelevän artikkelin viitteistä ja lähdeluettelosta. Tällaisen menetelmällisesti vapaamuotoisen kirjalli- suuskatsauksen arvioitu tuottavan tutkielman luonteeseen ja laajuuteen suhteutettuna tarpeeksi kokonaisvaltaisen kuvan tutkittavasta aiheesta.

Liiketoimintatiedon hallinta tuottaa arvoa muuttamalla liiketoimintatiedon informaatioksi (Glazer 1993). Investoinnit liiketoimintatiedon hallintaan mahdollistavat liiketoimintatiedon hallinnan voimavarojen syntymisen liiketoimintatiedon hallinnan muuntoprosessissa. Liiketoi- mintatiedon hallinnan voimavarat mahdollistavat liiketoimintatiedon hallinnan vaikutukset, joiksi voimavarat muuttuvat liiketoimintatiedon hallinnan käyttöprosessissa. Lopulta liiketoimintatiedon hallinnan vaikutukset mahdollistavat organisatorisen suorituskyvyn parantumisen markkinaprosessin kautta. On tärkeä muistaa, että tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessiteorian kehittelystä. Prosessiteoriassa

(29)

seuraus ei välttämättä seuraa edeltävän ehdon täyttymistä. Prosessiteoriassa edeltäjät ovat siis seurauksen välttämättömiä, mutta riittämättömiä ehtoja. Liiketoimintatiedon hallintaa käsitte- levissä tutkimuksissakin on todettu, että liiketoiminnallinen onnistuminen ei välttämättä seuraa liiketoimintatiedon hallinnasta vaan tähän vaikuttavat monet tekijät (Popovič ym 2012; Watson

& Wixom 2007; Williams & Williams 2003). Tässä alla käsitellään liiketoimintatiedon hallintaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta ja näiden tutkimusten tulokset sisäistetään osaksi yllä kuvattua liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessiteoriaa.

Huomion arvoista liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamista koskevassa kirjallisuudessa on se, että vain harvoissa tutkimuksissa käsitellään liiketoimintatiedon hallinnan muuntoprosessia, eli sitä, kuinka liiketoimintatiedon hallintaan tehdyt investoinnit mahdollistavat liiketoimintatiedon hallinnan voimavarojen syntymisen. Saman havainnon tietotekniikalla arvon tuottamista koskevasta kirjallisuudesta tekivät Soh ja Markus (1995). Investoinnit liiketoimintatiedon hallintaan voivat olla esimerkiksi investointeja henkilöstön koulutukseen, konsulttien käyttöä tai investointeja liiketoimintatiedon hallinnan teknisiin kehittämisprojekteihin.

Liiketoimintatiedon hallinta on osa informaation arvoketjua (Popovič ym 2012). Informaatiota, eli dataa, organisaatioille kertyy organisaation sisäisissä transaktioissa sekä transaktioissa asi- akkaiden ja muiden sidosryhmien välillä. Arvo on olemassa informaatiossa itsessään. Liiketoi- mintatiedon hallinta, sekä muut teknologiat ovat vain välineitä tämän arvon hyödyntämiseksi.

(Glazer 1993.) Tässä tutkielmassa käytettävän liiketoimintatiedon hallinnan määritelmänkin mukaan liiketoimintatiedon hallinnalla on mahdollistajan rooli arvon tuottamisessa organisaation käytettävissä olevasta datasta (Gartner 2017b). Ellei organisaatiolla ole dataa, jota hyö- dyntää liiketoimintatiedon hallinnalla, ei liiketoimintatiedon hallinnasta ole mitään hyötyä. Da- tan arvo on riippuvainen datan laadusta (Seddon ym 2017; Işik ym 2013; Adamala & Cidin 2011). Liiketoimintatiedon hallinta käyttää hyväksi organisaatiossa ja sen ulkopuolella synty- nyttä ja syntyvää dataa. Toiminnanohjausjärjestelmä on yleinen liiketoimintatiedon hallinnassa käytetty tietolähde. (Elbashir ym 2008.) Näiden tässä esitettyjen seikkojen perusteella voidaan väittää, että organisaation data, datan laatu ja organisaatiolle relevantti ulkonen data vaikuttavat liiketoimintatiedon hallinnan muutosprosessiin. Lisäksi liiketoimintatiedon hallinnan muunto- prosessiin vaikuttavat liiketoimintatiedon hallinnan käyttökohteiden priorisointi, operatiivisen ja strategisen johdon tuki liiketoimintatiedon hallinnalle sekä liiketoimintatiedon hallinnan

(30)

projektien johtaminen (Seddon ym 2017; Olszak 2016; Adamala & Cidin 2011; Elbashir ym 2011; Watson & Wixom 2007).

Liiketoimintatiedon hallinnan käyttöprosessia on kuvattu tutkimuskirjallisuudessa paljon laa- jemmalti kuin liiketoimintatiedon hallinnan muuntoprosessia. Liiketoimintatiedon hallintaa käsittelevässä kirjallisuudessa liiketoimintatiedon hallinnan voimavaroihin kuuluvuksi on mai- nittu esimerkiksi liiketoimintatiedon käytön mahdollistava teknologia sekä tätä teknologiaa hyödyntämään kykenevä henkilöstö (Seddon ym 2017; Rouhani, Ashrafi, Ravasan & Afshari 2016)). Jotta datasta voidaan tuottaa arvoa liiketoimintatiedon hallinnalla, on se saatava sisään liiketoimintatiedon hallinnan järjestelmään (esimerkiksi tietovarastoon), jalostettava tiedoksi ja mahdollistettava loppukäyttäjien tiedon kuluttaminen ja analysointi (Işik ym 2013; Watson

& Wixom 2007). Loppukäyttäjien tiedon kuluttaminen ja analysointi sijoittuvat liiketoimintatiedon käyttöprosessiin, jossa liiketoimintatiedon voimavarat mahdollistavat liiketoimintatiedon hallinnan vaikutukset. Organisaatiokulttuuri on tärkeässä osassa liiketoimintatiedon hallinnan käyttöprosessissa. Analyyttinen ja tietoon perustuvaan päätöksentekoon kannustava organisaatiokulttuuri edesauttaa liiketoimintatiedon hallinnan käyttöä. (Olszak 2016; Watson &

Wixom 2007). Organisaatiokulttuuri vaikuttaa myös siihen kuinka hyvin liiketoimintatiedon hallinta pystytään sisäistämään osaksi liiketoimintaa (Elbashir ym 2011). Strategisen johdon, tietoteknisen johdon ja operatiivisen johdon välinen kommunikaatio edistää tätä liiketoimintatiedon hallinnan sisäistämistä osaksi liiketoimintaa (Elbashir ym 2013). Myös tiedon keräämi- seen ja analysointiin liitetyillä kannustimilla voidaan vaikuttaa liiketoimintatiedon hallinnan käyttöön (Olszak 2016). Liiketoimintiedon hallinnan käytön vaikutukset organisaatioon voivat olla mittavat, siksi myös muutosjohtaminen on tärkeää liiketoimintatiedon hallinnan käyttö- prosessin kannalta (Williams & Williams 2003). Liiketoimintaan sopivat liiketoimintatiedon hallinnan työkalut ja niiden saavutettavuus parantavat liiketoimintatiedon hallinnan käyttöpro- sessia (Seddon ym 2017). Myös sillä minkälaisia päätöksiä – strukturoituja vai strukturoimat- toamia – organisaatiossa tehdään vaikuttaa liiketoimintatiedon hallinnan käyttöprosessiin (Işik ym 2013). Tässä suoritetun liiketoimintatiedon hallinnan käyttöprosessiin liittyvän tutkimuksen katsauksen perusteella liiketoimintatiedon hallinnan käyttöprosessin onnistumiseen vaikut- taviksi tekijöiksi voidaan esittää liiketoimintatiedon hallinnan työkalujen laatua, organisaa- tiokulttuuria ja johtamista.

Niin Trieun (2016) liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisprosessiteoriassa kuin Sohin ja Markuksen (1995) tietotekniikan arvon tuottamisprosessiteoriassakin voimavarat ovat vai-

(31)

kutusten välttämätön ja riittämätön ehto ja vaikutukset ovat organisaation suorituskyvyn parantumisen välttämätön ja riittämätön ehto. Voimavarojen muutosprosessia vaikutuksiksi kuvaa käyttöprosessi ja vaikutusten muutosprosessia parantuneeksi organisaation suorituskyvyksi kuvaa markkinaprosessi. Tietotekniikan arvon tuottamisprosessia koskevissa malleissa on kuitenkin usein esitetty, että tietotekniikkainvestoinnit vaikuttavat organisaation suorituskykyyn vaikuttamalla liiketoimintaprosessien suorituskykyyn (esimerkiksi Melville ym 2004;

Schryen (2013)). Tätä näkemystä on lainattu myös liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamista käsitteleviin malleihin (Fink ym 2017; Elbashir ym 2008). Tässä tutkielmassa kuitenkin pitäydytään Sohin ja Markuksen (1995) alkuperäisessä prosessiteoriamallissa. Edellä mainitut erot mallien välillä ovat ainakin osin selitettävissä käsitteellisillä epämääräisyyksillä, sillä So- hin ja Markuksen (1995) näkevät tietotekniikan vaikutuksiin kuuluvan liiketoimintaprosessien suorituskyvyn parantuminen. He eivät kuitenkaan näe näiden olevan ainoita tietotekniikan organisaation suorituskykyä parantavina vaikutuksina.

Viimeinen prosessi liiketoimintatiedon hallinnan arvon tuottamisen prosessiteoriassa on markkinaprosessi. Markkinaprosessissa organisaatio pyrkii muuttamaan liiketoimintatiedon hallinnan vaikutukset kohonneeksi organisaation suorituskyvyksi ja tuottamaan tällä tavoin arvoa.

Edellä kuvattiin kuinka organisaatiot voivat pyrkiä varmistamaan sitä, että liiketoimintatiedon hallinnan voimavaroja seuraa liiketoimintatiedon hallinnan vaikutukset. Seuraavaksi kuvataan nämä vaikutukset ja se, kuinka näitä vaikutuksia seuraa parantunut organisaation suorituskyky ja tuotettu arvo.

Liiketoimintatiedon hallinnan tuottaman arvon mittaaminen on tunnistettu ongelmalliseksi, sillä sen vaikutukset ovat usein aineettomia ja vaikeasti mitattavissa (Popovič ym 2012; Lönn- qvist & Pirttimäki 2006; Negash 2004). Eräs lähestymistapa liiketoimintatiedon hallinnan tuottaman arvon mittaamiseen on tasapainotetut mittaristot (Hou 2016). Tasapainotettu mittaristo yhdistää asiakasnäkökulman, kasvu- ja oppimisnäkökulman, sisäisten prosessien näkökulman sekä taloudellisen näkökulman organisaation suorituskyvyn mittaamiseksi. Tasapainotetun

(32)

mittariston oletus on, että parannukset mittariston johonkin osa-alueeseen parantaa taloudellista tulosta ja muita osa-alueita. (Kaplan & Norton 1992.) Nämä mittariston näkökulmien vä- liset vaikutukset on kuvattu kuviossa 5.

Kuvio 5. Tasapainotetun mittariston näkökulmien väliset suhteet (Kaplania ja Nortonia 1992 mukaillen).

Tasapainotettu mittaristo on sopiva kuvaamaan liiketoimintatiedon hallinnan markkinaproses- sia, sillä liiketoimintatiedon hallinnan vaikutuksia käsittelevissä tutkimuksien tulokset voidaan jaotella näihin tasapainotetun mittariston kolmeen ei-taloudelliseen näkökulmaan. Yksi usein tutkimuksissa havaittu liiketoimintatiedon hallinnan vaikutus on organisatorinen oppiminen (Fink ym 2017; Lee & Widener 2016). Liiketoimintatiedon hallinnan avulla organisaatiot voivat oppia toteuttamaan nykyistä liiketoimintaansa tehokkaammin tai löytämään uusia liiketoi- mintamahdollisuuksia (Fink ym 2017; Seddon ym 2017; Olszak 2016). Käyttämällä liiketoimintatiedon hallintaa voidaan myös lisätä organisatorista tietämystä (Rouhani ym 2016; Shollo

& Galliers 2016; Elbashir ym 2011). Sisäisten prosessien näkökulmasta liiketoimintatiedon hallinnan vaikutuksia ovat tehokkaammat päätökset, alentuneet päätöksenteon kulut ja liiketoimintaprosessien tehostuminen ja optimointi (Olszak 2016; Rouhani ym 2016; Elbashir ym 2008). Suorituskyvyn mittaamisen kyvykkyyksien parantuminen on yksi tutkimuskirjallisuudessa havaituista liiketoimintatiedon hallinnan vaikutuksista (Peters, Wieder, Sutton & Wake- field 2016). Liiketoimintatiedon hallinta parantaa myös johdon kontrollia organisaatiosta (Lee

& Widener 2016). Asiakasnäkökulmasta liiketoimintatiedon hallinnan vaikutuksia on parempi ymmärrys asiakkaista, paremmat suhteet tavaran toimittajiin ja alihankkijoihin (Elbashir ym 2008). Myös sidosryhmien tyytyväisyys on asiakasnäkökulmaan luettavissa oleva liiketoimintatiedon hallinnan vaikutus (Rouhani ym 2016). Parannukset edellä esitettyihin tasapainotetun