Nro 117/09/2 Dnro ISY-2008-Y-34 Annettu julkipanon jälkeen 30.10.2009
ASIA Huppionsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa Mikkeli, Pieksämäki ja Juva
HAKIJA Vapo Oy PL 22
40101 Jyväskylä
TOIMINTA JA SIJAINTI
Ympäristölupahakemus koskee Huppionsuon turvetuotantoa 100,1 ha:n tuotantoalalla.
Huppionsuon turvetuotantoalue sijaitsee Mikkelin kaupungin Vehmaskylässä ja Juvan kunnan Hyötysen kylässä noin 16 kilometriä Haukivuoren taajamasta kaakkoon Kan- gasjärven eteläpuolella.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE, LUPAVIRANOMAINEN JA ASIAN VIREILLETULO
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
Itä-Suomen ympäristölupaviraston 28.9.2001 antaman päätöksen nro 60/01/2 mukaan luvan saajan on haettava ympäristölupaa 30.9.2007 mennessä, jos päätöksessä tarkoi- tettujen vesien johtamista on tarkoitus jatkaa vuoden 2008 jälkeen.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
Hakemus on tullut vireille 31.1.2008 ja sitä on täydennetty 4.2., 1.4. ja 9.7.2008 sekä 18.5., 29.9. ja 30.9.2009.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne
Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 28.9.2001 antamallaan päätöksellä nro 60/01/2 myöntänyt luvan jatkaa 579 ha:n suuruisen Ropolansuon, 173 ha:n suuruisen Hup- pionsuon, 407 ha:n suuruisen Viransuon ja 321 ha:n suuruisen Rajasuon turvetuotan-
toalueiden kuivatusvesien johtamiseen Kangasjärveen ja Höytiönlampeen. Vaasan hallinto-oikeus on 25.9.2002 antamalla päätöksellä nro 02/0333/2 muuttanut lupavi- raston päätöstä eräiltä osin.
Hakijalla on Huppionsuolla hallussaan maita 229 ha, josta 121 ha on vuokrattua aluet- ta.
Etelä-Savon seutukaavassa (vahvistettu 18.12.2000) Huppionsuon alue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO1).
Toiminta Huppionsuon kunnostaminen turvetuotantoon on aloitettu vuonna 1974 ja tuotanto vuonna 1975. Huppionsuon turvetuotantoalue muodostuu 7 lohkosta, joiden tuotanto- ala vuonna 2007 on ollut 86,8 ha. Lisäksi 11 auma-aluetta kattavat noin 13,3 ha:n alu- een. Arvioitu jäljellä oleva tuotantoaika on 10 vuotta.
Jyrsinpolttoturvetta tuotetaan mekaanisella kokoojavaunulla. Vuotuinen tuotantomää- rä on noin 35 000 m3.
Huppionsuolta poistuu tuotannosta vuosittain 5–10 ha. Turvetuotannon loputtua alueet jälkihoidetaan, siistitään ja saatetaan maanomistajan kanssa sovittuun tilaan. Hakijan omistuksessa olevat tuotannosta poistuvat alueet mahdollisuuksien mukaan joko met- sitetään tai otetaan viljelykäyttöön.
Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön
Huppionsuon tuotantoalueen kuivatusvedet käsitellään laskeutusaltaissa 1–4. Altaissa on virtaamaa rajoittavat rakenteet. Lisäksi tuotantoalueen kokoojaojissa on 13 virtaa- maa säätävää patoa. Vesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.
Alueen käsitellyt vedet johdetaan Naakkapuroa pitkin Höytiönlampeen ja siitä Höy- tiönjokea pitkin Kangasjärveen. Kangasjärven alueen kaikilta turvetuotantoalueilta (Huppionsuo, Ropolansuo, Rajasuo ja Viransuo) tuleva kuivatusvesi on hyvin tum- maa, rautapitoista ja ravinteikasta sisältäen paljon liuennutta orgaanista ainesta.
Oheisessa taulukossa on esitetty tarkkailuun perustuva Huppionsuolta lähtevä kuormi- tus (brutto) vuosina 2002 ja 2005–2007. Vuosien 2003 ja 2004 kuormituksen lasken- taan on käytetty Itä-Suomen alueen keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja (kg/ha/vuosi), koska alueelta ei ole ollut saatavissa varmoja ja kattavia virtaamatietoja.
Vuosi Kiintoaine kg/a
Kok.N kg/a
Kok.P kg/a
2002 4593 1247 59
2003 8218 1903 43
2004 13217 2318 64 2005 14551 2748 163
2006 7327 1716 65
2007 3802 853 50
Huppionsuon virtaamasäätöpatojen (asennettu vuosina 2002–2003) vaikutus tuotanto- alueelta lähtevän veden laatuun on ollut jossain määrin nähtävissä. Alueen muuttumi- nen (ruokohelpiviljelyä 30 ha) ja alueella tehdyt rakennustyöt (ojitusmuutokset ja al- lastyöt) ovat myös vaikuttaneet veden laatuun.
Lähtevän veden kiintoainepitoisuus (noin 20 mg/l) on hieman noussut, mikä voi joh- tua osin eri vuosien ja vuodenaikojen välisestä vesimäärien vaihtelusta. Orgaanisen aineksen pitoisuudet (noin 12 mg/l) ovat olleet viime vuosina pienempiä suhteessa epäorgaanisen aineen kuormaan, mikä viittaa siihen, että rakentamis- ja ojitustöillä voi olla edelleen vaikutusta kiintoainepitoisuuksiin.
Kokonaisfosforipitoisuudet ovat pienentyneet selvästi (260---> 175 g/l). Virtaaman- säätöpadot näyttäisivät alentavan etenkin fosforin pitoisuushuippuja. Myös kokonais- typpipitoisuuksissa voidaan havaita lievä pitoisuustason (3---> 2,5 mg/l) ja huippupi- toisuuksien lasku.
Kemiallisen hapenkulutuksessa (CODMn 48--->42 mgO2/l) ja väriarvossa on ollut myös laskeva suuntaus. Tätä selittänee muutos turvetuotannosta ruokohelpin viljelyyn.
Huppionsuolta lähtevän veden sähkönjohtokyvyn nousuun (7--->15 mS/m) viime vuosina on arvioitu vaikuttaneen tuotantoalueiden mataloituminen, maanrakennustyöt ja viljelytoiminta.
Pöly, melu ja liikenne
Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Turpeen laatu ja ominaisuudet vaikuttavat pölyävyyteen. Mitä maa- tuneempaa ja kuivempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Turvetuotannon eri työ- vaiheet, sääolot ja tuulen nopeus sekä suunta vaikuttavat pölyn leviämiseen. Pölyhai- tan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaava puusto. Huppionsuolla on käytössä mekaaninen kokoojavaunu, jonka aiheuttama pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa.
Turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaittaa esiintyy avoimessa maas- tossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Tuotantoalueen reunalla oleva lähipuusto sitoo hyvin syntyvää pölyä.
Turvepöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pie- ninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.
Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajo- neuvojen liikkumisesta. Tehtyjen selvitysten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyr- sintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Turvekenttien kunnostustyöt aiheuttavat laskennal- lisen arvion perusteella 55 dB:n melutasoja 300–400 m:n etäisyydelle työskentely- kohdasta.
Energiaturve toimitetaan asiakkaille maantiekuljetuksina pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Tuotantomäärän kuljetta-
miseen tarvitaan vuosittain noin 580 rekka-autokuormaa. Tuotantoaikana työmaalii- kenne on työntekijöiden henkilöautoliikennettä.
Varastointi ja jätteet
Urakoitsijat säilyttävät polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa tiiviillä ja kantavalla alustalla. Säiliöiden koko on 3–5 m3 ja säi- liöissä olevan polttoaineiden määrä alle 15 m3. Tuotantokauden aikana kulutetaan polttoaineita noin 71 m3.
Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 480 l, kiinteää öljyjätettä 80 kg, akkuja 24 kg, sekajätettä 2 m3, aumamuovia 4 000 kg ja rautaromua 320 kg. Urakoitsijat toimittavat jätteet niiden erityisille keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista ne toimitetaan luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Metalliromu myydään kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan sekä hyödynnetään energiana tai kierrättämällä.
Turvetuotantoalueen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman (8.7.2008) mukaan tuotantoaikana syntyy kantoja ja muuta puuainesta 60 000 m3, joka välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään polttoaineena energian tuotannossa. Mineraalimaat ojien kaivusta (25 000 m3) käytetään taimikoiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai ne sijoitetaan ojien viereen. Kivet (50 m3) käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Lasketusaltaiden lietteet (100 m3) siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeeksi tai käytetään maisemoinnissa. Kaivannaisjätteistä ei aiheudu ym- päristövaikutuksia.
Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutus siihen
Tuotantoalueen nykytila
Huppionsuo on pitkään tuotannossa ollut alue. Huppionsuon lounaispuolella sijaitsee Koivulammensuo (22 ha), jonka vesiä ei johdeta Kangasjärveen.
Asutus ja maankäyttö
Tuotantoalueiden lähiympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Lähimmät 3 asuinkiinteistöä sijaitsevat 400–500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Tuo- tantoalueiden maisemakuvassa ei tapahdu muutoksia, sillä alueet ovat jo ennestään turvetuotannossa.
Suoja-alueet ja mahdollisuus rajoittaa pölyäviä tuotantovaiheita tuulen ollessa asutuk- seen päin ehkäisevät kohtuuttoman pölyhaitan esiintymisen. Alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitseville asutuksille ei toiminnasta aiheudu kohtuutonta pöly- rasitusta.
Myös turvetuotannon melu ei ylitä rakennetuissa kohteissa melulle annettuja ohjear- voja, eikä raja-arvojen taikka melua koskevien rajoitteiden asettaminen ole tarpeen.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Huppionsuo rajautuu lännessä Iso-Huppion soidensuojelualueeseen. Luonnontilaisia lähteitä, puroja ja alle 1 ha:n luonnontilaisia lampia ei suon läheisyydessä ole. Hup- pionsuon toiminnalla ei ole ollut eikä tule olemaan vaikutuksia suojelualueiden luon- nonarvoihin, koska alueet ovat jo pitkään olleet tuotannossa eikä toiminta niillä muu- tu.
Suon läheisyydessä ei ole vedenottamoita. Läheiset kiinteistöt ottavat talous- ja käyt- tövetensä kaivoista. Hakija on tehnyt kaivokyselyn.
Vesistö
Tuotantoalue kuuluu Vuoksen vesistöalueen Sahinjoen–Välijoen (4.253) valuma- alueeseen. Huppionsuon lisäksi valuma-alueella sijaitsevat myös Ropolansuon, Ra- jasuon ja Viransuon tuotantoalueet.
Huppionsuon kuivatusvedet johdetaan Naakkapuron kautta Höytiönlampeen ja edel- leen Höytiönjokea pitkin Kangasjärven eteläosaan. Järven pinta-ala on 19,6 km2 ja va- luma-alue 134 km2. Kangasjärven valuma-alueen järvisyys on 18,7 %. Valuma- alueesta on puolet suota, josta 67 % on ojitettu. Erityisen tehokkaasti on ojitettu Kan- gasjärven lähialue. Höytiönjoen valuma alue on 37,5 km2 ja arvioitu ainekuormitus 36 % Kangasjärven kuormituksesta.
Höytiönlampeen laskevat Huppionsuon ja Viransuon (valuma-alueosuus noin 13 %) kuivatusvedet. Lammen vesi on tummaa, aiemmin runsasravinteista, nykyisin kohta- laisen ravinteikasta ja ajoittain hyvinkin hapanta. Alusvedessä on ollut ajoittain hapen vajausta. Vaikka veden tummuus ehkäisee planktonlevien kasvua, ovat a- klorofyllipitoisuudet kuvastaneet rehevyyttä. Veden happamuus (pH<4) haittaa jo useimpien vesieliöiden kasvua ja lisää happamuutta suosivien lajien runsautta.
Kangasjärveen laskevat vedet ovat happamia, humuspitoisia ja ravinteisia. Kangasjär- vi on matala järvi. Järven syvänteessä, pohjan läheisessä vesikerroksessa on viime vuosien aikana ollut talvella lievää tai selvää hapenvajausta. Kangasjärven keskiosassa veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 30–40 g/l ja klorofyllipitoisuus 15–25g/l sekä väri alle 100 mg Pt/l. Kangasjärven fosforipitoisuuden ja COD-arvon kehitys on ollut lievästi laskeva.
Kangasjärven veden laatu on lähellä tyydyttävän luokan laatuvaatimuksia. Fosforitaso vastaa tyydyttävää luokkaa, kun taas klorofyllipitoisuudet ovat olleet ajoittain tyydyt- tävää luokkaa suuremmat. Järven eri osissa vedenlaatuerot ovat olleet avovesikaudella suhteellisen pieniä, talvikaudella ne ovat olleet selvempiä.
Kangasjärven veden happamuus on ollut ajoittain niin alhainen, että se saattaa haitata särkikalojen lisääntymistä. Järven alkaliniteetti on alhainen ja puskurikyky välttävä.
Kangasjärven pohjaeläimistä Chironomus-surviaissääskien ja sulkasääskien runsaus ilmentää vesistön runsasta orgaanista kuormitusta ja huonohkoja happioloja. Biomas- san taso kuvastaa rehevää sedimenttiä. BQ-indeksi on laskenut ja kuvastaa nykyisin huonokuntoista sedimenttiä.
Kangasjärvi laskee Rakkineenjoen kautta Haapajärveen. Rakkineenjoen veden kemial- lisessa hapenkulutuksessa on ollut havaittavissa lievä laskeva suuntaus. Tosin parina viime vuotena on havaittu epätavallisen korkeita arvoja.
Haapajärven veden laatu on poikennut yllättävän vähän Kangasjärven veden laadusta.
Tosin Kangasjärven alueelta tuleva kuormitus muodostaa vain osan Haapajärveen tu- levasta kuormituksesta. Haapajärven veden laadussa ei ole ollut havaittavissa selvää muutossuuntaa sähkönjohtavuuden nousua lukuun ottamatta.
Kalasto ja kalastus
Kangasjärven tärkeimmät saaliskalat ovat olleet hauki, ahven ja kuha sekä lahna.
Kangasjärven saaliit ovat olleet monipuolisemmat ja yksikkösaaliit suuremmat kuin alapuolisessa Haapajärvessä. Kangasjärven muikkukanta on ollut kohtalainen, ajoit- tain hyvä, joskin viime vuosina saalistaso on ollut heikko.
Siikaa on Kangasjärveen istutettu viimeksi vuonna 1995. Siikasaalit ovat olleet ajoit- tain melko hyviä. Särkisaalit ovat olleet heikkoja. Syynä voi olla järven veden happa- muus.
Merkittävin kalastushaitta on tiedustelujen mukaan ollut pyydysten likaantuminen ja vedenlaadun heikkeneminen.
Ympäristöriskit
Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään palotur- vallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on alkusammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuk- sia hätätilanteessa ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla.
Häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Häiriöti- lanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita.
Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailussa kirjataan taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset ja sääolot).
Päästö- ja vaikutustarkkailu
Päästötarkkailu tuottaa tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu ympäristövaiku- tuksista (pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous).
Hakija esittää Kangasjärven alueella käytössä olevan kuormitus- ja vesistötarkkailuoh- jelman jatkamista (Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma 20.9.2007).
Huppionsuolla tarkkailukausi on tammikuusta joulukuuhun. Virtaamaa mitataan jat- kuvasti mittapadolla ja näytteet otetaan kerran kuukaudessa mittakaivosta lähtevästä vedestä. Vedestä analysoidaan kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, sähkönjohto- kyky, pH, alkaliniteetti, väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonais- typpi ja rauta. Lisäksi kuormitusnäytteistä analysoidaan joka kolmas vuosi ammoni- umtyppi, nitraattityppi sekä fosfaattifosfori.
Vesistötarkkailua tehdään 8 virtahavaintopaikasta 4 kertaa vuodessa (2 kertaa kevät- tulvan aikaan huhti- toukokuussa sekä elo- ja lokakuussa). Järvihavaintopaikkoja on 8, joista vesinäytteet otetaan 3 kertaa vuodessa (lopputalvella maalis-huhtikuussa sekä elo- ja lokakuussa ynnä joka kolmas vuosi myös kesä- ja heinäkuussa). Kaikista vesis- tönäytteistä tehdään samat analyysit kuin kuormitusnäytteistä. Järvihavaintopaikoista määritetään lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja sameus sekä a-klorofylli (avovesiai- kaan). Kangasjärven pohjaeläinnäytteistä (joka 3.vuosi) analysoidaan laji- ja yksilö- määrä sekä biomassa.
Kalataloudellista tarkkailua on tehty Kangasjärvessä vuodesta 1989 alkaen. Hakija esittää, että kalataloudellista tarkkailua tehdään vuoden 2007 loppuun voimassa ole- van tarkkailuohjelman periaatteiden mukaisesti vuosittaisella kirjanpitokalastuksella ja viiden vuoden välein tehtävällä kalastustiedustelulla.
Haittojen ja vahinkojen korvaaminen
Hakija esittää Kangasjärveen johdettavien Ropolansuon, Viransuon, Rajasuon ja Hup- pionsuon turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen kalataloudellisten haittavaikutus- ten kompensoimiseksi yhteisesti nykyisen suuruista 1 295 euron kalatalousmaksua, josta Huppionsuon osuus on 83 euroa.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Mikkelin ja Pieksämäen kaupungeissa sekä Juvan kunnassa 16.4.–16.5.2008 sekä erityistiedok- siantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsi-Savo -nimisessä lehdessä 16.4.2008.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Mikkelin ja Pieksämäen kaupunkien sekä Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta ynnä Mikkelin ja Pieksämäen kaupungilta ja Juvan kunnalta.
Lausunnot
1) Etelä-Savon ympäristökeskus on lausunut, että hakemuksen vedenlaatukuvaus ja si- tä koskeva aineisto on riittävän laaja.
Huppionsuolla on puhdistusmenetelmänä laskeutusaltaat ja niiden lisäksi tuotanto- alueella on joukko virtaamansäätöpatoja. Reduktiot kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta ovat olleet viimeisellä lupakaudella tällaiselle laitteistolle tyypillisiä.
Suo on tuotantokaarensa loppuvaiheessa. Kentät mataloituvat nopeasti ja tuotannosta jää vuosittain pois useita sarkoja ja jopa lohkoja.
Kangasjärven vedenlaatu on viime vuosina osoittanut paranemisen merkkejä. Sitä vas- toin Haapajärven osalta vastaavaa ei ole havaittavissa, vaan sen vesi on pysynyt liki- määrin samanlaisena jo pidemmän aikaa.
Luvan myöntämisen edellytykset Huppionsuon turvetuotannolle täyttyvät, eikä suun- nitelman mukaisen turpeennostoon tai puhdistustekniikkaan ole lisävaatimuksia.
Päästöjen ja alapuolisten vesistöjen vedenlaadun tarkkailuun soveltuu nyt voimassa oleva tarkkailuohjelma.
2) Etelä-Savon TE-keskus on lausunut, että Huppionsuon turvetuotantoalueen kuiva- tusvesien vaikutuksista aiheutuu alapuolisessa vesistössä yleiselle kalatalousedulle korvattavaa haittaa, jota tulee kompensoida 200 euron vuotuisella kalatalousmaksulla käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueella vesialueiden omistajien kanssa yhdessä sovittavalla tavalla. Kalatalousmaksua tulee voida käyttää sekä Kangasjärvessä että Haapajärvessä. Kangasjärven ja Haapajärven tila sekä veden laatu ja kalasto ovat sa- mantyyppisiä. Vaikka Haapajärveen ei suoraan johdeta turvetuotantoalueen kuivatus- vesiä, määrää Kangasjärven tila pitkälle myös Haapajärven veden laatua. Kalatalous- maksun kohdentaminen myös Haapajärveen on siten tarkoituksenmukaista. Nykyinen kalatalousmaksu on alhainen verrattuna Etelä-Savon turvetuotantoalueiden muihin ka- latalousmaksuihin.
TE-keskus pitää yhteistarkkailua tarkoituksenmukaisena, kun neljän turvetuotantoalu- een kuivatusvedet lasketaan samaan järveen. Päivitetty tarkkailuohjelma on toimitet- tava Etelä-Savon TE-keskukseen kolmen kuukauden kuluessa ympäristölupaviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräykset tulee tarkistaa 10 vuoden kulues- sa.
3)Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että turvetuotanto tulee kes- kittää mahdollisimman pitkälle olemassa oleville alueille.
Kangasjärveen kohdistuvan turvetuotannon kuormitusarviot ovat riittävät. Hakemusta tulee kuitenkin täydentää selvityksellä muista kuormituslähteistä, jossa arvioidaan ta- seena Kangasjärven keskeisiä kuormitustekijöitä (kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine).
4) Pieksämäen kaupungin terveyslautakunta on kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaisena lausunut, että voimassa olevassa seutukaavassa alue on merkitty turvetuo- tantoalueeksi. Maakuntakaavaluonnoksessa alue merkitty myös turvetuotantoalueeksi, jolla turpeen otto tai oton edellytykset on selvitetty.
Huppionsuon käytössä olevat vesiensuojelutoimet ovat parasta käyttökelpoista tek- niikkaa. Vesistökuormitusta tulee tarkkailla ja pyrkiä edelleen vähentämään. Laitteis- tojen (ojat, pidättimet, laskeutusaltaat) kunnossapidolle ja tarkkailulle tulee antaa riit- tävät määräykset.
Turvetuotannossa on käytettävä mahdollisimmanvähän pölyä aiheuttavia menetelmiä.
Turpeen varastointi ja käsittely on järjestettävä niin, että pölypäästöt jäävät vähäisiksi.
5) Pieksämäen kaupunginhallitus on hyväksynyt lausunnon terveyslautakunnan esi- tyksen mukaisesti.
6) Juvan kunnanhallitus on lausunut, että Huppionsuolle ei tule myöntää lupaa, ellei valumavesiä käsitellä pintavalutuskentällä, kemiallisella puhdistamolla tai muulla vas- taavan tehoisella menetelmällä. Turvesuon kuormitus on laajaa ja pitkäaikaista. Suu- ren kuormittajan tulee käsitellä kuivatusvedet tehokkailla menetelmillä.
7) Rantasalmen kunnan ympäristölautakunta on Juvan kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisena tehnyt edellä selostetun 6) lausunnon kanssa samansisältöisen lausunnon.
Muistutukset ja mielipiteet
1) AA:n oikeudenomistajat (Höyhensaaret RN:o 15:4, Mikkeli Vehmaskylä) ovat muistuttaneet, että Kangasjärven valuma-alueelle keskittynyt turvetuotanto on edel- leen merkittävä vesien kuormittaja, joka alentaa järven arvoa virkistyskäytössä. Jär- veen johdettavat vedet tulee neutraloida riittävälle tasolle.
Lupaa tulisi jatkaa enintään viidellä vuodella eikä uusia lupia tulisi myöntää, jotta lu- pamääräykset voidaan tarkistaa ja puhdistustavoitteet saavuttaa käyttämällä parannet- tua tekniikkaa.
Kalataloudellisena haittana on pyydysten likaantuminen. Istutukset eivät ole tuottaneet tulosta, ainakaan kirjolohella. Made- ja muikkukannat ovat heikentyneet. Kalatalous- maksu tulee korottaa 3 000 euroon (kaikki Kangasjärveen kuivatusvetensä laskevat turvetuotantoalueet), mikä vastaisi muille soille määrättyjen kalatalousmaksujen tasoa.
2) BB (Haapaoja RN:o 2:25, Juva Karkiamaa) on tehnyt edellä selostetun 1) muistu- tuksen kanssa samansisältöisen muistutuksen.
3) CC (Savonranta RN:o 21:24, Mikkeli Vehmaskylä) on tehnyt edellä selostetun 1) muistutuksen kanssa samansisältöisen muistutuksen.
4) DD (Kiviranta RN:o 2:22, Juva Karkiamaa) on tehnyt edellä selostetun 1) muistu- tuksen kanssa samansisältöisen muistutuksen.
5) Karkeamaan osakaskunta on tehnyt edellä selostetun 1) muistutuksen kanssa sa- mansisältöisen muistutuksen.
6) Kangasjärven kalastusseura ja sille kalavetensä vuokranneet Kääriälän kalastus- kunta, Karkeamaan osakaskunta, Vehmaskylä 18 kalastuskunta, Hurskaalan osakas- kunta sekä Haukivuori 45 osakaskunta ovat tehneet edellä selostetun 1) muistutuksen kanssa samansisältöisen muistutuksen.
7) Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry on vaatinut, ettei Huppionsuon turpeennos- toon liittyvillä ojituksilla saa pienimissäkään määrin huonontaa lähellä sijaitsevan Iso- Huppion Natura-2000, F1050005-alueen vesitaloutta ja suojeltavan suoekosysteemin toimintaa.
8) Pieksämäen seudun luonnonystävät ry on vastustanut luvan myöntämistä. Kiinto- ainekuormituksen ja humuksen lisääminen Kangasjärveen aiheuttaa sameuden ja ra- vinnekuormituksen lisääntymistä sekä johtaa vesistön rehevöitymiseen.
Hakijan selitys
Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta ei ole huomautettavaa.
Etelä-Savon TE-keskuksen vaatimukseen kalatalousmaksun korottamisesta hakija vas- taa, että on noudatettava aikaisempien katselmus- ja lupamenettelyihin perustuvia rat- kaisuja eikä korottamiseen ole aihetta.
Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden selvitysvelvoitteesta hakija toteaa, että hake- mus sisältää ympäristösuojeluasetuksen edellyttämät riittävät selvitykset asian käsitte- lemiselle.
Pieksämäen kaupungin terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen lausunnoista ha- kija toteaa, että huomautukset ja vaatimukset ovat tulleet riittävästi huomioiduksi ha- kemuksessa.
Juvan kunnanhallitukselle ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle hakija viittaa selityksenään Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausuntoon ja toteaa, että suun- niteltu vesien puhdistus on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Siten tehostamisvaati- mukset ovat aiheettomia.
Muistutuksissa (1–6) tehdyt vaatimukset lyhyestä lupakaudesta ovat arvioituun toi- minnan kestoon nähden tarpeettomia. Kuivatusvesien puhdistuksen ja tehostamisvaa- teen osalta hakija viittaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausuntoon ja kalatalous- maksua koskevan vaateen osalta Etelä-Savon TE-keskuksen lausunnosta annettuun se- litykseen.
Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Pieksämäen seudun luonnonystävät ry:n kirjoituksissa esitetyt vaatimukset ja huomautukset ovat aiheettomia.
MERKINTÄ
Asia ratkaistessa ovat olleet käytettävissä lupapäätösten nro 60/01/2 ja nro 117/05/2 perusteena olleet asiakirjat.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
KÄSITTELYRATKAISU
Ympäristölupavirasto ratkaisee ympäristösuojelulain 42 §:n 1 momentin perusteella samanaikaisesti Kangasjärven alueella olevien seuraavien turvetuotantoalueiden lupa- hakemukset ja antaa niistä seuraavat päätökset:
1) dnro ISY-2007-Y-221 Ropolansuon ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, pää- tös nro 120/09/2
2) dnro ISY-2008-Y-32 Rajasuon ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, päätös nro 118/09/2
3) dnro ISY-2008-Y-33 Viransuon ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, päätös nro 119/09/2 ja
4) dnro ISY-2008-Y-34 Huppionsuon ympäristölupa, päätös nro 117/09/2.
LUPARATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Mikkelin kaupungin Vehmaskylässä ja Juvan kunnan Hyötysen kylässä Huppionsuon noin 100 ha:n alueella.
Turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä alapuolisten vesialueiden kalastolle ja ka- lastukselle aiheutuva vahinko ja haitta määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla.
Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa turvetuotantoalueen päästöistä vesistöön ei ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Päästöt vesiin
1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta Naakka- puroon ja edelleen Höytiönlammen ja Höytiönjoen kautta Kangasjärven eteläosaan.
Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsit- telyrakenteiden ohi eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.
2. Turvetuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä ympäri vuoden hakemuksen liitteenä 8 olevan tuotantosuunnitelman (MK 1:10 000) mukaisesti sarkaojarakentei- den, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden avulla sekä muutoin hakemukses- ta ilmenevällä tavalla.
Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. Las- keutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusoh- jeiden mukaisia.
Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, jotta turvetta ei joudu ojiin.
3. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja nii- den toimivuus on tarkastettava säännöllisesti.
Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistet- tava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloin tarpeen vaati- essa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puh- distettava tarvittaessa.
Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.
Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön.
Vesiensuojelurakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vai- kutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.
Päästöt ilmaan ja melu
4. Turpeen tuotanto ja varastointi on tehtävä ja ajoitettava niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava sel- laisia, että niiden toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän turpeen pölyämistä.
Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritse- västi.
Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty alle 400 m:n etäisyydellä asutuksesta tuu- len suunnan ollessa asutukseen päin ja tuulen nopeuden ylittäessä 5 m/s. Alueella on oltava tuulen nopeuden ja suunnan osoittava tuulimittari.
5. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta me- lua. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ympäristön asuinalueilla päivällä (klo 7–22) keskiäänitasoa 55 dB(A) eikä yöllä (22–7) keskiäänitasoa 50 dB(A).
Varastointi ja jätteet
6. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaista käsittelyä ja hyödyntämistä edellyttävät jätteet on lajiteltava ja pidettävä toisistaan erillään. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaan- ottaa kyseistä jätettä. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitusaika ja -paikka.
7. Voiteluaineet, jäteöljy ja muut ongelmajätteet on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.
8. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuolto- suunnitelmaa (päivätty 8.7.2008).
Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kulut- tua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuolto- suunnitelmaa on muutettava.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
9. Turvetuotantoalueella tapahtuvista merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välit- tömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden va- ralta.
Tarkkailu 10. Luvan saajan on tehtävä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua.
Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä tuotantokausittain tiedot tuotannosta, vesiensuojelurakenteiden käytöstä ja kunnossapidosta sekä niistä seikoista, joilla on toiminnan päästöjen kannalta merkitystä. Käyttöpäiväkirjaa on säi- lytettävä työmaalla tai nimetyn vastuuhenkilön hallussa siten, että tiedot ovat tarvitta- essa ympäristöviranomaisten nähtävissä.
Vastuuhenkilön nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökeskuk- selle sekä Mikkelin ja Pieksämäen kaupunkien ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluvi- ranomaisille.
Päästö- ja vesistötarkkailussa noudatetaan hakemukseen liitettyä 20.9.2007 päivättyä Ropolansuon, Huppionsuon, Viransuon ja Rajasuon kuormitus- ja vesistötarkkailuoh- jelmaa.
Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
11. Luvan saajan on tarkkailtava turvetuotannon vesistökuormituksen vaikutuksia ve- sistön kalastoon ja kalastukseen Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalata- lousyksikön hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Muutokset tarkkailuohjelmaan hyväksyy TE-keskus.
12. Tarkkailutulokset on toimitettava valvontaviranomaisille hyväksyttyjen tarkkai- luohjelmien mukaisesti.
Tarkkailun vuosiyhteenvedot on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Ete- lä-Savon TE-keskukselle, Mikkelin ja Pieksämäen kaupunkien sekä Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.
Tarkkailutulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Kalatalousmaksu
13. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 83 euroa kalatalous- maksua Etelä-Savon TE-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen
Kangas- ja Haapajärven kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi.
Kalatalousmaksun käytöstä päätettäessä on kuultava vaikutusalueen osakaskuntia.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
14. Tuotannosta poistetut alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Savon ympäristökes- kukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyraken- teiden kautta siihen asti, kunnes ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvi- peitteisiä, siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai että vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen.
Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alu- eiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistet- tujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla.
Etelä-Savon ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälki- hoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole enna- koitu, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
Korvattava päätös
Tämä päätös korvaa Huppionsuon tuotantoalueen osalta Itä-Suomen ympäristölupavi- raston 28.9.2001 antaman päätöksen nro 60/01/2 siihen Vaasan hallinto-oikeuden 25.9.2002 antamalla päätöksellä nro 02/0333/2 tehtyine muutoksineen.
LUVAN VOIMASSAOLO
Lupa on voimassa 31.12.2019 saakka.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan es- tämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muu- toinkin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Käsittelyratkaisun perustelut
Ympäristölupavirastossa on ollut yhtäaikaisesti käsittelyssä käsittelyratkaisussa maini- tut Kangasjärven alueen turvetuotantoa koskevat hakemukset.
Asioiden käsittely ja ratkaiseminen samanaikaisesti on ympäristönsuojelulain 40 §:n perusteella tarpeen, koska toimintojen päästöillä on yhteinen vaikutusalue ja turvetuo- tannon kuormituksella on merkittävä vaikutus alapuolisen purkuvesistön veden laa- tuun ja vesistön kokonaissietokyky on otettava ratkaisuissa huomioon. Lupaharkinnan kannalta toimintojen yhteisvaikutus on huomattava.
Luparatkaisun perustelut
Käytössä oleva tuotantoalue on kunnostettu ja otettu turvetuotantoon 1970-luvulla, jolloin kuivatusvesien johtaminen Höytiönlampeen on alkanut. Vuosina 2002–2003 on otettu käyttöön virtaamansäätörakenteet. Toiminnan vesistövaikutuksista on tark- kailuun perustuvaa tietoa.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu luvan myöntä- misen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdolli- suuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista an- netussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta on Etelä-Savon seutukaavan mukaista.
Luvan myöntämisedellytysten täyttymiseksi ympäristölupavirasto on antanut tarpeelli- set määräykset. Vesienkäsittely sekä päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi an- nettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan Huppionsuon olosuhteissa.
Lupa on annettu määräaikaisena, koska turvetuotannon voidaan jäljellä olevat turveva- rat huomioon ottaen edellyttää päättyvän luvan voimassa ollessa ja koska luvan ajalli- nen rajaaminen on tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten rajoittamiseksi mahdolli- simman lyhytaikaisiksi.
Lupamääräysten perustelut
Huppionsuon turvetuotantoalueen vesienkäsittely perustuu eristysojiin, sarkaojaraken- teisiin, virtaamansäätimiin ja laskeutusaltaisiin. Merkittävä osa tuotantoalueista siirtyy jälkihoitovaiheeseen lähivuosien aikana. Vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi annet- tavat määräykset ovat alapuolisen vesistön tila ja käyttö sekä Huppionsuon olosuhteet ja jäljellä oleva tuotantoaika huomioon ottaen riittävät.
Vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapitoa, altaiden tyhjentämistä ja ojien puhdista- mista koskevat määräykset on annettu turvetuotannosta aiheutuvien vesistövaikutusten vähentämiseksi.
Tuotantoalueen luoteis- ja länsipuolella on asutusta. Toiminnasta voi aiheutua asutuk- selle melu- ja pölyhaittaa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan koh- tuuttoman rasituksen estämiseksi enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston pää- töksen (993/1992) melutason ohjearvoja.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jä- tehuollon järjestämisestä. Jätteistä annettu lupamääräys koskee näitä velvollisuuksia.
Myös kaivannaisjätteiden kirjaamisesta ja raportoinnista on annettu määräys.
Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantu- misen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys poltto- ja voiteluaineiden varastoin- nista.
Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisesta ja niistä ilmoittamisesta valvontaviran- omaiselle on annettu määräys 9.
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäris- töön. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvonnan ja lupamääräysten noudattamisen toteuttamisen vuoksi.
Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon hyvittämiseksi annetaan määräyksessä näkyvä kalatalousmaksu, joka vastaa edellisessä luvassa asetettua maksua.
Tuotannosta poistuvien alueiden vesiensuojelu määrätään toteutettavaksi niin, että lu- van saajan vastuu kuormituksesta päättyy vasta, kun kuormituksen voidaan arvioida olevan taustakuormituksen suuruista.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Etelä-Savon ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset on otettu huomioon lupamää- räyksissä ja niiden perusteluissa näkyvällä tavoin.
Etelä-Savon TE-keskuksen vaatimus kalatalousmaksu korottamisesta hylätään. Ympä- ristölupavirasto on pysyttänyt kalataloudellisten haitan ja vahingon hyvittämiseksi määrätyn kalatalousvelvoitteen ennallaan. Huppionsuon vesistökuormituksen arvioi- daan vähentyvän tuotantoalueiden pienentyessä. Velvoitteen muuttamista ei voida pe- rustaa Etelä-Savon turvetuotantoalueiden keskimääräisiin kalatalousmaksuihin.
Vesialueen tilan kehitystä ja kuivatusvesien kalataloudellisia vaikutuksia on tarve tarkkailla edelleen. Kalataloustarkkailuohjelman päivittämisestä annetaan määräys.
Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen vaatima muiden kuormitusläh- teiden selvitys ei ole tarpeen, vaan hakemuksessa on riittävät tiedot asian käsittelemi- selle. Ympäristölupaviraston 15.12.2005 antaman päätöksen nro 117/05/2 asiakirjoissa on Kangasjärven valuma-alueen osalta perusteellinen selvitys järven sedimentaatio- olojen kehityksestä.
Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja kaupunginhallituksen vaa- timukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista näkyvällä taval- la.
Juvan kunnanhallituksen ja Juvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimus luvan epäämisestä on hylätty, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet ratkaisusta sekä sen perusteluista ilmenevästi.
Muistutusta (6) pidetään Kangasjärven kalastusseuralle vesialueensa vuokranneiden kalastus- ja osakaskuntien muistutuksena ja seuran osalta paikallisia asukkaita edusta- van yhteisön mielipiteenä. Kalatalousmaksun hoitamisvaatimuksen osalta ympäristö- lupavirasto viittaa TE-keskukselle annettuun vastaukseen.
Muistutusten (1–6) vaatimus lupajakson lyhentämisestä hylätään, sillä 10 vuoden lu- pajakso on arvioitu toiminnan vaikutuksiin nähden riittäväksi ja on yleisen ratkaisu- käytännön mukainen. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja kalatalousmaksun osalta ympäristölupavirasto viittaa edellä sanottuun.
Suur-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että Huppionsuolla on harjoitettu turvetuotantoa jo pitkään. Toiminnan ei ole havaittu, eikä arvioida edelleenkään vaikuttavan Iso-Huppion Natura 2000 -alueen luonnonsuo- jeluarvoihin.
Pieksämäen seudun luonnonystävät ry:n vaatimus luvan epäämisestä on hylätty, koska luvan myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet ratkaisusta sekä sen perusteluista il- menevästi.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Etelä-Savon ympäristökeskukselle, Etelä-Savon TE-keskukselle ja Mikkelin ja Pieksämäen kaupunkien sekä Juvan kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaisille, Mikkelin ja Pieksämäen kaupungille ja Juvan kunnalle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Mikkelin ja Piek- sämäen kaupungissa ja Juvan kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Länsi-Savo -nimisessä lehdessä.
Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erik- seen tieto.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41–46§, 52 §, 55 §, 56 §, 62 §, 72 §, 90 § ja 103 a § Ympäristönsuojeluasetus 19 §, 30 § ja 37 §
Jätelaki 4 §, 6 §, 12 §, 15 §, 51 § ja 52 §
KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 4 600 euroa.
Ympäristöluvan käsittelymaksu on 4 600 euroa koskien 30–300 ha:n suuruista turve- tuotantoaluetta.
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000).
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Antero Iivanainen
Ahti Itkonen Esko Vaskinen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Ahti Itkonen (asian esittelijä) ja Esko Vaskinen.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8068
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 30.11.2009 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio
Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: (017) 510 004 Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00–16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oi- keudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
